Uutiset ja blogit

Tämä on lyhennelmä Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetusta jutusta. Lue laajempi juttu täällä >>>

Eurooppalaisten puolustusinvestointien kasvu tulee näkymään liiketoimintamahdollisuuksina myös digi- ja ict-maailmassa toimivien yritysten parissa. Näin uskoo ohjelmisto- ja palvelutalo Digian Defence-liiketoimintayksikön johtaja Harri Suni.

”Ei ole sattumaa, että meillä on Suomessa noussut kuin sieniä sateella yrityksiä, jotka markkinoivat esimerkiksi konsultaatioapuaan Nato-yhteyksien luomisessa. Meillä tehdään myös yrityskauppoja yrityksistä, jotka liittyvät jollain lailla New Defence -ajatteluun”, Suni perustelee.

New Defence -ajattelussa korostetaan yritysmaailman ja puolustustoimijoiden yhteyttä. Kaksikäyttöteknologioiden eli niin siviili- kuin sotilasmaailmaankin myytävien tuotteiden parissa toimivien yritysten rooli on Sunin mukaan jo kasvanut, ja hän uskoo sen edelleen kasvavan.

Tekniikan ammattilaisille ja nykyisille tekniikan opiskelijoille uusi aika tarkoittaa uudenlaisia uramahdollisuuksia. Kun asiakkaana on valtiollinen turvallisuustoimija – Digian tapauksessa etenkin Puolustusvoimat – se myös vaatii työntekijältä hieman uudenlaista osaamista.

Sunin mukaan on myös työnantajien vastuulla kouluttaa työntekijöilleen tarvittavia taitoja.

”Eihän kukaan voi esimerkiksi Puolustusvoimien erityispiirteitä, kuten heidän käyttämiään tiedonsiirtojärjestelmiä, vielä yliopistossa opiskella.”

Toisaalta uuden teknologian ja uudenlaisten turvallisuusuhkien maailmaan voi perehtyä jo opiskeluaikana.

”Esimerkiksi kaikkiin ministeriöihin, Puolustusministeriö mukaan lukien, otetaan vuosittain kymmeniä korkeakouluharjoittelijoita töihin. Ja asepalveluksen suorittaminen niin miesten kuin naistenkin tapauksessa avaa valtavasti ymmärrystä siihen, miten maanpuolustusta hoidetaan.”

Myöhemmin vastaavaa pätevyyttä voi hankkia vaikkapa vapaaehtoisen maanpuolustuksen kursseilla.

Teknologiaosaamisessa nousevat esimerkiksi koneoppimisen ja tekoälyn, datan, analytiikan ja tiedolla johtamisen taidot.

Tämä on lyhennelmä Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetusta jutusta. Lue laajempi juttu täällä >>>

Lue myös:

Kyllästyttääkö töihin paluu? Haaveiletko oravanpyörästä hyppäämisestä tai leppoisista eläkepäivistä? Joissakin ammateissa saattaa päästä eläkkeelle aiemmin kuin toisissa, mikäli tietyt ehdot täyttyvät.

Listasimme, missä ammateissa pääsee nautiskelemaan eläkepäivistä aikaisin. Löytyi yllättävä keino erityisesti raskasta työtä – myös henkistä sellaista – tekeville.

Opettajat

Yleisin perusopetuksen luokanopettajan eläkeikä on 60 vuotta. Perusopetuksen erityisluokanopettajilla on ollut mahdollisuus valita peräti 55 vuoden eläkeikä.

Jos erityisopettaja on aikoinaan luokanopettajan tehtävässä valinnut 60 vuoden eläkeiän ja sittemmin siirtynyt erityisluokanopettajan 55 vuoden eläkeikään oikeuttavaan tehtävään, hänen on saatava täyteen 30 palvelusvuotta, joista 15 vuotta on luokkamuotoisessa erityisopetuksessa.

Sama koskee erityiskoulun rehtoreita. Erityskoulut tarjoavat yksilöllistettyä perusopetusta oppilaille, jotka tarvitsevat tukea opinnoissaan.

Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n mukaan erityisopettajien eläkeikien kirjo on laaja. Opettajien eläkeikä voi perustua joko valintaan tai työvuosien määrään. Monilla lukion ja yliopiston opettajilla eläkeikä on tyypillisesti 63–65 vuotta.

Pääosa ammatillisista ja varhaiskasvatuksen opettajista kuuluu kunnalliseen eläkejärjestelmään. Siihen sisältyy henkilökohtaisia eläkeikiä, jotka on laskettu keskiarvona ammatillisen eläkeiän ja yleisen eläkeiän väliltä.

Poliisit

Osa kenttätyötä tekevistä poliiseista on valinnut eläkeiäkseen 58 vuotta. Valinta on pitänyt tehdä Valtionkonttoriin 1999 mennessä. Tosin Kevan mukaan kyseistä eläkeikää on korotettu asteittain vuodesta 2018 lähtien.

Raskas vuorotyö harvoin houkuttelee jatkamaan eläkeiän jälkeen. Siksi uransa loppuvaiheilla moni poliisi vaihtaa työnkuvaansa, kuten siirtyy kenttätyöstä hallinnollisiin tehtäviin.

Raskaan työn raatajat

Teetkö henkisesti tai fyysisesti kuormittavaa työtä? Saatat olla oikeutettu niin kutsuttuun työuraeläkkeeseen, jota voi saada 63-vuotiaasta lähtien.

Työuraeläke on suunnattu heille, joilla on takanaan pitkä ja raskas, ainakin 38 vuoden mittainen työura, ja joiden työkyky on heikentynyt pysyvästi – mutta ei kuitenkaan työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavalla tavalla. Työuraeläkettä varten pitää hankkia lääkärinlausunto ja perustella, millä tavoin työ on kuormittavaa.

Raskaaksi työksi lasketaan sellainen toiminta, joka sisältää esimerkiksi paljon lihasvoimaa edellyttäviä liikkeitä, lihasten pitkäkestoista kuormitusta, hengitys- tai verenkiertoelimistön kuormittumista tai työtä, joka vaatii paljon voimaa ja nopeutta.

Kuormittaviksi tekijöiksi katsotaan myös tiettyjen suojavarusteiden käyttö, toistuva yötyö tai kuormittava vuorotyö sekä toistuvat pitkät työvuorot.

Työuraeläkkeeseen oikeuttaa myös psyykkisesti raskas tekeminen, kuten työskentely vaativassa ja vuorovaikutteisessa työssä, joka aiheuttaa poikkeuksellista henkistä kuormitusta. Tähän kuuluvat myös tehtävät, jotka edellyttävät jatkuvaa varuillaan oloa ja erityistä tarkkaavaisuutta. Myös korkea tapaturman tai onnettomuuden riski ja väkivallan uhka huomioidaan.

Työuraeläkkeen aikana on sallittua tienata 986,30 euroa kuukaudessa, ainakin vielä vuoden 2025 tietojen mukaan.

Pelastajat

Pelastajat pääsevät nykyään eläkkeelle 65–68-vuotiaina, toisin kuin usein luullaan. Työ edellyttää kovaa fyysistä kuntoa, minkä takia ammattiliitto Pelastusalan Unioni on vaatinut, että pelastajat pääsisivät eläkkeelle aiemmin tai voisivat edes siirtyä erilaisiin työtehtäviin uransa loppupuolella.

Myös Suomessa pelastajien eläkeikä on ollut aikoinaan 55 vuotta, mutta se oli ennen vuoden 1989 eläkeuudistusta.

Sen jälkeen alan eläkeikä on jatkanut nousemistaan muiden ammattien tasolle. Vuonna 2000 eläköityneen miehistön keski-ikä oli Kevan mukaan 57 vuotta, kun taas vuonna 2016 päällystön jäsenet jäivät vanhuuseläkkeelle 61–63-vuotiaina.

Palomiesliitto on vastustanut eläkeiän jatkuvaa nostamista. Nykyisistä palomiehistä noin 60 prosenttia siirtyy vanhuuseläkkeelle ja 40 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle.

Vaikka eläkeikä on yli 60 vuotta, pelastustoimintaan osallistuvat eniten 35–39-vuotiaat.

Hoitajat

Sairaanhoitaja oli vuonna 2020 suomalaisten työssä käyvien kolmanneksi yleisin ammatti. Yleisen eläkeiän noustessa myös sairaanhoitajien eläkeikä on noussut.

Vuosina 2021–2022 kunta-alan sairaanhoitajista suurin osa jäi eläkkeelle 60–65-vuotiaana. Alle 61-vuotiaana eläkkeelle jäi reilut 15 prosenttia, kun taas vuotta aiemmin 61-vuotiaiden osuus oli suurempi, 23 prosenttia.

Suomen sairaanhoitajien mukaan kunta-alalla keskimääräinen eläkeikä oli 63,8 vuotta vuonna 2018. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin keskimäärin 52,5-vuotiaana. Kaiken kaikkiaan yli 65-vuotiaiden töissä olevien sairaanhoitajien osuus on kasvanut.

Tehyn mukaan kunta- ja hyvinvointialalla voi olla myös aiempi eläköitymisikä, joka voi perustua tiettyyn ammattiin tai virkaan. Tietyin edellytyksin työntekijä voi jäädä myös osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan 61-vuotiaana.

Puolustusvoimat ja rajavartijat

Sotilasammateissa eläkkeelle voi päästä alle 60-vuotiaana. Esimerkiksi sotilaslentäjillä eläkeikä on 45–47 vuotta syntymävuoden mukaan. Lentäjä voi myös jatkaa uraansa siviilipuolella. Sotilaseläkeoikeus täyttyy, kun lentäjä on palvellut 20 vuotta tehtävässä.

Sotilaan alin vanhuuseläkeikä määräytyy syntymävuoden mukaan. Ennen vuotta 1962 syntynyt voi jäädä eläkkeelle 55-vuotiaana. Sen jälkeen eläkeikä nousee aina kolmella kuukaudella ikävuotta kohti. Vuonna 1966 syntynyt voi jäädä eläkkeelle 56-vuotiaana, vuosina 1970–1972 syntynyt 57-vuotiaana.

Myös rajavartijat voivat päästä eläkkeelle 57-vuotiaina.

Kuljettajat, konduktöörit, hitsaajat

VR:n mukaan veturinkuljettajat ja -lämmittäjät voivat jäädä eläkkeelle jo 55-vuotiaina. Kyseessä on erityiseläke, jolle päästäkseen pitää täyttää tiettyjä ehtoja, kuten pitkä palveluaika.

VR:n Eläkesäätiö huolehtii tehtäväkohtaisten erityiseläkkeiden maksamisesta, kunnes työntekijä saavuttaa lakisääteisen eläkeiän ja siirtyy lakisääteisen eläkkeen piiriin.

58-vuotiaana erityiseläkkeelle voivat päästä muun muassa konduktöörit, ylikonduktröörit, junamiehet, vaihdemiehet, asetinlaitemiehet ja keskusasetinlaitevalvojat. 60-vuotiaana eläkkeelle voivat päästä kuorma-autonkuljettajat, sepät, hitsaajat ja monet erilaiset kuljettajat.

Tehtäväkohtainen eläkeikä mahdollistaa eläkkeelle jäämisen 55, 58 tai 60 vuoden iässä riippuen erityiseläkeoikeudesta. Erityiseläkeiän valintailmoitus on tullut toimittaa VR:n Eläkesäätiöön vuoden 1995 loppuun mennessä. Muilla kuin valinnan hyväksytyksi tehneillä ei ole oikeutta erityiseen eläkeikään.

Tämä juttu on julkaistu ensi kerran elokuussa 2024. Julkaisemme sen nyt uudelleen.

Tiistaina 6. elokuuta 2024 tulee kuluneeksi 79 vuotta siitä, kun Yhdysvallat pudotti ydinpommin Hiroshiman kaupunkiin Japanissa. Pommi tappoi noin 100 000 ihmistä (± 40 000), joista arviolta kaksi kolmannesta samana päivänä ja loput myöhemmin.

Kolme päivää myöhemmin 9.8.1945 Yhdysvallat räjäytti ydinpommin Nagasakin yllä. Siellä kokonaisuhriluku jäi hieman matalammaksi noin 60 000:een (± 20 000).

Puolivirallisella nimellä Little Boy kutsuttu Hiroshiman pommi, eli suomeksi ”Pikkupoika”, räjähti noin 15 tnt-kilotonnin energialla. Nagasakiin pudotettu Fat Man eli vapaasti kääntäen ”Läski Äijä” tuotti energiaa 21 kilotonnia.

Yksi tnt-tonni on määritelty yhtäsuureksi yhden gigakalorin (4,184 GJ) kanssa, joten metrijärjestelmän yksiköissä pommit tuottivat energiaa reilut 60 ja vajaat 90 terajoulea.

Molemmat pommit pudotettiin lentokoneesta ja laukaistiin automaattisella painekytkimellä ilmassa. Hiroshiman pommi räjähti noin 580 metriä maanpinnan yllä, Nagasakin pommi 500 metrissä.

Ilmaräjäytykset maksimoivat pommien painevaikutuksen mahdollisimman laajalle alalle. Samalla ydinlaskeuman saastevaikutus minimoitiin, kun pommin synnyttämä ydinjäte laimeni tuulten mukana pitkin maailmaa sen sijasta, että saaste olisi takertunut paikalliseen maaperään.

Hiroshiman pommin lämpösäteily ja paine sekä lämmön sytyttämä tulimyrsky pyyhkivät maan tasalle pinta-alan mukaan noin 11 neliökilometrin alueen.

Suurin osa ydinpommien energiasta vapautuu noin 30 nanosekunnissa eli 0,000 000 03 sekunnissa. Näin kävi myös Hiroshimassa ja Nagasakissa, sillä aikamäärä on melko vakio eikä paljonkaan vaihtele ydinpommin rakenteen tai räjähdysenergian mukaan (*).

Tämä tarkoittaa pommien huipputehon olleen noin 2–3 zettawatin (2–3 × 10²¹ W) luokkaa eli noin 100 miljoonaa kertaa koko ihmiskunnan nykyistä energiankulutusta (20 TW) enemmän.

Lisää ydinpommien fysiikasta ja ydinsaasteesta:

Pommituksen johtaja ei kadu

Kolmella B-29-pommikoneella lennetyn Hiroshiman tehtävän komento määrättiin Yhdysvaltain ilmavoimien eversti Paul Tibbetsille (1915–2007) tämän erinomaisen lentokokemuksen ja -taidon vuoksi. Hänen koneensa kantoi myös itse pommia, ja hän oli nimennyt koneen Enola Gayksi äitinsä Enola Gay Tibbetsin mukaan.

Ennen eläkevuosiaan prikaatikenraaliksi ylennetty Tibbets esitti kylmän sodan lopulla ja kylmän sodan jälkeisinä vuosina varsin haukkamaisia näkemyksiä omasta osuudestaan Hiroshiman pommitukseen – sekä ylipäätään sodankäynnin etiikasta.

Esimerkiksi Smithsonian-tiedeinstituutin alaisen Ydinmuseon (Nuclear Museum) julkaisemassa haastattelussa Tibbets sanoi olevansa ylpeä siitä, mitä teki. Haastattelu tehtiin vuonna 1989 ja julkaistiin verkossa myöhemmin.

Ydinpommilennon johtajaa motivoi tyytyväisyyteensä se käsitys, että Japanin niskaan pudotetut kaksi ydinpommia nopeuttivat toisen maailmansodan päättymistä. Sitä myötä ydinpommit saattoivat säästää monta kertaa enemmän ihmishenkiä kuin ne riistivät.

Tämä perustelu on kiistanalainen. Totta on, että ennen ydinpommituksia Japani härkäpäisesti kieltäytyi antautumasta, mutta antautumiseen 15.8.1945 vaikutti melko todennäköisesti myös se, että Neuvostoliitto avasi sodan Japania vastaan 9. elokuuta. Toisaalta taivaalta kaupunkeihin sataneet ydinpommit eivät nekään olleet mikään pikku asia.

35 vuotta sitten Tibbets painotti, että ”ei koskaan menettänyt yöuniaan” Hiroshiman ydinpommin takia, vaikka Japaniin ydinpommitusta alettiin kritisoida länsimaissa heti tapahtumien jälkeen.

”Minä päätin mielessäni, että pommituksen moraali ei kuulunut minulle. Minulle annettiin käsky tehdä sotilasoperaatio pommin pudottamiseksi, ja sen asian aioin tehdä parhaan kykyni mukaan. Ei sodassa ole moraalia. En piittaa, pudotatko atomipommeja vai 50 kilon pommeja, vai ammutko kiväärillä. Moraali täytyy jättää pois laskuista”, Tibbets lausui haastattelun lopuksi.

”En epäröisi tehdä uudestaan”

Vuonna 2001 eräässä toisessa haastattelussa Tibbets kertoi, että häneltä on monesti kysytty, tekisikö hän saman uudestaan.

”Jos saisin samat lähtökohdat, en epäröisi. Enkä ole koskaan menettänyt yöuniani”, Hiroshiman pommilennon johtaja jatkoi päättäväisellä ja painokkaalla äänensävyllä.

”Voi pojat: olin iloinen, että he antoivat tehtävän minulle. Minä osaisin sen, minä tekisin sen. Saattaisin riistää ihmishenkiä, mutta pelastaisin vielä useampia”, Tibbets pohdiskeli samassa haastattelussa hetkeä aikaisemmin.

Amerikkalainen tv-kanava WBNS latasi jälkimmäisen haastattelun viime kesänä Youtubeen. (Jos videoupotus alla ei näy, klikkaa tästä.)

Punaista nappia painanut upseeri ei hänkään katunut

Lennon komentajana Tibbets ei henkilökohtaisesti painanut pommiluukun aukaisunappia. Tämä tehtävä jäi Enola Gayn pommittajalle majuri Thomas Ferebeelle, joka teki työtä käskettyä kello 8:15 paikallista aikaa koneen lentäessä noin 9400 metrin korkeudella.

Tibbetsin tavoin Ferebee katsoi ydinpommitusten olleen välttämättömiä toisen maailmansodan lopettamiseksi. Hän ei kokenut syyllisyyttä osallisuudestaan, mutta muotoili asiansa hieman pehmeämmin kuin esimiehensä.

”Olen pahoillani, että niin kamalan moni ihminen kuoli siitä pommista, ja minua inhottaa ajatella, että jotakin sellaista täytyi tapahtua sodan lopettamiseksi. ... ... Kaikki halusivat sodan loppuvan. Sitä minäkin tahdoin eniten, ja halusin pommin tekevän työnsä ja lopettavan sodan”, Ferebee sanoi vuonna 1995.

Muun muassa Los Angeles Times ja monet muutkin mediat toistivat nämä sanat muistokirjoituksissaan Ferebeen kuoltua viisi vuotta myöhemmin. Ferebee oli eläköitynyt asevoimista everstinä.

Säteilyn maku suussa?

Paul Tibbets on muistellut kokemuksiaan myös tekniikan näkökulmasta. Yhdysvaltain Ydinmuseon haastattelussa hän sanoi, että sienipilven ja maata peittävän pölypilven näky oli vaikuttavampi kuin hän ja muut miehistön jäsenet olivat odottaneet.

Lue artikkeli ydinpommin sienipilven sisään lentämisestä:

Miehistö näki ydinräjähdyksen jäljet pienellä viiveellä, kun he ohjasivat lentokoneen takaisin tapahtumapaikan ylle. Heti Little Boyn pudottamisen jälkeen kone käännettiin porhaltamaan täysillä pakoon, mutta paineaallon kuljettua yli voitiin palata takaisin.

Miehistön yllätys on melko ymmärrettävää, vaikka pommilennon kulkua oli harjoiteltu käytännössä paljon, eikä Enola Gayn henkilökunta tietenkään ollut täysin tietämätön tehtävänsä luonteesta. Ainakin Tibbetsille selvennettiin pari viikkoa etukäteen peräti Trinity-ydinkokeesta otettujen valokuvien kera, että kyseessä olisi hyvin voimakas pommi.

Monet asiat pidettiin silti salassa viimeiseen hetkeen asti. Vasta vähän ennen lentokoneeseen nousemistaan Tibbets sai tietää, että kyse olisi ”atomipommista” – kuten ydinpommeja siihen aikaan nimitettiin. Ennen lentoa hän tai kukaan muukaan koneeseen nousseista ei tiennyt siitä, että pommi perustuisi aivan ennennäkemättömään fysiikkaan.

Hiroshiman pommilento Tinianin saarelta Pohjois-Mariaanien saaristosta Japanin pääsaarille kesti pitkään, noin 12 tuntia. Tibbetsin mukaan lento oli tylsä, sillä kaikki sujui niin suunnitellusti.

WBNS:n haastattelussa Tibbets kertoi maistaneensa pommin räjähtämisen jälkeen suussaan ydinsäteilyn metallisena makuna. Onko havainnon tulkinta kirjaimellisesti totta, vai maistoiko lennon johtaja säteilyenergian sijasta ilmaan höyrystyneitä pommin materiaaleja – ydinjätettä, reaktiosta ylitse jäänyttä uraania tai rakennemetalleja – jää kuulijan arvailtavaksi.

(*) Ydinräjähdyksen aikaskaala

Fissiopommissa, kuten Hiroshiman ja Nagasakin pommeissa, energian vapautumisen aikamittakaavaa voidaan arvioida ydinfissioiden ketjureaktion neutronisukupolvista. Uusi neutronisukupolvi syntyy hyvänä nyrkkisääntönä noin 10 nanosekunnin välein. Ydinpommissa ketjureaktio etenee voimakkaasti ylikriittisessä tilassa, jossa suurin osa fission synnyttämistä keskimäärin 2,4 vapaasta neutronista jää pommisydämen sisään synnyttämään uuden fission. Niinpä jokainen sukupolvi noin tuplaa neutronien määrän.

Näin reaktion teho kasvaa eksponentiaalisesti aina siihen asti, kun räjähdyksen energia alkaa hajottaa pommia. Eksponentiaalisen kasvun matematiikasta voidaan laskeskella, että suurin osa energiasta vapautuu vain noin kolmessa neutronisukupolvessa, siis noin 30 nanosekunnissa.

Lämpöydinräjähteiden eli niin sanottujen vetypommien tapauksessa vastausta ei voida määrittää laskuharjoituksena paperilla. Asiantuntijatieto kuitenkin kertoo aikamittakaavan olevan samassa 30 nanosekunnin luokassa. Tämäkään luku ei juuri riipu pommin koosta, T&T:n uutisessa selvennettiin kolme vuotta sitten.

Helsingissä Herttoniemen Prismassa on näkynyt kesän aikana erikoisia kameroita. Joidenkin hyllyjen reunoihin kiinnitetyissä kameroissa on tarra, jossa kerrotaan kameran kuvaavan tuotteita ja hyllyjä.

SOK:n viestinnästä kerrotaan Iltalehdelle, että kamerat liittyvät parissa myymälässä tehtyyn kokeiluun, jossa kerättiin joihinkin hyllyihin asennettujen kameroiden avulla tietoa tuotteiden saatavuudesta.

”Tarkoituksena oli selvittää, voisimmeko hyödyntää automatiikkaa apunamme tuotepuutteiden vähentämisessä.”

Hyllyn reunaan sijoitettu kamera ottaa valokuvia vastapäisestä hyllystä muutaman kerran päivässä. Kamera tunnistaa, milloin edessä on ihmisiä tai liikettä, eikä kuvaa niinä hetkinä.

”Kuvia analysoiva järjestelmä kykenee tunnistamaan automaattisesti tuotteet, niiden hyllypaikat ja loppuneet tuotteet.”

Kokeilu on sittemmin päättynyt, eikä kameroita olla ainakaan toistaiseksi ottamassa laajempaan käyttöön.

”Loputkin kamerat tullaan poistamaan lähiaikoina”, viestinnästä sanotaan Iltalehdelle.

Sähköautomerkki Teslan myynnit syöksyivät heinäkuussa useassa eurooppalaisessa avainmarkkinassa. Tuskaa ei lievittänyt edes pitkään odotettu Model Y:n päivitetty Juniper-versio, jonka kontolle Teslan uusi nousu suurelta osin laskettiin.

Alkuvuosi on kokonaisuudessaan yhtä tuskaa sähköautojen uranuurtajalle. Vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana Teslan myynnit murenivat Euroopassa kolmanneksella.

Heinäkuussa brändin ensirekisteröinnit romahtivat Ruotsissa 86 prosentilla viime vuoden heinäkuuhun verrattuna. Kaupaksi kävi ainoastaan 163 Tesla-merkkistä sähköautoa, uutistoimisto Reuters kertoo.

Tanskassa markkinasta katosi 52 prosentin siivu (336 autoa) ja Ranskassa 27 prosentin osuus (1 307). Hollannissa Tesla menetti myynneistään 62 prosenttia edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna, Belgiassa 58 prosenttia.

Portugalissa Tesla selvisi 46 prosentin pudotuksella Italian ollessa suosiollisin. Heinäkuun ensirekisteröinnit vajosivat vuoden takaiseen vain viidellä prosentilla.

Teslan kultamaa Norja muodosti merkittävän poikkeuksen. Vuonomaassa Teslan ensirekisteröinnit pomppasivat 86 prosentilla (838 autoa) vuoden takaiseen.

Myös Espanjassa Teslan ensirekisteröinnit kohenivat reilulla neljänneksellä (702 autoa) heinäkuussa.

Markkinaosuus murenee

Teslan ongelmat ovat monen tekijän summa. Yhtiön pääjohtajan Elon Muskin poliittiset edesottamukset ovat aiheuttaneet Tesla-brändille vakavaa mainehaittaa.

Toisaalta Tesla on epäonnistunut mallivalikoimansa uudistamisessa. Brändin alunperin saavuttama etumatka kilpailijoihin nähden on menetetty, eikä merkin ikääntyvä mallivalikoima enää kykene täysimittaisesti vastaamaan kilpailijan esittämään haasteeseen.

Viime vuoden heinäkuussa Tesla hallinnoi vielä 21 prosentin osuutta maanosan sähköautomarkkinasta. Menneen heinäkuun markkinaosuus oli kuihtunut 14,5 prosenttiin.

Kokonaismarkkina kasvaa

Kaikkiaan Tesla-malleja rekisteröitiin kuuden ensimmäisen kuukauden aikana Euroopan alueella 109 879 kappaletta. Eniten kysyntää löytyi Britanniasta, jossa kaupattiin reilut 22 000 uutta Teslaa.

Sähköautojen kultamaana tunnetussa Norjassa myytiin ensimmäisen kuuden kuukauden kuluessa himpun verran yli 13 000 uutta Teslaa. Ranska sijoittui kolmanneksi (11 923) ja Saksa oli neljäs (8 890) rekisteröidyllä Teslalla.

Teslan kannalta huolestuttavaa on, että yhtiön käyrä kulkee päinvastaiseen suuntaan kokonaismarkkinan kanssa. Heinäkuun automarkkina piristyi Tanskassa ja Hollannissa , Ruotsissa, Espanjassa ja Ranskassa 6–9 prosentilla sekä Italiassa ja Belgiassa kahdella prosentilla.

Saksa ja Britannia julkistavat heinäkuun ensirekisteröinnit kuluvan viikon aikana.

Tämä on lyhennelmä. Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetun pidemmän jutun pääset lukemaan täältä.

Suomessa tutkitaan, miten sahojen kuivaamoissa syntyvät kaasupäästöt voi jalostaa arvokkaaksi raaka-aineeksi.

Tutkimushankkeessa pyritään selvittämään, miten paljon sahatavaran kuivauksessa muodostuu kaasuja ja mikä on niiden kaupallinen arvo. Lisäksi tutkitaan, kuinka näitä orgaanisia yhdisteitä voidaan ottaa talteen ja hyödyntää teollisesti.

”Muutamista kotimaisista yleisistä puulajeista löytyvillä yhdisteillä on hyvin korkeat litrahinnat, mutta markkinat ovat usein vielä pienet”, kuvaa tutkijatohtori Petri Österberg Oulun yliopistosta.

Yhdisteen litrahinnassa saattaa olla tuhansien eurojen hintaero riippuen mihin sitä myydään sekä millaisia määriä tai millaista laatua.

”Suomessa voi olla esimerkiksi viisi laboratoriota, jotka ostavat kolme 5 milligramman purkkia vuodessa meidän tutkimuksissamme havaitsemaa isopimaarihappoa, jonka kilohinnaksi tulisi 34 200 euroa/kilo”, Österberg laskee.

Tutkimus käynnistyi vuoden 2024 alussa.

Hankkeen päätteeksi vuoden 2025 lopussa suunnitellaan kuivaamoon asennettava laitteisto puusta kuivauksessa haihtuvien yhdisteiden talteenottoon.

EU-raha kattaa kuluista 80 prosenttia. Lisäksi hanketta rahoittavat Oulun yliopisto sekä kolme sahayritystä: Kuhmo, Keitele Timber ja Junnikala.

Tämä on lyhennelmä. Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetun pidemmän jutun pääset lukemaan täältä. Siinä kerrotaan tarkemmin, millaiset markkinat talteen otettavilla yhdisteillä on.

Oikaisu juttuun ja otsikkoon 3.12. klo 11.14: Sahojen kuivaamoissa syntyvät kaasut eivät ole palamisessa syntyviä savukaasuja.

Muhoksen kunta kertoi tiistaina allekirjoittaneensa 26 miljoonan euron arvoisen maankäyttösopimuksen Googlen tytäryhtiön Tuike Finlandin kanssa. Sopimus liittyy Googlen suunnitelmaan rakentaa datakeskus Muhoksen alueelle.

Vaikka Google ei ole vielä tehnyt lopullista investointipäätöstä alueelle sijoittumisesta, yhtiö on Muhoksen mukaan edennyt hankkeen valmistelussa. Google osti suunnitellun datakeskusalueen maat omistukseensa marraskuussa 2024.

Tuike Finlandin kanssa solmittu sopimus liittyy Leppiniemen asemakaavan muutokseen sekä uuden asemakaavan laatimiseen Pyhänselän alueelle, ja se mahdollistaa datakeskushankkeen vaatiman alueellisen kehityksen.

Sopimuksen mukaan Muhoksen kunta vastaa alueen kunnallistekniikan toteuttamisesta, mukaan lukien katujen ja vesihuollon rakentaminen. Maanomistajana toimiva Tuike Finland maksaa kunnalle 26 miljoonan euron kertakorvauksen, joka suoritetaan kuukauden kuluttua asemakaavan lainvoimaisuudesta. Sopimus sisältää myös noin 255 hehtaarin metsäalueen suojelukompensaation sekä katualueiden vastikkeettoman luovutuksen kunnalle.

Asemakaavatyö on parhaillaan käynnissä, ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2025 lopulla tai alkuvuodesta 2026.

”Tämä on historiallinen hetki Muhokselle. Sopimus mahdollistaa merkittävän investoinnin alueellemme ja luo pohjan tulevaisuuden kasvulle ja elinvoimalle. Olemme ylpeitä siitä, että Muhos on mukana näin suuressa ja kansainvälisesti merkittävässä hankkeessa”, Muhoksen kunnanjohtaja Kimmo Hinno sanoo tiedotteessa.

Muhos on noin 8800 asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla.