Uutiset ja blogit

Puolustusvoimien uusi avaruusoperaatiokeskus perustetaan Ilmavoimien esikuntaan Tikkakoskelle, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) on päättänyt.

Keskuksen toiminnan on suunniteltu käynnistyvän 1.1.2027 ja siitä tulee ”puolustuksen avaruustoimintojen ja Puolustusvoimien avaruusoperaatioiden johtokeskus, joka vastaa jatkossa myös Puolustusvoimien avaruussuorituskykyjen kehittämisestä”.

Toiminnan käynnistyessä keskuksen henkilöstömäärä on noin kaksikymmentä henkilöä ja se tulee lähivuosina kasvamaan.

Avaruusoperaatiokeskuksen perustaminen on osa puolustuksen laajempaa kehittämistyötä, jonka tavoitteena on vahvistaa Puolustusvoimien avaruudellisia suorituskykyjä.

”Samalla se vastaa muutokseen, jossa avaruudesta on tullut tärkeä puolustuksen operatiivinen toimintaympäristö”, puolustusministeri Häkkänen sanoo tiedotteessa.

Tiedotteen mukaan puolustushallinnossa on valmisteltu puolustuksen avaruusstrategiaa, jonka tavoitteena on luoda puolustushallinnon pitkän aikavälin näkemys avaruuspuolustuksen kehittämisestä. Strategiatyö on loppusuoralla, ja avaruusoperaatiokeskuksen perustaminen on yksi ensimmäisistä konkreettisista toimenpiteistä strategian tavoitteiden toteuttamiseksi.

“Avaruusjärjestelmät ovat nykyisin välttämätön osa yhteiskunnan toimintaa ja sotilaallista suorituskykyä. Tulevalla puolustuksen avaruusstrategialla rakennamme perustaa avaruuspuolustukselle vuosikymmeniksi eteenpäin. Avaruusoperaatiokeskus on keskeinen askel tämän tavoitteen saavuttamisessa”, ministeri Häkkänen toteaa.

Avaruuspuolustuksen painopisteet ja tavoitteet on asetettu valtioneuvoston puolustusselonteossa.

Osana hallitusohjelman toimeenpanoa hallitus on myös hyväksynyt periaatepäätöksen avaruusstrategiasta, joka määrittelee Suomen avaruustoiminnan vision ja päämäärät vuoteen 2030 sekä korostaa avaruustalouden merkitystä, turvallisuus- ja puolustuspoliittisia näkökulmia sekä huoltovarmuuden tärkeyttä.

Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen on toiminut vuodesta 2025 myös Puolustusvoimien avaruuskomentajana.

Suomalaisten selvä enemmistö pitää ydinvoiman lisärakentamista parhaana ratkaisuna sähköntuotannon lisäämiseksi, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Kuusi kymmenestä suomalaisesta (59 %) pitää ydinvoiman lisärakentamista parhaana ratkaisuna Suomen sähköntuotannon lisäämiseksi. Viidennes (20 %) on asiasta eri mieltä. Loput eivät osaa sanoa.

Ydinvoiman lisärakentamista parhaana ratkaisuna pitävien osuus on pienentynyt keväästä 2024 neljä prosenttiyksikköä ja syksyn 2022 huippulukemista kahdeksan prosenttiyksikköä. Kannatus on silti selvästi korkeammalla tasolla kuin ennen Venäjän hyökkäyssodan laajentumista ja sitä seurannutta energiakriisiä.

Miesten ja naisten näkemykset eroavat huomattavasti. Miehistä yli kolme neljästä (77 %) pitää lisäydinvoimaa parhaana ratkaisuna, naisista vain neljä kymmenestä (41 %). Sukupuolten välinen ero on 36 %-yksikköä. Silti naisistakin useampi puoltaa väitettä (41 %) kuin vastustaa sitä (29 %). Naisista lähes kolmannes (31 %) ei ota asiaan kantaa.

Evan viestintäpäällikkö Mikko Laakso tulkitsee kyselyn tulosta niin, että ydinvoiman lisärakentaminen on vakiinnuttanut asemansa suomalaisten suosimana energiaratkaisuna.

”Sukupuolten välinen ero on silti hämmästyttävän suuri. Miehille lisäydinvoima näyttäytyy selvästi muita useammin parhaana ratkaisuna, kun taas naisten suhtautumisessa korostuu varauksellisuus.”

Lähes puolet suomalaisista (48 %) katsoo, että seuraavan hallituksen tulisi hyväksyä kaikki olemassa olevat lupaehdot täyttävät ydinvoimaloiden lupahakemukset. Neljännes (24 %) vastustaa ajatusta.

Kaksi uutta F-35-hävittäjää saapui Rovaniemelle perjantai-iltana 23. lokakuuta. Niiden saapumisesta tiedotti Ilmavoimat.

Puolustusvoimien F-35A-monitoimihävittäjien koneyksilöt JF-509 ja JF-511 saatiin Lapin lennostoon 23.10. ello 17.56.

JF-509-kone lähti liikkeelle Yhdysvaltojen Texasissa sijaitsevalta Lockheed Martinin tehtaalta 20. lokakuuta.

Kone teki välilaskun Portugalin Azorien Lajesin tukikohdassa, jossa matkaan liittyi JF-511-kone.

JF-511-koneen oli tarkoitus tulla Rovaniemelle jo syyskuussa, mutta kone joutui jäämään siirtolennolla Azoreille vähäisen avioniikkavian korjauksen takia.

Ilmavoimien mukaan seuraavaksi JF-509- ja JF-511-koneilla on edessään lentokelpoisuus- ja vastaanottotarkastukset. Ilmavoimien ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen henkilöstö tekee vastaavat tarkastukset kaikille Suomen F-35A-hävittäjille.

Kun kone on läpäissyt tarkastuksen, sille myönnetään yksilökohtainen lentokelpoisuustodistus. Tämän jälkeen kone on käytettävissä lentokoulutukseen.

Uusia hävittäjiä on saapunut syksyn aikana Suomeen yhteensä neljä. Aiemmat kaksi hävittäjää saatiin Rovaniemelle 18. syyskuuta.

Metsäkauppa on rauhoittunut tänä vuonna. Mielenkiintoinen tieto on, ettei metsämaan hinta ole kuitenkaan juuri muuttunut.

Tyypillisesti puun hintojen kehityksellä on merkittävä vaikutus siihen, kuinka paljon metsästä ollaan valmiita maksamaan.

Teollisuuden puusta maksama kantohinta putosi vuodessa jopa neljänneksen.

Maanmittauslaitoksen tuoreiden tilastojen mukaan metsäkauppojen keskihinta nousi tammi–syyskuussa silti hieman noin 4 520 euroon hehtaarilta. Nousua edellisvuoteen nähden oli prosentin verran.

Kauppatilastoja tutkinut johtava asiantuntija Jani Seppälä huomauttaa, että esimerkiksi paperin ja sellun raaka-aineena käytettävän kuitupuun kantohinnat ovat laskeneet keskimäärin peräti neljänneksellä.

”Mänty- ja koivutukkien hinnoissakin on laskua viisi prosenttia”, Seppälä kertoo tiedotteessa.

Outo ilmiö markkinalla

Vaikka metsä on kallista, metsätiloja myydään selvästi vähemmän kuin ennen. Vuoden 2021 suhdannehuippuun verrattuna metsäkauppojen määrä on pudonnut lähes viidenneksen.

Samaan aikaan hehtaarihinnat ovat kuitenkin nousseet yli kolmanneksen.

Markkinoilla vallitsee poikkeuksellinen tilanne: kauppamäärät ovat vähentyneet selvästi, mutta hinnat eivät ole laskeneet samaan tahtiin.

Syyt jäävät arvailujen varaan. Yksi mahdollisuus on, että aktiivisimmat metsäsijoittajat näkevät metsän pitkäjänteisenä sijoituskohteena eivätkä reagoi lyhyen ajan markkinasykleihin samalla tavalla kuin esimerkiksi pörssisijoittajat.

Maakunnista kaupankäynniltään vilkkaimpana erottuu Etelä-Savo. Siellä kauppoja tehtiin enemmän kuin viime vuonna, ja keskihinta nousi yli 13 prosenttia reiluun 6 600 euroon hehtaarilta.

Etelä-Savon metsämaat ovat siis herättäneet poikkeuksellisen vahvaa kiinnostusta kuluvana vuonna.

Maakunnalla on iso merkitys

Kymenlaaksossa tehtyjen metsäkauppojen määrä romahti lähes puoleen. Silti hehtaarihinta nousi 12 prosenttia lähelle 6 000 euroa.

Ostajia oli siis liikkeellä huomattavasti vähemmän, mutta kauppaa tehtiin silti kalliimmalla keskihinnalla.

Keskihintoja vertailtaessa käy ilmi, että kalleimman ja halvimman maakunnan välillä hintaero on yli nelinkertainen ja Suomi jakautuu metsämarkkinalta kahtia etelän ja pohjoisen välillä.

Metsänomistaja voi siis tienata hehtaarimäärältään yhtä suuresta kaupasta jopa tuhansia euroja enemmän Etelä-Suomessa verrattuna Pohjois-Suomeen.

Kovimpaan hintaan metsää myytiin Varsinais-Suomessa, jossa hehtaarin keskihinta oli lähes 7 000 euroa.

Myös Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla hehtaarihinnat olivat korkeita, noin 6 500–6 800 euroa. Halvimpaan hintaan metsää sai Lapista, jossa keskihinta asettui 1 700 euroon hehtaarilta.

Eräs tapa yksityissijoittajalle päästä kiinni startup-yhtiöiden mahdollisesti koviin tuottoihin olisi, että suomalaispankit perustaisivat omia startup-rahastojaan.

”Miksemme pystyttäisi rakentamaan sellaista säädeltyä rahastomuotoa, jonka vaikka OP, Danske tai joku muu pankki voisi tehdä”, ehdottaa pääomasijoitusyhtiö Lifeline Venturesin perustajaosakas Timo Ahopelto Markkinaraati-ohjelmassa.

Keskustelussa kysyttiin, miten yksityissijoittaja voisi sijoittaa startupeihin ilman 6- tai 7-numeroista rahapussia.

”Jotta aikaisen vaiheen sijoittaja voisi tehdä tuottoa, hänellä pitäisi villisti heitettynä olla suunnilleen parinkymmenen firman portfolio”, Ahopelto sanoo.

Pankkien hallinnoimien rahastojen tärkein etu esimerkiksi suoriin enkelisijoituksiin verrattuna olisi muun muassa, että sijoittajan varat olisi hajautettu riittävän moneen yhtiöön.

Jopa 20 prosentin tuottomahdollisuus

Nämä pankkirahastot sijoittaisivat edelleen muihin rahastoihin, esimerkiksi vakiintuneisiin suomalaisiin venture capital -rahastoihin. Ne olisivat siis rahastojen rahastoja.

Pankit ja pääomasijoittajat hyötyisivät osaltaan tällaisista rahastoista. Pankeille ne tarkoittaisivat liiketoimintaa ja pääomasijoittajille lisää hallinnoitavia varoja.

Rahastojen perustaminen edellyttäisi, että laissa määriteltäisiin, millaisiin kohderahastoihin ne saisivat sijoittaa. Tavoitteena keskustelijoiden mukaan pitäisi olla rajata mukaan vain riittävän kokeneita, ammattimaisesti hoidettuja ja luotettavia rahastoja.

”Pankki voisi sanoa asiakkailleen, että laittakaa tonni tänne (rahastoon), se saattaa tuottaa 20 prosenttia vuodessa”, Ahopelto sanoi.

Rahastoajatus sai kannatusta muilta keskustelijoilta.

”(Rahaston kautta) yksityissijoittaja voisi järkevästi sijoittaa startupeihin. Koska siinä ei ole mitään järkeä, että kaikki alkaisivat heittelemään (suoria sijoituksia) sinne tänne”, sanoi Aktian osakesalkunhoitaja Tomi Korpivaara.

Keskustelijat alleviivasivat, että rahaston kautta yksityissijoittaja voi vähentää suoraan startup-sijoituksiin liittyvää riskiä. Tilastojen mukaan valtaosa startupeista epäonnistuu.

Sijoitusrahaston perustaminen on tiukasti säänneltyä, luvanvaraista toimintaa, joka vaatii erityisosaamista. Sen vuoksi keskustelijoiden mukaan olisi luontevaa, että rahastoja perustaisivat nimenomaan pankit.

Ahopellon mukaan toinen mahdollisuus olisi, että rahaston perustaisi Tesi, joka on muutenkin aktiivinen startup-kentällä ja mukana myös Lifelinen uusimmassa rahastossa.

”Tesi on hyvä vaihtoehto, mutta sen rooli on jo nykyään iso suomalaisessa kasvuyrityssijoittamisessa”, hän sanoo.

Myös pankkien startup-rahastot voisivat tietenkin tuottaa myös tappiota.

”Totta kai voit siltikin hävitä. Väitän silti, että tämä olisi pankin tarjoamaa perinteistä metsärahastoa huomattavasti riskittömämpi asia”, hän kuittasi.

Yksityissijoittajien pääseminen osallisiksi startupien tuottoihin kiinnostaisi epäilemättä monia. Ahopellon siteeraaman tuottotutkimuksen mukaan suomalaiset venture capital - ja private equity -rahastot ovat tuottaneet yli 20 prosentin pääomantuottoa vuosittain viime vuosina.

”Kuulostaa aika hyvältä tuotolta”, hän sanoo ja ennustaa, että startup-sijoittaminen kiinnostaisi myös nuoria, jotka pääsisivät jo parilla satasella kiinni startupeihin.

Noin 70 suomalaista on saanut tänä syksynä laskun verottajalta tilattuaan alkoholijuomia ulkomaisista verkkokaupoista. Laskut ovat olleet suuruusluokaltaan muutamia satoja euroja.

Ulkomailta tilatuista alkoholijuomista täytyy näet maksaa valmisteveroa Suomeen, Verohallinto muistuttaa. Ostaja on myyjän kanssa yhteisvastuussa siitä, että verot tulevat maksetuiksi.

Netistä tilattujen alkoholijuomien valmistevero kuuluu myyjän maksettavaksi, jos myyjä lähettää tai kuljettaa tuotteet Suomeen tai edes välillisesti osallistuu kuljetusjärjestelyihin.

Ostajan maksettavaksi valmistevero kuuluu silloin, jos ostaja on järjestänyt tilaukselle kuljetuksen itsenäisesti eikä myyjä ole osallistunut tuotteiden lähettämiseen tai kuljettamiseen. Ostaja on vastuussa maksamisesta myös siinä tapauksessa, että myyjä ei hoida tilausta koskevia verovelvollisuuksiaan.

Hinta antaa vihiä

Vaikka valmisteveroa olisi jo maksettu toisessa maassa, ne pitää maksaa myös Suomeen, jos juomat luovutetaan asiakkaalle Suomessa. Jos alkoholia tilaa ulkomaisesta verkkokaupasta, kannattaa varmistaa myyjältä, että myyjä maksaa valmisteveron myös Suomeen. Verohallinnon mukaan ostaja ei silti voi olla täysin varma, huolehtiiko myyjä velvoitteistaan.

”Verovelvollisuuksien hoitamisen voi yleensä päätellä hinnasta. Kun velvoitteet on hoidettu, juomien hintataso verkkokaupassa on varsin lähellä Suomessa myytävien vastaavien tuotteiden hintaa”, sanoo ohjaus- ja valvontapäällikkö Sami Peltola Verohallinnosta.

Verohallinto valvoo alkoholin nettikauppaa sekä Tullin havaintojen perusteella että vertaamalla kansainvälisen tietojenvaihdon avulla saatuja tietoja Verohallinnolle ilmoitettuihin tietoihin.

Peltolan mukaan suurin osa alkoholin etämyyjistä jättää suomalaisten ostoksista valmisteveron maksamatta. Lasku voi tulla ostajalle pitkänkin ajan kuluttua.

”Parhaillaan meillä on käynnissä useita verotarkastuksia, ja loppuvuonna lisäämme alkoholin verkkokaupan valvontaa. Tämä tarkoittaa, että verotuspäätöksiä alkoholiostoksista tulee asiakkaille myös jatkossa.”

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoo tiedotteessaan, että ensi vuonna työeläkkeet nousevat 2,58 prosenttia. Taustalla on palkkakerroin ja työeläkeindeksi, jotka tarkistetaan joka vuosi.

Nousu tarkoittaa, että esimerkiksi 2 000 euron kuukausieläkettä saavan eläke nousee ensi vuonna 52 euroa kuukaudessa. 5 000 euron eläke nousee jo 129 euroa kuukaudessa. Alla olevasta taulukosta voit katsoa, miten työeläkkeet nousevat.

Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevia eläkkeitä, ja palkkakerrointa käytetään alkavan työeläkkeen laskennassa. Kun aloittaa eläkkeen, palkkakertoimella tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon.

Palkkakerroin on ensi vuonna 1,773, eli se nousee kuluvaan vuoteen verrattuna 3,56 prosenttia. Palkkakertoimessa palkkojen kehityksen painoarvo on 80 prosenttia ja hintojen muutos 20 prosenttia.

Ensi vuonna työeläkeindeksi on STM:n tiedotteen mukaan 3 184. Se tarkoittaa, että työeläkeindeksi nousee noin 2,58 prosentilla kuluvaan vuoteen verrattuna. Indeksiä laskettaessa palkkojen kehitys muodostaa 20 prosenttia ja hintojen kehitys 80 prosenttia.