Uutiset ja blogit

Norjassa tehtiin aivan poikkeuksellinen löytö. Åmotin kunnasta löytyi maan historian suurin viikinkiaikainen kolikkokätkö. Tähän mennessä Renan taajamasta on löydetty liki 3 000 hopeakolikkoa.

Suuret viikinkiaikaiset kolikkolöydöt ovat äärimmäisen harvinaisia Norjassa.

Edellisen kerran suuri kätkö löydettiin vuonna 1950. Tuolloin Trondheimista löytyi 964 kolikkoa.

Asiasta kertoo Norjan kulttuurihistoriallinen museo tiedotteessaan.

– Tämä on historiallinen löytö, iloitsee Norjan ilmasto- ja ympäristöministeri Andreas Bjelland Eriksen tiedotteessa.

– Siitä tekee entistä mahtavamman se, että se on viikinkiaikainen.

”Upea kokemus”

Suurin osa tähän mennessä tutkituista kolikoista on Englannista ja Saksasta. Joukossa on myös tanskalaisia ja norjalaisia kolikoita.

Kolikoista vanhimmat ovat 980-luvulta ja uusimmat 1040-luvulta. Tutkijat uskovat, että kätkö on kaivettu maahan noin vuoden 1047 tienoilla.

Löytö on herättänyt valtavaa innostusta arkeologien keskuudessa.

– Tämä on todella ainutlaatuinen löytö, jollaisen voi kokea vain kerran koko urallaan, arkeologi May-Tove Smiseth sanoo tiedotteessa.

– On niin ammatillisesti kuin henkilökohtaisestikin upea kokemus olla läsnä, kun jotain tällaista paljastuu.

Energiavirasto esittää markkinaoikeudelle, että se määräisi ruotsalaiselle Kinect Energy Sweden AB:lle hieman päälle 9,2 miljoonan euron seuraamusmaksun sähkömarkkinoiden markkinoiden manipuloinnin kiellon rikkomisesta.

Käytännössä Kinect Energy Swedenin epäonnistunut sähkötarjous järkytti sähkömarkkinoita, sulki päivänsisäisen kaupankäynnin koko Pohjois-Euroopassa ja painoi hinnat syvälle miinukselle. Suomessa pörssisähköasiakkaat saivat nauttia kokonaisen päivän sähköstä, jonka käytöstä heille maksettiin.

Kinect tarjosi markkinoiden pohjahinnalla sähköä 24. marraskuuta kaikille tunneille sellaista määrää, joka vastasi suurin piirtein puolta Suomen koko sähkönkäytöstä. Yhtiöllä ei ollut kykyä tuottaa tarjoamaansa sähköä, mutta tarjous meni siitä huolimatta läpi sähkömarkkinoilla – ja kriisi oli valmis.

Yhtiön jättämän virheellisen tarjouksen seurauksena sähkön ”Black Friday”-hinta oli spot-markkimoilla keskimäärin -203,40 euroa/MWh ja alennushinta suurimmillaan -500 euroa/MWh yhteensä kymmenen tunnin ajan.

Sähköpula oli Suomessa lähellä, mutta suomalaisten onneksi Kinect onnistui ostamaan fyysistä sähköä markkinoilta pitkin päivää – isoilla tappioilla miljoonien eurojen tappioilla.

Sähkökauppiaan virhe näyttää asiassa puhtaalta vahingolta, mutta Energiavirasto on ottanut asiassa tiukan linjan.

Seuraamusmaksu ensimmäistä kertaa

Virasto totesi jo viime joulukuussa, että Kinect Energy Sweden oli rikkonut niin sanotussa Remit-asetuksessa säädettyä markkinoiden manipuloinnin kieltoa. Energiavirasto esittääkin nyt ensimmäistä kertaa seuraamusmaksun määräämistä Remit-asetuksen vastaisesta menettelystä.

