Finnairin toimitusjohtaja Turkka Kuusisto kertoo, että Baltian ilmatilan lentotasoja suljettiin drooniriskin takia syyskuun toisella viikolla. Esimerkiksi iltalento Tarttoon peruttiin tästä syystä.
Myös Puolan itäosien ilmatila oli kiinni viime viikolla. On pelätty, että Venäjä iskisi drooneillaan muihinkin maihin. Romaniaan se on jo iskenytkin.
”Yksittäisiä lentoja jouduttiin perumaan Baltiaan ja Puolaan. Kun ilmatila suljetaan, niin sitten ei lennetä”, Kuusisto vastasi kysymykseen Venäjän droonien tuomista riskeistä.
”Seuraamme lentämisen turvallisuutta 24 tuntia vuorokaudessa ympäri vuoden. Turvallisuus on ykkösprioriteettimme joka sekunti, emmekä lennä, jos se ei olisi turvallista.”
Peruttiin myös Israelin takia
Lento Varsovaan peruttiin samoin, koska Varsovan lentokenttä suljettiin venäläisten sotatoimien takia. Viime viikolla myös Krakovan lentokenttä suljettiin väliaikaisesti pienen onnettomuuden takia.
Epävarma tilanne on jatkunut. Puolan pääministeri Donald Tusk kertoi maanantaina, että maan turvallisuusviranomaiset olivat torjuneet droonin Varsovassa. Useat venäläiset lennokit loukkasivat Puolan ilmatilaa vasta viime viikolla.
Viime viikolla Finnair perui myös lennon Dohaan, kun Israel pommitti terroristijärjestö Hamasin johtajia Qatarissa. Lennot Dohaan palasivat normaaleiksi hyvin nopeasti.
Lentojen turvallisuus on Finnairin liiketoiminnan tärkein asia, mutta sekään ei voi mitään sille, että lentoturvallisuuteen liittyvä yleinen uutisointi vaikuttaa asiakkaiden mielikuviin lentämisen riskeistä.
Noin 2 000 lentoa peruttiin
Viime päivien peruuntumiset ovat pientä siihen verrattuna, kuinka paljon Finnairin lentoja jäi lentämättä työtaisteluiden takia. Yhteensä peruttuja lentoja kertyi vain puolessa vuodessa yli 2 000, Finnairin johto viestii.
”Yli 200 000 matkustajaa kärsi työtaistelutoimista”, Kuusisto kertoo.
Vuonna 2024 työtaistelutoimet vaikuttivat Finnairin toimintaan: lentäjien työtaistelutoimet pakottivat vuoden 2024 lopulla peruuttamaan satoja lentoja. Jo sitä ennen keväällä 2024 peruttiin 550 lentoa poliittisen lakon vuoksi.
Tänä vuonna Finnair on kertonut, että sen tulosta rasittivat alkuvuonna Suomen Liikennelentäjäliiton työtaistelutoimet huhtikuussa sekä maapalveluhenkilöstöä edustavan Ilmailualan Unionin toimet touko- ja kesäkuussa.
Finnair viestii, että pahimpina lakkopäivinäkin pystyttiin lentämään noin 65 prosenttia lennoista. Toisella neljänneksellä Finnair lensi lakoista huolimatta 94 prosenttia lennoistaan normaalisti.
Finnairin helpotukseksi työehtosopimuksista päästiin kesällä sopuun lentäjien, matkustamohenkilökunnan, maapalveluhenkilöstön ja matkatoimistovirkailijoiden kanssa.
Lentäjien palkat nousseet hyvin
Finnairin Kuusisto kertoo, että lentäjien palkat nousivat 20,3 prosenttia vuosina 2019–2023. Toimitusjohtajan mukaan lentäjien kanssa on silti takana ”poikkeuksellisen vaikea” työmarkkinakierros.
Lentäjien tapauksessa henkilöstötyytyväisyys ei ole parasta mahdollista tasoa. Kuusiston mukaan henkilöstökyselyt antavat muuten ”vakaasti oikeaan suuntaan” kulkevia tuloksia, ja lentäjätkin halutaan aiempaa tiiviimmin mukaan yhtiöön.
”Henkilöstöasioista vielä sen verran, että meillä oli juuri haku päällä ensi kevään matkustamohenkilöstöstä. Haimme sataa henkilöä ja saimme 3 000 hakemusta, joten Finnairin haluttavuus työnantajana on kovaa luokkaa.”
Haluttavuus sijoittajien silmissä punnitaan joka päivä. Kuusisto kertoo Finnairin tulospotentiaalista sen, että ilman työtaisteluiden vaikutusta yhtiö pystyisi tekemään järkevää tulosta vuosien 2023 ja 2024 tavoin.
Kuusisto kertoo ympäristöregulaation kustannuksiksi noin 40 miljoonaa euroa. Hänen mukaansa normivuonna nettotulos on ollut ”vuodesta riippuen” 70 miljoonan euron luokkaa.
Lakkoilun hinta noin 70 miljoonaa
Finnair ohjeistaa, että tänä vuonna sen liikevaihto on 3,3–3,4 miljardia euroa ja vertailukelpoinen liiketulos 100–200 miljoonaa euroa.
Kuusisto korostaa, ettei liikevaihtoa ja liiketulosta koskeva ohjeistus sisällä työtaisteluvaikutuksia. Työtaisteluiden kokonaiskustannuksiksi on laskettu noin 70 miljoonaa euroa.
Tammi–kesäkuussa työtaistelutoimien välitön vaikutus vertailukelpoiseen Finnairin liiketulokseen oli yli 50 miljoonaa euroa.
”Finnair on jälleen kerran selvinnyt vaikeasta ajanjaksosta. Jos työtaistelutoimet jätetään sivuun, teemme jo kolmatta vuotta peräkkäin vakaata tulosta”, Kuusisto kertoo.
”Pärjäämme itsenäisenä lentoyhtiönä, vaikka Venäjän ilmatila kiinni pysyisikin.”
