Uutiset ja blogit

Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore Osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke -julkaisu kertoo, että lähes 160 000 suomalaista on saanut osittain varhennettua vanhuuseläkettä (Ove) vuosina 2017–2025.

Uuden eläkemuodon suosio on ollut melko suurta, sillä vuosina 1959–1962 syntyneistä varhennettuun eläkkeeseen oikeutetuista joka kolmas tarttui mahdollisuuteen.

Ove otettiin käyttöön vuoden 2017 eläkeuudistuksen yhteydessä. Uudistuksen tavoitteena oli kannustaa ihmisiä jatkamaan työuraansa pidempään. Osittaisen työskentelyn katsottiin auttavan ihmisiä jaksamaan työelämässä pidempään.

”Oven keskeinen tavoite on auttaa suomalaisia jaksamaan paremmin työuran viimeisinä vuosina työelämässä ja jatkamaan työntekoa myös yli vanhuuseläkkeen alaikärajan. Alkuvuosina työnteko päättyi eläkeiän täyttämiseen, mutta nyt yhä useampi jatkaa työntekoa osittaisella vanhuuseläkkeellä eläkeiän täyttämisen jälkeenkin,” ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto arvioi tiedotteessa.

Noin kolmannes oven ottaneista jatkoi työelämässä pidempään kuin heidän alin vanhuuseläkeikänsä oli. Suurin osa aloitti oven parin vuoden sisällä alaikärajan täyttymisestä. Kanniston mukaan yhä useampi tarttuu siihen heti, kun mahdollista.

Oven on voinut ottaa 61 vuoden iässä. Vuonna 1964 syntyneiden kohdalla alaikäraja nousi 62 vuoteen, jonka he täyttävät tänä vuonna. Oven alaikäraja on sidottu alimpaan lakisääteiseen vanhuuseläkeikään. Oven voi aloittaa aikaisintaan kolme vuotta ennen alinta eläkeikää.

Kun ikäraja nousee, myös oven arvo ehtii kasvaa, sillä työuraa kertyy pidemmältä ajalta.

Miesten eläke selvästi suurempi

Oven suosio on kasvanut jokaisen ikäluokan kohdalla. Toistaiseksi eniten ovelaisia löytyy vuonna 1961 syntyneistä, joista 24 000 on tarttunut oveen.

Oven voi ottaa joko 25- tai 50-prosenttisena. Jopa neljä viidesosaa viime vuonna alkaneesta osittaisesta vanhuuseläkkeestä oli 50-prosenttisia. Niiden taso oli viime vuonna keskimäärin 930 euroa kuukaudessa.

Miesten kohdalla puolikkaat ovet olivat keskimäärin 1 025 euroa kuukaudessa ja naisten 810 euroa kuukaudessa.

”Talouden matalasuhdanne on pahentanut monen talousongelmien kanssa kamppailevan suomalaisen ahdinkoa. Tähän osittainen vanhuuseläke on tarjonnut pika-apua. Eläkkeeseen tehty varhennusvähennys voi kuitenkin osaltaan lisätä toimeentulovaikeuksia myöhemmällä iällä”, Kannisto arvioi.

Verotuksellista hyötyä

Yksi oven suosioon vaikuttavista asioista lienee siitä saatava verotuksellinen hyöty. Työntekijän veroaste laskee, mikäli hän vähentää työskentelyään otettuaan osittain varhennetun eläkkeen.

ETK:n julkaisussa esitellään oheinen havainnollistava laskelma:

”Jos palkansaajan ansiotulo on 2 000 €/kk, keskimääräisellä kunnallisverolla veroprosentti on 13,1 prosenttia. Jos palkansaaja saa 1 000 euron kuukausipalkan rinnalla osittaista vanhuuseläkettä 1 000 €/kk, bruttotulo on sama 2 000 €/kk. Kuitenkin hänen veroprosenttinsa on 9,3 prosenttia eli 3,8 prosenttiyksikköä matalampi. Jos koko 2 000 euron kuukausitulo olisi vastaavasti eläkettä, veroprosentti olisi 16,4 prosenttia.”

Verotuksen näkökulmasta palkka- ja eläketulojen yhdistäminen on aina edullisempaa. On kuitenkin syytä muistaa, että etu syntyy vain, jos samaan aikaan vähentää työskentelyään ja näin palkkatulo pienenee. Muuten veroprosentti kasvaa, kun ove tulee täyden palkan lisäksi.

Oheisesta taulukosta näet, miten verotus toimii eri tuloluokissa oven ja palkkatulon osalta.

Juttu jatkuu taulukoiden jälkeen.

Yleistukea saaville varoitus

Hallituksen valmisteleman yleistukimuutoksen vuoksi ove voi jatkossa leikata Kelan maksamaa yleistukea, mutta ei ansiosidonnaista työttömyysetuutta. Aikaisemmin uutisoitiin, että Kelan työttömyysetuus voi leikkaantua huomattavasti. Muutos koskee niitä, jotka ovat saaneet päätöksen ovesta 16. tammikuuta tai sen jälkeen ja saavat yleistukea 1. toukokuuta alkaen.

”Yleistukea saavan työttömän ei enää kannata tarttua yhtä hanakasti osittaiseen vanhuuseläkkeeseen. Aikaisemmin eläke ei vaikuttanut työttömän etuuksiin, mutta nyt se voidaan ottaa huomioon yleistuen määrässä. Koska ove pienentää myös lopullista vanhuuseläkettä, sen nostaminen voi osoittautua kalliiksi ratkaisuksi”, Kannisto varoittaa.

”Tämä myös mutkistaa jatkossa päätöksentekoa. Oven valinnan jälkeen voit ajautua työttömänä yleistuen varaan, jolloin tulot romahtavat. Työttömyyden kohdatessa ove ei enää myöskään tarjoa helpotusta talousahdinkoon samaan tapaan kuin aikaisemmin.”

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan suojasäännöstä, jolla on tarkoitus turvata niiden yleistukea saavien henkilöiden toimeentulo, jotka ovat saaneet päätöksen ovesta ennen 16. tammikuuta. Heidän yleistuen tarveharkinta ei koskisi ovea.

Venäjän talouden analysointiin erikoistuneen ex-oligarkki ja Putin-kriitikko Mihail Hodorkovskin perustaman New Eurasian Strategies Centren (Nest) tutkijat arvioivat kesäkuun ensimmäisellä viikolla julkistetussa raportissa Ukrainan kääntäneen koko sodan kulun viime viikkoina lähes täydellisesti.

Taustalla on etenkin Ukrainan etulyöntiasema droonisodassa. Maa on kevään aikana tehnyt massiivisia iskuja muun muassa Venäjän energiainfrastruktuuriin. Lisäksi Ukrainan armeija iski keskiviikkona Pietarin alueelle samaan aikaan, kun kaupungissa alkoi presidentti Vladimir Putinin isännöimä talousfoorumi.

Nestin tutkijat ennakoivat, että Venäjältä on tulossa voimakas vastareaktio. Putin voisi heidän mukaansa eskaloida sotaa kolmella eri tavalla.

Ensimmäinen olisi laajamittainen ilmaisku johonkin Ukrainalle tärkeään kohteeseen. Siviilikohteiden kuten koulujen ja sairaaloiden lisäksi tutkijat nostavat esiin sellaiset puolustusteollisuuden kohteet, joissa suunnitellaan, ohjelmoidaan tai rakennetaan drooneja.

”Liikenneyhteydet ja poliittisesti merkittävät paikat ovat myös erityisen haavoittuvia. Tällaisten iskujen ensisijainen tavoite on psykologisen paineen kohdistaminen Ukrainaan”, Nest ennakoi raportissa.

Ydinaseuhka ja painetta Eurooppaan

Toinen mahdollinen eskalaation muoto olisi lisätä painetta Eurooppaan. Tutkijat muistuttavat, että Kremlin tavoitteena on saada eurooppalaiset tuntemaan kasvavaa turvattomuutta ja siten painostamaan hallituksiaan vähentämään Ukrainalle annettavaa apua ja etäännyttämään itseään konfliktista. Tässä vaihtoehdossa Baltian maat ja niiden naapurit ovat Nestin mukaan todennäköisimpiä kohteita.

Kolmantena vaihtoehtona tutkijat pitävät ydinaseuhkaa.

”Viime kuukausina Venäjä on järjestänyt yhdessä Valko-Venäjän kanssa laajamittaisia sotaharjoituksia, joiden aikana joillekin yksiköille on tiettävästi annettu ydinaseita, samalla kun useat virkamiehet ovat käyttäneet yhä voimakkaampaa retoriikkaa ydinaseiden mahdollisesta käytöstä. Venäläiset analyytikot ja propagandistit ovat myös aktiivisesti keskustelleet ydiniskujen mahdollisuudesta, myös Eurooppaa vastaan”, he muistuttavat.

Riippumatta siitä, minkä eskalaatiomuodon Putin valitsee, sodan seuraavaa vaihetta leimaa Nestin mukaan todennäköisesti Venäjän siviilikohteisiin kohdistuvien hyökkäysten lisääntyminen ja kasvava paine Eurooppaan.

”Taloudellisten vaikeuksien, laskevien kannatuslukujen ja eliitin kasvavan tyytymättömyyden keskellä Putin etsii sellaista ulospääsyä sodasta, joka voidaan esittää voittona ja jota voidaan käyttää kotimaisen poliittisen status quon vahvistamiseen. Tässä mielessä eskalaatio on keino sekä vahvistaa Venäjän neuvotteluasemaa että voittaa sotilaallinen umpikuja.”

Auton tankkaaminen maksoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä enemmän kuin viime vuonna samana ajankohtana, kertoo Tilastokeskus.

Maaliskuussa bensiinin kuluttajahinnat nousivat vuoden takaiseen verrattuna 8 prosentilla. Dieselin hinta puolestaan nousi 16 prosentilla ja kevyen polttoöljyn jopa 42 prosentilla. Uusiutuvan dieselin hinta nousi kuusi prosenttia.

Myös sähkön hinnat nousivat vuodentakaisesta ensimmäisellä neljänneksellä.

Helmikuussa sähkön kokonaishinta nousi kotitalouksissa 14–25 prosentilla verrattuna vuotta aikaisempaan. Yrityksissä ja yhteisöissä hinnat nousivat jopa 24–127 prosentin välillä.

Yhdysvaltain laivaston seuraavan sukupolven Columbia-luokan ydinkäyttöistä ohjussukellusvenettä rakennetaan parhaillaan Connecticutissa. Äskettäin julkaistu valokuva paljastaa, miltä sukellusveneen rakentaminen tällä hetkellä näyttää. Asiasta kertoo Interesting Engineering.

Kuvassa oleva sukellusvene on ensimmäinen Yhdysvaltain laivaston kahdestatoista uudesta Columbia-luokan ohjussukellusveneestä.

Uudet sukellusveneet rakennetaan korvaamaan aikaisemmat Ohio-luokan ohjussukellusveneet, jotka ovat olleet käytössä 1980-luvun alusta.

Ohio-luokan sukellusveneiden poistuessa palveluksesta 2040-luvun alussa Columbia-luokan alukset toimivat Yhdysvaltain merellisen ydinpelotteen selkärankana.

20 000 tonnin ohjussukellusveneet

Yhdysvaltain laivasto odottaa uusien sukellusveneiden olevan kestävämpiä kuin vanhat. Niiden odotetaan palvelevan vähintään 2080-luvulle asti.

Kuvassa näkyy pääpiirteittäin vihreä keula aluksesta, jonka pitäisi suunnitelmien mukaan valmistua vuonna 2029.

Peräosaan tulee ydinkäyttöinen propulsiojärjestelmä sekä ainutlaatuiset X-muotoiset ohjauspinnat. Näiden avulla sukellusvene liikkuu ja suoriutuu paremmin veden alla.

Uudet sukellusveneet peittoavat edeltäjänsä monessa asiassa. Niissä on hiljaisemmat moottorit, paremmat kaikuluotaimet, päivitetyt anturit ja uudet elektroniset hallintalaitteet.

Columnia-luokan alukset ovat myös suurempia kuin aiemmat. Jopa 20 000 tonnia painavat sukellusveneet rakennetaan massiivisella uudella kelluvalla Atlas-telakalla.

Vaikka alukset ovat kooltaan aiempaa suurempia, ohjuksia niissä on vain 16 kappaletta, kun edellisissä oli 24. Aluksissa on neljä ohjusosastoa, joissa kaikissa on neljä ballistista ohjusta.

Tässä Linkedinissä julkaistu kuva ensimmäisestä Columbia-luokan sukellusveneestä:

Columbia-luokan sukellusveneiden kehitystyötä pidetään yhtenä Yhdysvaltain asevoimien tärkeimmistä hankkeista tällä hetkellä, sillä ohjussukellusveneet ovat tärkeä osa maan ydinasepelotetta.

Laivaston suunnittelemat 12 kappaletta Columbia-luokan alusta tulevat maksamaan yhteensä noin 62 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli 53,6 miljardia euroa.

Lue lisää Tekniikka&Taloudesta:

Juttu on julkaistu alun perin Tekniikan historiassa 2/2014.

Sotavuosina ilmavoimat kehittyi aselajina pitkin harppauksin. Sodan alussa lentokoneet soveltuivat lähinnä tiedusteluun, ja ne korvasivat tässä käytössä kuumailmapallot. Sodan päättyessä lentokoneet muodostivat tehokkaan asejärjestelmän. Hävittäjät ja pommikoneet erottuivat omiksi tyypeikseen.

Koneita käytettiin laajasti ilmapommituksiin ja rynnäköintiin maakohteita vastaan. Niillä pyrittiin saavuttamaan ilmaherruus.

Ensimmäisen maailmansodan tunnetuin hävittäjä-ässä oli ”Punainen paroni”, saksalainen Manfred von Richthofen. Hän pudotti 80 vastustajan konetta.

Kun Richthofen kuoli ilmataistelussa 1918, liittoutuneet järjestivät hänelle täysimittaiset sotilashautajaiset. Saksalaisten linjoille pudotettiin lentolehtisiä, joissa oli kuvia hautajaisista. Ripaus ritarillisuutta oli jäljellä vielä neljän vuoden veristen taistelujenkin jälkeen.

Tahdistin säästi potkuria

Sodan alkuvaiheissa eri puolia edustavat lentäjät saattoivat tervehtiä toisiaan toverillisesti ilmassa, mutta pian kaivettiin esiin käsikranaatit, pistoolit ja kiväärit. Sen jälkeen molemmat sotijaosapuolet alkoivat asentaa koneisiin konekiväärejä, jotka mahdollistivat täysimittaisen taistelun myös taivaalla.

Konekiväärin tehokasta käyttöä hankaloitti koneen keulalla pyörivä potkuri, joka uhkasi rikkoutua omista luodeista. Sen estämiseksi kokeiltiin sijoittaa konekiväärit siipien päälle, potkurikehän ulko- tai yläpuolelle, mutta se haittasi osumatarkkuutta.

1916 saksalaiset saivat käyttöönsä Fokker E.I -hävittäjän. Siinä oli tahdistin, joka sääteli lentäjän eteen sijoitetun konekiväärin ampumanopeutta niin, etteivät luodit osuneet potkuriin. Se antoi saksalaisille etulyöntiaseman ilmataisteluissa vähäksi aikaa, mutta pian britit ja ranskalaiset saivat keksinnön käsiinsä ja tilanne tasoittui.

Tahdistimen idean keksi sveitsiläinen Franz Schneider, joka patentoi sen jo 1913. Käyttökelpoisen sovelluksen kehitti kuitenkin hollantilainen konesuunnittelija Anthony Fokker. Myöhemmin Schneider käräjöi Fokkeria vastaan patenttirikkomuksesta.

Lyhytikäiset lentäjät

Ketterät hävittäjät kieppuivat ilmassa kaartotaisteluissa, ja osuman saaneet koneet putosivat palavina maahan useimmiten lentäjä mukanaan – laskuvarjoja ei käytetty. Etulinjan hävittäjälentäjät selvisivät rintamalla hengissä keskimäärin vain muutamia viikkoja.

Osasyy korkeaan kuolleisuuteen oli lento-opetuksen rajoittuminen vain perusasioihin. Lentäjät alkoivat saada ilmataistelukoulutusta vasta 1916.

Sodanjohto laski, että jos lentäjä selvisi viidestä ensimmäisestä taistelulennostaan hengissä, hän todennäköisesti selvisi myös koko sodasta.

Jos hän sai ilmavoiton ensimmäisen kymmenen lentonsa aikana, hänestä todennäköisesti tuli hävittäjä-ässä.

Tyypillinen ensimmäisen maailmansodan hävittäjäkone oli yksipaikkainen ja kaksitasoinen. Sen moottorissa oli 150–250 hevosvoimaa, mikä mahdollisti 150–210 km/h huippunopeuden.

Pommikoneet olivat kaksi- tai nelimoottorisia, mutta niiden pommikuorma oli varsin vaatimaton ja toimintasäde pieni. Strategisia pommituksia kaupunkikohteisiin tehtiin puolin ja toisin, mutta niiden vaikutus jäi enemmänkin henkiseksi kuin aineelliseksi. Etenkin Saksa käytti pommituksissa myös zeppeliinejä.

Sodan alussa kaikilla osapuolilla oli yhteensä alle tuhat lentokonetta. Niiden määrä kasvoi kuitenkin nopeasti: Saksa, Ranska ja Britannia rakensivat sodan aikana yhteensä lähes 200 000 konetta.

Lue myös:

Juttu on julkaistu alun perin Tekniikan historiassa 2/2014.

”Adjektiivit ja ylisanat alkavat tässä loppua kesken. Niin häkellyttävää jälkeä Puuilo tekee”, hehkuttaa Kaupan tila -julkaisustaan tunnettu Arhi Kivilahti toimituksen haastattelussa.

”Puuilon fundamentit ovat erittäin hyvässä asennossa. Se vahvistuu koko ajan ja edustaa vähittäiskaupan ehdottomia huippuja”, hän lisää.

Kaupan analyytikko Kivilahti hämmästelee sekä kasvua että myyntikatteen ja kannattavuuden paranemista. Absoluuttinen kasvu viiden vuoden pörssitaipaleen aikana ei ole aiemmin ollut yhtä vahvaa.

”Tuloksen ja katteen jatkuvat paranemiset ovat merkittävää luokkaa. Puuilo myy selvästikin muita kannattavampia tuotteita, koska se tekee tuplatulosta vaikkapa Tokmanniin verrattuna”, Kivilahti kommentoi.

”Puuilon tapauksessa muiden kulujen eli vuokrien ja henkilöstökulujen osuus on vain niin hirveän pieni. Puuilon koneisto on äärimmäisen tehokas, sillä kulukurin ansiosta sen tulos paranee kovan kasvun jatkuessa”, hän selittää vahvaa kannattavuutta.

Puuilon ensimmäisen neljänneksen liikevoittoprosentti oli 15,7. Viime vuonna vastaavaan aikaan se oli 10,4, eikä tällaisia lukuja kaupassa yleensä kirjata.

Täyttää K-Raudan jättämää aukkoa

Kivilahti kehuu erikseen sitä, kuinka tehokkaasti Puuilo pystyy avaamaan uusia myymälöitä. Uusien myymälöiden avaaminen ei haittaa muuta operatiivista toimintaa, ja uudet asiakkaat löytävät myymälät nopeasti.

”Mielestäni Puuilo on uinut onnistuneesti K-Raudan jättämään rakoon. K-Rauta keskittyi fiksusti ammattiasiakkaisiin ja jätti kuluttaja-asiakkaita Puuilolle”, Kivilahti tulkitsee kasvukuvaa.

Puuilo tunnetaan jo nyt halpakaupan selvästi parhaasta kannattavuudesta. Kivilahden mukaan Puuilon kevyen organisaation kasvutarina on ”poikkeuksellisen vahva” eurooppalaisessa ja jopa amerikkalaisessa vertailussa.

”Näin nopeaan ja varsinkin kannattavaan kasvuun pystyy tuskin kukaan kaupassa. Puuilon kahdentoista kuukauden ebita-prosentti on peräti 18, eikä se pörssiaikana ole tähän aiemmin pystynyt”, Kivilahti sanoo.

Kivilahden mukaan Puuilon vertailukelpoinen kasvu on vahvaa: Suomessa sille on vielä tilaa, ja vanhat myymälätkin pystyvät lisäämään myyntiä.

Laajenee Ruotsiin Suomen mallilla

Puuilo kertoo, että Ruotsin ensimmäisten pilottimyymälöiden valmistelut etenevät suunnitellusti. Tavoitteena on avata ensimmäinen myymälä seuraavan 15 kuukauden aikana. Neuvottelut ensimmäisistä kauppapaikoista on aloitettu.

”Puuilo lähtee Ruotsiin viisaasti Suomessa hyväksi havaitulla mallilla. Motonet näytti jo, että suomalainen menestyy omalla konseptillaan Ruotsissa”, Kivilahti sanoo.

Viime vuonna Puuilo avasi Suomessa seitsemän uutta myymälää. Tilivuoden avajaiset osuivat Lohjalle, Mäntsälään, Varkauteen, Savonlinnaan, Jyväskylään, Iisalmeen ja Heinolaan.

Vuoden 2026 myymäläavaukset ja -muutot ovat yhtiön mukaan Turussa, Hollolassa, Vaajakoskella, Espoonlahdessa, Vantaalla, Lahdessa, Kangasalla, Karjaalla ja Kurikassa.

”Tilikauden 2026 aikana tavoittelemme vähintään kahdeksaa uutta myymälää”, Puuilo kertoo liiketoimintakatsauksessa.

Vuoden 2027 suunnitelmissa ovat myymälöiden avaamiset Jämsässä ja Ylivieskassa sekä muutot Kajaanissa ja Jyväskylässä. Puuilolla on näillä näkymin tilikauden 2027 lopussa 70 myymälää, kun niitä on nyt 58.

Menestyy myös pienillä paikkakunnilla

Puuilo on jo yksi Suomen suurimmista halpakauppaketjuista, ja se pyrkii avaamaan 7–10 uutta myymälää joka vuosi. Verkoston voimakkaasta laajentamisesta kertoo se, että 50 prosenttia Puuilon myymälöistä on alle viisi vuotta vanhoja.

”Laajennamme myymäläverkostoa yhteensä yli sataan myymälään. Suomessa potentiaalia riittää yli 90 myymälään”, Puuilo viestii.

Näkemystään Puuilo perustelee sillä, että sen testattu toimintamalli mahdollistaa voimakkaan kasvun. Puuilon mukaan sen myymäläkonsepti on osoittanut vahvaa suorituskykyä myös pienemmillä paikkakunnilla.

”Puuilo on onnistunut löytämään formaatin, joka todella toimii paikassa kuin paikassa. Tietenkin silläkin on vaaransa, kun yrityksellä pyyhkii äärimmäisen hyvin”, Kivilahti päättää.

Uudet myymälät nopeasti kannattaviksi

Puuilon johto korostaa, että sillä on käytössään vakioitu prosessi myymälöiden avaamisessa. Näin se saa avatut myymälät nopeasti kannattaviksi.

”Uudet myymälät ovat keskimäärin kannattavia ensimmäisen kokonaisen aukiolokuukauden jälkeen. Vertailukelpoinen kasvu jatkuu myös yli kymmenen vuotta vanhoissa myymälöissä”, Puuilon johto viesti Pörssi-illassa toukokuussa.

Ensimmäisellä neljänneksellä Puuilon liikevaihto kasvoi 16,3 prosenttia ja liikevoitto yli 50 prosenttia. Kaiken kukkuraksi Puuilon liikevaihdollisesti tärkeimmät toinen ja kolmas neljännes ovat vasta tulossa.

”Erityisen kovaksi Puuilon suorituksen tekee se, että kaikki on tehty kovassa kilpailutilanteessa ja vaikeahkoilla markkinoilla. Sen kasvu ei poukkoile, vaan se on tasaisen tukevaa”, kommentoi puolestaan kaupan asiantuntija Heikki Peltola.

Alkoholituotteiden kotiinkuljetusta koskeva lakiuudistus raksahtelee eteenpäin politiikan rattaissa. Asiaa puitiin torstain täysistunnossa tuntitolkulla, ja äänestettiin tänään perjantaina. Nyt uudistus etenee suureen valiokuntaan.

Vielä juhannukseksi kauppojen kotiinkuljetukset eivät ehdi eivätkä näillä näkymin koko kesäksikään. Uudistusten voimaantulo voi kestää jopa puoli vuotta, vaikka laki hyväksyttäisiinkin nopeasti.

Päivittäistavarakaupoille tilanne on kinkkinen. Kaupat kertovat seuraavansa lain etenemistä mielenkiinnolla ja olevansa valmiita kuljetuksiin, kun ne sallitaan. Epäselvät yksityiskohdat kuitenkin vaikeuttavat valmistautumista.

Odotatteko uudistusta innolla, S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Antti Oksa?

”En välttämättä käyttäisi sitä termiä, mutta onhan tämä kuluttajien kaipaama asia. Monet, jotka tilaavat ruokatuotteita helpottaakseen arkeaan, kokevat juomia koskevat rajoitukset hankalaksi”, Oksa sanoo.

Kotiinkuljetusten aloittaminen ei ole hänen mukaansa täysin suoraviivaista, sillä lakiuudistus sisältää näillä näkymin toimituslupiin ja ikärajavalvontaan liittyviä velvoitteita.

”Näitä ei ole konkreettisesti voinut edistää nyt, kun odotetaan lain käsittelyä ja hyväksymistä ja mahdollisia viranomaisohjeitakin. Valmistelevaa työtä on totta kai tehty”, Oksa sanoo.

Lisääkö byrokratian purku myyntiä?

Alkoholin etäkaupan vapautuminen voi tarkoittaa kysynnän kasvua. Ostopäätös on helpompi tehdä, kun se ei vaadi kotoa poistumista. S-ryhmä ei ole Oksan mukaan laskenut, paljonko kotiinkuljetusten salliminen toisi lisämyyntiä.

”Luultavasti jonkin verran, mutta voi olla tosi marginaalistakin. Asiaa on vaikea arvioida”, Oksa sanoo.

Kolikon kääntöpuolella markkinoille voi tulla lisää kilpailua myös päivittäistavarakaupan ulkopuolelta ja muualta Euroopasta. Oksa toivottaa kilpailun tervetulleeksi.

”Kilpailu kuluttajan etu, ja me olemme asiakkaiden omistama kaupparyhmä.”

Myös Keskon mukaan myyntiodotuksia on vielä liian aikaista arvioida. Kaupparyhmä pitää kuitenkin uudistusta myönteisenä.

”Lakimuutos olisi tervetullut uudistus ja tarkoittaisi asiakkaalle parempaa palvelua, kun kaikki ruokakauppaostokset saisi tilattua samassa toimituksessa”, K-ryhmän verkkokaupasta vastaava johtaja Hanna Heinänen sanoo.

Heinäsen mukaan Keskolla on hyvä valmius vastata lain tuomiin uudistuksiin, vaikka käytännön toteutukseen liittyvät yksityiskohdat ovat vielä kesken.

Riitaisesti etenevä uudistus

Hallituksen alkuperäinen lakiesitys mahdollistaisi kotitalouksille myös väkevien alkoholijuomien tilaamisen ulkomailta. Opposition mielestä esitys on liian salliva.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta teki viime viikolla julkaisemassaan mietinnössä esitykseen useita tiukentavia muutoksia hallituspuolue kristillisdemokraattien Päivi Räsäsen puoltaessa opposition linjaa.

Valiokunta muun muassa rajasi etämyynnin samoihin prosenttilukemiin, jotka ovat nyt sallittuja suomalaiskaupoille. Lisäksi mietinnössä asetettiin toimituksille 24 tunnin vähimmäisaika, mikä estäisi nopeat Wolt-tyyppiset toimitukset.

Oppositiopuolueet ovat vaatineet uudistukselle uutta EU-notifiointia valiokunnan tekemien muutosten vuoksi. Keskiviikkona 10.6. asian käsittely peruttiinkin, mutta torstaina aihe päästettiin täysistunnon puitavaksi puhemies Jussi Halla-ahon päätöksellä. Keskustelu kesti iltaan saakka.

Perjantaina 12.6. asiasta äänestettiin. Äänestyksen tuloksena lakiesitys palaa takaisin valiokuntakäsittelyyn ja suureen valiokuntaan, jossa sitä muovataan lähemmäksi hallituksen alkuperäistä esitystä. Näin kävi vuonna 2024, kun eduskunta muutti lakia kaupoissa myytävien alkoholijuomien enimmäisalkoholiprosentista.

Alkoholin etäkauppaa koskeva laki höllenee siis tänä vuonna lähes varmasti, mutta uudistuksen sisältö ja voimaantulon aikataulu ovat vielä epäselvät eduskunnan sisäisten ja EU-sääntelyyn liittyvien erimielisyyksien tai epävarmuustekijöiden vuoksi. Asia saatetaan vasaroida kesän aikana nopeastikin.

Alkoholin nettikauppaa EU-maista on ollut suomalaiskuluttajille käytännössä sallittua jo vuosia myös korkeimman oikeuden päätöksellä, vaikka viranomaiset ovat yrittäneet sitä estää. Lakiuudistus pyrkii selkeyttämään epäselviä tulkintoja.