Juttu on julkaistu alun perin kesäkuussa 2024. Julkaisemme sen nyt uudestaan.
Ihminen voi periaatteessa täyttää päivittäisen energiantarpeensa 0,27 euron hintaisilla elintarvikeaineksilla Suomen nykyisillä (2024) hinnoilla. Tämä tulos käy ilmi Tekniikka&Talouden suurselvityksestä, jossa etsittiin isoista päivittäistavarakaupoista kaikkein halvimmat kalorit.
Ylivoimaisesti edullisimmaksi osoittautui keskenään melko tasaväkinen kolmikko spagetti, palmuöljypohjainen levitemargariini ja vehnäjauho. Yksi megakalori (Mcal) ihmisen käytettävissä olevaa energiaa maksaa spagetissa 0,11 euroa, halvimmassa margariinissa 0,12 € ja vehnäjauhona 0,13 €.
Seuraavaksi sijoittui kaurahiutale, joka maksaa edullisimpana laatunaan eli pikakaurahiutaleena jo selvästi enemmän kuin halpuuden mitalistit: 0,21 euroa per megakalori.
Mainitut energian hinnat ovat niin huokeita, että spagetin polttaminen uunissa tulisi itse asiassa halvemmaksi kuin polttoöljy tai sähkölämmitys. Tähän teemaan palaamme artikkelin lopussa.
Sanaa kalori käytettiin yllä ja sitä käytetään myös alempana sellaisessa merkityksessä kuin fyysikko tai insinööri puhuisi asiasta. Fysiikan määritelmän mukaan yksi kalori on 4,184 joulea, vaikka arkikielessä ”kalori” viittaa usein siihen, mikä fyysikon mielestä on kilokalori (eli 4184 J – huomaa puuttuva desimaalipilkku). Niinpä fysiikan alan kielenkäytön mukaan ihmisen tavallinen päivittäinen ravinnontarve on 2–3 megakalorin luokkaa.
2,5 Mcal päivittäisen ruokavalion mukaan laskettuna pelkkää spagettia syöden päivän ruoka maksaisi aluksi mainitut noin 0,27 euroa.
Luonnollisesti kukaan ei pysy hengissä koko elämäänsä syömällä näin yksipuolisesti – suosittelemme vahvasti lukijoillemme terveellistä ruokavaliota! 0,27 euron päiväbudjetti on kuitenkin todellinen vertailuluku, joka on aivan mahdollista toteuttaa yksittäisinä päivinä.
Kahdeksan halvimman ruoka-aineen kärki ilmenee taulukosta alta. Taulukko kertoo samalla, mihin nimenomaisiin tuotemerkkeihin ja -pakkauksiin tieto perustuu.
Taulukosta selviää sekin, millaisiin kategorioihin ruoka-aineet jaoteltiin. Esimerkiksi spagetti edustaa halvimpana tapauksena yleisempää luokittelua pasta. Tämän takia sanaa ’makaroni’ ei taulukossa näy. Samalla tavoin erilaisista vehnäjauhoista ja eri riisilaaduista taulukkoon valittiin vain halvimmat, ja niin edelleen.
Halvin proteiini on viljassa, vieläpä ylivoimaisesti niin
Samassa yhteydessä kalorien tutkimisen kanssa selvitimme myös, mistä ruoka-aineista saa proteiinin halvimmalla. Tältä osin selvitystyön tulos voi yllättää: edulliset viljatuotteet ja siemenet rökittävät mennen tullen huokeimmatkin eläinperäiset tuotteet.
Viljat sisältävät valkuaisainetta paljon, noin 10 prosentin luokkaa, ja monet siemenet vielä enemmän. Tuoreessa lihassa proteiinia on vain hieman enemmän, tyypillisesti 15–20 prosenttia – mutta kilohinta on vähintään viisin- tai kymmenkertainen viljoihin nähden.
Kaikkein halvimmaksi proteiini tulee spagetissa ja vehnäjauhossa: 3,4–3,6 euroa per proteiinikilo. Pronssia voittanut kaurahiutale (5,6 €/kg proteiinia) on kalliimpaa, mutta samalla se erottuu selvästi myös alemmista sijoista.
Kärkikahdeksikon joukkoon nousee halpojen bulkkituotteiden lisäksi soijarouhe, maapähkinät ja kuivatut herneet. Näiden ruokien kilpailuvaltti perustuu halvimman mahdollisen hinnan sijasta kohtuullisen hinnan ja erittäin korkean proteiinipitoisuuden yhdistelmään. Soijasta valkuaista löytyy 49 prosenttia, mikä on enemmän kuin missään muussa kaupoista löytyneessä aineksessa.
Koko kahdeksan kärki näkyy alta. Yksikään lihatuote tai muu eläinperäinen ruoka ei yltänyt mukaan. Halvinta eläinperäistä proteiinia saa kanan koipireidestä: reilut 17 euroa per kilogramma valkuaista.
Entä muut ruoka-aineet? – Tässä taulukko
Halvimpien kalorien ja proteiinin löytäminen vaati kymmenien ruoka-aineiden hinnan ja ravintotietojen läpi käymistä. Näistä tiedoista on koottu oheen kaavio, jonka pystyakseli osoittaa logaritmisella asteikolla energian hinnan. Vaaka-akselilla näkyy kunkin ruuan proteiinipitoisuus prosentteina.
Kaikkien ruoka-aineiden kaavioon valikoitiin vertailun vuoksi myös sellaisia yleisiä ruoka-aineita, joissa kalorit ilmiselvästi maksavat paljon. Ääriesimerkkinä jäävuorisalaatissa ihmisen käytettävissä oleva energia kustantaa reilut 300 kertaa enemmän kuin spagetissa.
Prisma ja Lidl johtivat taas
Hinnat eri kauppaketjuissa olivat jokseenkin samaa tasoa. Kuten kahdesta ensimmäisestä taulukosta käy ilmi, myös K-Citymarket pääsi monissa tuotteissa tasoihin Prisman ja Lidlin kanssa – vaikka hienoinen keskimääräinen etu kahden jälkimmäisen eduksi onkin nähtävissä.
Tasaiset hinnat eivät päde kahteen kärkikolmikon tuotteeseen, spagettiin ja palmuöljymargariiniin. Niiden hinta vaihteli yllättävän paljon eri kauppapaikoissa, joskaan ei ketjujen kesken. Se tarkoittaa, että kussakin kauppakeskuksessa eri liikkeillä oli likimain sama hintataso, mutta eri keskusten hinnat vaihtelivat mainituilla kahdella tuotteella huomattavasti. Yllä esitetty halvin hintataso oli melko yleinen.
Hinnat selvitettiin keräämällä kaupoissa paikan päällä suuri joukko hinta- ja ravintosisältötietoja. Tämä pohjatyö tehtiin Espoossa kauppakeskus Sellon Prismassa ja Lidlissä huhti–toukokuussa 2024.
Mainitut kaksi kauppaketjua valittiin, koska niiden todennäköinen asema edullisimpina oli jo ennalta tiedossa. Lidl ja Prisma ovat johtaneet Suomen ruokakorivertailuja kauan ja tasaväkisinä.
Kun kärkituotteet kalorien ja proteiinin osalta oli saatu selville, näitä reilua kymmentä ruoka-ainetta vertailtiin hieman laajemmin. Kävimme Helsingissä kauppakeskus Triplan kaupoissa sekä Itäkeskuksessa, missä vierailimme myös K-Citymarketissa. Tämä kattavampi vertailu vahvisti Prisman ja Lidlin aseman K-ketjua jonkin verran edullisempina.
Kustakin kategoriasta valittiin energialtaan huokein tuote. Mahdolliset tarjoukset sivuutettiin: vertailu perustuu kauppojen normaalihintoina ilmoittamiin tietoihin.
Ravintosisällön lähteinä käytettiin etikettien lisäksi S-ketjun sivustoa s-kaupat.fi sekä elintarviketietokanta Fineliä.
Spagettia uuniin?
Halvimman spagetin energia on niin halpaa, että sen lykkääminen uuniin kannattaisi lämmitysmuotona taloudellisesti paremmin kuin sähkö- tai öljylämmitys. Kenties tällaisen toiminnan eettisyyttä ei voitaisi kehua, mutta luvut ovat tylyt.
Onneksi sentään energiapuun polttaminen tulee ruuan polttamista halvemmaksi. Energiapuu maksoi toukokuussa 2024 Suomessa isoissa erissä 0,023 euroa kilowattitunnilta niin sanottuna hankintakauppana. Tämä sana tarkoittaa, että myyjä tekee metsätyöt ja sisällyttää ne hintalappuun.
Ohranjyvien ja muidenkin jyvien polttaminen maataloustuottajien myyntihinnalla ei kuitenkaan maksa radikaalisti enempää. Jyvät ovat polttoenergialtaan halvempia kuin raakaöljy maailmanmarkkinoilla.
Taulukosta alta näkyy eri lämmitysenergiamuotojen kustannukset. Tiedot selvitettiin useista eri lähteistä. Kilo-, litra-, tonni-, kuutiometri- tai tynnyrikohtaisina ilmoitetut hinnat muutettiin energian hinnaksi tapauskohtaisen energiasisällön mukaan.
.