Seuraamusmaksun määräämisen syynä on Kinect Energyn huolimattomaksi katsottu toiminta, kun yhtiö jätti marraskuun 23. päivänä vuonna 2023 sähkön vuorokausimarkkinoille virheellisen tarjouksen, mikä johti huomattaviin markkinavaikutuksiin energian tukkumarkkinoilla.

Virheellä oli vaikutusta sähkön hintaan myös Suomea laajemmalla alueella.

Energiavirasto katsoi viime joulukuussa antamassaan päätöksessä, että virheellinen tarjous antoi vääriä tai harhaanjohtavia viestejä tukkutason energiatuotteiden tarjonnasta ja asetti sähkön vuorokausimarkkinoiden hinnat keinotekoiselle tasolle.

Menettely täyttää Energiaviraston mukaan Remit-asetuksessa kielletyn markkinoiden manipuloimisen tunnusmerkit.

Energiaviraston esittämä seuraamusmaksu vastaa 5,5 prosenttia Kinect Energy Sweden AB:n vuoden 2023 liikevaihdosta. Seuraamusmaksuesitystä koskeva asia käsitellään markkinaoikeudessa.

Jos markkinaoikeus määrää seuraamusmaksun Kinect Energylle, maksu määrätään maksettavaksi Suomen valtiolle.

Markkinaoikeuden päätös ei ole välttämättä asiassa lopullinen, vaan päätöksestä voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Yhdysvaltalainen avaruustekniikkayhtiö Astrobotic on ensimmäistä kertaa testannut rotating detonation -moottoriaan eli suomennettuna pyörivää räjähdysmoottoriaan.

”Huolenaiheena tällaisen uraauurtavan teknologian kanssa ovat aina tuntemattomat tekijät, jotka vaikuttavat suorituskykyyn. Mutta moottori suoriutui odotettua paremmin”, projektin päätutkija Bryant Avalos sanoo tiedotteessa.

Yhteensä kahdeksan testiä tehtiin kahdella Chakram-prototyyppimoottorilla Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan Marshall Space Flight Centerissä Alabamassa.

Pisin yhtäjaksoinen testi kesti 300 sekuntia, mikä on ennätys tämän tyyppiselle moottorille. Yhteensä moottoreita ajettiin 470 sekuntia, eikä niihin tullut vaurioita.

Molemmat prototyyppimoottorit saavuttivat 17,8 kilonewtonin voiman. Saavutus tekee Chakramista yhden kaikkien aikojen tehokkaimmista RDRE-moottoreista (rotating detonation rocket engine).

Mikä on RDRE-moottori?

RDRE on uusi kokeellinen propulsioteknologia, joka voi mullistaa rakettimoottoreiden suorituskyvyn. Teknologiaa on tutkittu vuosikymmeniä ympäri maailmaa.

Perinteiset rakettimoottorit kuten polttomoottorit perustuvat palamisreaktioon, joka etenee äänen nopeutta hitaammin. RDRE-moottori perustuu yliääniseen palamisreaktioon, joka siis etenee äänen nopeutta nopeammin. Tällaista reaktiota kutsutaan räjähdysreaktioksi (detonation).

RDRE-moottorit polttavat siis ponneainetta käyttäen yliäänisiä räjähdysaaltoja, jotka kiertävät moottorin renkaan muotoisessa kammiossa.

Astroboticin mukaan se voi nostaa polttoainetehokkuutta jopa 15 prosenttia sekä pienentää moottorin kokoa ja painoa. Tämä on erityisen arvokasta avaruusluotaimissa.

Räjähdysaallon hallitseminen ja ylläpitäminen pitkiä aikoja on ollut pitkäaikainen haaste, joten vaatimattomalta kuulostava 300 sekunnin toiminta on merkittävä saavutus moottorityypille.

Katso video moottoritestistä, jos upotus ei toimi, voit katsoa videon myös tästä linkistä.

