Uusi selvitys Suomen ja Viron koulumenestyksen eroista

2.12.2022
|
Uutinen

Suomi on pudonnut koulutuksen ja osaamisen kärjestä. Samalla naapurimaamme Viro on pyyhkäissyt ohi koulutuksen mallimaaksi. Miten Virosta tehtiin Pisan ykkösmaa, ja miksi Suomi tippui kyydistä? Useiden työelämäliittojen tilaama ja perjantaina 2. joulukuuta 2022 julkistama selvitys etsii vastauksia näihin tärkeisiin osaamiskysymyksiin.

Uusi selvitys nostaa esiin Suomen ja Viron välisiä eroavaisuuksia kahdeksan ydinkysymyksen kautta. Niissä pohditaan syitä ja seurauksia muun muassa virolaisten parempaan koulutususkoon, motivaatioon luonnontieteissä, osaamisen tukemiseen ja huippuosaamisen turvaamiseen arvioinnin ja innostamisen keinoin.

Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija Anni Siltanen nostaa selvityksestä esiin yhden johtopäätöksen, joka kuvaa Suomen ja Viron opetusjärjestelmän eroavaisuuksia ja voi selittää osaltaan maiden erisuuntiin kulkevaa koulumenestystä:

– Selkeänä erona maiden välillä nousee virolaisten vähemmän itseohjautuvuutta vaativa koulutusjärjestelmä, jossa opiskellaan hyvin opettajalähtöisesti. Itseohjautuvuuteen pohjaavaa järjestelmäämme tulisikin viipymättä tarkastella kriittisesti, Siltanen sanoo.

Työelämän edunvalvontajärjestöt haluavat löytää ratkaisuja, joilla Suomen osaamisen kurssi käännetään. Järjestöt tarjoavat ratkaisuiksi:
1) itseohjautuvuuteen pohjaavan koulutusjärjestelmämme kriittistä tarkastelua, 2) matemaattis–luonnontieteellisten (LUMA) kerhojen ottamista pysyväksi osaksi harrastamisen Suomen mallia, 3) panostusta erilaisten oppijoiden tukeen ja ohjaukseen sekä 4) vahvempaa osallistumista varhaiskasvatukseen.

Helsingin yliopiston kemian opetuksen didaktikko Jarkko Lampiselkä on pohtinut paljon kotimaista opetusjärjestelmäämme ja näkee, että tilanne on Suomen kilpailukyvyn kannalta kestämätön.

– LUMA:n tukeminen olisi otettava mukaan hallitusohjelmaan. Hallituksen olisi asetettava konkreettisia tavoitteita, joilla Suomi nostetaan OECD-maiden parhaaksi Pisa-tutkimuksessa. Tämä edellyttää kattavaa panostusta varhaiskasvatuksesta korkeakouluun, mukaan lukien kattavan opettajien täydennyskoulutuksen ja oppilaiden harrastustoiminnan tukemisen.

Lampiselkä sanoo, että koululaisille tulisi mahdollistaa yhtä laadukas, eriyttävä ja osaava LUMA-harrastustoiminta kuin mitä tällä hetkellä urheiluseurat tarjoavat liikunnasta innostuneille ja esimerkiksi musiikkiopistot soittamisesta ja säveltämisestä kiinnostuneille.

– Suomessa on viljalti mahdollisuuksia opiskella omaehtoisesti kieliä, historiaa, käden taitoja ja käytännössä mitä tahansa muuta oppiaineita kuin luonnontieteellisiä ja matemaattisia aineita. Se, että tilanne on päästetty tähän, on käsittämätöntä ja Suomen kilpailukyvyn kannalta kestämätöntä.

Lampiselkä sanoo, että Suomeen ei tule yhtään mäkihypyn tai ralliautoilun maailmanmestaria koulun liikuntatuntien resursseilla eikä yhtään kansainvälisen tason sinfoniaorkesterin johtajaa pelkästään koulun musiikkituntien opetuksella.

– On väärin kuvitella, että Suomesta tulisi yhtään Nobelin tai Fieldsin mitalin voittajaa pelkästään koulun luonnontieteen ja matematiikan tunneilla. Riittävät resurssit, osaava valmennus, oikeat verkostot ja pitkäjänteinen toimintaan sitoutuminen vasta mahdollistavat sen, että Suomesta voi kohota tieteen maailmantähtiä seuraavien vuosikymmenten aikana.

