Isä, koeponnista korvamerkityt vapaat

|
Uutinen
Kuuntele

Isän käyttöön korvamerkitty isyysraha piteni 54 arkipäivään vuoden alusta. Nämä vapaat isä voi käyttää entistä joustavammin ennen kuin lapsi on täyttänyt kaksi vuotta.

Lakimuutoksen tarkoituksena on selkeyttää vaikeaselkoisena pidettyä perhevapaajärjestelmää. Lisäksi se kannustaa isiä pitämään pidempiä itsenäisiä vapaita ja siten helpottaa perhevapaiden jakamista vanhempien kesken.

Isien perhevapaiden käyttö on vähitellen lisääntynyt Suomessa. Vuonna 2011 isyys­rahaa maksettiin jo 73 prosentille isistä. Kyseessä on tällöin ollut enintään 18 arkipäivän mittainen isyysvapaa, joka on käytännössä ajoittunut samaan aikaan äidin vapaan kanssa. Vuonna 2011 oikeutta isäkuukauteen käytti vain 26,9 prosenttia isistä.

Uusi malli entistä joustavampi

Lakiuudistuksessa on kyse isälle korva­merkittyjen vapaiden muutoksista. Lapsen isällä, joka osallistuu lapsen hoitamiseen olematta samaan aikaan ansiotyössä, on laki­uudistuksen myötä oikeus yhdistettyyn 54 arkipäivän isyysrahakauteen aiemman isyysvapaan ja isäkuukauden sijasta. Tilanne säilyy sikäli ennallaan, että isyysrahakaudella isyysrahaa voidaan jatkossakin maksaa enintään 18 arkipäivältä samanaikaisesti äidin vapaan kanssa.

Uusi malli on entistä joustavampi. Isälle korvamerkityn vapaan pitämiselle ei ole enää edellytyksenä, että isä käyttää vanhempain­rahakauden viimeiset 12 arkipäivää. Äitiys- tai vanhempainrahakaudella isyysvapaata voidaan pitää neljässä jaksossa, ja niiden ulkopuolella kahdessa jaksossa.

Isyysvapaan voi pitää myös aiempaa myöhemmin. Isä voi uudistuksen myötä halutessaan pitää koko vapaan vanhempainrahakauden jälkeen. Äiti tai isä voivat hoitaa lasta kotona tai lapsi voi olla päivähoidossa ennen isän jäämistä isyysvapaalle. Kunnallisen päivähoitopaikan voi siis uudistuksen myötä säilyttää isyysvapaan ajan. Vapaa on pidettävä ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta.

Isyysvapaa on lapsikohtainen siten, että uuden lapsen syntymä ei jatkossa lakkauta isän oikeutta isyysrahaan edellisen lapsen perusteella. Lisäksi perhe voi uudistuksen myötä saada kotihoidon tukea ja isyysrahaa samaan aikaan.

Ketä uudistus koskee?

Uudistus koskee perheitä, joissa erityis­äitiysraha, äitiysraha tai adoptioperheissä vanhempainraha alkaa 1.1.2013 jälkeen. Jos edellä mainittu etuus on alkanut vuoden 2012 puolella, isän isyysraha maksetaan tällöin isyysvapaan ja isäkuukauden ajalta edeltävien lainsäännösten mukaisesti. Edeltävän lain perusteella isäkuukausia pidetään vielä vuoteen 2014 asti.

Oikeus isyysrahaan on isällä tai otto­isällä, joka asuu yhteisessä taloudessa lapsen äidin kanssa. Rekisteröidyssä parisuhteessa isyysvapaaseen tai sitä vastaavaan etuuteen on oikeus puolisolla, joka adoptoi parisuhteen toisen osapuolen lapsen. Lakiuudistuksen eduskuntakäsittelyssä tuotiin esiin huoli muun muassa monikkoperheiden, yhden huoltajan perheiden ja sateenkaariperheiden eriarvoisesta asemasta perhevapaalainsäädäntöä uudistettaessa.

Muista ilmoitukset työnantajalle

Työsopimuslain mukaan työntekijän on pääsääntöisesti ilmoitettava työnantajalle perhevapaiden käytöstä viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan ajankohtaa. Jos äitiys-, isyys- tai vanhempain­vapaa on kestoltaan enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuukausi. Ilmoitettujen ajankohtien muuttaminen on normaalisti mahdollista perustellusta syystä kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen.

Lapsen syntymän yhteydessä pidettävän isyysvapaan osalta isä ilmoittaa työnantajalle isyysvapaan käyttämisestä ja sen pituudesta viimeistään kaksi kuukautta ennen lapsen syntymän laskettua aikaa. Isä voi myöhemmin muuttaa työsopimuslain säännöksen perusteella isyys­vapaan ajankohdan. Kyse on käytännössä lapsen syntymän ennenaikaisuudesta, yliaikaisuudesta tai tilanteesta, jossa äiti tai lapsi joutuu synnytyksen jälkeen jäämään sairaalahoitoon. Isä ilmoittaa tällöin ajankohdan muutoksista työnantajalle niin pian kuin mahdollista.

Muut isän mahdollisuudet hoitaa lasta kotona

Työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen kodissaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Osittaisen hoitovapaan käyttäminen perustuu puolestaan työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen.

Vanhemmalla on työsopimuslain tai työehtosopimusten perusteella lisäksi oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen alle 10-vuotiaan lapsen sairastuttua äkillisesti. Työsopimuslain mukaan työntekijällä voi olla oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä myös tilanteessa, jossa kyseessä on pakottava perhesyy.

Lisätietoja perhevapaista ja muista mahdollisuuksista hoitaa lasta kotona saa TEKin lakitietosivuilta, TEKin lakimiehiltä tai Kelasta.

Isyysrahan hakeminen Kelasta

Uuden lain mukaan isyysrahaa on haettava viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun lapsi on täyttänyt kaksi vuotta tai siitä, kun on kulunut kaksi vuotta lapsen hoitoon ottamisesta.

Jos uudistus ei koske perhettäsi, hakuaikoja koskeva Kelan ohjeistus on edelleen vanhan käytännön mukainen. Isäkuukauteen liittyvää etuutta tulee tällöin hakea kaksi kuukautta ennen isäkuukauden aloittamista tai ilmoittaa isäkuukauden siirtämisestä Kelaan kaksi kuukautta ennen kuin vanhempainrahakausi päättyy.

Työnantajalla ei ole työsopimuslain mukaan velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa perhe­vapaiden ajalta. Useiden alojen työehtosopimuksista tai työpaikkakohtaisista paikallisista sopimuksista löytyy kuitenkin määräyksiä myös isän palkallisesta vapaasta perhevapaiden aikana. Mikäli työnantaja maksaa perhevapaiden aikana työntekijälle palkkaa, Kela maksaa silloin kyseiseltä ajalta etuuden työnantajalle.

Artikkelin kirjoittaja työskentelee TEKissä lakimiehenä. TEKin lakimiehet auttavat jäseniä työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä asioissa. Yhteyden lakimiehiin saa varmimmin kontaktilomakkeella. Sen kautta voi jättää myös soittopyynnön.