Astrobotic tunnetaan Peregrine-kuulaskeutujastaan, jonka piti laskeutua Kuun kamaralle tammikuussa 2024. Teknisten vikojen vuoksi se ei koskaan laskeutunut Kuun pinnalle, vaan suoritti avaruudessa ne tehtävät mitä pystyi ja laskeutui Tyyneenmereen.

Yritys valmistautuu parhaillaan uuteen yritykseen. Laukaisu voi tapahtua jo tänä vuonna.

Astroboticin lisäksi ainakin Venus Aerospace kehittää moottoriteknologiaa.

Vuosi sitten Venus Aerospace suoritti ensimmäisen testilennon RDRE-moottorilla Yhdysvalloissa.

Aiheesta ovat uutisoineet muun muassa Space.com ja Interesting Engineering.

Lue lisää Tekniikka&Taloudesta:

Kodinelektroniikkaketju Verkkokauppa.com on siirtänyt tietokoneiden muistikampoja lukittuihin kaappeihin.

”Kehitämme myymälöidemme toimintaa jatkuvasti. Turvallisuus on osa tätä kokonaisuutta, jossa lukitut vitriinit ja hälyttimet ovat yksi elementti”, Verkkokauppa.comin brändistä ja viestinnästä vastaava päällikkö Lauri Kutila kertoo toimitukselle.

Lukkojen taakse on Kutilan mukaan siirretty nimenomaan arvokkaampia muisteja. Hyllyiltä löytyvissä edullisemmissa komponenteissa sekä demolaitteissa on hälyttimiä, kuten tähänkin asti.

Arvo on noussut rajusti

Muistien sekä muiden komponenttien hinnat ovat nousseet rajusti, ja Kutilan mukaan päätös kampojen siirtämisestä on tehty tältä pohjalta. Kyse on ennen kaikkea varkauksien ennaltaehkäisystä.

”Kuluneen vuoden aikana muistikampojen varkauksissa ei ole havaittu merkittävää kasvua. Arviomme mukaan tapaukset ovat yksittäisiä varkauksia, eivätkä liity järjestäytyneeseen rikollisuuteen.”

Iltalehdessä uutisoitiin tammikuussa, että muistien hinnat ovat kolminkertaistuneet puolen vuoden tarkastelujaksolla. Tilanteeseen ei ole saatu kevään aikana helpotusta.

Esimerkiksi Kingston Fury Beast ddr5 6000 MHz 2 × 16 GB -muistisarjan sai marraskuussa 2025 Hintaoppaan tietojen mukaan edullisimmillaan 143 eurolla. Tammikuussa 2026 alinkin hinta oli pompannut jo 395 euroon, ja tämän artikkelin julkaisuhetkellä huhtikuussa jo 475 euroon.

Helppoja myydä eteenpäin

Kutila kertoo Iltalehdelle, että varkaat ovat kiinnostuneista muisteista, koska ne ovat erityisen pienikokoisia, kokoonsa nähden arvokkaita ja helppoja myydä eteenpäin. Muita esimerkkejä tällaisista tuotteista ovat puhelimet ja kellot.

Kutila kertoo, että muisteja on vuosien varrella varastettu sekä suoraan hyllystä että jopa myymälöiden esittelykoneiden sisältä.

Verkkokauppa.comin ratkaisusta kertoi aiemmin Ilta-Sanomat.

Ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voiman (TVO) tuore toimitusjohtaja Philippe Bordarier saapuu Olkiluodon ydinvoimalaitoksen vierailukeskukseen harppovin askelin. Hän on pukeutunut rennosti tummaan neuleeseen ja farkkuihin. Kevyt tablettimallinen tietokone kulkee kainalossa.

Aurinkoisena kevätperjantaina Bordarierin aamu on kiireinen. Ennen tätä lounasaikaan järjestettyä haastattelua hän on ehtinyt jo tavata yhden TVO:n tärkeimmän teknologiatoimittajan toimitusjohtajan.

