Matematiikka on elämää – ja sen taito elinehto Suomelle

Ensin huonot uutiset: matematiikan osaamisen taso Suomessa putoaa ja putoaa. Sitten hyvä uutinen: asiasta puhutaan. Nyt pitää vielä kääriä hihat ja ruveta töihin matematiikan arvostuksen ja osaamisen varmistamiseksi. TEK, Matemaattis-luonnontieteellisten Alojen Akateemiset MAL ja Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL luovuttivat Opetushallitukselle 23. marraskuuta kehittämisohjelman, jolla se tehdään. Ohjelman otti vastaan johtaja Jorma Kauppinen.

– Ohjelmassa nostamme esille toimia, joilla ruokimme matemaattisesti lahjakkaimpien lasten ja nuorten intoa, pidämme huolen, että kaikki saavat vahvan matemaattisen pohjan sekä tuemme opettajia heidän tärkeässä työssään, ohjelman luovuttanut TEKin puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström totesi

Hän kiitti myös maan hallitusta, joka on ensi vuoden talousarviossa varannut luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen laadun parantamiseen viisi miljoonaa euroa.

– Toivottavasti panos ei jää kertaluontoiseksi, vaan on alku useamman vuoden kehittämistyölle.

Ohjelma luovutettiin TEKin valtuuston kokouksen yhteydessä järjestetyssä seminaarissa. Puheenjohtajana tilaisuudessa toiminut johtaja Jari Jokinen TEKin Osaaminen ja tutkimus –yksiköstä muistutti vielä siitä, että matematiikka antaa työkaluja ajattelun kehittämiselle.

– Matematiikka on kaikkialla ympärillämme – hisseistä Snapchatiin tai vaikkapa viljellystä tomaatista vaaligallupiin. Tarvitsemme matemaattista osaamista niin huipputeknologian kehittämisessä kuin jokapäiväisessä arjessa. Matematiikka on perustaito, joka kuuluu jokaiselle.

Matematiikan kehittämisohjelmassa ohjataan toimimaan matematiikan opetuksessa seuraavasti:

• Oppilaita tuetaan ja kannustetaan.
• Jo varhaiskasvatuksessa käytetään leikkejä ja pelejä, joissa lasketaan
• Eritasoisten oppilaiden tarpeet otetaan huomioon.
• Matematiikan opetusta yhdistetään muiden aineiden opetukseen.
• Järjestetään matikkaleirejä.
• Innostetaan ja valmennetaan matematiikan huippuoppilaita tukemalla kilpailutoimintaa.

Nuorille ja opintojaan aloittaville tarjotaan mahdollisuus parantaa, syventää ja laajentaa matematiikan taitojaan esimerkiksi varusmiespalvelun aikana tai valmiuskursseilla.

Matematiikan opettajille, luokanopettajille ja opinto-ohjaajille järjestetään työajalla opetusmenetelmiä, oppimistuloksia ja matematiikan merkitystä esitteleviä kursseja ja seminaareja.  Opettajien kansainvälistä yhteistyötä tuetaan esimerkiksi matka-apurahoilla.

Matematiikan opetuksessa nostetaan kunniaan hyviksi havaitut vanhat menetelmät. Pyritään saamaan opettajiksi erityisesti matematiikan opetukseen motivoituneita henkilöitä. Luodaan matemaattisesti suuntautuneiden koulujen verkosto, esimerkiksi maakuntakeskuksiin. Selvitetään opetussuunnitelmien ja pedagogisten menetelmien toimivuus ja oppimateriaalin laatu.

Opetellaan perusasiat

Alakoululaiset ovat näppäriä älypuhelimien ja pelien kanssa, mutta oikeassa elämässä pitää osata myös ynnätä, vähentää, kertoa ja jakaa.

– Jos laskutaidot katoavat, meillä ei ole kohta enää peliteollisuutta eikä muutakaan teknistä osaamista vaativaa toimeliaisuutta, matematiikan taitojen parantamiseen tähtäävän Matematiikan opetuksen kehittämisohjelmaa laatimassa ollut MALin puheenjohtaja, HTM, FM  Pirjo Silius-Miettinen varoittaa.

Hän painottaa nimenomaan alakoululaisten opetusta.

– Matematiikka pitää tuoda lapsen elämään silloin, kun tämä on innokkaimmillaan oppimaan. Teiniä on vaikea saada kiinnostumaa hiili- ja vetyatomeista, jos perustaidot uupuvat eikä minkäänlaista kimmoketta aiheeseen ole aiemmin syntynyt. 

Silius-Miettisen mielestä oppi menee parhaiten perille, kun matematiikan opetus kytketään muihin aineisiin.

– Silloin lapsi oppii, että matematiikkaa on joka puolella, matematiikka on elämää.

Vaikka Pisa-tuloksemme ovat laskeneet, päättäjät eivät ole Silius-Miettisen mielestä hätään vielä kunnolla heränneet – konkreettiset toimet puuttuvat.

MALin puheenjohtaja kaipaa löyhien puheiden sijaan kouluille riittävästi resursseja, mutta myös selkeää muutosjohtamista.

– Jonkun on otettava ohjat. Nyt opettajilta vaaditaan jatkuvasti sitä ja tätä, mutta ohjaus jää puuttumaan. Jopa jatkuvassa muutoksessa tarvittava täydennyskoulutus jää haaveeksi, jos rahapula estää sijaisen hankkimisen.

Innokkaita opettajia

Kehittämisohjelmaa laatimassa ollut FM Jaakko Ojala sanoo samaa: matematiikan opiskelu vaatii työtä ja ponnistelua.

– Mutta matematiikan maailmalle kannattaa avautua. Matematiikka on kaikessa ja kaikkialla. Kun siitä innostuu, se vie mukanaan ja sen avulla löytää vaikka mitä, Ojala kannustaa.

Siispä yksi tärkeimmistä asioista ohjelmassa onkin saada matematiikan opettajiksi ihmisiä, joilla on palava into asiaan ja halu avata aine muillekin.

– Kun oppilas saa matematiikkaan hyvän tuntuman, se alkaa luistamaan.

Ojala vähän harmittelee sitä, että monelle matematiikan olemus ja suhde loogiseen päättelykykyyn jää varsin vieraaksi.

– Joku voi olla aikuiseksi saakka jopa tietämätön matematiikkataidoistaan. Omat kyvyt saattavat selvitä vasta jossain soveltuvuustestissä, kun lausunnossa viitataan vahvaan matemaattiseen ajattelutapaan.

Ojala muistuttaa, että tärkeässä roolissa suhtautumisessa matematiikkaan ovat opettajien lisäksi vanhemmat, sukulaiset ja kaverit.  Siksi on tärkeää tunnustaa matematiikan tarpeellisuus ja merkitys, se on ratkaisevassa asemassa nuoren ammatinvalinnassa, mutta myös kansataloutemme menestyksessä.

– Ohjelman tavoitteena on, että seuraavaksi kääritään hihat ja ryhdytään tekemään konkreettisia tekoja matematiikkataitojen parantamiseksi, Ojala sanoo.

Oppimisen iloa

Luokanopettajiksi kouluttautuville aikuisopiskelijoille matematiikkaa opettava Päivi Perkkilä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta painottaa matematiikassa oppimisen iloa, myönteisiä tunteita.

– Oivaltamisen riemu, kokemus siitä, että opin tämän, tuottaa oppijalle myönteisen tunteen.  Silloin oppimisen vaatima sitoutuminen, sinnikkyys ja tavoitteellisuus on palkittu.       

– Oppimisen ja oppimisen ilon tuottamisen kannalta on tärkeää nähdä opiskelijan taso, ymmärtää tämän oppimisprosessia ja edetä opetuksessa sen mukaisesti, Perkkilä painottaa.

– Se on vaativaa työtä, sillä luokassa on eritasoisia oppijoita. Hitaampia on tuettava ja nopeasti oppiville tarjottava haasteellisempia tehtäviä.

Hän korostaa myös vahvaa opettajaidentiteettiä.

– On osattava itse se, mitä opettaa. On osattava se niin hyvin, että voi suunnitella oman työnsä oppilaidensa mukaisesti eikä oppimateriaalin ehdoin. On osattava se niin hyvin, ettei hämmenny oppilaiden kysymyksistä vaan pystyy keskustelemaan ja pohtimaan asiaa.

Perkkilä on työssään huomannut, miten erilaisia kokemuksia luokanopettajiksi aikovilla on matematiikasta. Tunteet matematiikkaa kohtaan tulevat esiin muun muassa opettajakoulutuksen alussa pidettävässä kokeessa.

– Aika monia kauhistuttaa, vaikka koe ei ole mitenkään ylivoimainen. 

Perkkilän oma suhde matematiikkaan on selvä.

– Minä rakastan matematiikkaa, vaikka olenkin joutunut tekemään sen oppimisen kanssa kovasti töitä.

Elävää elämää

Seminaarissa kuultiin myös käytännön esimerkit siitä, miten tärkeää on ymmärtää, miten matematiikka oikeassa maailmassa toimii.

TuKoKe-kilpailun 2017 voittanut Barry Philip Owiti kertoi, miten hän kilpailutyössään ratkaisi matematiikan avulla todellisen elämän ongelman: paljonko kenttäsairaalassa kriisitilanteessa tarvitaan henkilökuntaa. Hän käytti mallissan jonoteoriaa.

Professori Kirsi Peltonen puolestaan esitteli tavan yhdstää matematiikkaa taideprojekteihin. Peltonen on toeuttanut menestyksekkäästi Aalto-yliopistossa taiteen, arkkitehtuurin ja matematiikan yhdistäviä Kristallikukkia peilisalissa -kursseja.