Houkuttelukielto on työsopimuksen ehto, jolla työntekijää kielletään työsuhteen päättymisen jälkeen houkuttelemasta entisen työnantajansa asiakkaita tai vanhoja kollegoita uuden työnantajan palvelukseen. Houkuttelukiellon rikkomisen varalta on saatettu sopia myös sopimussakosta.
– Työntekijöille pitää mahdollistaa uralla eteneminen myös työnantajaa vaihtamalla. Houkuttelukieltojen käyttäminen voi vaikeuttaa liikkuvuutta työmarkkinoilla huomattavasti. Tämän vuoksi houkuttelukieltosopimuksille tulee luoda tiukat pelisäännöt, työministeri Matias Marttinen toteaa.
– TEK pitää työministerin käynnistämää selvitystyötä houkuttelukieltosopimuksista tarpeellisena ja tervetulleena. Työsopimuksissa huomattavasti yleistyneet houkuttelukiellot rajoittavat vahingollisesti asiantuntijoiden ja keskijohdon vapaata liikkuvuutta työmarkkinoilla, ja niiden käyttöön on puututtava lainsäädännöllä, sanoo TEKin työmarkkinajohtaja Teemu Hankamäki.
Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää myös yrityksille suunnatulla kyselyllä houkuttelukieltosopimusten yleisyyttä.
Selvityksellä pyritään saamaan tietoa muun muassa:
- sopijapuolten houkuttelukieltosopimuksiin liittyvistä kokemuksista, ongelmista ja haasteista
- houkuttelukieltosopimusten mahdollisista sääntelytarpeista
- millaista sääntelyä on Suomelle relevanteissa maissa.
Houkuttelukieltosopimusten käyttöä selvitetään, koska joissakin tapauksissa niitä saatetaan käyttää työsopimuksissa keinona kiertää vuonna 2022 tiukennettua kilpailukieltolainsäädäntöä. Tällöin kilpailukieltosopimukset säädettiin laissa pakollisesti korvattaviksi, eli työnantajan on maksettava työntekijälle korvausta rajoitusajalta.
Selvitys on tarkoitus julkaista tammikuussa 2027. Selvityksen tekee TEKistä toimivapaalla oleva Joel Salminen.