Kiirettä on riittänyt muutenkin sen jälkeen, kun Bordarier aloitti sähköteholla mitattuna Suomen suurimman ydinvoimaa tuottavan yhtiön toimitusjohtajana joulukuun 2025 alussa. Merkittävän osan ajasta ovat vieneet tapaamiset keskeisten ihmisten kanssa.

”Olen halunnut tutustua johtoryhmään, tiimeihin, tärkeimpiin toimittajiin ja keskeisiin kumppaneihin”, Bordarier kertoo.

Samalla hän on pyrkinyt muodostamaan kokonaiskuvan TVO:n toiminnasta ja käynnistänyt uuden strategian laatimisen seuraaville viidelle tai kuudelle vuodelle.

”Työ on yhä käynnissä, mutta olen kertonut henkilöstölle, että todennäköisesti kesän jälkeen pystymme esittelemään uuden strategian.”

Bordarierin mukaan uusi strategia jatkaa pitkälti aiempaa linjaa, mutta myös muutoksia on tulossa. Tiedossa on esimerkiksi uusia nimityksiä, jotka liittyvät siihen, mihin suuntaan hän aikoo viedä TVO:ta lähivuosina.

”TVO on teollinen menestystarina, ja minun tehtäväni on tehdä siitä myös kaupallinen menestys”, hän kiteyttää.

TVO hakee lisää tehoa nykyisistä reaktoreista

Philippe Bordarier on ranskalainen fysiikan tohtori, joka on työskennellyt ydinvoima-alalla noin 25 vuotta. Hän tuntee alan läpikotaisin ja monesta näkökulmasta. Uransa aikana hän on toiminut niin valvontaviranomaisen, ydinvoimaa operoivien yhtiöiden, teknologiatoimittajan kuin uusia laitoksia rakentavien hankeyhtiöidenkin johdossa.

Vaikka Bordarierilla on kokemusta uuden ydinvoiman rakentamisesta, hän korostaa, että TVO:ssa hänen tehtävänsä on keskittyä yhtiön kolmen nykyisen ydinreaktorin pitkän aikavälin käyttöön sekä sen tytäryhtiön Posivan johdolla toteuttavan loppusijoituslaitos Onkalon käyttöönottoon.

TVO:n Olkiluoto 1- ja 2-reaktoreille on myönnetty käyttölupa vuoden 2038 loppuun saakka. Yhtiö selvittää parhaillaan luvan jatkamista joko vuoteen 2048 tai 2058 asti.

Samalla tarkastelussa on molempien reaktoreiden nimellistehon nostaminen 80 megawatilla 970 megawattiin.

“Olemme jo nostaneet merkittävästi sekä Olkiluoto 1:n että 2:n tehoa. Aikanaan nimellisteho oli noin 660 megawattia, ja nyt se on 890 megawattia. Käytännössä se vastaa lähes yhden lisäreaktorin rakentamista”, Bordarier korostaa.

Selvityksessä on mukana myös Suomen suurimman, nimellisteholtaan 1 600 megawatin Olkiluoto 3:n tehon korottaminen. Siinäkin kyse olisi noin 80 megawatin tehonlisäyksestä. Jos kaikkien kolmen reaktorin nimellistehoa korotettaisiin, Olkiluodon ydinvoimalaitoksen sähköteho voisi nousta yhteensä jopa 240 megawattia. Se olisi samaa suuruusluokkaa kuin yksi pienreaktori.

Nimellistehon noston lisäksi Olkiluodon ydinvoimalaitoksen tuotantoa voi olla mahdollista Bordarierin mukaan kasvattaa myös vähentämällä seisokkien määrää tai optimoimalla niiden kestoa.

”Tämä olisi tehokas tapa lisätä tuotettuja megawattitunteja”, Bordarier arvioi.

Onkalo etenee, vaikka aikataulu venyy

Bordarierin työpöydällä näkyy myös TVO:n tytäryhtiön Posivan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke. Onkalo-nimistä luolaa on rakennettu Olkiluodon ydinvoimalaitosalueella sijaitsevaan peruskallioon jo 22 vuoden ajan. Ydinjätteen loppusijoitustilat sijaitsevat 420 metrin syvyydessä.

