Vain noin 28 valovuoden päässä meistä on löytynyt harvinainen kolmoistähtijärjestelmä, joka haastaa aiempia käsityksiä tähtien elinkaaresta, Phys.org kertoo.
Kanadalaisen Montrealin yliopiston tutkijat antoivat löytämälleen tähtijärjestelmälle nimen Welopōʻai. Se koostuu kahdesta valkoisesta kääpiöstä ja punaisesta kääpiöstä.
Valkoiset kääpiöt ovat auringonkaltaisten tähtien erittäin tiheitä jäänteitä, jotka ovat miltei käyttäneet loppuun fuusiopolttoaineensa vedyn. Punaiset kääpiöt taas ovat paljon Aurinkoa himmeämpiä ja kevyempiä.
”Oikeastaan etsimme planeettoja”, tutkija Étienne Artigau toteaa.
Artigau on Astronomy & Astrophysics -lehdessä julkaistun tieteellisen artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, eli hänellä oli suurin vastuu tutkimuksen teosta.
Artikkelissa tähtijärjestelmän etäisyydestä Maasta puhutaan parsekeina, joka on tähtieteessä käytetty, suurelle yleisölle valovuotta vähemmän tuttu mittayksikkö. Yksi parsek on reilut 3,2 valovuotta: etäisyytemme outoon kolmoistähtijärjestelmään on vain 8,46 parsekia.
Yli tuhatkertaisesti suurempi vaihtelu kuin mitä piti
Ensimmäiset havainnot tähtijärjestelmästä tehtiin Havaijin Mauna Kea -tulivuorella sijaitsevan Kanada-Ranska-Havaiji-teleskoopin (CFHT) Spirou-instrumentilla, joka on suunniteltu havaitsemaan eksoplaneettoja mittaamalla niiden aiheuttamia pieniä muutoksia tähden nopeudessa.
Yksi punainen kääpiö käyttäytyi Spiroun tuottamassa datassa erikoisesti: sen radiaalinopeudet vaihtelivat lähes 16 kilometriä sekunnissa, yli tuhatkertaisesti enemmän kuin oli odotettavissa planeettajahdissa. Radiaalinopeus tarkoittaa nopeutta suoraan kohti tai poispäin havaitsijasta. Havainnointia jatkettiin lähes viiden vuoden ajan, ja lopputulos oli, että punaisen kääpiön seuralaisen täytyisi olla massaltaan vähintään puolet Auringosta.
”Erikoinen yhdistelmä suurta massaa ja vähäistä kirkkautta jätti vain yhden mahdollisen selityksen: kyseessä olivat sammuneen tähden jäänteet”, tutkimuksen toinen kirjoittaja Charles-Antoine Parent sanoo.
”Valkoinen kääpiö oli todennäköisin selitys, vaikka neutronitähteä tai edes mustaa aukkoa ei voitu sulkea pois vaihtoehdoista.”
Sitten tutkijat hyödynsivät myös Mauna Kealla sijaitsevan Gemini North -teleskoopin ʻAlopeke-instrumenttia, jolla saadaan korkean resoluution kuvia avaruuden kohteista. Tällöin he löysivät seuralaisen, valkoisen kääpiön. Tähän mennessä oli jo tiedossa, että huomattavasti kauempana punaisesta kääpiöstä sijaitseva toinen valkoinen kääpiö oli osa järjestelmää.
Welopōʻai muodostuukin siten, että punainen ja valkoinen kääpiö kiertävät toisiaan astronomisessa mittakaavassa lähekkäin ja toinen valkoinen kääpiö kiertää niiden muodostamaa kokonaisuutta etäämpää. Mitään vastaavaa tähtijärjestelmää ei tunneta ainakaan alle 100 valovuoden etäisyydeltä Maasta.
Pitäisi olla mahdoton tähtijärjestelmä
Valkoiset kääpiöt ovat useimpien tähtien elämän viimeinen vaihe, mutta niiden massojen tarkat mittaukset ovat edelleen harvinaisia. Tutkimusryhmä sai mitattua äskettäin tunnistetun valkoisen kääpiön massan alle yhden prosentin epävarmuudella.
Ennen kuin seuralaisesta tuli valkoinen kääpiö, se oli tähti, joka oli noin 40 prosenttia aurinkoa massiivisempi. Ennen valkoiseksi kääpiöksi muuttumistaan se laajeni useita satoja kertoja alkuperäisestä koostaan, ja punaisen kääpiön on täytynyt kiertää niin lähellä, että dramaattinen vuorovaikutus oli lähes väistämätön.
Monissa vastaavissa järjestelmissä laajeneva tähti voi nielaista seuralaisensa tai jopa aiheuttaa kahden tähden yhdistymisen. Kaikkien odotusten vastaisesti Welopōʻain punainen kääpiö näyttää selvinneen ja pysyy yllättävän leveällä, vakaalla kiertoradalla.
"Tätä järjestelmää ei pitäisi olla olemassa", tiivistää professori Patrick Dufour, joka on erikoistunut valkoisiin kääpiöihin ja oli mukana tekemässä tutkimusta.
"Meillä ei ole selvää selitystä sille, miksi se kuitenkin on olemassa. Tämä kysymys ohjaa seuraavia havaintojamme."
Nyt tutkijat selvittävät tarkemmin näiden kolmen tähden välisiä gravitaatiovuorovaikutuksia, jos ne selittäisivät tämän erikoisen tähtijärjestelmän kehityshistorian.
- Lue myös Tekniikka&Taloudesta: