Ministeri kaipaa asennemuutosta

– Osaaminen on tarjolla ratkaisuksi oikeastaan kaikkiin yhteiskunnallisiin ongelmiimme tällä hetkellä, puhuttiin sitten ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä, työn murroksesta ja uusista teknologioista tai eriarvoisuudesta, Sanni Grahn-Laasonen sanoi 13.6. Kuntatalossa.

Opetusministerin mukaan tulevan hallituskauden tulee ratkoa monia haasteita, kuten ikääntymisen vaikutukset julkiseen talouteen, rakenteellinen työttömyys ja syrjäytyminen ja koulutukseen liittyvät kysymykset. 

– Vielä 90-luvulla Suomi paistatteli maailman osaavimpana työvoimana, koulutetuimpana kansana. Globaali kilpailu on kuitenkin kiristynyt ja tieteeseen, innovaatioihin ja teknologian kehitykseen panostetaan ympäri maailmaa – esimerkiksi Aasia nousee tiedemahtina, painopiste siirtyy pois Euroopasta, hän sanoi.

Grahn-Laasosen mukaan Suomessa tuudittauduttiin tyytyväisyyteen – ja pikkuhiljaa tipahdimme korkeakoulutuettujen määrässä OECD-maiden keskitasolle. Kehityssuunta pitäisi muuttaa ja muutos lähtee jo varhaiskasvatuksesta.

– Tekniikan osaajille on kysyntää, mutta esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa pitkää matematiikkaa ei kirjoiteta tarpeeksi. Jo pienten lasten matemaattista ja loogista osaamista voidaan vahvistaa leikkien kautta, tutkimalla maailmaa ja ilmiöitä.

TEKin ääni kyllä kuullaan Arkadianmäellä

TEKin hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström jatkoi opetusministerin linjalla: matematiikan arvostusta tulisi vahvistaa.

– Voisiko matematiikan saada opettajankoulutukseen pakolliseksi aineeksi ja lukioihin pakolliseksi kirjoitettavaksi aineeksi? hän haastoi.

– Olen allerginen pakottamiselle. Matematiikan opettamiseen pitäisi kiinnittää huomiota jo lukiota aiemmin. Tarvitsemme myös asennemuutoksen ja esikuvia, jotta matematiikka ja luonnontieteet kiinnostaisivat nuoria, myös tyttöjä, Grahn-Laasonen vastasi.

Hän kertoi LUMA SUOMI -ohjelmasta, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja sen tarkoituksena on lisätä nuorten kiinnostusta matematiikkaan ja luonnontieteisiin. Grahn-Laasonen mainitsi hyvinä keinoina innostuksen lisäämiseen myös tiedekerhot. Myös TEK haluaa tukea lasten kiinnostusta matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin ja se järjestääkin erilaisia tiedetyöpajoja sekä tiede- ja teknologiakilpailua TuKoKe yhdessä Kehittämiskeskus Opinkirjon kanssa.

Oppia ikä kaikki

Grahn-Laasosen mukaan Suomi on vihdoin ohittanut pitkän ja pitkittyneen taantuman. Vaihe jätti kuitenkin Suomeen jälkensä. Tunnelma oli pysähtynyt, työpaikkoja ei syntynyt. 

– Nyt aistin optimismia. Ihmisillä on ideoita, teollisuus työllistää ja akateeminen työttömyys on vähentynyt.

Esimerkiksi työttömien tekniikan yliopistokoulutettujen määrä on laskenut ja se oli huhtikuun lopussa enää noin 3,4 prosenttia alan työvoimasta. Grahn-Laasonen huomioi, että tekniikan alaa vaivaa pikemminkin nyt osaajapula. 

Grahn-Laasosen mukaan maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan. Tulevalla hallituskaudella on toimittava jatkuvan oppimisen puolesta ja huolehdittava siitä, että aikuisetkin voivat kehittää osaamistaan.

TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen totesi, että elinikäinen oppiminen on myös TEKin hallitustavoitteissa.

– Varsinkin meidän alallamme tiedon puoliintumisaika on lyhyt. Osaamisen kehittäminen on oleellista. Ehdotamme osaamistilin perustamista työssäkäyville, Jokinen lähetti terveisensä opetusministerin välityksellä hallitukselle.

– Tarvitsemme rakenteellisia muutoksia, jotta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kannattaa tuottaa muutakin kuin tutkintoja. Jatkuvalle oppimiselle pitää rakentaa yksilöllisiä polkuja, ja koulutusta tulisi olla tarjolla aikuisille aiemmin kuin vasta silloin, kun elämässä on kriisi esimerkiksi työttömyyden takia, Grahn-Laasonen lisäsi.

TEKin hallitus esitti opetusministerille huolensa osaamisen kehittämisen lisäksi jo olemassa olevan osaamisen hyödyntämättä jättämisestä. Kansainvälisistä opiskelijoista läheskään kaikki, jotka haluaisivat jäädä Suomeen valmistuttuaan, eivät saa töitä täältä. 

– Tämä on tärkeä kysymys. Suomi hukkaa valtavasti osaamista ja potentiaalia. Meidän pitäisi vaikuttaa asenneympäristöön: miten saamme työelämään rohkeutta rekrytoida myös osaajia, jotka eivät puhu suomea? Varsinkin nyt, kun on osaajapula, on ihme jos kansainväliset osaajat eivät ala kiinnostaa työnantajia, Grahn-Laasonen linjasi.

Vilkkaan keskustelun päätteeksi Grahn-Laasonen kiitteli TEKiä hyvästä vuoropuhelusta.

– TEKin ääni kyllä kuulaan Arkadianmäellä.