Pimeällä ajaminen on monelle autoilijalle stressaavaa, ja syyksi koetaan yhä useammin vastaantulijoiden valonheitintä muistuttavat ajo- tai kaukovalot.
Vaikka autovalmistajat lupaavat kehittyneen ajovalotekniikan estävän häikäisyä, todellisuudessa teknologinen kehitys saattaa jopa pahentaa tilannetta, raportoi saksalainen Der Spiegel.
Autojen valotehosta on ollut jo pidempään käynnissä eräänlainen varustelukilpa. Uusimpien luksusautojen, kuten Mercedes-Benzin S-sarjan, kaukovalot yltävät jopa 600 metrin päähän, mikä vastaa jopa kuuden jalkapallokentän pituutta.
Valmistajat markkinoivat innokkaasti ajovalojen mukautuvia led- ja matriisijärjestelmiä, joiden luvataan mahdollistavan jatkuva kaukovalojen käyttö ilman muiden tienkäyttäjien häikäisemistä.
Käytännössä järjestelmät herättävät liikenteessä kuitenkin runsaasti närää.
Pimeässä ajaminen nostaa onnettomuusriskiä
Pimeys heikentää liikenneturvallisuutta merkittävästi. Esimerkiksi Saksan tilastoviranomaisen tietojen mukaan vuonna 2025 jokaista 10 000 henkilövahinkoon johtanutta pimeän ajan onnettomuutta kohden kirjattiin 122 kuolemantapausta, kun vastaava luku valoisaan aikaan oli 82.
Tehokkaat valot eivät kuitenkaan aina paranna turvallisuutta. Jos automaattijärjestelmä reagoi liian hitaasti, ajovalot on suunnattu väärin tai kuljettaja unohtaa kytkeä perinteiset kaukovalot pois, korkeasta valotehosta on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Saksan autoliitto ADAC:n teettämän kyselyn mukaan yli 90 prosenttia saksalaisautoilijoista kokee häikäistyvänsä liikenteessä.
Automaatti vaihtaa hitaammin kuin ihminen
Monissa nykyautoissa kaukovaloavustimen on määrä säätää valokeilaa automaattisesti havaitessaan toisen ajoneuvon.
ADAC:n selvityksen mukaan automaattiset järjestelmät vaihtavat lyhyille valoille keskimäärin 1,6 sekuntia myöhemmin kuin valpas autoilija kytkisi kaukovalot pois päältä.
Aikaero kuulostaa lyhyeltä, mutta sadan kilometrin tuntinopeudella auto etenee 1,6 sekunnissa noin 45 metriä.
”Ihminen himmentää valot usein jo havaitessaan puiden lomasta tai mäennyppylän takaa heijastuvan heikon valonkajon. Kaukovaloavustimen on sen sijaan nähtävä suora valonlähde ja tunnistettava se ennen kuin se kytkee pitkät valot pois”, taustoittaa ajoneuvotekniikan asiantuntija Burkhard Böttcher ADAC:n testi- ja teknologiakeskuksesta.
ADAC:n kyselyssä yli puolet kuljettajista kertoi räpyttelevänsä tai sulkevansa hetkeksi silmänsä häikäistyessään. Tämä tarkoittaa käytännössä ajamista hetkellisesti sokkona, mikä muodostaa merkittävän turvallisuusriskin.
Likaiset umpiot lisäävät hajavaloa
Autoteollisuuden suosimat matriisi-led-ajovalot hyödyntävät tuulilasikameraa, joka tunnistaa vastaantulevat tai edellä ajavat ajoneuvot ja rajaa ne pois kaukovalokeilasta. Tekniikka ei kuitenkaan toimi aina moitteettomasti.
Jos ajovalojen suojalasit ovat likaiset, valo siroaa. Tällöin matriisivalot valaisevat epätarkasti.
”Muita ajoneuvoja ei enää rajata valokeilasta tarkkarajaisesti, mikä johtaa osittain huomattavasti voimakkaampaan häikäisyyn”, Böttcher huomauttaa Der Spiegelille.
Böttcher muistuttaakin, että modernikaan teknologia ei poista kuljettajan vastuuta. Hänen mukaansa ajovalot kannattaa pestä erityisesti talvisin tavanomaista useammin, sillä valopinnoille kertyvä suola ja lika lisäävät häikäisyriskiä.
Valot osoittavat liian korkealle
Häikäistymisongelma liittyy usein myös perinteiseen valojen suuntaukseen. Saksassa syksyllä 2025 järjestetyssä valotarkastuskampanjassa kävi ilmi, että lähes joka kymmenennen tarkastetun ajoneuvon ajovalot oli suunnattu liian korkealle.
Tällöin valo ei suuntaudu tiehen vaan suoraan muiden tienkäyttäjien silmiin.
Saksan liikenneturvallisuusneuvosto DVR vaatii automaattista korkeudensäätöä pakolliseksi kaikkiin etuajovaloihin. Lisäksi neuvosto haluaa sääntelyä ajovalojen luminanssiin eli havaittuun pintakirkkauteen.
Led-valojen valonlähde on perinteisiä halogeenilamppuja huomattavasti pienempi, ja kun sama tai suurempi valoteho puristetaan pieneen pisteeseen, valon häikäisyvaikutus korostuu.
Lainsäädäntö hidastaa kehitystä
Tulevaisuudessa ajovalot voisivat säätää voimakkuuttaan automaattisesti nopeuden ja ympäristön mukaan. Tällöin valoteho voisi vähentyä itsestään esimerkiksi taajamissa, ruuhkissa tai liikennevaloissa, joissa täyttä valovoimaa ei tarvita.
Autoteollisuus ilmoittaa olevansa valmis muutoksiin, mutta nykyinen sääntely asettaa esteitä.
”Teknisesti ajoneuvomme pystyisivät jo tänä päivänä mukauttamaan valaistusta tilanteen mukaan. Lainsäädäntö ei kuitenkaan toistaiseksi salli sitä”, toteaa Audin ajovalokehityksen johtaja Michael Kruppa.
Nykyiset määräykset määrittelevät tarkasti muun muassa lähivalojen valaistusvoimakkuuden tietyllä etäisyydellä, mikä rajoittaa valokeilan vapaata muuntelua.
Ennen lakimuutoksia ja järjestelmien hienosäätöä pimeällä liikkuvat autoilijat joutuvatkin yhä tottumaan häikäiseviin kohtaamisiin maanteillä.