Uutiset ja blogit

Kaivosteollisuus esittää niin sanottua hybridimallia korvaamaan hallituksen esityksen uudistetusta kaivosmineraaliverosta, joka teollisuuden mukaan nostaa kohtuuttomasti ja osin väärin kohdentaen kaivosteollisuuden ja jatkojalostajien verorasitusta.

Kaivosteollisuuden mallissa hallituksen esittämä niin sanottu rojaltimalli, jossa vero perustuu kaivannaismäärään ja sen verotusarvoon, korvattaisiin hybridimallilla. Se on yhdistelmä määrään ja voittoon perustuvaa verotusmallia.

Kaivosteollisuuden mallissa rojaltipohjainen eli määrään perustuva verotuotto menisi kokonaisuudessaan kunnille. Voittoon perustuva vero menisi valtiolle.

Hallituksen esittämässä mallissa verotuotoksi on arvioitu 57 miljoonaa euroa. Kaivosteollisuus arvioi oman hybridimallinsa verotuotoksi 60 miljoonaa, jossa verotuotto kasvaisi nykyiseen lakiin nähden 35 miljoonaa. Hieman kireämmän voittoverotuksen mallissa tuotto olisi 66 miljoonaa ja verotuotto kasvaisi 40 miljoonaa.

Teollisuuden hybridimallissa yhtiötä verotettaisiin rojaltiverolla ja voittoverolla. Voittoveroa ei kuitenkaan perittäisi teollisuusmineraaleista.

”On kuitenkin ensisijaisen tärkeää korostaa, että hybridimallin arviot verokertymästä eivät ole vertailukelpoisia puhtaan rojaltiveron verokertymien arvioihin, kun otetaan huomioon verojen dynaamiset vaikutukset kaivosyhtiöihin”, Kauppalehden näkemässä teollisuuden muistiossa todetaan.

Kaivosteollisuus kritisoi sitä, että hallituksen lakiesityksessä ei ole huomioitu uudistetun veron dynaamisia vaikutuksia eli esimerkiksi sitä, mikä vaikutus verolla olisi investointeihin ja kaivosten elinkaareen.

Lisäksi teollisuus kritisoi sitä, että pelkkään kaivannaismäärään perustuva rojaltimalli eli käytännössä tuotantovero verottaa vielä kannattamattomassa vaiheessa olevia yhtiöitä, jollaisia kaivosyhtiöt tyypillisesti ovat alkuvaiheessa.

Hallitus on taas pitänyt teollisuuden mallia monimutkaisena, koska voittoveron nettotuoton malli vaatisi yksityiskohtaista sääntelyä.

Hallituksen verouudistuksen tarkoitus on kerätä yhteiskunnalle korvaus uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä.

Kiinalaisen verkkokauppajätti Alibaban tukema tekoälystartup Moonshot on torstaina 6. marraskuuta päivittänyt K2-kielimalliaan vain neljä kuukautta sen julkaisemisen jälkeen, muiden muassa CNBC uutisoi.

Moonshot kehuu uuden Kimi K2 Thinking -mallin peittoavan agenttiominaisuuksissa Open AI:n Chat GPT:n. Startupin mukaan malli automaattisesti valitsee 200–300 työkalua ratkaistessaan itsenäisesti kutakin työtehtävää.

Asian tuntevan lähteen mukaan uuden mallin koulutus maksoi vain 4,6 miljoonaa dollaria eli noin 4 miljoonaa euroa. Halvat koulutushinnat näyttävät olevan maan tapa, sillä niin ikään kiinalainen Deepseek väitti kouluttaneensa sen uusimman kielimallin V3:sen reilulla viidellä miljoonalla dollarilla.

Summat ovat piskuisia verrattuna esimerkiksi Open AI:n kielimallien koulutuskuluihin, jotka lasketaan miljardeissa dollareissa.

Kiina näyttääkin nyt kirivän tekoälykilvassa Yhdysvaltain kanssa. Moonshotin kielimallin päivitys julkaistiin pian sen jälkeen, kun teknologiayhtiö Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang penäsi Yhdysvaltoja nopeisiin toimiin tekoälykilvan voittamiseksi.

Asialla alkaa olla kiire, sillä suuret yhdysvaltalaisyhtiöt kuten Airbnb ovat julkisesti kehuneet kiinalaiskielimalleja paitsi kelpo työkaluiksi myös huomattavasti Open AI:n työkaluja halvemmiksi.

Puolustusteknologiakonserni Summa Defence kertoi torstaina 6.11., että yhtiön toimitusjohtaja Jussi Holopainen ja yhtiön hallitus ovat hyvässä yhteisymmärryksessä sopineet, että Holopainen siirtyy pois toimitusjohtajan tehtävästä samasta päivästä alkaen.

Holopainen jää yhtiöön ja jatkaa johtajana Uudet teknologiat -painopistealueella, joka sisältää muun muassa drone-järjestelmät, Lightspacen ja avaruusteknologian.

Ratkaisu, jossa toimitusjohtajapestin jättävä jää yhtiöön töihin muuhun tehtävään, ei ole kovin tavallinen. Mikä on tämän ratkaisun taustalla Summa Defencessa?

Summa Defencen hallituksen puheenjohtaja Arto Räty vastaa, että suurin syy ratkaisun taustalla on se, että Jussi Holopaisella on sellaista osaamista erityisesti uuden teknologian alueella, jota voidaan hyödyntää yhtiön jatkotoiminnassa.

”Haluan kiittää Jussi Holopaista erinomaisesta yhteistyöstä. Hän on ollut avainroolissa Summa Defencen hienossa syntytarinassa ja yhtiön listautuessa onnistuneesti ensimmäisenä puolustus- ja turvallisuusteollisuusalan yhtiönä First North Growth Market -markkinapaikoille Tukholmassa ja Helsingissä. Nyt on aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen Summa Defencen tarinassa”, Räty kommentoi tiedotteessa.

Tämän enempää ei Räty asiaa kommentoi.

Väliaikaisella toimitusjohtajalla pitkä teollinen tausta

Summa Defencen hallitus kertoo käynnistävänsä uuden toimitusjohtajan hakuprosessin. Väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Timo Huttunen, joka toimii Summa Defence Oyj:n tytäryhtiön Aquamecin toimitusjohtajana.

Räty sanoo Kauppalehdelle, että Huttusesta Summa Defence saa väliaikaisen toimitusjohtajan, jolla on pitkä teollinen tausta.

Timo Huttusella on 14 vuoden kokemus pörssiyhtiöiden johtotehtävistä Cargotecista ja Lännen Tehtaat Oyj:stä. Huttunen toimi vuosina 2009–2025 Lännen MCE Groupin toimitusjohtajana ja pääosakkaana. Lännen MCE:n entiset tytäryhtiöt muodostavat nykyään noin 50 prosenttia Summa Defence Oyj:n liikevaihdosta ja se on yksi Summa Defencen ankkuriomistajista. Aquamecin toimitusjohtajana Huttunen on toiminut viime vuoden joulukuusta alkaen.

Summa Defence neuvottelee parhaillaan merkittävästä tilauksesta

Pari päivää sitten yhtiö tiedotti, että Summa Defence neuvottelee parhaillaan merkittävästä tilauksesta Nato-maan kanssa. Neuvottelut ovat loppusuoralla, ja sopimus odotetaan allekirjoitettavan tämän vuoden loppuun mennessä. Neuvoteltavan tilauksen kokonaisarvo on yhtiölle yli 30 miljoonaa euroa.

Asiasta kysyttäessä Räty sanoo, ettei uutisella tilausneuvotteluista ja nyt kerrotulla toimitusjohtajan vaihdoksella ole yhteyttä keskenään.

Suomen vaalitietojärjestelmä kokee historiallisen muutoksen vuoden 2027 eduskuntavaaleissa. Ylen mukaan ehdokas- ja äänestäjätiedot sekä tuloslaskenta siirtyvät ensimmäistä kertaa maan rajojen ulkopuolelle.

Oikeusministeriö on valinnut pilvikumppaniksi Amazon Web Servicesin (AWS), jonka datakeskus sijaitsee Ruotsissa. Varajärjestelmänä toimii vielä seuraavissa vaaleissa Tietoevryn Espoossa sijaitseva konesali.

Ylen tietojen mukaan päätös perustuu ensisijaisesti kustannussäästöihin. Pilvipalveluperiaatteella toimivassa palvelussa datan käsittelyn kymmenvuoden kustannukset jäävät 1,6 miljoonaan euroon, kun perinteisempi konesaliratkaisu maksaisi lähes kuusi miljoonaa euroa.

Maailmankuulu tietoturvatutkija Harri Hursti suhtautuu ratkaisuun kriittisesti. Hursti tunnetaan vaaliturvallisuuteen ja etenkin Yhdysvaltain vaalivilppiepäilyjen tutkintaan liittyvästä työstään.

"Kansallisen turvallisuuden asioita ei pitäisi tehdä julkisessa pilvipalvelussa", Hursti linjaa.

Hän varoittaa, että vaikka itse äänestystulosta ei voida muuttaa paperiäänestyksen vuoksi, häiriöt tulosraportoinnissa voivat synnyttää salaliittoteorioita ja horjuttaa luottamusta.

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen vakuuttaa Ylelle, että EU:n ja Yhdysvaltain väliset tietosuojasopimukset takaavat datan pysymisen Ruotsissa.

Äänestäjille muutoksen ei pitäisi näkyä jatkossa mitenkään. Äänestäminen tapahtuu edelleen paperisilla lipuilla äänestyspaikoilla. Jos AWS:n taannoisen palvelukatkon kaltainen tilanne tai muu häiriö pääsisi tapahtumaan juuri vaalipäivänä, voisi ääntenlasku hidastua. Viimeisenä varajärjestelmänä toimivat lyijykynä ja paperi, jos kaikki tekniikka pettää.

Hursti huomauttaa, että ääntenlaskun hitaudellakin voi olla seurauksia:

”Useat isoimpia mellakoita aiheuttaneista asioista ei ole ollut vaalitulosten muuttamista, vaan vaaliraportoinnin tuloksen muuttamista. Jos katsotaan Ghanaa, Indonesiaa tai Ukrainaa, missään tapauksessa äänestystulosta ei muutettu. Yritettiin muuttaa vaalituloksen raportointijärjestelmää.”

Tekoälysiruistaan tunnetun Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang varoittaa, että Kiina tulee voittamaan Yhdysvallat tekoälykilpailussa. Syynä ovat Kiinan Yhdysvaltoja alhaisemmat energiakustannukset ja löyhempi sääntely, kertoo talouslehti Financial Times.

Wall Street Journal kertoi aiemmin tällä viikolla, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinto torppasi Nvidian pyrkimykset myydä kehittyneitä tekoälysiruja Kiinaan.

Nvidialle Kiinan markkinat toisivat kymmenien miljardien myynnin ja pitäisivät huolen siitä, että kiinalaiset käyttäisivät jatkossakin yhtiön teknologiaa.

”Kiina tulee voittamaan tekoälykilpailun”, Huang sanoo nyt Financial Timesille.

Hänen mukaansa länsimaat, kuten Yhdysvallat ja Britannia, ovat takertuneet kyynisyyteen. ”Tarvitsemme enemmän optimismia”, hän sanoi keskiviikkona Financial Timesille lehden järjestämän tekoälytapahtuman yhteydessä.

Huangin mukaan Yhdysvalloissa osavaltiot ovat ryhtyneet säätelemään tekoälyä, mikä pahimmillaan johtaa lisäsääntelyyn. Sen sijaan Kiina tarjoaa energiatukia, joiden ansiosta kiinalaiset tekoälysirut ovat paikallisille teknologiayhtiöille Nvidian siruja halvempia vaihtoehtoja. Kiinalaiset sirut eivät ole yhtä energiatehokkaita kuin Nvidian sirut, mikä kasvattaa energian kulutusta ja siten kustannuksia.

Financial Times kertoi aiemmin marraskuun ensimmäisellä viikolla, että Kiina on kasvattanut energiatukien määrää useille suurille datakeskuksille, joita pyörittävät kiinalaiset teknologiayritykset, kuten Bytedance, Alibaba ja Tencent.

Huang on aiemmin varoittanut, että uusimmilla yhdysvaltalaisilla tekoälymalleilla ei ole kovin suurta etumatkaa kiinalaisiin kilpailijoihinsa nähden. Hän on myös kehottanut Yhdysvaltain hallintoa sallimaan edistyneiden sirujen vienti, jotta muu maailma pysyisi riippuvaisena amerikkalaisesta teknologiasta.

Viime viikolla Trump kuitenkin sanoi, ettei hän halua antaa Kiinan käyttöön Nvidian uusimman sukupolven Blackwell-tekoälysiruja.

Nvidia on hyötynyt jättimäisistä investoinneista tekoälyn vaatimaan infrastruktuuriin. Kalifornialaisyhtiön markkina-arvo on ensimmäisenä maailmassa käynyt yli 5 000 miljardissa dollarissa.

Lyhyt kertaus. Summa Defencen toimitusjohtaja Jussi Holopainen saa lähteä yhtiön toimitusjohtajan paikalta, Erja Sankari eroaa yhtiön hallituksesta, henkilöstöjohtaja Riitta Honkonen-Vaheri irtisanoutuu, ja kontra-amiraalin statuksella yhtiön johtoryhmään noussut Juha Vauhkonen nostaa kytkintä.

Summa Defencen hallituksen puheenjohtajaksi kaavailtu Samuli Koskela ilmoittaa vetäytyvänsä yhtiön hallituksen puheenjohtajan pestistä ennen kuin oli ehtinyt toimia siinä sekuntiakaan.

Hyvää päivää sentään! Kaikki tämä muutamassa kuukaudessa. Summa Defencessä pyöröovi käy tiheämmin kuin Citymarketin Mammutti-päivillä. Meno ja meininki on kaikkea muuta kuin vakuuttavaa. Sähläystä ja säätämistä se näyttää olevan.

Hyvin erikoista on, että Holopainen jää yhtiöön ja jatkaa johtajana uudet teknologiat -painopistealueella, joka sisältää muun muassa drone-järjestelmät. Yleensä vanhaa toimitusjohtajaa ei jätetä yhtiön asioita sorkkimaan, kun pesti päättyy. Summa Defence toimii toisin.

Ruumis Norjasta

Yhtiön lupaukset leijuvat ilmassa. Se on maalaillut tulevaisuuteen aika ajoin maireita liikevaihtotavoitteita. Yhtiön tilauskanta näyttää kuitenkin pudonneen. Syyskuun lopussa tilauskanta oli 123 miljoonaa euroa. Kesäkuun lopussa luku oli 161 miljoonaa euroa.

Ja ne dronet. Media ja osa piensijoittajista pörräävät niiden ympärillä kuin sarvipäähirvet syksyisin naaraiden ympärillä. Mitään vaan ei oikein näy. Ja maailmalla, myös Ukrainassa, on dronetoimittajia taivas sakeanaan. Ei sieltä kultakaivosta niin vain löydy. Mutta hyvä kai on, kun yritetään. Lycka till!

Muita tarinoita.

Alkuviikosta Summa Defence kertoi neuvottelevansa merkittävästä tilauksesta Nato-maan kanssa. Yhtiön mukaan tilauksen kokonaisarvo on yli 30 miljoonaa euroa. Toimitukset tapahtuisivat vuosina 2026 ja 2027. Eli 15 miljoonaa euroa per vuosi. Ei tämä päätä huimaa. Suhina kävi kuitenkin tuulipukusijoittajien suunnasta, ja yhtiön osake kiskaisi itsensä nousuun tiedotteen julkaisupäivänä.

Elokuussa yhtiö kertoi tehneensä aiesopimuksen norjalaistelakan ostamisesta. Lokakuussa mieli muuttui. Myttyyn meni. ”Summa Defence Oyj:n ja Brødrene Aa Eiendom AS:n välinen aiesopimus Brødrene Aa -telakan toiminnan uudelleenkäynnistämisestä Hyenissä Norjassa ei johda yhteistyön jatkumiseen”, tiedotteessa kerrottiin.

Runoilun mestari

Mitäpä vielä? Luottamusta ei herätä, että osaa yhtiön omistajakuntaa koskevat omistusten luovutusrajoitukset vuotavat yhtiön hallituksen luvalla kuin seula.

Mutta hienosti yhtiössä osataan runoilla. Liiketoimintakatsauksessa hehkutetaan, että ”katsauskaudella Puolustusvoimilta saamamme tilaukset ovat meille strategisesti erittäin merkittäviä. Lännen Tractorsin ja IntLogin Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kanssa solmimat sopimukset vahvistavat asemaamme kotimaisena puolustusteollisuuden kumppanina ja avaavat ovia myös kansainvälisille markkinoille”.

Kaupaksi meni kahdeksan Lännen 8800M -traktoria eli niin sanottuja ”mehumaijoja”. Tyypillisesti ne ovat traktoreita, joiden perässä on kauha. Perinnetiedon mukaan mehumaija-lempinimi tulee siitä, että aikoinaan vastaavat vehkeet tiputtivat öljyä samalla lailla kuin marjojen mehustamiseen tarkoitettu mehumaija mehua.

Kuka haluaa seuraan?

Menneisyyden näytöillä ainoa hyvä firma Summa Defence-perheessä on siihen liittynyt Uudenkaupungin Työvene.

Torstain päätöskurssilla Summa Defencen markkina-arvo oli 164,45 miljoonaa euroa. Yhtiön markkina-arvo on rallatellut kesäkuusta lähtien alaviistoon. Tämä ei edesauta yritysjärjestelyjä, joita yhtiö aikoo tehdä osakevaihdoilla.

Kun tuijottelee yhtiön omistajalistaa, huomionarvoista on, että yksikään institutionaalinen sijoittaja ei ole laittanut sormiaan Summa Defenceen. Olisiko se merkki jostain?

Anora Group uskoo yhä olevansa ”johtava viinien ja väkevien alkoholijuomien bränditalo”. Aivan muuta viestiä tarjoaa osakkeen kurssi, joka on pudonnut huipultaan peräti 70 prosenttia.

Kun bränditaloa vasta synnytettiin vuonna 2021, sen osake maksoi 11–12 euroa. Viime aikoina osaketta on vaihdettu 3–4 euron haarukassa, koska uusi alkoholitalo ei olekaan hehkuva menestystarina.

Itse asiassa Anora Groupin vertailukelpoinen käyttökate oli yli 100 miljoonaa euroa vuonna 2021, mutta alle 70 miljoonaa euroa vuosina 2023 ja 2024. Koska tulos putoaa, putoaa myös osake.

Keskiviikon 5.11. pääomamarkkinapäivillä yhtiön johto esitteli sarjan keinoja, joilla apea kurssikehitys kääntyy. Puhuttiin siitä, kuinka käyttökate paranisi omin toimin jopa kymmeniä miljoonia euroja.

Paluu kannattavuuteen?

Anoran toimitusjohtaja Kirsi Puntila puhui strategiasta, joka ”parantaa kannattavuutta ja palauttaa yhtiön kestävään kasvuun”. Hän viittasi välittömiin säästöihin ja käänteeseen, jolle on tarvetta.

”Tavoitteenamme on 6–7 prosentin vuotuinen vertailukelpoisen käyttökatteen kasvu. Etenemme tulos edellä”, Puntila tiivisti.

”Markkinat ovat kovat. Siksi toimimme päättäväisesti”, hän lisäsi.

Tulevaa kannattavuutta Anora kertoi parantaneensa jo syyskuussa, kun se aloitti satojen ihmisten muutosneuvottelut. Puntilan mukaan tulosparannustoimet tuottivat konkreettisia tuloksia jo kolmannella neljänneksellä.

Ennen kasvukiihdytystä Anora aikoo vahvistaa operatiivista ja taloudellista perustaansa. Välittömien tehokkuustoimien tavoitteena ovat noin 20 miljoonan euron bruttosäästöt käyttökatetasolla.

Alkon myynti alamäessä

Kahdeksan kuukautta Anoraa johtanut Puntila puhui rakenteellisista toimista, joilla kannattavuus ja kilpailukyky paranevat. Suorituskyvyn parannuksia on luvassa vuosille 2025–2026, kun taas kasvualoitteet ovat etualalla siitä eteenpäin.

Näin Anora vahvistaisi asemaansa avainkategorioissaan ja -kanavissaan Pohjolassa ja Baltiassa. Anora myy tuotteistaan lähes puolet monopolikanavassa, joten Ruotsin Systembolaget, Norjan Vinmonopolet ja Suomen Alko ovat ratkaisuasemassa.

Syyskuun myyntiluvut Alkossa eivät lupaa hyvää: viinien myyntilitrat laskivat 6,2 prosenttia ja väkevien 5,1 prosenttia.

Puntilan mukaan monopolikanavan asema on aiempaa paineistetumpi. Anoran harmiksi kuluttajat suuntaavat kohti kohtuukäyttöä, vaikka Ruotsissa yhtiö sanoo olevansa ”viinimarkkinan nopeimmin kasvava yritys”.

”Ikoniset, globaalit brändit”

Anora Groupin taival sai alkunsa, kun suomalainen Altia ja norjalainen Arcus yhdistyivät syyskuussa 2021. Sillä piti olla ”ainutlaatuinen valikoima ikonisia paikallisia, alueellisia ja globaaleja brändejä sekä vahva asema pohjoismaisilla markkinoilla”.

Sen piti kasvaa ja kannattaa, mutta siihen se ei yltänyt. Pelkästään osakkeen alamäestä voi päätellä, etteivät Blossa, Koskenkorva, Jaloviina, Skagerrak, Barracuda ja Linie ole erityisen ikonisia.

”Yhdistymisen myötä taloudellinen asemamme vahvistuu ja kilpailukykymme paranee. Nimessä kuvastuu niin upea, vanha historiamme kuin toivo tulevasta”, tulevaa yhdistymistä juhlittiin viisi vuotta sitten.

Lisäksi yhdistyneen yhtiön piti olla hyvässä asemassa vahvempaan kansainväliseen kilpailuun. Houkuttelevilla brändeillä piti olla merkittävää vientipotentiaalia, mutta vienti ei menesty toivotusti.

Terveyskeskeistä ajattelua

Anora muistutti heti alkutaipaleella, että terveyskeskeinen ajattelu on nouseva kuluttajatrendi. Osa kuluttajista välttää kaikkia alkoholijuomia, ja tämä suuntaus on kasvanut varsinkin nuorten keskuudessa.

”Osuus voi tulevaisuudessa kasvaa entisestään terveellisempiä juomia suosivan trendin seurauksena”, sulautumisesitteen lisämateriaalissa kerrottiin.

Ehkä tästäkin syystä volyymi Pohjoismaissa laskee. Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä väkevien alkoholijuomien myynti laski 4,2 prosenttia. Viinien myynti putosi 3,2 prosenttia.

”Lasku oli merkittävintä Suomessa ja Tanskassa, joissa kokonaismäärät laskivat 7,8 prosenttia ja 4,9 prosenttia”, Anora tiedotti lokakuussa.

Keskiviikkona Anoran johto viesti, että pohjoismaiset viini- ja viinamarkkinat laskevat lähivuosina 2–3 prosentin vauhtia. Vastatuuleen nousu on toki mahdollista, mutta vaikeaa.