Lampiselkä korostaa, ettei LUMA-harrastustoiminnan tarkoituksena olisi kuitenkaan saada Suomeen pelkästään yksittäisiä huippuja vaan nostaa osaamisen tasoa kauttaaltaan.

Työelämän edunvalvontajärjestöt nostavat uuden selvityksen pohjalta neljä johtopäätöstä ja ratkaisuehdotusta Suomen osaamistason nostamiseksi:

  1. Itseohjautuvuuden ja opettajavetoisuuden suhdetta on tarkasteltava
    Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä oleva vaade itseohjautuvuudesta voi olla monelle lapselle liian vaativaa. Tarvitsemme perustavalaatuisen tarkastelun siitä, mille periaatteelle rakennamme koulutusjärjestelmäämme ja millaisia odotuksia meillä voi olla alakouluikäisten lasten itsensäohjaustaidoista. Vaikuttaa, että meillä on koulujen välillä liian suuria eroja siinä, miten itseohjautuvuutta ja opettajavetoista mallia painotetaan. Liiallinen itseohjautuvuus voi olla haitallista joillekin lapsille ja heille vahvempi opettajavetoisuus parantaisi oppimistuloksia ilman, että se heikentäisi muiden oppimista.
  2. Tiede- ja matematiikkakerhot osaksi Suomen harrastamisen mallia
    Luodaan lapsille mahdollisuuksia innostua matematiikasta ja muista LUMA-aineista kerhotoiminnan kautta ottamalla LUMA-kerhot mukaan Suomen harrastamisen malliin (opetus- ja kulttuuriministeriön hanke). Tiedekerhoilla on mahdollisuus tuoda LUMA-aineisiin uutta, perusopetusta kiinnostavampaa lähestymistapaa. Ne tarjoavat myös lahjakkaille oppilaille mahdollisuuden kehittää osaamistaan pidemmälle.
  3. Panostetaan erilaisten oppilaiden ohjaukseen
    Tarvitsemme uudenlaisia tapoja ohjata erilaisia oppilaita. Erityisen tuen oppilaat, pojat, maahanmuuttajataustaiset ja erityisen lahjakkaat tarvitsevat kaikki riittävästi huomiota. Ohjauksen kautta voidaan taklata sekä alojen sukupuolittuneisuutta että ylipäätään auttaa onnistuneissa ammatinvalinnoissa.
  4. Vahvistetaan varhaiskasvatukseen osallistumista
    Varhaiskasvatukseen osallistumisella on selkeä yhteys myöhempään osaamiseen. Suomalaisten lasten osallistumien varhaiskasvatukseen on kuitenkin verrokkimaita matalampaa. Jatketaan panostuksia varhaiskasvatuksen osallistumisen kasvattamiseen.

Miten Virosta tuli Pisan ykkösmaa ja Suomi tippui kyydistä? -selvityksen ovat tilanneet yhdessä TT-säätiön avustuksella Kemianteollisuus ry, Energiateollisuus ry, Insinööriliitto ry, Tekniikan akateemiset ry ja Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry. Työelämän etujärjestöt ovat jo pitkään ilmaisseet huoltaan suomalaisen luonnontieteellis–matemaattisen osaamisen tason laskusta. Korkeatasoista osaamista tarvitaan tukemaan Suomen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja teollisuuden hiilineutraaliussiirtymää.

Lisätiedot

Juhani Nokela
Yhteiskuntasuhdejohtaja
Tekniikan akateemiset TEK
p. 040 7547 459
juhani.nokela@tek.fi

Anni Siltanen
Johtava asiantuntija, osaaminen ja vetovoima
Kemianteollisuus
p. 044 562 5991
anni.siltanen@kemianteollisuus.fi

Miihkali Härkönen
Erityisasiantuntija
Insinööriliitto
p. 050 307 5587
miihkali.harkonen@ilry.fi

Mikko Salo
Toiminnanjohtaja
Loimu
p. 041 458 0033
mikko.salo@loimu.fi