Uutiset ja blogit

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on antanut tukensa uudelle Venäjä-pakotelakiesitykselle. Yhdysvaltain senaatti äänestää asiasta mahdollisesti jo ensi viikolla.

Asiasta kertoo senaattori Lindsey Graham viestipalvelu X:ssä.

Lakiesitys kohdistaisi toissijaisia pakotteita maihin, kuten Kiinaan, Intiaan ja Brasiliaan, jotka ostavat venäläistä öljyä ja kaasua.

Esityksen taustalla on senaattoreita sekä republikaani- että demokraattipuolueesta.

Pakotelain tarkoituksena on heikentää Venäjän sodankäynnin edellytyksiä Ukrainassa. Valkoinen talo ei ole toistaiseksi kommentoinut asiaa virallisesti, eikä lopullista äänestysaikataulua ole vahvistettu.

”Tämä lakiesitys antaa presidentti Trumpille mahdollisuuden rangaista maita, jotka ostavat halpaa venäläistä öljyä ja ruokkivat Putinin sotakoneistoa”, kirjoitti Graham.

Grahamin mukaan lakiesitys sisältää 500 prosentin tullien käyttöönoton maille, jotka ostavat Venäjältä öljyä, kaasua, uraania ja muita tuotteita.

Norjalainen kehitysyhtiö Norsk e-Fuel suunnittelee Tornioon synteettisen lentopolttoaineen tuotantolaitosta. Yhtiön mukaan investoinnin arvo olisi 1,2–1,5 miljardia euroa.

Norsk e-Fuel arvioi tekevänsä lopullisen investointipäätöksen vuonna 2028, ja tuotannon aloitus on suunniteltu vuodelle 2032.

Vetypohjainen tuotantolaitos toisi yhtiön arvion mukaan noin 250 pysyvää työpaikkaa, ja rakennusaikana työpaikkoja olisi tarjolla merkittävästi enemmän. Lisäksi laitoksen ympärille tarvittavia epäsuoria työpaikkoja syntyisi esimerkiksi kunnossapidon ja muiden ulkoisten palveluiden toimintoihin.

Laitos on tarkoitus rakentaa Koivuluodon alueelle, joka sijaitsee alueen Outokummun terästehtaan vieressä. Outokumpu on hiljattain ostanut alueen Tornion kaupungilta, ja parhaillaan alue on kaavoitusvaiheessa. Tällä hetkellä alue on metsää.

Outokumpu ja Norsk e-Fuel ovat sopineet aiesopimuksella, että Outokumpu tarjoaa ferrokromin tuotannossaan Torniossa sivuvirtana syntyvää hiilimonoksidia eli häkäkaasua raaka-aineeksi Norsk e-Fuelin tuotantolaitokselle 80–100 tuhannen tonnin vuosittaiseen synteettisen lentopolttoaineen tuotantoon. Tämä tarkoittaa noin puolta Outokummun tuotannossa Torniossa syntyvästä häkäkaasusta.

Norsk e-Fuelin mukaan Outokummun häkäkaasun hyödyntäminen mahdollistaa selvästi alemmat kustannukset laitosinvestointiin ja laitoksen toimintaan, kun verrataan laitoksiin, jotka perustuvat omaan hiilidioksidin talteenottoon. Nyt suunnitellussa tuotannossa häkäkaasua ei tarvitse muuntaa kemiallisesti hiilidioksidiksi, mikä yksinkertaistaa tuotantoprosessia.

Outokummulle kyse on yhtiön uuden strategian mukaisesta päästöjen vähentämisestä ja tuotannon sivuvirtojen taloudellisesta hyödyntämisestä. Outokummun mukaan investoinnin vaatiman häkäkaasun hyödyntäminen vähentäisi yhtiön oman toiminnan päästöjä noin 20 prosenttia eli 200 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa.

Norsk e-Fuelin tuotantolaitos on ensimmäinen julkistettu projekti Koivuluodon alueelle. Outokumpu selvitti aiemmin alueelle pienydinvoimalan rakentamista, mutta vetäytyi selvitystyöstä noin vuosi sitten. Yhtiön pitkän ajan visiona on luoda alueelle oman tuotantonsa sivuvirtoja laajemminkin hyödyntävä ekosysteemi.

Kolmas laitosprojekti Suomessa

Norsk e-Fuelin tuotantotapa perustuu niin kutsuttuun Fischer–Tropsch-menetelmään, jossa vedystä ja hiilimonoksidista tuotetaan nestemäisiä, polttoaineena toimivia hiilivetyjä. Tuotannon alkupäässä vetyä tuotetaan vedestä elektrolyysillä, joka on huomattavasti sähköä vaativa prosessi. Prosessissa syntyy synteettistä öljyä, josta ainakin 75 prosenttia yhtiö aikoo jalostaa synteettiseksi lentopolttoaineeksi.

Norsk e-Fuelin omistajiin kuuluu joukko sen kumppaneina toimivia yhtiöitä, kuten luxemburgilainen, vähäpäästöiseen ja vetypohjaiseen tuotantotekniikkaan erikoistunut teknologiayhtiö Paul Wurth, pääomasijoittaja Prime Capital AG ja elektrolyysereitä valmistava Sunfire ja lentoyhtiö Norwegian. Omistajiin kuuluu myös Suomen valtion Tesi, joka sijoitti Norsk e-Fueliin viime vuonna.

Norsk e-Fuelilla on kourallinen hankkeita eri vaiheissa Pohjoismaissa. Suomessa yhtiö on parin viime vuoden aikana edistänyt suunnitelmia vastaavantyyppisistä laitoksista Rauman sataman alueelle ja Imatraan Ovakon terästehtaan läheisyyteen.

Norsk e-Fuel on käynyt Outokummun kanssa neuvotteluja noin vuoden ajan, kertoo yhtiön kaupallinen johtaja Lars Bjørn Larsen.

”Kohteenamme on ainoastaan lentoala. Voisimme tuottaa myös synteettistä bensiiniä, dieseliä tai muita tuotteita, mutta haluamme tehdä työtä kohti lentoalan vähäpäästöisyyttä, ja siellä myös näemme selvää kysyntää tämänkaltaisille tuotteille sekä halua maksaa tällaisista tuotteista”, Larsen sanoi torstaina Outokummun tiloissa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Larsen näkee kysynnässä myös selvää kasvua, mitä ajavat EU:ssa tiukentuvat säädökset uusiutuvien polttoaineiden sekoitevelvoitteista. Vuonna 2030 EU:ssa tarvitaan hänen mukaansa kaikkiaan jopa 650 000 tonnia synteettisiä polttoaineita.

Tornion-projektin rahoittamiseen on Larsenin mukaan jo joitakin sitoumuksia varteenotettavilta rahoittajilta sekä paljon kiinnostusta eurooppalaisilta sijoittajilta, mutta varsinainen rahoitus kerätään lähempänä investointipäätöksen tekemistä projekti kerrallaan.

Juttua korjattu klo 14:23. Korjattu, että Fischer–Tropsch-menetelmässä vedystä ja hiilimonoksidista (aiemmin virheellisesti vedestä ja vedystä) tuotetaan nestemäisiä, polttoaineena toimivia hiilivetyjä.

Suomen sähkönkulutus nousi torstaiaamuna kaikkien aikojen ennätyslukemiin, tiedottaa Fingrid.

Aamuyhdeksään mennessä korkein kulutus vartin keskiteholla oli 15 128 megawattia. Ennätyslukema voi vielä nousta päivänä aikana.

Edellinen ennätys on lähes päivälleen kymmenen vuoden takaa, kun 7.1.2016 kulutusennätys oli 15 105 megawattia.

Fingridin mukaan sähköjärjestelmä toimii tällä hetkellä normaalisti ja sähköä riittää tällä hetkellä hyvin.

Ennätyslukemia selittänee ainakin osittain se, että pitkälti koko maassa on pakkassää. Pohjois-Lapissa ja Kainuussa pakkasta on jopa yli 35 astetta. Savukoskella mitattiin aamulla huimat -41,5 astetta. Maan eteläosassa pakkanen on paikoin yli viisi astetta.

Pörssisähkön hinta on koko torstaiaamun kymmenen sentin molemmin puolin kilowattitunnilta.

Yhdysvaltalainen startup-yritys Airloom on kehittänyt tuulivoimalan, joka muistuttaa hieman vuoristorataa.

Poikkeuksellisen näköinen voimala koostuu kymmenen metriä pitkistä lavoista, jotka on kiinnitetty soikeaan rataan. Yritys vertaa rakennelmaa vuoristorataan, mutta ilman huippuja tai notkoja.

Tasainen rata on noin 30 metrin korkeudessa maanpinnan yläpuolella.

Tuuli työntää siipiä eteenpäin, ja liike muutetaan sähköksi radan varrella olevilla generaattoreilla.

Yritys rakentaa megawattiluokan pilottilaitosta Wyomingin osavaltioon. Tavoite on demonstroida teknologian kaupallista potentiaalia kesällä 2026.

Pinta-alalla on merkitystä

Yrityksen mukaan voimala tuottaa samankokoisella maa-alueella enemmän sähköä kuin perinteiset kolmilapaiset tuulivoimalat.

Järjestelmä on valmistettu 95-prosenttisesti teräksestä ja alumiinista. Se koostuu vain 58 ainutlaatuisesta osasta, kun perinteiseen turbiiniin tarvitaan noin 1 500.

Perinteisten tuulivoimaloiden koko kasvaa jatkuvasti.

Airloomin toimitusjohtaja Neal Ricknerin mukaan koon kasvattaminen luo alalle järjettömiä haasteita.

Airloomin mukaan ”tuulivoimarata” olisi yksinkertaisempi ja helpompi rakentaa kuin suuret tuuliturbiinit.

Yrityksen tavoitteena on saavuttaa suuri pyyhkäisypinta-ala, mutta halvemmalla kuin perinteiset voimalat. Toimitusjohtajan mukaan juuri pyyhkäisypinta-alalla tehdään rahaa.

Airloom on saanut rahoitusta Bill Gatesin Breakthrough Energy Ventures -sijoitusrahastolta.

Aiheesta uutisoivat muun muassa Interesting Engineering ja Ny Teknik.

Vuonna 2025 Suomeen rakennettiin hieman yli 1 000 megawattia uutta tuulivoimaa ja 224 megawattia teollista aurinkovoimaa.

Maamme tuulivoiman kokonaiskapasiteetti on nyt hieman yli 9 400 MW. Teollisen mittakaavan aurinkovoiman kapasiteetti on puolestaan noin 350 megawattia.

Eniten tuulivoimaa löytyy edelleen Pohjanmaan maakunnista. Hallituksen valmistelema alueidenkäyttölain muutos ohjaa jatkossa tuulivoimarakentamista entistä vahvemmin Pohjois-Suomeen kauemmas asutuskeskuksista, Suomen uusiutuvat ry sanoo tiedotteessaan.

Vuosi 2025 oli vilkas tuulivoimarakentamisen vuosi Suomessa ja uutta kapasiteettia valmistui 1 023 MW. Vuoden lopussa Suomessa oli 2 002 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 9 433 MW. Suomen Uusiutuvat ry:n tilastojen mukaan vuoden aikana ei purettu yhtään tuulivoimalaa, ja tuulivoimakapasiteetti kasvoi etenkin Pohjanmaan maakunnissa.

Keski-Pohjanmaalle valmistui ennätystuulipuisto

Pohjois-Pohjanmaa on edelleen Suomen merkittävin tuulivoimamaakunta: alueelle on rakennettu 37 prosenttia koko maan tuulivoimakapasiteetista. Kun mukaan lasketaan kaikki Pohjanmaan maakunnat, niiden osuus nousee 78 prosenttiin Suomen tuulivoimakapasiteetista. Pohjanmaan maakuntien jälkeen seuraavaksi suurin tuulivoimamaakunta on Lappi, jossa on kahdeksan prosenttia Suomen tuulivoimasta.

Vuoden 2025 suurin yksittäinen tuulivoimahanke oli Keski-Pohjanmaalle Lestijärvelle valmistunut 455 MW:n tuulivoimapuisto, joka on tähän asti Suomeen rakennetuista tuulipuistoista suurin.

Tekniikka&Talous kertoi aiemmin tänä talvena, että vuonna 2026 Suomeen ei ole valmistumassa yhtään kokonaista tuulipuistoa. Vuosille 2027 ja 2028 on joitakin uusia investointipäätöksiä, joten näyttää siltä, että tämä vuosi on tuulivoimarakentamisen kuoppa, josta lähdetään taas ainakin maltilliseen nousuun.

Pohjois-Pohjanmaa jyrää myös aurinkovoimassa

Vuonna 2025 Suomeen valmistui seitsemän uutta teollisen kokoluokan aurinkovoimalaa, mikä yli tuplasi maamme teollisen aurinkovoimakapasiteetin. Kokonaiskapasiteetti on vielä sen verran pientä, että yksittäiset suuret hankkeet vaikuttavat tilastoihin merkittävästi.

Pohjois-Pohjanmaa on paitsi tuulivoimassa, myös teollisessa aurinkovoimassa selvästi suurin maakunta. Suomen toistaiseksi suurin aurinkovoimalakin valmistui viime vuonna sinne: Utajärven 103 megawatin hanke vastaa lähes kolmasosaa koko maan teollisen kokoluokan aurinkovoimakapasiteetista.

Toiseksi suurin on Lounais-Lappiin Simoon valmistunut 70 megawatin aurinkovoimala. Nämä ovat myös Suomen ensimmäiset valmistuneet yli 50 megawatin aurinkovoimalat, ja Utajärven hanke on ensimmäinen yli 100 megawatin aurinkovoimala.

”On reilua todeta, että juuri Utajärven ja Simon kaltaiset suuret hankkeet vaikuttavat vahvasti tässä vaiheessa maakuntatilastoihin. Aurinkovoima-ala on kuitenkin vasta kehittymässä, ja jatkossa kapasiteetti jakautuu todennäköisesti tasaisemmin eri puolille Suomea”, Suomen uusiutuvat ry:n edunvalvontapäällikkö Klaara Tapper arvioi.

Aurinkovoiman kasvun kannalta merkittävä kysymys on hallituksen alueidenkäyttölakiin linjaama kaavoitusraja, joka koskee suuria, yli 50 hehtaarin hankkeita. Tulevaisuudessa rajan merkitys kasvaa hankekokojen kasvaessa.

”Kaavoituksen vaatiminen ei ole perusteltua kaikilla alueilla, ja sen vuoksi kaavarajaa on syytä nostaa. Kaavarajan tuntuva nosto ei kuitenkaan sulkisi pois sitä, että kuntakeskusten lähellä pienemmätkin hankkeet kaavoitetaan”, Tapper sanoo.

Hyyteen, eli vedessä virtaavien jääkiteiden, kasautuminen on nostanut jokien vedenpintaa eri puolilla maata. Tulviva vesi on vaurioittanut rantarakenteita ja kastellut paikoin mökkejä ja ulkorakennuksia. Useita rakennuksia on ollut veden saartamana.

Näin laajoja hyydetulvia on harvoin. Mikäli pakkaset jatkuvat, hyydetulvat ovat mahdollisia myös jatkossa sulana virtaavilla jokiosuuksilla.

“Näin laajalti ei ole hyydetulvia ollut kuin vuosien 2014 ja 2016 tammikuussa. Tämä ilmiö on yleistynyt ilmastonmuutoksen myötä. 1900-luvulla ei näin laajoja hyydetulvia ole esiintynyt”, kertoo tiedotteessa tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.

Harvinaisen laaja-alaisen hyydetulvatilanteen kehittymiseen on vaikuttanut lauha ja sateinen joulukuu, jonka jäljiltä vesistöt olivat sulia ja virtaamat suuria. Kova pakkasjakso voi tällöin synnyttää virta- ja koskipaikoille hyydettä eli jääkiteitä, jotka voivat kasaantua ja muodostaa patoja.

Hyydetulva on talvinen ilmiö, jossa joessa virtaavaan veteen muodostuu pakkasella hyydettä eli jääkiteitä, jotka kasaantuessaan tukkivat uoman aiheuttaen nopeastikin kehittyvän tulvan. Tämä tapahtuu usein alkutalvella, kun joessa on suuri virtaus eikä hyyteen muodostumiselta suojaavaa jääkantta vielä ole.

Elinvoimakeskukset ja pelastuslaitokset ovat purkaneet hyydepatoja rakennuksien suojaamiseksi muun muassa Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa sekä Pohjois-Pohjanmaalla.

Lue lisää:

Ukrainan ilmavoimat on julkaissut videon, jossa General Dynamics F-16 -hävittäjällä lentävä lentäjä kertoo koneen käyttöönotosta ja sillä operoinnista.

Nimettömänä ja naamioituneena esiintyvä lentäjä kertoo, että länsimaiden ukrainalaispiloteille opettamat taktiikat eivät täysin sopineet ukrainalaiseen sodankäyntiin.

”Taktiikat perustuivat aiempiin konflikteihin. Meidän piti istua alas ja miettiä, miten torjutaan risteilyohjuksia ja hyökkäyslennokkeja”, lentäjä kertoo.

Hänen mukaansa ensimmäiset ilmatorjuntatehtävät suoritettiin elokuussa – tämä on arvatenkin viittaus elokuuhun 2024, kun Ukraina vastaanotti ensimmäiset F-16:t.

Lentäjän mukaan F-16:t ovat tehneet noin 1 600 iskua maakohteisiin ja ottaneet yli tuhat ilmavoittoa.

”Shahed-tyypin lennokkeja, suihkumoottorilennokkeja ja risteilyohjuksia”, hän luettelee pudotuksia.

Lukua on vaikea varmentaa, mutta sitä voidaan suhteuttaa esimerkiksi tietoon, jonka mukaan Venäjä on käyttänyt viime aikoina noin 5 500 Shahed-hyökkäyslennokkia kuukaudessa.

Vastaavasti lokakuussa yhdysvaltalaisen Mitchell Institute for Aerospace Studiesin dekaani, kenraaliluutnantti evp. David Deptula kertoi, että Ukrainan F-16-kalusto vastaisi jo noin 80 prosentista Ukrainan ilmavoimien lentotehtäviä. Samassa yhteydessä Deptula viittasi ukrainalaiseen hävittäjälennostoon, jolla oli yli 1 000 Shahed-lennokkien ja risteilyohjusten pudotusta.

Lentäjän mukaan Ukrainan F-16-koneet saavat venäläisiä ohjuksia peräänsä lähes joka tehtävällä. Tyypillisesti kyse on ilmataisteluohjuksista.

”Torjuntahävittäjät, kuten Suhoi Su-35, Su-57 ja Mikojan-Gurevits MiG-31, voivat partioida suurissa lentokorkeuksissa, mutta meillä ei valitettavasti ole tätä ylellisyyttä. Lennämme matalalla, jotta ilmatorjuntaohjusten uhka pienentyisi. Kun vihollinen ampuu ilmataisteluohjuksia, käytämme liikehtimistaktiikoita.”

Erityisen kiinnostavaa kommentissa on, että siinä mainitaan myös viidennen sukupolven Su-57-hävittäjä, jota Venäjä ainakin sodan alussa käytti varovaisesti. Toki emme tiedä, kuinka rutiininomaista Su-57:n käyttö partioinnissa on.

Siinä missä Ukraina on syksyllä tehnyt aiesopimukset sekä Saab Gripen E- että Dassault Rafale -kaluston hankinnasta, lentäjä mainitsee nyt myös F-16:n uusimman version eli Lockheed Martinin valmistaman Block 70/72 -variantin.

”Se parantaisi kykyjämme vielä lisää. Emme iskisi ainoastaan lennokkeihin ja risteilyohjuksiin vaan myös etulinjassa operoiviin vihollisen hävittäjäkoneisiin.”

Lue myös: