Uutiset ja blogit

Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti varoittaa suomalaisten kotitalouksien tilanteesta.

”Hyvätuloisenkin iskunkestävyyttä heikentää suuri velkaantuneisuus. Suuren asuntolainan kanssa painiva ei voi sulavasti vaihtaa halvempaan asuntoon, jos asuntomarkkinat ovat jäissä”, hän kirjoittaa tuoreessa blogissaan.

Mäki-Fränti viittaa Tilastokeskuksen kyselyihin, joiden mukaan yhä useampi keski- ja suurituloinen arvioi jo vuonna 2023 velkojensa kasvaneen yli selviytymisrajan. Sama asia nousi esiin Suomen Pankin omassa artikkelissa tammikuussa.

Mäki-Fräntin mukaan suomalaiset kotitaloudet kohtasivat hintojen ja korkojen nousun 2020-luvun alkuvuosina hyvin erilaisista lähtökohdista. Sähkön, ruuan ja muiden välttämättömyyksien hintojen nousu kirpaisi varsinkin pienituloisia, joilla oli jo valmiiksi vaikeuksia saada rahat riittämään edes perustarpeisiin.

Euromääräisesti suurimman taakan korkojen noususta vuosina 2022–2023 kantoivat kuitenkin hyvätuloiset, joilla on tyypillisesti vastuullaan suurimmat asuntovelat. Samaan aikaan asuntojen hintojen lasku söi asuntovarallisuutta ja nopea inflaatio talletusten arvoa.

Köyhyysrajaan vielä matkaa

Karkean käsityksen kotitalouksien taloudellisesta iskunkestävyydestä saa ekonomistin mukaan, jos niiden tuloja vertaa johonkin asianmukaisesti valittuun ”köyhyysrajaan”, eli tulotasoon, jonka alapuolelle jäävällä ei ole varaa riittävään kulutukseen siedettävän elintason ylläpitämiseksi.

Yhden määritelmän siedettävälle elintasolle tarjoavat hänen mukaansa Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisemat ns. kohtuullisen minimin viitebudjetit. Ne ovat kansalaisten ja asiantuntijoiden yhteistyössä laatimia laskelmia kuukausittaisista minimituloista, joilla kotitalouden jäsenten arvioidaan vielä tulevan toimeen, voivan ylläpitää terveyttään sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. Mitä reilummalla marginaalilla kotitalouden käteen jäävät tulot ylittävät sille määritellyn minimibudjetin, sitä enemmän sillä on liikkumavaraa sopeutua lisämenoihin tai tulonmenetyksiin.

”Vaikka tyypillisellä keskituloisella suomalaisella on vielä matkaa köyhyysrajalle, keskituloisellakin voi olla vaikeuksia sovittaa suutaan säkkiä myöten”, Mäki-Fränti toteaa.

Nyt inflaation ja korkojen nousu on hellittänyt, mutta ekonomistin mukaan kotitalouksien tasapaino palautuu hitaammin.

”Kotitalouksien ostovoimaan ja taseisiin jäi lovi, jota ne ovat kuroneet umpeen. Taantumat ovat opettaneet, että taloudellinen puskuri ei ole luksusta vaan turvavyö. Kotitalouden varovaisuus kuluttamisen suhteen saa kuitenkin kysymään, ovatko turvavyöt jo koko talouden kannalta liian tiukalla?”

Talousluottamus heikkenee

Heikosta tilanteesta kertoo suoraan myös kuluttajien talousluottamuksen jatkuva heikkeneminen. Tilastokeskuksen viime viikolla julkistamien tuoreiden lukujen mukaan luottamus painui helmikuussa saldolukuun -10,5. Saldoluku oli tammikuussa -8,7 ja joulukuussa -7,3. Vuotta aiemmin helmikuussa luottamusindikaattori sai arvon -9,0. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,8.

Jopa 29 prosenttia suomalaisista arvioi oman taloustilanteensa olevan huonompi kuin vuotta aiemmin. Edellisvuotista parempana tilannettaan piti 21 prosenttia vastaajista.

“Työttömyyden tai lomautuksen uhan kokemus on viime kuukausina ollut samoilla tasoilla kuin koronakriisin aikaan 2020. Samalla oman talouden tilaa pidetään huolestuttavana. Niinpä on ymmärrettävää, että rahankäyttö kulutukseen ei oikein houkuta eikä Suomen talous lähde kasvuun”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo kommentoi tiedotteessa.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) haluaa Suomesta palveluilla kasvavan maan, joka laihduttaa uudistusten ja tekoälyn avulla julkista sektoria.

Tämä selviää EK:n uudesta visiosta, jossa hahmotellaan, millainen yhteiskunta Suomi olisi vuonna 2035.

Ohjelma maalaa kuvan Suomesta, joka muuttuu staattisesta dynaamiseksi, kunhan ymmärtää panna täytäntöön EK:n viiden kohdan ohjelman.

EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan Suomi on vuosikymmenen kuluttua digitaalisuuden ja tekoälyn aikaansaaman neljännen teollisen vallankumouksen ytimessä.

”Nyt pitää tarttua rohkeasti uusiin mahdollisuuksiin”, Häkämies lausuu vision saatesanoissa.

Tervemenoa tasajako

EK:n visiossa Suomi ei ole enää hyvinvointiyhteiskunta vaan on muuttunut ”hyvintoimintayhteiskunnaksi”, jossa suomalainen saa lisää vapautta ja vastuuta.

”Ihmisten omia ratkaisuja painottavat tilimallit ovat korvanneet passivoivat ja jäykät tukijärjestelmät, ja vastuullisesta toiminnasta koituva hyöty jää yksilölle”, EK linjaa.

Tilimallilla viitataan perustiliin, jossa valtio takaa kansalaiselle tietyn pääoman, jota voi omalla aktiivisuudellaan kartuttaa tai passiivisuudellaan kuluttaa.

Visiossa Suomi on saanut aikaan talouden uuden sopimuksen, jossa velka on saatu kuriin ja talous kasvaa. Säästökohteita löytyy erityisesti julkisesta hallinnosta, jota voidaan vision mukaan ”keventää merkittävästi” rakenteita uudistamalla ja tekoälyä hyödyntämällä.

Ohjelma ottaa etäisyyttä perinteisen hyvinvointivaltion ajatukseen tulojen tasaamisesta.

”Talouspolitiikan keskeinen mittari ei ole enää tulojaon tasaisuus vaan vahvemman kasvun synnyttäminen, jonka kautta syntyy yhteistä hyvää ja hyvinvointia koko kansantalouteen.”

Helsinki osaksi ”megakaupunkia”

Kasvua saavat aikaan EK:n mukaan myös puhtaan ja edullisen energian hyödyntäminen sekä osaamiseen panostaminen.

Järjestö katsoo, että Suomen on jatkettava kunnianhimoisten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden ajamista, vaikka muut maat siitä lipsuisivat.

Lopputuloksena EK näkee vuonna 2035 Suomen osana pohjoista Eurooppaa, joka näyttää vanhalle mantereelle suuntaa.

”Suomi on kasvanut rajaseudusta Euroopan Piilaaksoksi, jossa digi-, liikenne- ja energiaverkot tukevat alueellisia hubeja. Helsinki, Tukholma ja Tallinna muodostavat megakaupungin nopeine raideyhteyksineen.”

EK:n mukaan sen vision tavoitteena on kääntää katse velkakeskustelusta ja lyhyen aikavälin haasteista kohti nykyistä myönteisempää tulevaisuuskuvaa.

EK:n toimitusjohtaja vaihtuu huhtikuussa, jolloin Minna Helle aloittaa tehtävässä.

Tämä on lyhennelmä. Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetun pidemmän jutun pääset lukemaan täältä.

Helsingin yliopisto on saanut käyttöönsä tutkimuslaitteiston, jonka avulla Suomella on mahdollisuus nousta proteiinien tutkimuksessa aivan maailman kärkeen.

”Laitteisto tekee Suomesta yhden Euroopan vahvimmista keskuksista tällä alalla”, biotekniikan instituutin tutkimusjohtaja Markku Varjosalo ylpeilee.

Käytännössä laitteet ovat erittäin tarkkoja molekyylivaakoja. Jopa miljoonien atomimassayksiköiden painoiset molekyylijättiläiset pilkotaan paloiksi, joiden massan ja varauksen laitteisto mittaa erittäin tarkasti, ja proteiinien tarkka tunnistaminen mahdollistuu.