Hanke on edennyt koekäyttövaiheeseen, mutta Säteilyturvakeskus Stuk ei ole vielä antanut sille käyttölupaa. Aikataulua on siirretty jo kolme kertaa.

Tuoreimman aikataulun mukaan Stukin on tarkoitus antaa lausuntonsa kesäkuun 2026 loppuun mennessä ja Posivan tavoitteena on saavuttaa loppusijoituksen käyttövalmius vuoden 2026 loppuun mennessä.

Vasta muutamia kuukausia TVO:n toimitusjohtajana työskennellyt Bordarier ei hätkähdä aikataulun venymisestä.

”Olemme ensimmäinen organisaatio maailmassa, joka vie käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen näin pitkälle. Se auttaa myös muita yhtiöitä ja maita. Emme ole vain ensimmäisiä, vaan ensimmäisiä monen vuoden etumatkalla. Seuraavat tulevat 10–20 vuotta perässämme”, Bordarier sanoo.

Loppusijoitusluola on rakennettu ennen kaikkea sitä varten, että TVO ja Posivan toinen omistaja Fortum voivat huolehtia omasta käytetystä ydinpolttoaineestaan. Samalla Bordarierin mukaan hankkeessa kertyvän osaamisen kaupallistamisessa on myös liiketoimintamahdollisuus.

”Luonnollisesti haluamme myös luoda omistajillemme arvoa siitä tiedosta ja osaamisesta, jota hankkeen kautta kertyy. Se on ikään kuin toissijainen seuraus.”

Ydinvoima on edelleen kilpailukykyistä

Teollisuuden Voiman kolme ydinreaktoria tuottivat yhtiön vuosikertomuksen luvuista laskettuna vuonna 2025 sähköä vakaasti noin 4 sentin kilowattituntihinnalla. Mitä se kertoo ydinvoiman kilpailukyvystä?

“Se kertoo siitä, että voimme olla kilpailukykyisiä. Nämä noin neljä senttiä sisältävät myös pääomakustannuksia ja rahoituskuluja. Se tarkoittaa, että todellinen tuotantokustannuksemme on kilpailukykyinen verrattuna muihin energiamuotoihin”, Bordarier sanoo.

Hän korostaa, ettei ydinvoima tuota pelkästään sähköä verkkoon vaan myös vakautta ja joustavuutta sähköjärjestelmään.

Bordarier uskoo monien muiden tapaan, että sähkön kysyntä kasvaa Suomessa myös lähivuosina. Silti hän painottaa, että TVO:n huomio on nyt yhtiön nykyisissä kolmessa reaktorissa.

TVO suunnitteli aikoinaan Olkiluotoon myös neljättä ydinreaktoria, mutta luopui rakentamislupahakemuksesta vuonna 2015, kun Olkiluoto 3 -hanke oli pahasti viivästynyt.

Yhtiö ehti tuolloin tehdä soveltuvuusselvityksiä useille kiehutusvesi- ja painevesireaktoreille, joiden teho oli 1 450–1 650 megawattia. Olkiluoto 4:lle oli myös katsottuna mahdollinen sijoituspaikka.

”Teknologiat suunnitellaan tyypillisesti 10–20 vuoden aikajänteellä. Niissä ei tapahdu suuria muutoksia”, Bordarier kommentoi tuon ajan suunnitelmia nyt.

Vaikka lisäydinvoima ei ole tällä hetkellä TVO:n suunnitelmissa, entä jos vastaan tulisi taho, joka olisi kiinnostunut investoimaan lisäydinvoimaan Suomessa?

”Ei minua ole myöskään kielletty käymästä tällaisia keskusteluja”, Bordarier hymähtää.

Kokemusta ydinvoimahankkeista kolmessa maassa

Bordarierilla on kokemusta uuden ydinvoiman rakentamisesta kolmessa eri maassa. Britanniassa hän johti vuosina 2016–2017 Hinkley Point C -hanketta, jossa Somersetiin rakennetaan kahta uutta epr-tyyppistä reaktoria, joista molemmat ovat sähköteholtaan 1 630 megawattia.

Vaikeaksi osoittautuneen hankkeen rakennustyöt alkoivat vuonna 2017, mutta sen aikataulu on sittemmin venynyt vuosilla ja kustannukset lähes kaksinkertaistuneet.

Suomessa Bordarier toimi vuosina 2021–2022 Pyhäjoelle ydinvoimalaa suunnitelleen Fennovoiman operatiivisena johtajana ja varatoimitusjohtajana. Laitostoimittajaksi oli valittu venäläinen Rosatom, mutta hanke päättyi Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa vuonna 2022.

Tämän jälkeen hän työskenteli vuosina 2023–2024 Puolassa Lubiatowo-Kopalino-ydinvoimalahankkeen projektijohtajana ja samalla pienreaktoreita kehittävän Seaborg Technologiesin ydinvoimajohtajana.

Mitä nämä kolme ydinvoimahanketta ovat opettaneet hänelle uuden ydinvoiman rakentamisesta?

”Keskeinen oppi on suunnittelun kypsyys ja se, että teknologian pitäisi olla mahdollisimman valmista ja koeteltua. On tärkeää kopioida mahdollisimman paljon sitä, mikä on jo tehty, ja välttää paikallisia muutoksia. Näissä hankkeissa paholainen on yksityiskohdissa.”

Lisäksi Bordarier korostaa sääntelyn ja toimintaympäristön ennustettavuutta sekä ihmisten merkitystä suurten hankkeiden onnistumisessa.

”Tarvitaan vakautta, jotta hanke voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti.”

Euroopan unionin varoja ei saa enää käyttää aurinkovoimahankkeisiin, joissa hyödynnetään Kiinassa valmistettuja inverttereitä.

Invertterit ovat keskeinen osa aurinkosähköjärjestelmissä, sillä ne muuntavat paneelien tuottaman tasavirran vaihtovirraksi kotitalouksia ja sähköverkkoja varten. Ne ovat usein myös etäohjattavia. Kielto ulottuu myös sähkövarastohankkeisiin, jotka kytkeytyvät usein aurinkovoimaan.

Euroopan komission uusi ohjeistus nousi esiin huhtikuussa, kun Kiinalle kuuluvassa Hongkongissa ilmestyvä englanninkielinen South China Morning Post kirjoitti asiasta. Lehden mukaan suurin invertteritoimittaja on kiinalainen Huawei, ja kiinalaiset yritykset ovat toimittaneet inverttereitä kaikkiaan yli 220 gigawatin nimellistehoa vastaavaan aurinkovoimakapasiteettiin Euroopassa. Myöhemmin asian nosti esille Euroopassa saksalaislehti Der Spiegel.

Tekniikka&Talouden Euroopan komission tiedottajalta saama lausunto vahvistaa, että uusi ohjeistus on olemassa. Lausunnon mukaan rajoitusta perustellaan riskillä, että ulkomaiset toimijat voivat häiritä EU:n kriittistä infrastruktuuria.

”Tässä yhteydessä erityisen kiireelliseksi ja siten painopisteeksi on noussut puhtaan energian verkkojen riippuvuus korkean riskin toimittajien inverttereistä”, lausunnossa kirjoitetaan.

Inverttereihin liittyvät riskit nousivat uutiseksi jo vuosi sitten, kun uutistoimisto Reuters kertoi yhdysvaltalaisten viranomaisten löytäneen tarkastuksissaan Kiinassa valmistetuista inverttereistä ja akuista viestintälaitteita, joita ei ole mainittu laitteiden teknisissä asiakirjoissa.

Komissio varoittaa sähköverkkojen etäsulkemisesta

Euroopan komissio on riskiarvioinnissaan katsonut, että invertterien kautta olisi mahdollista häiritä sähköntuotantoa Euroopassa sekä saada luvaton pääsy operatiivisiin tietoihin.

”Käytännössä tämä voisi tarkoittaa muun muassa jäsenvaltioiden verkkojen etäsulkemista, mikä johtaisi koko maan laajuisiin sähkökatkoihin.”

Komission mukaan keskipitkällä aikavälillä kyberturvallisuussäädös mahdollistaa korkean riskin toimittajien invertterien käytön kieltämisen EU:n markkinoilla. Riskejä pidetään kuitenkin jo nyt niin konkreettisina, että niitä on komission mukaan lievennettävä välittömästi.

EU:n sähköverkkoon liitettäville tai siihen liitettäväksi suunnitelluille jo käynnistetyille ja valmistelussa oleville hankkeille on siirtymäkausi. Sen edellytyksenä on, että hankkeet on ilmoitettu komissiolle 1. toukokuuta mennessä ja esitetään päätöksentekoon ennen 1. marraskuuta. Kaikissa muissa hankkeissa korkean riskin toimittajat tulee komission mukaan sulkea pois.

Lausunnossa ei mainita Kiinaa nimeltä, mutta käytännössä rajoitusten arvioidaan kohdistuvan ennen kaikkea kiinalaisiin toimittajiin. Konsulttiyhtiö Loom arvioi tuoreessa raportissaan, että Kiinan osuus Euroopan invertterituonnista oli vuonna 2024 jo 61 prosenttia. Osuus on noussut selvästi, sillä vuonna 2018 vastaava luku oli 45 prosenttia.

Merkittävä mutta ei dramaattinen muutos

Aurinkosähköhankkeiden kehittämiseen erikoistuneen Solaralfan toimitusjohtaja Vikke Saarelainen arvioi, että uusi ohjeistus on ”asiana merkittävä mutta ei dramaattinen”. Hänen mukaansa kyse on markkinan luonnollisesta kypsymisestä.

”Vaikutus näkyy todennäköisesti ensimmäisenä EU-rahoitteisissa hankkeissa, mutta uskon sen siirtyvän nopeasti myös laajempaan rahoittaja- ja sijoittajatarkasteluun”, Saarelainen sanoo.

Saarelaisen mukaan EU-rahoitus ei kata Suomessa koko aurinkovoimahankkeiden kenttää. Suurissa ja investointivaiheeseen etenevissä hankkeissa sen rooli voi kuitenkin olla merkittävä.

”Siksi en pitäisi sitä enää marginaalisena kysymyksenä. Se voi vaikuttaa suoraan siihen, mitkä hankkeet etenevät rakentamiseen ja millaisilla teknisillä ehdoilla ne ovat rahoituskelpoisia”, Saarelainen sanoo.

Hän korostaa puhuvansa yleisellä tasolla eikä avaa tässä yhteydessä Solaralfan yksittäisten hankkeiden rahoitusrakenteita tai mahdollisia tukihakemuksia. Saarelaisen mukaan uusi ohjeistus ei kuitenkaan muuta Solaralfan hankekehityksen peruslogiikkaa.

Riskit tunnistettu Suomessakin

Euroopan komission uuden ohjeistuksen vaikutus voi Saarelaisen mukaan olla hankekohtaisesti merkittävä, jos toimittajavalikoima kapenee tai jo suunniteltuja teknisiä ratkaisuja joudutaan muuttamaan.

”Kustannusvaikutus ei välttämättä näy vain laitteen ostohinnassa vaan myös toimitusajoissa, takuuehdoissa, dokumentaatiossa, kyberturvallisuusauditoinneissa ja rahoittajien due diligence -vaatimuksissa”, hän sanoo.

Saarelaisen mukaan inverttereihin liittyvät turvallisuusriskit on tunnistettu myös Suomessa, mutta laajempi keskustelu on vasta rakentumassa. Aurinkovoimassa on pitkään keskitytty siihen, saadaanko hanke luvitettua, liitettyä verkkoon ja rakennettua kilpailukykyisellä kustannustasolla.

”Mielestäni on tärkeää, että kyberturvallisuutta ei käsitellä irrallisena teknisenä lisävaatimuksena, vaan osana hankkeen kokonaislaatua. Kyse on lopulta siitä, miten hyvin energiantuotannon ohjaus, data, käytettävyys ja toimitusketju ovat hallinnassa”, Saarelainen sanoo.

Lue myös Tekniikka&Taloudesta:

Suomen rautatieliikenteeseen on tulossa suuria muutoksia. VR:n tällä hetkellä käyttämät ja tulossa olevat uudet lähiliikennejunat, kiskobussit sekä makuu- ja autovaunukalusto siirtyivät maaliskuun alussa Suomen Ostoliikennekalusto Oy:lle.

Kaluston arvoksi on määritelty 250 miljoonaa euroa, joten kyse on varsin suuresta omaisuudensiirrosta.

Syynä muutokseen on se, että Suomi valmistautuu kilpailuttamaan markkinaehtoisesti kannattamattoman henkilöjunaliikenteen vuodesta 2031 eteenpäin. Vaatimus tulee Euroopan unionilta. Tähän saakka valtio on ostanut näiden vuorojen eli pitkälti Pohjois- ja Itä-Suomen henkilöjunaliikenteen sekä Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen operoinnin suorahankintana VR:ltä.

Ostojunaliikenteessä käytettävä kalusto siirrettiin nyt erilliseen yhtiöön, joka voi puolestaan vuokrata sen liikennettä tilaavalle ja kilpailuttavalle viranomaiselle.

Suunnitelma herättää kuitenkin suurta huolta Itä- ja Pohjois-Suomessa, sillä junamatkojen sujuvuus ja mukavuus ovat uhattuina.

Kaukoliikenteen matkustajille tulisi pakollinen junanvaihto Kuopiossa tai Kajaanissa ja Oulussa, kun siirryttäisiin VR:n lipputuloilla rullaavasta junasta ostoliikenteeseen.

Nykytiedolla kalustoksi tulisivat Sm7-lähijunat. Seitsemän tunnin junamatkalla Kuopiosta Rovaniemelle ei siis olisi esimerkiksi ravintolavaunua käytössä.

VR:n näkökulmasta on kuitenkin järkevää antaa lähijunat ja kiskobussit uudelle kalustoyhtiölle ja hyödyntää intercity-kalusto kannattavilla etelän reiteillä ja Helsinki–Oulu-välillä.

Vetokalustoa ei ole vielä siirretty VR:ltä ostoliikennekalustoyhtiölle, mutta ei olisi yllätys, jos VR päätyisi luovuttamaan sille vanhimmat ja huonokuntoisimmat veturinsa.

Valtioneuvoston tiedotteessa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) toteaa, että "kilpailtu raideliikenteen markkina on Suomen ja matkustajien etu".

Nyt on kuitenkin uhkana, että häviäjäksi jää vähäpäästöinen raideliikenne ylipäätään, jos työmatkaajat ja turistit siirtyvät käyttämään junan sijasta vaikkapa henkilöautoja. Voi myös olla, että matkoja jätetään kokonaan tekemättä, jolloin koko Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoima kärsii.

Vielä ei ole myöhäistä toimia. Esimerkiksi Sm7-junia voisi sisustaa paremmin kaukoliikenteeseen sopiviksi, jos vain rahaa ja tahtoa löytyisi. VR operoi Ruotsissa vastaavan mallisia junia, joista löytyvät muun muassa ravintolapalvelut.

Pääradan varrella Hämeenlinnassa asuva Ranne on profiloitunut kumipyöräliikenteen asioiden edistäjänä. Nähtäväksi jää, kuinka vakavasti hän suhtautuu Itä- ja Pohjois-Suomen raideliikennehuoliin.

Lue myös: