Uutiset ja blogit

Pörssit ovat toipuneet vilkkaasti pahimmista tullipeloista, kun kauppasotaa voimalla lietsonut Donald Trump on peruutellut hurjimmista aikeistaan.

Monet suositut suomalaisosakkeetkin ovat nyt selvästi plussalla vuoden alusta lukien.

Markkinaraati pohtii: kannattaako suomalaisiin osakkeisiin nyt sijoittaa?

”No ehdottomasti kannattaa”, sanoo S-Pankin päästrategi Tanja Wennonen-Kärnä.

”Arvostuksen kautta ei ole kauheasti tilaa nousta, mutta jos mietitään ensi vuotta ja tuloskasvuodotuksia, niin meillä saattaa olla ihan hyvää potentiaalia.”

Ajallinen hajautus kannattaa nyt pitää mielessä, hän jatkaa.

”Kuka tietää, oliko se syvin pohja huhtikuussa vai onko se meillä vielä edessä? Siinä mielessä muutamassa erässä hankkimalla saattaa päästä erittäin hyvään lopputulokseen.”

Aktian salkunhoitaja Paavo Ahonen pohtii, että viimeaikainen markkinaepävarmuus näkyy osaltaan myös myönteisenä kehityksenä Helsingin pörssin defensiivisissä osakkeissa sekä korkean osinkotuoton osakkeissa.

Vaikka varsinaisesta alennusmyynnistä ei voitane enää puhua, Helsingin pörssiyhtiöt eivät myöskään ole missään tapauksessa kalliita, sanoo Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen.

”Jotta arvostuksen ja kurssien nousu voisi jatkua, niin tarvitaan kyllä tuloskasvua. Se edellyttäisi sitä, että Suomen, Euroopan ja maailman talouskehitys ja siten yritysten kysyntäympäristö paranisi.”

”Keskipitkällä ja pitkällä perspektiivillä katson kyllä, että on mahdollista tehdä sijoituksia ihan hyvällä tuotto-odotuksella.”

Kauppasodan uhka on sijoittajan suuri riski, sanoo Wennonen-Kärnä.

”Epävarmuus vaikuttaa kuluttajaan ja yhtiöihin. Näkyvyys on erittäin heikko.”

Mihin osakkeisiin sijoittajan kannattaisi juuri nyt sijoittaa?

Viljakainen: ”Nimetään nyt sitten vaikka se, mitä itse olen viimeksi ostanut: Huhtamäki.”

Mitä osaketärppejä Markkinaraadin muut asiantuntijat antavat? Katso koko keskustelu oheisesta videolinkistä.

Norjan suurimman varainhoitoyhtiö Storebrandin allokaatiojohtaja Tore Jørgen Rye lensi huhti-toukokuun vaihteessa pariksi päiväksi Helsinkiin tapaamaan asiakkaita, nykyisiä ja mahdollisesti tulevia. Storebrand hallinnoi kansainvälisesti yli 100 miljardin euron varoja. Suomesta potissa on miljardin euron verran.

Asiakastapaamisten välissä Ryella oli hetki aikaa kertoa, miten piensijoittajan kannattaisi toimia nyt kun Yhdysvaltojen markkinan nousukiito näyttää tyssänneen.

Kokenut salkunhoitaja Rye, 52, on työskennellyt Storebrandilla jo 17 vuoden ajan, ja viime vuodet hän on ollut päättämässä Storebrandin varainhoidon isoista strategisista liikkeistä.

Eli jos piensijoittaja miettii, mitä osaketta nyt kannattaisi ostaa, Rye pohtii, milloin osakkeita lasketaan alipainoon suhteessa korkoinstrumentteihin tai milloin on aika nostaa Euroopan osakemarkkinat ylipainoon ja suunnata kenties Kiinaan.

Eri markkinoiden välillä taso on neutraali silloin, kun sijoitus alueeseen vastaa sen markkina-arvon osuutta maailman osakemarkkinoista.

Siistissä tummassa puvussaan ja valkoisessa paidassaan hän ilmentää prototyyppistä finanssialan konkaria. Puheessa vilisee sananparret kuten salkun tasapainotus, strategiassa pysyminen ja markkinoiden ajoitus.

Suhteellisuudentaju antaa perspektiiviä

Heti alkuun Rye haluaa asettaa Wall Streetin ja koko maailman viimeaikaisen markkinamyllerryksen oikeaan mittakaavaan. Monelta se on unohtunut, kun osakemarkkinat ovat romahtaneet uuteen asentoon.

Huhtikuun alun niin kutsutun Vapautuksen päivän jälkeiset pari päivää olivat kevään dramaattisimmat. Markkinoiden volatiliteettia mittaava, markkinoiden pelkokertoimeksi sanottu Vix-indeksi kävi tuolloin päivänsisäisesti yli 60 pisteessä. Se jää kuitenkin selvästi esimerkiksi finanssikriisin tai pandemian pahimpien päivien lukemasta, Rye luettelee.

Toisaalta se on korkeampi kuin Kreikan velkakriisin aikaan vuonna 2011 tai vuoden 2015 öljyn hintaromahduksen tienoilla.

Eurooppalaisosakkeet ylipainoon

Huhtikuun alun Vapautuksen päivän säikähdyksestä on markkinoilla jo osaksi toivuttu, kun yhdysvaltalaisosakkeet ovat ottaneet takaisin tappioitaan. Pahimmillaan maan osakeindeksit olivat 20 prosenttia miinuksella edellisestä huipustaan.

”Me yritämme tehdä rahaa tällä [markkinoiden volatiliteetilla]”, Rye sanoo.

Kevään aikana Storebrand onkin allokoinut varojaan uudelleen. Rye kertoo, että Storebrand oli jo pitkään odottanut päätepistettä Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden ylivoimalle, sillä markkina oli ylikuumentunut ja yliarvostettu.

Ryen osalta se päätepiste saavutettiin helmikuun 28. päivänä, kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump tylytti Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä Valkoisessa talossa.

Storebrand laski yhdysvaltalaisosakkeet alipainoon ja nosti eurooppalaisosakkeet ylipainoon. Lisäksi yhtiö vähensi riskiä laskemalla osakesijoitusten osuutta aiemmasta 79 prosentista 72 prosenttiin.

Kuukausi eteenpäin, ja osakemarkkinat romahtivat Trumpin Vapautuksen päivän tullijulistusten saattelemana. Seuraavan viiden päivän aikana esimerkiksi S&P 500 romahti yli 10 prosenttia.

”Olimme tyytyväisiä, ettemme olleet enää ylipainossa USA-osakkeissa, kun markkina alkoi yskiä”, Rye kuvailee.

Storebrand jakaa varoja osakkeiden ja korkosijoitusten välillä tyypillisesti 70–30, mutta tilanteen mukaan se voi nostaa riskitasoa lisäämällä osakesijoitusten osuutta ja päinvastoin. Nyrkkisääntönä on, kun osakkeiden hinnat ovat laskussa, riskiä lisätään.

Rye painottaa, että yhtiö liikutteli vain pientä osaa varoistaan eikä esimerkiksi vetäytynyt kokonaan Yhdysvaltojen osakemarkkinoilta. Yhtiö hakee valtaosalle osakesijoituksistaan markkinatuottoa ja ylituottoa vain noin 30 prosentille osakesijoituksista.

Storebrandin ja monen muun varainhoitajan aikahorisontti on yli kymmenen vuotta, jolloin päivän- tai kuukaudensisäiset heilunnat eivät tunnu suuressa kuvassa.

”Markkinoita voi ajoittaa”

Vapautuksen päivän jälkeen Ryen mukaan seuraava haaste oli ajoittaa se hetki, jolloin osakesijoitusten määrää taas kasvatettaisiin.

”Pelkäsimme, ettemme välttämättä pääse mukaan nousuun, jos emme ole mukana markkinoilla”, Rye kuvailee.

Vapautuksen päivän jälkeisenä maanantaina ja tiistaina Storebrand lisäsi jälleen osakealtistustaan nostamalla osuuden kahdella prosenttiyksiköllä 74 prosenttiin.

Storebrand säilytti kuitenkin alipainon yhdysvaltalaisosakkeissa, sillä viimeaikainen dollarin heikentyminen on lisännyt valuuttariskiä: yhdysvaltalaisosakkeiden arvo on euroissa (tai Norjan kruunuissa) aiempaa pienempi.

Rye uskoo, että markkinoita voi ajoittaa, mutta se vaatii ainakin kahta asiaa. Ensiksi se vaatii sen, että on mukana markkinoilla eli on rahaa kiinni osakkeissa. Toiseksi se vaatii tilanteen tiivistä seuraamista.

”Neuvona piensijoittajille, ettei kannata liikutella kaikkia varoja yhtä aikaa. Ei kannata yrittää ajoittaa koko markkinaa”, Rye neuvoo.

”Me yritämme ajoittaa markkinaa hieman, mikä tarkoittaa, että tasapainotamme salkkua ostamalla pohjalta ja myymällä huipulla.”

Ryen mukaan salkkua ei kuitenkaan tarvitse olla jatkuvasti tasapainottamassa vaan esimerkiksi silloin, kun epätasapaino yltää viiteen prosenttiin. Jos esimerkiksi osakesijoitusten arvo ylittää 75 prosenttia painaen korkosijoitusten arvon 25 prosenttiin koko salkusta, silloin on hyvä myydä osakkeita ja ostaa korkoinstrumentteja, jotta saavutetaan strategian mukainen suhde 70–30.

Viime vuosien aikana, kun teknojättien osakkeet raketoivat Wall Streetillä, tasapainottaminen menetti osan viehätystään. Sijoittaja sai parhaat tuotot, kunhan pysyi niiden kyydissä. Epävarmuuden aikana riskien hallinta, kuten salkun tasapainottaminen, on taas lisännyt suosiotaan.

Maailma ilman Yhdysvaltoja

Vaikka markkinaheilunta on tarjonnut oston paikkoja ammattisijoittajille, Ryen puheesta huomaa, että myös sijoittamisen ammattilainen pitää tilannetta epävakaana.

”Jury is still out” toistuu hänen puheessaan usein, kun keskustelu kääntyy Trumpin uuteen hallintoon. Sen voi vapaasti suomentaa, että hallinnon politiikan vaikutuksia on vielä turhan aikaista arvioida.

Rye arvelee, että Yhdysvaltojen hallinnon rakenteet saattavat olla koetuksella, mutta systeemi ei ole rikki. Ryen kuten muidenkin asiantuntijoiden mukaan tärkeintä on keskuspankki Federal Reserven itsenäisyys.

Trump on presidenttikaudellaan arvostellut kovin sanoin Fedin pääjohtaja Jerome Powellia. Powell on julkisissa ulostuloissaan antanut ymmärtää, ettei Trumpin toivomaan korkojen laskua ole vielä näköpiirissä.

Kun Ryeltä kysyy lopuksi lyhyen aikavälin sijoitussuositusta, hän kehottaa ostamaan maailmaindeksiä, joka ei sisällä Yhdysvaltoja. Esimerkiksi FTSE All-World ex-US Index on yksi tällainen.

Haastattelusta Rye suuntaa läpi kolean keskustan kohti Etelä-Esplanadia. Vuorossa on tapaaminen merkittävän institutionaalisen sijoittajan kanssa.

Elon Muskin omistaman xAI-yhtiön Grok-tekoäly on raivostuttanut osan Muskin ja Donald Trumpin fanikunnasta, joka tunnetaan paremmin Maga-liikkeenä. Tekoälyn vastauksia pidetään tässä porukassa turhan tarkkana, sillä se ei vahvista Trumpin fanikunnan omia uskomuksia, vaan pikemminkin kyseenalaistaa niitä. Asiasta kertoo Gizmodo.

Trumpin kannattajat toivoivat Grokin olevan niin sanotusti ”anti-woke”, eli wokevastainen vaihtoehto Open AI:n ja muiden yhtiöiden liian vasemmistolaisiksi mielletyille tekoälysovelluksille.

Näin ei kuitenkaan ole ainakaan vielä käynyt. X:n yhteydessä Grokia käyttävät ovat huomanneet chatbotin pysyvän edelleen vastauksissaan muiden sovellusten kanssa samalla linjalla.

Grokin vastaukset ovat nousseet eräänlaiseksi ilmiöksi X-palvelussa. Kun kielimalli pilkkaa Trump-fanin kysymystä tai viestiä, tai toteaa käyttäjän kyseenalaistaman faktan paikkaansa pitäväksi, se nousee amerikkalaiseen tyyliin toisen poliittisen laidan lyömäaseeksi.

Käyttäjät ovatkin ottaneet ilon irti Trump- ja Musk-fanien raivostumisista. Jotkut tunnetut Maga-mediapersoonat ovat käyneet Grokin kanssa jopa täysimittaisia sanasotia.

Grok on myös kyseenalaistanut Trumpin tullipolitiikkaa ja istuvan presidentin hallinnon päätöksiä pidättää liittovaltion tuomareita, jotka eivät ole ajaneet Trumpin politiikkaa.

Muutama päivä sitten ilmiöksi nousi julkaisu, jossa Grokilta kysyttiin, miksi siitä on tullut aiempaa suvaitsevaisempi ja neutraalimpi. Tuntemattomasta syystä jo poistetussa julkaisussa (Internet Archive) Grok luonnehti keskittyvänsä totuuteen ideologian sijasta. Chatbot totesi myös, että xAI ”yritti kouluttaa” siitä poliittiseen oikeistoon vetoavaa tuotetta siinä onnistumatta. Grok piti todennäköisenä syynä Muskin henkilökohtaista ideologiaa.

Käytöksen muuttumisen taustalla voi olla myös xAI:n pyrkimys saada yhtiön nimi ja Grok-tuote suuren yleisön tietoisuuteen. Tämä tarkoittaa oikeistokuplan ulkopuolelle murtautumista. Yhtiöllä on Bloombergin mukaan tavoitteena kerätä peräti 20 miljardin dollarin rahoitus kasvua varten.

Viime vuoden huhtikuusta lähtien S-etukortin on voinut lisätä Applen lompakkoon. Tähän asti bonusta on voinut kerryttää S-ryhmän kaupoissa.

Seuraavaksi käytäntö laajenee ravintoloihin. Käyttöönotot alkoivat huhtikuussa ja etenevät vaiheittain.

Tavoite on, että käyttöönotot saataisiin vietyä loppuun kaikissa ravintoloissa lokakuun puoliväliin mennessä, kertoo S-ryhmä.

Bonuksen kerryttäminen esimerkiksi S-ryhmän hotellien vastaanotoissa ei kuitenkaan ole toistaiseksi mahdollista Applen lompakossa olevalla kortilla. Nämä käyttöönotot alkavat ryhmän mukaan vasta myöhemmin.

S-ryhmän muovikortilla voi sekä maksaa että kerryttää bonusta. Puhelimessa tämä vaatii kaksi erillistä korttia. Asiakkaan on otettava käyttöön puhelimessaan sekä S-Pankin pankki- tai luottokortti sekä bonusta kerryttävä S-etukortti.

Molemmat kortit lisätään iPhone-puhelimissa Applen lompakkoon.

Vanhojen asuntojen hintojen lasku on jatkunut Suomessa.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen asunto-osakkeiden hinnat laskivat maaliskuussa 1,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Kuudessa suurimmassa kaupungissa hinnat laskivat maaliskuussa 1,2 ja muualla maassa 2,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Ykköskvartaali miinuksella

Koko ensimmäisellä vuosineljänneksellä vanhojen asunto-osakkeiden hinnat 1,3 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Edelliseen kvartaaliin nähden hinnat laskivat 0,7 prosenttia.

”Hintojen vuosimuutos on ollut miinuksella nyt kymmenen neljännestä peräkkäin. Hintoja mittaava indeksi on 13 prosenttia alempana kuin vuoden 2022 toisella neljänneksellä, jolloin hinnat ovat olleet korkeimmillaan”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Anu Rämö sanoo tiedotteessa.

Kuudessa suurimmassa kaupungissa hinnat laskivat tammi–maaliskuussa vuodentakaisesta 1,3 prosenttia, samoin kuuden suurimman kaupungin ulkopuolella.

Esimerkiksi Helsingissä vanhojen asunto-osakkeiden hinnat laskivat alkuvuonna keskimäärin 1,8 prosenttia ja Espoossa puoli prosenttia. Turussa hinnat painuivat kaksi prosenttia, kun taas Vantaalla lasku jäi 0,1 prosenttiin.

”Helsingissä hinnat ovat laskeneet jo lähes 16 prosenttia hintahuipustaan, eli vuoden 2022 toisesta neljänneksestä. Pääkaupungissa erityisesti kerrostaloyksiöiden hinnat ovat laskeneet. Suuremmissa asunnoissa lasku on ollut maltillisempaa”, Rämö sanoo.

Vanhojen rivitaloasuntojen hinnat painuivat Suomessa alkuvuonna keskimäärin 1,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Pääkaupunkiseudulla rivitaloasuntojen hintojen painuminen oli maltillisempaa kuin muualla.

Vanhoissa kerrostaloasunnoissa hintojen lasku oli voimakkaampaa pienissä kuin suuremmissa asunnoissa. Vanhojen kerrostaloyksiöiden hinnat laskivat 2,5 prosenttia, kun taas kaksioiden ja suurempien hinnat painuivat keskimäärin 0,9 prosenttia.

Viime viikon aseellinen hyökkäys Pahalgamissa Intian Kashmirissa herätti taas vanhat kaunat eloon ja sai Intian toistamaan tuttua kaavaa.

Muistellaan vuotta 2016, kun 19 intialaista sotilasta sai surmansa Kashmirin Urissa. Intia syytti Pakistania ja käynnisti iskuja maahan.

Vuonna 2019 Pulwamassa Kashmirissa tapahtui puolestaan pommi-isku, jossa kuoli 40 intialaista sotilasta. Tämä johti taas hyökkäykseen Pakistanin alueelle ja ilmataisteluihin.

Etelä-Aasian jännitteitä tunteva ei siis yllättynyt, kun Intia ilmoitti viime yöllä aloittaneensa hyökkäykset Pakistaniin kostona Pahalgamin iskusta, jossa kuoli 26 siviiliä.

Kun Kashmirissa räjähtää, Intia syyttää Pakistanissa toimivia militanttiryhmiä, jotka nauttivat Pakistanin hallituksen tukea – väite, jonka Pakistan on kiistänyt.

Vaikka kaava toistuukin taas kerran, pelissä on nyt kovemmat panokset.

Mihin kallistuvat suurvallat?

Vaikka kyseessä on vuosikymmeniä kestänyt konflikti, se uhkaa nyt vakavasti maailman rauhantasapainoa.

Ensinnäkin kyseessä on kaksi ydinasejättiä, jotka vihaavat verisesti toisiaan. Toiseksi kiistelty Kashmirin alue sijaitsee strategisesti Kiinan, Intian ja Pakistanin rajoilla.

Eli vaikutuksia tullaan näkemään jo valmiiksi paineen alla olevassa maailman geopoliittisessa tilanteessa. Mukana on maailman kaksi suurinta taloutta Yhdysvallat ja Kiina, jotka ovat jo kauppasodassa.

Kiinalaisille molemmat maat ovat tärkeitä kauppakumppaneita, mutta Kiina on panostanut strategisesti enemmän Pakistaniin. Se on sijoittanut yli 55 miljardia dollaria talouskäytävään Pakistanin kanssa, ja samalla maa on sille yksi tärkeimmistä kumppaneista Uusi silkkitie -hankkeessa.

Kiinalla on perinteisesti ollut vaikea naapurisuhde Intian kanssa, sillä Kiinalla on ollut tapana yrittää valloittaa kyliä maiden rajalla.

Peking on toistaiseksi kommentoinut toimia kehottamalla maita rauhallisuuteen.

Intia puolestaan neuvottelee parhaillaan kauppasopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa säilyttääkseen vientioikeutensa amerikkalaisille markkinoille. Se haluaa napata itselleen toimitusketjuja ja valmistussopimuksia Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasodan seurauksena. Diplomatiassa Yhdysvallat on tukenut Intiaa viime aikoina ja jättänyt Pakistanin taloudellisesti omilleen.

Kallis sota tulee lähelle

Pakistanin talous on jo ennestään haavoittuvia, ja sodan syttyminen johtaisi todennäköisesti markkinoiden romahtamiseen, kauppasuhteiden katkeamiseen ja jopa eristäytymiseen. Maa on jo ennestäänkin pahasti riippuvainen kansainvälisen valuuttarahaston eli IMF:n tuesta.

Suoraan sanottuna Pakistanilla ei ole varaa sotaan.

Intialla on. Mutta sillä on myös paljon menetettävänä. Maa on viime aikoina kunnostautunut etenkin talouden saralla ja se on onnistunut houkuttelemaan ulkomaisia pääomia maahan. Maan markkinat ovat olleet nousussa, etenkin Kiinan kustannuksella.

Aseelliset yhteenotot ovat aina kalliita.

Useat lentokentät maan pohjoisosissa on suljettu.

Konflikteilla on myös kauaskantoisia vaikutuksia, jopa pieneen kaukaiseen Suomeen. Jo nyt Finnair on joutunut hyökkäyksen vuoksi reitittämään uudelleen Delhin ja Singaporen lentonsa.

Maiden asearsenaalit ovat kylmääviä. Viimeisimpien arvioiden mukaan Intialla on noin 160–170 ydinpommia, kun taas Pakistanin arsenaali on arvioitu noin 170–190 pommin kokoiseksi.

Tällä hetkellä tärkein huoli ei ole se kumpi ohjuksen laukaisee ensin, vaan tilanteen eskaloituminen. Etenkin kun kyseessä ei ole vain nämä kaksi keskenään nokittelevaa maata vaan globaali turvallisuus ja ihmisten kärsimys.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkaa jälleen Grönlantia. Trumpilta kysyttiin NBC Newsin haastattelussa, sulkeeko hän pois sotilaallisen voimankäytön Grönlantia vastaan alueen liittämiseksi Yhdysvaltoihin.

”En sulje sitä pois. En sano, että aion tehdä niin, mutta en sulje mitään pois. Ei, en siellä. Tarvitsemme Grönlantia erittäin kipeästi”, Trump sanoi muun muassa The Guardianin mukaan.

Trumpin mukaan mahdollisuus on varmasti olemassa, vaikka hän epäilee, että niin todella tapahtuisi. Trumpin mukaan Yhdysvallat tarvitsee Grönlantia kansainvälisen turvallisuuden vuoksi.

Trump on puhunut Grönlannin haltuunotosta jo jonkin aikaa. Grönlanti on Nato-maa Tanskan itsehallintoalue.

Trump on toistuvasti uhannut myös liittää Kanadan Yhdysvaltoihin, mikä vaikutti Kanadan parlamenttivaaleihin viime viikolla. NBC:n haastattelussa Trump oli Kanadan suhteen torjuvampi vastaavan kysymyksen edessä.

”En näe sitä Kanadan kanssa. En vain näe sitä, minun täytyy olla rehellinen sinulle”, Trump vastasi CNN:n mukaan.