Menetelmien automatisointi ja miniatyrisointi ovat laskeneet analyysien hintoja.

”Pääsemme yleisissä veriplasmanäytteissä alle sadasosan hintaan verrattuna perinteisiin menetelmiin. Kun yhden näytteen hinta on alle 10 euroa, satojen tuhansien biopankkinäytteiden analysointi onnistuu normaalissa akatemiarahoitetussa tutkimushankkeessa.”

Tämä on lyhennelmä. Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetun pidemmän jutun pääset lukemaan täältä. Siinä kerrotaan tutkimuksesta ja uuden laitteen hyödyistä tarkemmin.

Tämä on lyhennelmä. Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetun pidemmän jutun pääset lukemaan täältä.

Suomalainen opetusmenetelmä keräsi miljoonarahoituksen ja on saanut lupaavan päänavauksen Yhdysvaltoihin.

Menetelmän ytimessä on lasten ja nuorten vahvuuksien tunnistaminen ja kehittäminen.

Positive Learning -yhtiö perustettiin menetelmän kaupallistamiseksi.

”Toimin 2010-luvulla Espoossa erityisopettajana erittäin vaativan luokan vetäjänä. Olin lähellä palaa loppuun ja mietin, kuinka auttaa sekä poikia että itseäni. Mietiskely johti väitöstyöhön”, toimitusjohtaja Kaisa Vuorinen kertoo.

Huomaa hyvä! on positiivisen pedagogiikan tutkimukseen perustuva menetelmä, joka antaa opettajille työkalut tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen, oppilaiden yksilöllisten vahvuuksien tunnistamiseen sekä hyvinvoinnin vahvistamiseen kouluyhteisössä.

Yhtiö on saanut mukavan jalansijan Pennsylvaniassa, jossa useat kymmenet koulut ovat ostamassa suomalaistuotteen. Myös New Yorkiin yhtiöllä on verkot vesillä.

”Mukava liikkua ympäristössä, jossa Suomella on hyvä maine, tuotteemme kiinnostaa ja asiakkailla on rahaa”, Vuorinen tiivistää.

Tämä on lyhennelmä. Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetun pidemmän jutun pääset lukemaan täältä. Siinä kerrotaan tarkemmin yhtiön talousluvuista ja tulevaisuuden suunnitelmista markkinoilla.

Romukierrätyksen alalla epäillään isoa rikosta. Saksassa Frankfurtissa syyttäjänvirasto selvittää, onko jalometalliyhtiö Heraeus huijannut järjestelmällisesti yhtiön kierrätysasiakkailta niille kuuluvaa platinaa, palladiumia ja rodiumia.

Niitä syntyy metalliromun kierrätysprosessissa, mutta nyt epäillään, että yhtiön jotkut tekijät olisivat keränneet osan syntyvistä arvometalleista itselleen sen sijaan, että ne olisi toimitettu asiakkaille.

Arvometallit olisivat jääneet jyrsinkoneisiin kierrätysprosessissa Heraeuksen tytäryhtiössä Heraeus Precious Metalsissa. Epäilyn mukaan mukana toiminnassa olisi ollut yhtiön 16 entisiä ja nykyisiä työntekijöitä, myös johtajia. Epäilty petos ajoittuu vuosiin 2015–2025.

Tapauksesta uutisoivat muun muassa alueellinen uutislehti Hessenschau ja talouslehti Financial Times.

Konserni on jo varautunut korvaamaan merkittävän summan, 456 miljoonaa euroa, tapauksen takia.

Tapahtumat paljasti sisäinen ilmiantaja vuonna 2023. Tutkinta alkoi yhtiön omasta aloitteesta. Asiaa on käsitelty syyttäjänvirastossa kesäkuusta 2025 lähtien, mutta se tuli julkisuuteen äskettäin.

Yhtiö on Saksan suurimpia perheyhtiöitä. Heraeus toimii Hanaun kaupungissa Frankfurt am Mainin lähellä. Sen liikevaihto oli 29 miljardia euroa vuonna 2024.

Tämä on lyhennelmä. Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetun pidemmän jutun pääset lukemaan täältä.

Työpaikan sai viime kesänä 69 prosenttia kyselyyn vastanneista tekniikan alan opiskelijoista, selviää Insinööriliiton opiskelijatutkimuksesta.

Opiskelijat kokivat työpaikan löytämisen vaikeammaksi kuin muutamana edellisenä kesänä, ja vuotta 2024 harvempi oli päässyt oman alan töihin.

”Vaikka työpaikkoja haettiin kiivaasti ja moni koki paikan saamisen vaikeaksi, suurin osa kuitenkin löysi kesätöitä, ja suurimmalla osalla ne liittyivät tekniikan alaan”, kertoo Insinööriliiton tutkija Paula Pesonen tiedotteessa.

Kesätöiden palkkataso kehittyi suotuisasti vuonna 2025. Mediaanipalkka oli 2 500 euroa kuussa, mikä on sata euroa enemmän kuin vuonna 2024.

Tämä on lyhennelmä. Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetun pidemmän jutun pääset lukemaan täältä. Siinä kerrotaan tarkemmin esimerkiksi aloituspalkoista.

Lue myös:

Täyssähköautot hallitsivat henkilöautojen ensirekisteröintejä helmikuussa. Tesla Model Y oli mallikohtaisen tilaston ykkönen 319 autolla. Viime vuoden helmikuuhun verrattuna sen rekisteröinnit viisinkertaistuivat.

Uudistuneen mallin toimitukset takkusivat viime vuonna pitkään, mutta nyt tuotantokapeikko on mitä ilmeisemmin ohitettu.

Model Y ehti ykköstilalle jo viime vuoden joulukuussa, mutta muuten mallitilaston kärkikymmenikössä keskinäiset sijoitukset vaihtelivat helmikuussa melkoisesti, etenkin kun niitä vertaa koko viime vuoteen.

Vastikään uudistunut täyssähköinen Toyota bZ4X kipusi nyt kakkostilalle 182 autolla, selviää Dun & Bradstreet Marketing Oy:n Alma Median autotoimitukselle toimittamasta tilastosta.

Katumaasturien pitkäaikainen suosikki Volvo XC60 -lataushybridi otti kolmannen sijan 166 autolla.

Neljänneksi eniten ensirekisteröity Mercedes-Benz CLA on kärkikaksikon tapaan sekin täyssähköauto. Malli on tuoreehko, mutta se on jo ehtinyt voittaa vuoden auto -kilpailuja ja erinäisiä vertailutestejä.

Suomen viime vuoden myydyin automalli Toyota Yaris Cross kirjasi saman 134 kappaleen rekisteröintimäärän kuin Mersun CLA. Volkswagen T-Cross jäi näistä vain kolmella autolla.

Škodan sähköautokaksikon keskinäinen järjestys oli helmikuussa tämä: ensin kompakti Elroq, ja sen takana seitsemän auton erolla isompi Enyaq.

Viime vuonna kärkikolmikossa paistatelleet Toyota Corolla ja Yaris jäivät top-kympissä nyt kahdelle viimeiselle sijalle.

Merkeissä rauhallisempaa

Suosikkimallien sijoitusten notkahduksesta huolimatta Toyota säilytti merkkitilaston ykköspaikkansa. Tälläkin kertaa eroa seuraavaan oli lähemmäs toistasataa autoa.

Kakkos- ja kolmossijan Volkswagen ja Škoda paransivat menekkiään vuodentakaiseen helmikuuhun verrattuna. VW kuusi prosenttia ja Škoda 16.

Neljännen tilan Volvo päihitti taas tärkeimmät kilpailijansa, saksalaiset Mercedes-Benzin, BMW:n ja Audin. Ne olivat sijoilla seitsemän, kahdeksan ja yhdeksän.

CLA:n menekki siivitti Mersun ohi muista saksalaispremiumeista, sillä sen rekisteröinnit kasvoivat 38 prosenttia viime vuoden helmikuuhun verrattuna.

Saksalaisten edelle sijoittuivat Kia ja Tesla. Kia jatkoi tasaista tahtia. Teslan Suomen-myynti oli helmikuussa lähes täysin Model Y:n varassa, kun koko merkkiä rekisteröitiin 336 kappaletta ja Y:n osuus siitä oli 319.

Merkkitilastossa muutokset eivät olleet yhtä suuria kuin malleissa, sillä merkeissä kärkiviisikon järjestys oli täsmälleen sama kuin koko viime vuoden ensirekisteröinneissä.

Ford kasvatti menekkiään 25 prosentilla ja oli tilaston kymmenes.