Suomi jakautuu entistä selvemmin kahtia, kun kiinteistöjen korjausvelka kasvaa taantuvilla alueilla.
”Suomessa on vuosikymmeniä toisteltu, että asunto on hyvä sijoitus, mutta taantuvilla alueilla se ei välttämättä ole. Sijainti ratkaisee”, sanoo Isännöintiliiton tietoasiantuntija Olli Rekonen.
Isännöintiliitto julkaisee tiistaina uuden putkiremonttibarometrinsa tulokset. Jo 15. kerran tehtyyn selvitykseen vastasi tällä kertaa 194 isännöitsijää eri puolilta Suomea. Kysely tehtiin maalis-huhtikuussa.
Taantuvien alueiden korjausvelan kasvu johtuu Rekosen mukaan osin siitä, että putkiremontteihin voi olla vaikea saada rahoitusta.
Rahoituksen kiristymisestä kertoo muun muassa se, että taantuvilla alueilla putkiremonttihankkeiden rahoitus vaati selvästi useammin lisäselvityksiä rahoituksen hakemisen jälkeen (22 prosenttia) kuin kasvualueilla (14 prosenttia).
Rahoitusongelmien vuoksi taloyhtiöt voivat päätyä tekemään suunniteltua suppeamman ja halvemman putkiremontin.
Putkiremontti voi myös jäädä kokonaan tekemättä rahoitusvaikeuksien vuoksi. Näin vastaa 35 prosenttia taantuvilla alueilla toimivista isännöitsijöistä, kun koko maassa toimivista isännöitsijöistä remonttien lykkäämistä oli kokenut 18 prosenttia.
Rekosen mukaan korjausvelan kertyminen uhkaa kiihdyttää kielteistä kehää, johon moni kiinteistö on taantuvilla alueilla ajautunut.
Putkiremontti kallein pääkaupunkiseudulla
Selvityksen mukaan putkiremontti tulee pääkaupunkiseudulla selvästi kalliimmaksi kuin muualla.
Perinteinen putkiremontti maksaa pk-seudulla noin 1038 euroa neliöltä, kun koko maan mediaanihinnaksi tulee 832 euroa. Pk-seudun ulkopuolisessa Suomessa putkiremontin mediaanihinta on 690 euroa neliöltä.
Hintaerot tarkoittavat, että pääkaupunkiseudulla esimerkiksi 50 neliöisen asunnon putkiremontin hinnaksi tulisi lähes 52 000 euroa, kun putkiremontti pk-seudun ulkopuolella maksaisi alle 35 000 euroa.
Rekosen mukaan hintaerot johtuvat yhtäällä siitä, että rakentaminen ylipäätään on pääkaupunkiseudulla kalliimpaa ja toisaalta siitä, että alueella putkiremontit ovat yleensä muuta maata laajempia.
”Käyttövesiputkien uusimisen lisäksi samassa yhteydessä voidaan tehdä esimerkiksi energiaremontti.”
”Ikävä ilmiö, kun ihmiset rahat ovat kiinni asunnoissa”
Taantuvilla alueilla putkiremontteja on ylipäätään vaikeampi saada toteutettua kuin kasvukeskuksissa ja silloinkin kun niihin ryhdytään, jäävät ne usein suppeammiksi kuin kasvukeskuksissa.
”Kasvukeskusten ulkopuolella vanhat rakennukset eivät samalla tavalla modernisoidu. Asuntojen kunto ja varustelutaso heikkenevät”, Rekonen sanoo.
Varallisuuskehitys eriytyy, kun kaupungeissa asuntojen arvot säilyvät ja ehkä kasvavatkin, mutta taantuvilla alueilla on yhä enemmän asuntoja, joiden arvoa on lähes mahdoton ostajien puuttuessa määrittää.
”Ikävä ilmiö, varsinkin kun ihmisten varat ovat voittopuolisesti kiinni asunnoissa”, Rekonen sanoo.
Vastikerästit kasvussa
Isännöitsijöiden tietoon on viime vuoden aikana tullut aiempaa enemmän vastikerästejä. 11 prosenttia selvitykseen vastanneista isännöitsijöistä kertoi, että rästit ovat lisääntyneet ”merkittävästi” ja 53 prosenttia sanoi, että ne olivat yleistyneet ”hieman”.
Edellisvuonna vastikerästien merkittävästä lisääntymisestä raportoi vain neljä prosenttia isännöitsijöistä.
Rekonen arvioi, että kehitys kertoo osaltaan suomalaisten ostovoiman heikentymisestä korkojen nousun ja inflaation vaikutuksesta.
”Suunta on huolestuttava”, Rekonen sanoo.
Rekonen korostaa, että barometrissa on myös myönteisiä uutisia.
”Kun putkiremontti on tehty, hankkeisiin ollaan aiempaa tyytyväisempiä”, hän sanoo.
Lisäksi pitkään jatkunut putkiremonttien hintojen nousu näyttäisi selvityksen perusteella olevan taittumassa.
”On merkkejä siitä, että hinnat eivät enää nouse samaa tahtia”, Rekonen sanoo.