Komissio hyväksyi syyskuussa alustavan jaon puolustukseen tarkoitetulle yhteisvelalle eli Safe-lainoille (Security Action for Europe).
Yhteensä 150 miljardin euron lainapaketti jaetaan 19 EU-maalle.
Safe-lainoilla on tarkoitus vahvistaa EU:n puolustusta ja tukea Ukrainaa.
Puolustuskomissaari Andrius Kubilius on korostanut Safe-välineen olevan Ukrainan tukemisessa ”ratkaiseva” elementti. Lainaa hakeneista maista 13 on jo ilmoittanut käyttävänsä sitä Ukrainan tukemiseen.
Tähän liittyen moni on ihmetellyt, miksi Venäjä-mieliselle Unkarille on esitetty lainaa peräti 16,3 miljardia euroa, kun esimerkiksi Suomen osuus yhteislainasta on vain miljardi euroa.
Kokoomuksen europarlamentaarikko, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri uskoo, että Unkari haki tietoisesti mahdollisimman isoa lainapottia.
”Yli 10 prosenttia Safe-rahoituksesta on menossa korruptoituneelle Venäjän tukijalle eli Victor Orbánille, joka ei varmasti käytä rahoitusta Ukrainan tukemiseen, kuten 13 muuta hakijaa on ilmoittanut tekevänsä”, Toveri sanoo.
Vaikka Unkari on EU- ja Nato-maa, Toveri uskoo, ettei Unkari halua osallistua mihinkään toimiin Venäjää vastaan.
Safe-lainaa haluavan maan on marraskuun loppuun mennessä esitettävä komissiolle virallinen lainapyyntö ja investointisuunnitelma. Tämän jälkeen komissio analysoi maiden suunnitelmat.
”Komission on syytä olla tarkkana, koska tämä Unkarin toiminta vaikuttaa siltä, että yritetään viedä rahoitusta pois niiltä mailta, jotka aidosti haluavat nostaa puolustuskykyä Venäjää vastaan ja tukea Ukrainaa”, Toveri sanoo.
Lopulliset lainasopimukset voidaan solmia ensi vuoden alussa.
Näitä tuetaan
Safen tavoitteena on vahvistaa Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa, lisätä tuotantokapasiteettia ja korjata suorituskykypuutteita.
Rahoitus edellyttää pääsääntöisesti vähintään kahden jäsenmaan yhteishankintaa.
EU-, ETA- ja EFTA-maiden sekä Ukrainan lisäksi Safeen voivat osallistua myös Kanada ja Iso-Britannia.
Safessa on kaksi puolustustarvikkeiden luokkaa. Ykkösluokkaan kuuluvat perinteiset asejärjestelmät ja kakkosluokkaan korkean teknologian järjestelmät, joita ovat muun muassa ilma- ja ohjuspuolustus, droonit, tekoäly ja avaruusresurssit.
Molemmissa luokissa lopputuotteen osista vähintään 65 prosenttia on oltava peräisin EU:sta, ETA- ja EFTA-maista tai Ukrainasta.
Ranska kipuilee
EU-maista etenkin Ranska on kipuillut sen kanssa, kuinka laajasti vahva puolustusteollisuusmaa Iso-Britannia päästetään osallistumaan Safe-yhteistyöhön. Ranska haluaisi rajata muita tiukemmin EU:sta eronneen Britannian pääsyä Euroopan markkinoille.
Kanadan suhteen vastaavaa huolta ei ole, koska Kanada on lähinnä ostamassa eurooppalaisilta.
Ranska on vaatinut, että komission neuvottelumandaattien Britannian ja Kanadan kanssa ei pidä olla samanlaisia, kun taas muut EU-maat ajavat komissiolle yhtenäistä neuvottelumandaattia.
Komissio on luvannut antaa asiassa jäsenmaille lisäselvityksiä. Tämän jälkeen komissiolle annetaan todennäköisesti lähipäivinä yhtenäinen mandaatti viimeistellä Safe-sopimukset Britannian ja Kanadan kanssa.
Suomen hyöty
Suomen lainaoptio Safesta on miljardi euroa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Suomi välttämättä nostaisi tämän summan lainaa.
Suomi saa tällä hetkellä lainaa markkinoilta paremmilla ehdoilla kuin Safen kautta, mutta silti Suomelle voi olla muista syistä järkevää osallistua yhteishankintoihin, jos ne avaavat puolustusteollisuudelle vientimahdollisuuksia.
Suomen painopisteenä on kerrottu olevan maavoimien kyvyt.
Vaikka Safe-hankkeita ei ole vielä julkisesti eritelty, Kauppalehdelle kerrotaan, että esimerkiksi Patrian ajoneuvoille tai Sisu Autolle voisi löytyä Safe-projekti, joka olisi teollisuudelle suotuisa.
Suomelle tärkeitä ovat myös satelliittiosaaminen ja merimiinayhteistyö Baltian sekä Itämeren maiden kanssa.
Näiden lisäksi Suomi haluaa viedä eteenpäin EU-kontekstissa myös verkko-osaamistaan sekä kvanttiteknologiaa.
