Työsuhteen aikana voimassa oleva kilpailevan toiminnan kielto voidaan ulottaa myös työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan tekemällä kilpailukieltosopimus. Tällainen sopimus rajoittaa työntekijän oikeutta siirtyä kilpailevan työnantajan palvelukseen ja oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa työsuhteen päättymisen jälkeen. Näin ollen kilpailukieltosopimus voi vaikeuttaa uuden työpaikan löytämistä tai estää oman kilpailevan yrityksen perustamisen sidonnaisuusajan kuluessa.
Kilpailukieltosopimus voi olla oma erillinen sopimuksensa, mutta usein siitä sovitaan työsopimukseen otettavalla kilpailukieltoehdolla.
Kilpailukieltosopimuksen tekeminen edellyttää aina työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä, jonka olemassaolo tulisi arvioida tapauskohtaisesti.
Arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa työntekijän asema ja tehtävät, työnantajan toiminnan laatu ja liikesalaisuuksien säilyttämisestä tai erityiskoulutuksesta johtuva suojan tarve.
Pelkkä pyrkimys rajoittaa kilpailua ei koskaan ole hyväksyttävä syy kilpailukieltosopimuksen tekemiselle.
Uudistus tuli tarpeeseen
Enintään kuuden kuukauden pituiset kilpailukiellot ovat aiemmin olleet täysin vastikkeettomia, eli työnantaja on halutessaan voinut sisällyttää kilpailukieltoehdon työsopimukseen ikään kuin varmuuden vuoksi.
Tekniikan akateemiset TEKin käsityksen mukaan lain edellyttämä tapauskohtainen arviointi onkin toteutunut heikosti.
Kilpailukieltoehdosta on pahimmillaan tullut automaatio, joka sisällytetään työsopimukseen pohtimatta lainkaan sen tarpeellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.
Yksittäisen työntekijän näkökulmasta tarkasteltuna perusteeton kilpailukielto vaikeuttaa työllistymistä ja voi herkästi vaarantaa toimeentulon useiden kuukausien ajalta.
Yhteiskunnan tasolla voidaan puolestaan puhua haitallisesta työmarkkinoiden jäykistymisestä.
TEK on yhdessä muiden Akavan jäsenliittojen kanssa nostanut edellä mainittuja ongelmia esiin jo vuosia ja esittänyt ratkaisuksi muun muassa kilpailukieltojen muuttamista vastikkeellisiksi.
Mikä muuttuu?
Eduskunta hyväksyi kilpailukieltosopimuksia koskevat lainsäädäntömuutokset 10.11.2021.
Olennaisin muutos on se, että työnantajan on jatkossa maksettava kilpailukieltosopimuksen sidonnaisuusajalta työntekijälle korvausta.
Korvauksen suuruus on vähintään 40 prosenttia palkasta enintään 6 kuukauden kilpailukielloissa ja 60 prosenttia tätä pidemmissä.
Jos esimerkiksi sovitaan 6 kuukauden pituisesta kilpailukiellosta, tulee työnantajan jatkossa maksaa korvauksena vähintään 40 prosenttia palkasta 6 kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä. Vastaavasti 12 kuukauden pituisesta kilpailukiellosta sovittaessa korvaus on 60 prosenttia palkasta koko sidonnaisuusajan.
Korvaus on maksettava rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen toisin sovita.
Uutta lakia sovelletaan rajoitetusti 1.1.2022 lähtien. Vuonna 2022 muutokset koskevat vain 1.1.2022 ja sen jälkeen solmittuja uusia sopimuksia. Vuoden 2023 alusta muutokset koskevat myös niitä kilpailukieltosopimuksia, jotka on solmittu ennen lakimuutosta.
Näin ollen työnantajan tulee maksaa korvausta myös ennen lain voimaan tuloa solmitun kilpailukieltosopimuksen perusteella vuoden 2023 alusta lähtien, ellei työnantaja irtisano kilpailukieltosopimusta tätä ennen.
Työnantajalla on vuoden 2022 aikana oikeus irtisanoa ilman irtisanomisaikaa ennen lain voimaantuloa sovittu kilpailukieltosopimus. Näin työnantajalle annetaan mahdollisuus varautua lainsäädäntömuutoksiin ja irtisanoa tarpeettomat kilpailukieltosopimukset.
Uuden lainsäädännön mukaiset kilpailukieltosopimukset voidaan puolestaan jatkossa irtisanoa tyypillisesti kahden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.
Kilpailukieltosopimuksen irtisanominen on kuitenkin kiellettyä, mikäli työntekijä on irtisanoutunut.
Kilpailukieltojen vastikkeellisuus johtanee siihen, että kilpailukieltoja sovitaan jatkossa vain niissä työsuhteissa, joissa sille on todellinen tarve.
Tarpeettomien kilpailukieltosopimusten ylläpito käy viimeistään 2023 alkaen työnantajan kukkarolle.
Lainsäädäntömuutos parantaa siten työvoiman liikkuvuutta ja varmistaa tarvittaessa työntekijän toimeentulon kilpailukiellon rajoitusaikana.
- Lisätietoa uudistuksesta ja sen taustoista esimerkiksi: kilpailukieltosopimukset.fi
Tästä on kyse
Perustuslaki takaa jokaiselle vapauden harjoittaa sallittuja elinkeinoja ja ammatteja. Työntekijä ja työnantaja voivat rajoittaa tätä oikeutta tekemällä sopimuksen kilpailukiellosta.
Kilpailukiellolla rajataan työntekijän oikeutta tehdä kilpailevaa työtä työsuhteen päättymisen jälkeen.
Kilpailukiellosta sovitaan joko laatimalla erillinen kilpailukieltosopimus tai sisällyttämällä kilpailukieltoehto osaksi työsopimusta. Kilpailukiellosta sovittaessa määritetään sidonnaisuusajan kesto.
Sidonnaisuuusaika alkaa työsuhteen päättymisestä, ja kilpailukielto sitoo työntekijää sidonnaisuusajan loppuun saakka.
Lähde: Akava, kilpailukieltosopimukset.fi