Robotiikka ja fyysinen tekoäly voivat muuttaa merkittävästi suomalaista työelämää. Robotit voivat yleistyä tehtaiden lisäksi hoivassa, palveluissa, rakentamisessa ja logistiikassa. Teknologian kehitys ei kuitenkaan yksin ratkaise, miten muutos vaikuttaa tuottavuuteen, työn laatuun tai ihmisten hyvinvointiin.
Seuraavan hallituksen on tehtävä valintoja siitä, miten robotiikan käyttöönottoa ohjataan, miten työntekijöiden osaamista uudistetaan ja miten teknologian hyödyt ja kustannukset jaetaan. Nämä kysymykset ovat ajankohtaisia myös kevään 2027 eduskuntavaalien ja hallitusohjelmaneuvottelujen näkökulmasta.
Robotiikkaskenaariot 2040 -hankkeessa on tarkasteltu neljää vaihtoehtoista tulevaisuutta ja tunnistettu niiden pohjalta politiikkatoimia. Hanketta on vetänyt Demos Helsinki ja siihen ovat osallistuneet TEK, SAK, Teollisuusliitto, Teknologiateollisuus, KT, Työterveyslaitos ja Sitra.
Seitsemän suositusta seuraavalle hallitukselle
Hankkeen tulevaisuusskenaarioiden pohjalta on laadittu seitsemän politiikkasuositusta seuraavalle hallitukselle. Lähtökohtana on, että robotiikkaa pitäisi hyödyntää tavalla, joka lisää tuottavuutta, parantaa työn laatua ja tukee työntekijöiden hyvinvointia. Tämä edellyttää määrätietoisempaa teknologiapolitiikkaa sekä investointeja osaamiseen ja teknologian käyttöönottoon.
- Vahvistaa teknologiapolitiikan strategista johtamista. Valtioneuvosto määrittelee hallituskauden alussa selkeät vastuut tekoälyä, robotiikkaa ja muita strategisia teknologioita koskevan politiikan poikkihallinnollisesta johtamisesta.
- Määritellä digi- ja robotiikkasuvereniteetin tavoitetaso.Valtioneuvosto määrittelee vuoden 2028 loppuun mennessä Suomen digi- ja robotiikkasuvereniteetin tavoitetason. Siinä linjataan, mitkä kriittiset kyvykkyydet Suomen on hallittava itse.
- Selkeyttää robotisaatioon ja tekoälyyn liittyvää lainsäädäntöä. Ministeriöt käyvät oikeusministeriön johdolla vuoden 2028 loppuun mennessä läpi robotiikkaan ja tekoälyyn liittyvän kansallisen lainsäädännön: Ne täsmentävät itsenäisesti toimivien ja oppivien järjestelmien vastuut ja luvituksen niissä kysymyksissä, jotka jäävät kansallisesti ratkaistaviksi.
- Vakiinnuttaa osallistava robotiikan käyttöönotto työpaikoilla. Työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää vuoden 2028 loppuun mennessä suosituksen ja oppimisverkoston osallistavasta robotiikan käyttöönotosta. Työntekijät osallistuvat robotiikan suunnitteluun, kehittämiseen ja käyttöönottoon, ja jokaiseen käyttöönottoon liitetään suunnitelma osaamisen kehittämisestä.
- Vauhdittaa robotiikan käyttöönottoa sote-sektorilla. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee vuoden 2028 loppuun mennessä hyvinvointialueille investointitukiohjelman ja tuetun käyttöönottopolun, jotka ulottuvat vuoteen 2035. Tuki kohdistetaan teknologioihin ja toimintatapoihin, jotka on yhtenäisellä arviointimenettelyllä todettu kustannusvaikuttaviksi ja toimiviksi.
- Turvata aikuiskoulutuksen rahoitus ja vahvistaa työn ohessa oppimista. Seuraava hallitus turvaa hallitusohjelmassaan aikuiskoulutuksen pysyvän rahoituksen ja siirtää painopistettä lyhytmuotoiseen, työn ohessa suoritettavaan oppimiseen ja pienempiin osaamiskokonaisuuksiin. Samalla turvataan tutkintopolut niille, joilla ei ole toisen asteen ammatillista tutkintoa.
- Seurata robotiikan vaikutuksia työntekijöihin, työyhteisöihin ja palvelujen käyttäjiin. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää hallituskauden aikana pysyvän seurannan robotiikan vaikutuksista työntekijöihin, palvelujen käyttäjiin, työyhteisöihin sekä ihmisen ja koneen työnjakoon ja vuorovaikutukseen. Seuranta tuottaa tietoa myös siitä, miten hyödyt ja haitat jakautuvat eri ryhmien välillä. Ensimmäisen seurantakierroksen pohjalta seuranta laajenee robotiikan yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.