Uutiset ja blogit

Droonit upottivat kauppa-aluksen tiistaina 6.10. Nato-maa Bulgarian edustalla, kertoo uutistoimisto Reuters. Isku tapahtui Bulgarian talousvyöhykkeellä noin 110 kilometrin päässä Byalan rannikkokaupungista.

Pääministeri Rumen Radevin mukaan uponneen aluksen miehistö on kateissa. Mahdollisista kuolonuhreista ei ole kerrottu. Uppoamispaikalta on löydetty kumoon menneitä pelastuslauttoja ja pelastusliivejä.

Uponnut alus seilasi länsiafrikkalaisen Togon lipun alla. Sen kuljettamasta lastista ei ole kerrottu tarkemmin.

Myös toinen kauppa-alus vaurioitui samassa iskussa. Sen miehistö saatiin pelastettua, mutta ainakin kaksi ihmistä loukkaantui. Aluksen kyydissä oli viljaa.

Iskun tekijästä ei ole toistaiseksi tietoa. Bulgarian hallitus tai presidentin kanslia eivät kommentoi tapausta tässä vaiheessa enempää. Reuters kuitenkin huomauttaa, että laajamittaisen hyökkäyssodan aikana Venäjän drooneja on nähty luvatta usean Euroopan maan ilmatiloissa.

Myös pääministeri Radev viittasi Venäjän hyökkäyssotaan iskusta puhuessaan.

– Jos tätä sotaa ei saada päätökseen ajoissa, se jatkaa laajentumistaan maantieteellisesti ja kasvattaa jopa maailmanlaajuisen konfliktin riskiä, pääministeri sanoi.

Radev on kutsunut koolle hätäkokouksen puimaan tapahtunutta. Hänen mukaansa kyseessä on ”räikeä kansainvälisen lain rikkomus”.

– Tätä ei voi missään nimessä hyväksyä.

Maanantaina kaksi ihmistä kuoli erillisessä drooni-iskussa Mustallamerellä Romanian edustalla. Tuolloin iskun kohteena oli turkkilainen viljalaiva. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi syytti hyökkäyksestä suoraan Venäjää.

Viro ja Suomi voisivat sulkea Suomenlahden meriliikenteeltä, jos Venäjän presidentti Vladimir Putin hyökkää Eurooppaan, ehdottaa Viron ulkoministeri Margus Tsahkna.

Ulkoministeri väläytti aiemminkin julkisuudessa pohdittua mahdollisuutta vierailullaan Britannian pääkaupungissa Lontoossa, kertoo brittilehti The Times.

– Pystymme sulkemaan Itämeren muutamassa tunnissa. Itämeri on Venäjän taloudelle elintärkeä yhteys, Tsahkna sanoi.

Tsahknan mukaan tärkeän meriväylän sulkeminen aiheuttaisi eksistentiaalisen kriisin Venäjän johdossa. Suomenlahti on erittäin merkittävä reitti Venäjän taloudelle, koska arviolta noin 60 prosenttia Venäjän meriteitse kuljettamista öljytuotteista kulkee Itämeren kautta.

Tästä syystä myös Ukraina on kurittanut Venäjän öljyvientiä iskemällä Suomenlahden rannalla sijaitseviin öljysatamiin. Etenkin Laukaansuun ja Koiviston satamat ovat olleet Ukrainan pitkän kantaman drooni-iskujen kohteena.

Suomenlahti on merkittävä reitti myös niille aluksille, jotka kulkevat Venäjän eksklaavin Kaliningradin ja muun Venäjän välillä. Kaliningrad sijaitsee kahden Nato-maan, Puolan ja Liettuan, välissä.

Oikeutettu toimi sotatilassa

Suomenlahden tai koko Itämeren sulkemista venäläiseltä laivaliikenteeltä on esitetty Venäjän hyökkäyssodan aikana useampaankin otteeseen.

Virosta ehdotuksen on aiemmin esittänyt maan entinen puolustusvoimien komentaja Martin Herem, ja Latviassa asian on nostanut esille presidentti Edgars Rinkēvičs.

Oikeudellisesti kyseessä olisi kuitenkin rauhan aikana hankala päätös. Kansainvälinen merioikeus sallii nimittäin melko vapaan kulun kansainvälisillä merialueilla.

Kenties tästä syystä Tsahkna sitoi oman ehdotuksensa nimenomaan tilanteeseen, jossa Venäjä olisi ensin hyökännyt johonkin Euroopan valtioon. Kyseinen uhka-arvio on ollut syksyn aikana useiden eurooppalaisten valtionjohtajien huulilla.

– Pystymme kokoamaan muutamassa tunnissa 50 000 kokeneen taistelujoukon. Meillä on kaikki nämä suorituskyvyt. Naton pelotteen perusajatus on, että jos Venäjä hyökkää, siihen vastataan sotilaallisesti, Tsahkna sanoi.

Mikäli hypoteettinen hyökkäys kohdistuisi Nato-maahan, tarkoittaisi se puolustusliiton 5. artiklan mukaan hyökkäystä kaikkiin sen jäsenmaihin. Sotatilanteessa meriliikenteen estäminen olisikin jo hyväksyttävä keino.

Jo vuonna 2023 tutkijana Tromssan yliopiston merioikeuden keskuksessa ja Tarton yliopistossa työskentelevä Alexander Lott huomauttikin, että meriliikenne voitaisiin sulkea sotatilanteessa Naton ulkopuolisilta valtioilta.

Itämeren rannalla ei Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä ole enää Venäjän lisäksi muita puolustusliiton ulkopuolisia valtioita.

Poliisi varoittaa eläkeläisiin kohdistuvista sosiaalisessa mediassa leviävistä huijauksista.

Poliisin tietoon on tullut Itä-Suomessa tapauksia, joissa sosiaalisen median eri kanavilla on levitetty mainoksia, joissa käyttäjille luvataan ilmaisia rahasummia tai tukia.

Poliisi tutkii tapauksia maksuvälinepetoksina. Se muistuttaa, ettei epäilyttävissä mainoksissa olevia linkkejä pidä klikata.

Huijauksissa tavoitteena on saada käyttäjä klikkaamaan linkkiä ja luovuttamaan rikollisille verkkopankkitunnuksensa, maksukorttitietonsa tai muita arkaluonteisia tietoja.

Poliisi kertoo tiedotteessaan myös sen tietoon tulleista esimerkkitapauksista.

”Eteläsavolainen mies oli pari viikkoa sitten huomannut Facebookissa mainoksen, jossa oli luvattu eläkeläisille 1 500 euroa ilmaista rahaa. Mies oli klikannut mainosta ja antanut linkistä avautuneelle sivulle omat nettipankkitunnukset sekä pankkikorttinsa tiedot. Seuraavana aamuna mies oli huomannut, että hänen tililtään oli veloitettu useina maksuina lähes 500 euroa ja katevarauksissa oli vielä siirtymässä 150 euroa”, poliisi kertoo.

Myös pohjoissavolainen nainen oli kokenut samanlaisen kohtalon. Hän oli nähnyt Facebookissa S-pankin mainoksen, jossa luvattiin eläkeläisille 1 500 euron tuki. Nainen klikkasi mainoksen yhteydessä ollutta painiketta ja täytti siitä avautuneelle sivulle pankkikorttinsa tiedot. Tämän jälkeen puhelimeen oli tullut viesti, jossa oli ollut varmistuskoodi.

Seuraavana aamuna nainen meni nettipankkiin ja huomasi, että hänen tililtään oli lähtenyt useana nostona reilut 2 200 euroa.

”Kolmas vastaavanlainen tapaus oli tapahtunut myös pohjoissavolaiselle naiselle pari viikkoa sitten. Nainen kertoi, että hänen miehensä oli myös huomannut Facebookissa S-pankin mainoksen, jossa oli luvattu eläkeläisille 1 500 euroa rahaa. Pariskunta oli päättänyt kokeilla, saisivatko he tuon rahasumman itselleen, ja täyttänyt mainoksen linkin takaa avautuneen lomakkeen sekä kirjannut sivulle naisen tilitiedot ja verkkopankkitunnukset”, poliisi kuvailee tiedotteessa.

Tämän jälkeen järjestelmä pyysi varmennusta avainlukulistan tunnuksella. Nainen huomasi myöhemmin, että hänen tilillään oli ollut epämääräisiä tilisiirtoja.

Poliisi muistuttaa, että jos epäilet joutuneesi rikoksen uhriksi, ole heti yhteydessä omaan pankkiisi ja kerro tapahtuneesta. Sen jälkeen tee rikosilmoitus poliisille.

”Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tapauksesta tiedon, sitä parempi mahdollisuus on estää lisävahingot ja saada huijattuja rahoja takaisin.”

Suomessa on tehty tutkimusta, jonka pohjalta metsäteollisuus on mullistunut ympäri maailmaa. Tutkimuksen takana on muun muassa Aalto-yliopiston tutkija, emeritusprofessori ja tekniikan tohtori Tapani Vuorinen.

Nyt Vuorinen on ansainnut vuosikymmenien urastaan kansainvälisen tiedepalkinnon, jonka arvo on 150 000 euroa. Tutkimustulokset auttavat kehittämään sellu- ja paperiteollisuudesta kustannustehokkaampaa ja vähentämään kemikaaleja.

Kansainvälisesti Vuorinen tunnetaan erityisesti heksenuronihappoon liittyvästä uraauurtavasta tutkimuksestaan.

”Tutkimustulokset muuttivat merkittävästi ja perustavanlaatuisesti käsitystä sellunvalkaisusta. Jo 1990-luvulla kehitetty menetelmä on maailmanlaajuisesti käytössä. Yksi keksintö voi muuttaa kerralla paljon ja saa paljon huomiota. Senkin jälkeen on tehty tutkimusta ja asiat ovat edenneet koko ajan”, Vuorinen sanoo.

Vuorinen on Aalto-yliopiston puunjalostuksen kemian emeritusprofessori mutta jatkaa edelleen opetusta ja toimii yliopiston ja teollisuuden neuvonantajana. Nyt hän saa Wihurin kansainvälisen palkinnon merkittävästä työstä biomateriaalien tutkimuksen ja kehittämisen parissa.

Vuorinen on tehnyt koko uransa ajan tiiviisti yhteistyötä metsäteollisuuden kanssa. Hänen tavoitteenaan on ollut pienentää selluteollisuuden kemikaalien käyttöä ja ympäristökuormaa. Tässä hän on onnistunutkin, vaikkei kaikkea uusinta tietoa ole vielä hyödynnetty käytännössä.

Viime vuonna Tekniikka&Talous uutisoi, etteivät suomalaiset metsäjätit ole ottaneet Vuorisen kehittämää uusinta katalyyttitekniikkaa käyttöön edes uusissa tehtaissaan, vaikka olivat rahoittamassa tutkimusta.

”Se toimii vain lehtipuusellun kohdalla, eli esimerkiksi koivua ja etenkin eucalyptusta käyttävissä tehtaissa”, Vuorinen sanoo.

Tämä voi olla syy, miksi suomalaiset metsäjätit ovat vältelleet tekniikan käyttöönottoa. Ovet halutaan pitää auki kaikenlaiselle raaka-aineelle.

Keksintöä ei integroitu edes Metsä Groupin uusimpaan sellutehtaaseen Kemissä.

Se oli Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi. Vuorinen arvelee, että asiat halutaan tehdä varman päälle eikä lähdetä kokeilemaan uudenlaisen tuotannon toimivuutta valtavassa teollisessa mittakaavassa.

”Minä en ole se, joka koittaa sysätä vastuuta teollisuudelle. Yritykset toimivat niin, että se on liiketaloudellisesti kannattavaa. Kuura-tekstiilikuitukin pantiin jäihin, kun realiteetit tulivat vastaan. Myös ligniinistä kehitet yn akkumateriaalin kaupallistaminen on vienyt enemmän aikaa kuin voisi kuvitella”, Vuorinen sanoo Tekniikka&Taloudelle.

Ensin mainittu on Metsä Groupin innovaatio, jälkimmäinen Stora Enson.

Mustalipeän sisältämän ligniinin jalostaminen on Vuorisen mukaan yksi metsäteollisuuden suurimmista hyödyntämättömistä mahdollisuuksista.

Nykyään mustalipeä poltetaan energiaksi, vaikka siitä voisi akkumateriaalien lisäksi jatkojalostaa lukuisiin käyttötarkoituksiin liimoista kosmetiikkaan ja autonrenkaista tiiliin.

”Ligniinin hyödyntämisessä työsarkaa riittää. Energiakäyttö on sinänsä hyödyllistä, mutta ligniinin polttamisesta tulee hiilidioksidipäästöjä niin kuin fossiilisistakin polttoaineista”, Vuorinen huomauttaa.

Tästä päästään toiseen suureen hyödyntämättömään raaka-aineeseen, joka metsäteollisuudella on: piipun päästä karkaava biogeeninen hiilidioksidi. Siitä voi tulla tulevaisuudessa tärkeä raaka-aine esimerkiksi sähköpolttoaineisiin, joilla korvataan dieseliä.

Vuorinen painottaa, että tutkijoiden on hyödyllistä tehdä yhteistyötä teollisuuden ja yritysten kanssa. Tällöin tutkimustuloksille löytyy helpommin käytännön sovelluksia.

”Jos on vain tieteellinen näkökulma, on vaarana, että huomio on vain tieteessä, eikä mietitä mikä vaikutus työllä on. Todennäköisemmin vaikuttavuus tulee esiin monialaisessa työssä.”

Hän kannustaa tutkijoita laajentamaan näkökulmaansa. Vuorisen yksi ansio on teekkareiden ja taideopiskelijoiden törmäyttäminen eli Chemarts-hankkeen perustaminen Aalto-yliopistoon yhdessä professori Pirjo Kääriäisen kanssa. Sen kautta esimerkiksi muotoilijat pääsevät jouhevammin tekemään teollisuusyritysten kanssa yhteistyötä. Muodissa puupohjaisia kuituja onkin jo hyödynnetty.

Vuorinen kannustaa ihmisiä keskustelemaan yli raja-aitojen.

”Vaikka ajattelen tieteellisesti, muiden poikkeava tapa ajatella inspiroi. Joskus tutkija jumittuu. Eri tavalla ajattelevien kanssa keskusteleminen aktivoi omaa ajattelua ja aukoo jumeja.”

Ilmastonmuutos ja muoviongelma ovat Vuorisen mukaan aikamme suurimpia selätettäviä ongelmia, joissa uudenlainen teknologia voi auttaa. Suomalaisella tieteellä ja teollisuudella on hänestä tärkeä rooli ratkaisun löytämisessä, vaikka osa ihmisistä piiloutuu sen taakse, että pienenä maana emme voisi vaikuttaa laajasti.

”Suomi on teknologiantuottaja, etenkin metsäteollisuudessa. Suomessa keskustelu keskittyy metsien käyttöön.

Myös maataloudessa on paljon hyödyntämättömiä sivuvirtoja, kuten oljet,

”Esteenä on vain teknisiä ongelmia”, Vuorinen sanoo.

Wihurin tiedepalkinnon joukossa on aiemmin ollut monialainen joukko taloustieteilijöistä arkkitehteihin ja ilmastotutkijoihin. Nyt palkittu Vuorinen on huomionosoituksesta paitsi hämmentynyt myös otettu.

Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto jakaa kolmen vuoden välein kaksi 150 000 euron suuruista tunnustusta kansainvälisesti merkittävistä tieteellisistä ja taiteellisista saavutuksista. Tämän vuoden palkinnonsaajia yhdistää eri alojen välisen yhteistyön merkitys. Wihurin Sibelius-palkinnon saa tänä vuonna brittiläinen säveltäjä Rebecca Saunders.

Wifi-verkko tuntui kotona tukkoiselta, joten yhdysvaltalainen it-asiantuntija päätti selvittää, mistä poikkeuksellinen liikennemäärä johtui. Paljastui, että hänen vanhempiensa kahvinkeitin lähetti yli teratavun verran dataa 10 päivässä.

Nomad-nimimerkillä esiintyvä mies tviittasi asiasta keittimen valmistajalle Keurigille. Tviittiä on jaettu viraalisti sen jälkeen.

Dexerton mukaan tarkemmassa syynissä selvisi, että suurin osa liikenteestä ei onneksi lähtenyt kodin sisäverkosta internetiin saakka. Liikennemäärä kuitenkin hidasti nettiyhteyttä.

”Kyseessä on todennäköisesti tämän laitteen ohjelmistovirhe. Se todella tukki tukiasemani, mikä oli aika ikävää”, Nomad kertoi.

Nomad auttaa vanhempiaan etänä it-asioissa. Hän harkitsi kahvinkeittimen toiminnan tarkempaa tutkimista, mutta päätti lopulta vetää keittimeltä töpselin irti.

”Ei ole järkevää pitää verkossa iot-laitetta, joka voi seota ja aiheuttaa tällaisen ylikuormituksen”, hän sanoi.

Otsikoissa ollutta Ruotsin valtion tilapäistä polttoaineen verotuksen kevennystä on lähdetty purkamaan asteittain. Veronkorotuksen ensimmäinen askel otettiin länsinaapurissa lokakuun ensimmäisenä päivänä keskiyöllä.

Tuon korotuksen arvioitiin nostavan bensiinilitran hintaa noin 1,03 kruunulla eli vajaalla 10 sentillä litralta. Dieselin hinnan arveltiin vastaavasti nousevan noin 40 äyrillä eli noin 3,5 sentillä litralta.

Ruotsalainen autoalan uutisportaali Carup kuitenkin raportoi, että esimerkiksi bensiiniketju OKQ8:n mittareissa tarjottiin torstaiaamuna 1.10. vielä edellispäivän hintoja. Bensiinilitrasta pyydettiin 16,99 kruunua eli 1,50 euroa litralta, kun dieselin litrahinta oli 21,94 kruunua eli 1,94 euroa litralta.

Kyseisen ketjun tolpissa hinnat vaihtuivat vasta puoli kymmenen aikaan aamulla. Tuolloin 95E:n hinta hyppäsi 17,99 kruunuun eli 1,59 euroon litralta, kun diesel kallistui 22,24 kruunuun eli 1,97 euroon.

Väliaikaisen veronkevennyksen seuraava osa poistuu 1. joulukuuta, jolloin sekä bensiinin että dieselin veron arvioidaan nousevan vielä noin kolmella kruunulla eli noin 0,26 eurolla litralta.

”Maailman vaarallisin paikka” sijaitsee vain muutaman tunnin päässä Suomesta. Kartalta mitaten matkaa sieltä Suomen etelärannikolle on 600–650 km.

Suwalkin käytävä on kapea kaistale, joka yhdistää Baltian maat muuhun Natoon ja erottaa Venäjälle kuuluvan Kaliningradin Valko-Venäjästä.

Yhdysvaltalaiskenraali Ben Hodges on kutsunut sitä ”yhdeksi maailmankartan tulenarimmista paikoista”. Verkkolehti Politico on nimennyt sen maailman vaarallisimmaksi paikaksi.

Huoli liittyy alueen sijaintiin. Jos Venäjä ja Valko-Venäjä saisivat käytävän hallintaansa, Baltian maiden maayhteys muuhun Natoon katkeaisi. Se vaikeuttaisi vahvistusten ja kaluston siirtämistä maitse.

Tunnelmaltaan Suwalkin käytävä on kaukana sotilasstrategisesta pullonkaulasta. Brittilehti The Sun kuvailee reportaasissaan seutua kumpuilevien peltojen, järvien ja koivumetsien rauhalliseksi maaseuduksi.

Liettualaisessa Salaperaugisin kylässä asuu vain noin 70 ihmistä. Yksi kyläläisistä, 54-vuotias Valtemir Masharipov, kertoi kuulevansa käytävästä uutisissa joka aamu. Hän osoittaa rajan suuntaan:

– Vaara tulee tuolta suunnalta.

Masharipov kertoo pelkäävänsä erityisesti viisivuotiaan poikansa tulevaisuuden puolesta.

Huoli näkyy myös Kybartain kaupungissa, aivan Kaliningradin rajalla.

Jurgita Maurucaite, 43, keräsi polttopuita neuvostoaikaisen kerrostalon luona ja katseli aidan takana liehuvaa Venäjän lippua.

– En tietäisi, mihin suuntaan juosta, jos tänne tunkeuduttaisiin. Olen huolissani, mutta mitä voin tehdä? Jos panssarivaunut tulevat, rukoilen.

Giedre Brozotsko, 38, muistaa lapsuudestaan ajan, jolloin rajalla ei ollut aitoja.

Hän kertoi hypänneensä pienen puron yli juttelemaan venäläisvartijoille, jotka olivat hänen mukaansa ystävällisiä. Nyt hänen tyttärelleen on koulussa kerrottu, mitä hyökkäystilanteessa tapahtuisi.

– Pakenisimme Puolaan tai pahimmassa tapauksessa lähtisimme veneellä Itämerelle.

Liettuan entinen puolustuskomitean puheenjohtaja Giedrimas Jeglinskas arvioi The Sunille, että Venäjän hyökkäyksen todennäköisyys on ”hyvin pieni”.

Hänen mukaansa Liettua on vahvistanut alueen puolustusta ja valmiutta.

– Ukraina on osoittanut meille kaikille, ettei ratkaise vain maan koko. Myös ihmisten rohkeus, sitkeys ja valmius merkitsevät

Liettuan entinen puolustusministeri Audrius Butkevicius arvioi, ettei Venäjän välttämättä tarvitsisi lähettää maajoukkoja Suwalkin käytävän valtaamiseksi.

– He voisivat ottaa alueen hallintaan drooneilla.

Butkeviciuksen mukaan Liettuan tulisi perustaa Ukrainan-mallinen ”tappovyöhyke”, jota partioisivat droonit ja suojaisivat linnoitteet.