Miehen arvo mitataan markkinoilla: mies on se, mitä hän tekee ja tienaa. Näin tiivistää Samuli Hietala ja toteaa samaan hengenvetoon, että tämä kulttuurimme välineellinen miesihanne on ahdas ja ongelmallinen.
Hietala vetää MiehenTila-hanketta Nyyti ry:ssä. Järjestö edistää opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä. Tekniikan akateemiset TEK on tehnyt yhteistyötä Nyytin kanssa, koska TEKille opiskelijoiden hyvinvointi on tärkeää. Keväällä 2021 TEK lahjoitti Nyytille 125 000 euroa. Summalla TEK ja Nyyti toteuttivat mielenTEKoja-hankkeen, joka tarjosi opiskelijoille tukea mielenterveyteen lukuvuonna 2021–2022.
– Suomalaisen miehen malli voi ajoittain olla kova ja kasvoton. Sellaisena ihanne tuottaa miehille paineita, Hietala sanoo. Ennen Nyytiä hän on työskennellyt poikien ja miesten hyvinvoinnin parissa Väestöliitossa.
MiehenTila tarjoaa maksutta sekä yksilöohjausta että vertaistukea ryhmäkeskusteluina korkeakouluissa opiskeleville miehille ja mieheksi itsensä kokeville. Atte Rimppi työskentelee hankkeessa asiantuntijana ja vastaa ryhmätoiminnasta. Rimpin mukaan miehuuteen liittyy ideaali siitä, että mies kestää paineita ja on valmis jopa käyttämään ja vastaanottamaan väkivaltaa.
– Puhumme ryhmissä paljon miehenä olemisesta. Vaikka miehuus ei olisi iso osa ryhmäläisten identiteettiä, maailma kuitenkin suhtautuu heihin miehinä, Rimppi sanoo.
MiehenTila-ryhmätoiminnan tulokset ovat lupaavia. Rimppi mittaa ryhmien onnistumista sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuusindikaattorilla että skotlantilaisen Warwickin yliopiston positiivisen mielenterveyden mittarilla. Vertaisryhmät kokoontuvat kahdeksan viikon ajan kerran viikossa kaksi tuntia. Rupeaman ansiosta osallistujat kokevat mielenterveytensä kohentuneet 13–20 prosenttia.
– On huomioitava, että ryhmiimme osallistuvien miesten hyvinvoinnin lähtötaso on usein matalampi kuin keskimäärin korkeakouluissa opiskelevien miesten. Se on miestyön surullinen lähtökohta. Miehet harvoin hakevat apua pikkuhaasteisiin, Rimppi sanoo.
– Miestyö on käytännössä aina kriisityötä, Hietala täydentää.
Hietala kertoo, että avun hakemisessa on vinouma. Esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n palvelujen käyttäjistä vuonna 2020 miehiä oli 29 prosenttia. Suomen Mielenterveys ry uutisoi viime vuonna, että sen Kriisipuhelimeen soittavista vain joka kolmas on mies.
– Luvut eivät heijastele avun tarvetta vaan avun hakemisen dynamiikkaa. Esimerkiksi itsemurha- ja päihteidenkäyttötilastoissa miehet ovat yliedustettuina. On tyypillistä, että miehet loistavat hyvinvointikeskusteluissa poissaolollaan.
Hietalan mukaan osa miehistä ei koe kaikille tarkoitettuja avun kanavia omikseen. Tämän takia on palveluita ja ryhmiä, joiden nimi alleviivaa kohderyhmäänsä: MiehenTila, Mies+, Jäbät ja tunteet, Miessakit, Poikien Talo. Esimerkiksi MiehenTila-ryhmien osallistujista kolmasosalle ryhmät ovat ensimmäinen mielenterveystuen kanava.
– Se, että tarjoamme jollekin kohderyhmälle spesifisti tukea, ei ole muilta pois. Usein MiehenTila-ryhmiin tai yksilöohjaukseen tulevalle sanomme heti alkuun, että sinä olet avun arvoinen, Hietala toteaa.
Koulukiusaamisella on pitkät kädet
Miesten mielenterveyttä voi heikentää laaja kirjo asioita: yksinäisyys, yksinpärjäämisen ihanne, itseluottamuksen puute, suhde omiin vanhempiin, suorituspaineet ja merkittävät ihmissuhteet tai niiden puute. Nämä aiheet nousevat Atte Rimpin mukaan yleisimmin esiin sekä MiehenTila-ryhmien keskusteluissa että Mitä kuuluu nuori mies -kyselyssä, jonka Nyyti toteutti vuonna 2020.
Miehille tarjolla oleva apu, kuten tapaamiset opiskelijahuollon kanssa tai maksuttomat chatit, ovat olleet pitkälti kahdenkeskistä palvelua. Samuli Hietalan mukaan joitakin miesoletetuille yhteisiä ja kulttuurimme tuottamia ajatusvinoumia on kuitenkin helpompi purkaa vertaisten kanssa keskustelemalla.
Nyytin tutkimuksen mukaan miesten on vaikea käydä keskenään tunnekeskustelua. Tähän kohtaanto-ongelmaan Nyyti perusti vertaistuen kanavan eli MiehenTila-keskusteluryhmät. Rimpin mukaan ryhmäläiset ovat kokeneet helpottavaksi sen, että muut ryhmässä ovat itselle tuntemattomia: ei tarvitse miettiä, että kuormittaako toista liikaa.
– Vertaisiltaan saa ymmärrystä, jaettuja kokemuksia ja empatiaa. Muiden kokemusten ansiosta oppii sanoittamaan omiakin ongelmia. On arvokasta hoksata, ettei ole yksin ongelmiensa kanssa. Kun alat puhua, et kuormita ketään vaan kevennät omaa oloasi, Rimppi sanoo.
Iso tekijä miesten mielen pahoinvoinnissa on koulukiusaaminen. Rimppi kertoo yllättyneensä, kuinka yleistä kiusatuksi tulemisen kokemukset miesten kesken ovat. MiehenTila-keskusteluryhmiä on tähän mennessä ollut 12. Osallistujista 40–70 prosenttia on koulukiusattu.
– Hiton rankkoja keissejä! Osa on käsitellyt kiusaamista jo terapiassa, mutta on ryhmissämme niitäkin, jotka puhuvat kokemuksistaan muille nyt ensimmäistä kertaa.
Rimpin mukaan koulukiusaamisella on pitkät kädet – vaikutukset yltävät aikuiselämään. Kiusaaminen voi aiheuttaa suorituspaineita, itseluottamuksen puutetta ja vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa. Osalla ryhmäläisistä on ollut vaikeuksia uskoa muiden haluavan hyvää heille. Osa kokee, että muut ovat heidän kanssaan vain säälistä. On niitäkin, jotka pelkäävät tulevansa hylätyksi ja satutetuksi, joten he jättäytyvät pois sosiaalisista tilanteista. Osa haluaa todistaa kiusaajilleen olevansa arvokas ja he ylisuorittavat opintoja, töitä tai vaikka urheilua.
– Monet ovat pettyneet, miten huonosti kiusaamiskeissit on hoidettu koulussa, Rimppi sanoo.
Omannäköinen miehuus
MiehenTila-keskustelut käydään noin kymmenen henkilön ryhmissä etänä, joten osallistua voi mistä päin Suomea tahansa. Hietalan mukaan osallistujissa korostuu Etelä-Suomi, mutta on mukana ollut miehiä myös esimerkiksi Kainuusta ja Lapista.
– Tiedän, että ryhmiemme pohjalta on syntynyt ainakin kolme WhatsApp-ryhmää. Kerran meillä oli paljon jyväskyläläisiä samassa ryhmässä. He sopivat ihan livetapaamisenkin Yläkaupungille, Rimppi iloitsee.
Viime vuonna Hietala perusti yhdessä muiden miestoimijoiden kanssa Miestoimijoiden verkoston. Verkoston tavoite on yhteisvoimin muuttaa miesten mielenterveydestä käytävää keskustelua ja laajentaa mieskuvaa. Keskeinen keino tässä työssä on Hietalan mukaan positiiviset esikuvat ja vertaistarinat. Kun tavalliset miehet puhuvat haasteistaan, se osoittaa nuorille, etteivät he ole yksin haasteidensa kanssa.
– Joukkueen paitaa ei tarvitse kantaa, vaan jokainen saa edustaa miehuutta niin kuin haluaa. On liikuttavaa kohdata ryhmiimme osallistuneita, jotka ovat vapautuneet miehuuteen liittyvistä vaatimuksista. Kenenkään ei tarvitse olla tietynlainen mies, vaan miehuutensa voi valita aina uudelleen, Hietala sanoo.
Parhaillaan hän kokoaa Nyyti ry:n sivuille miehille suunnattua oma-aputyökalua. Sen ideana on välittää kokemustietoa miehiltä miehille ja purkaa mielenterveysongelmiin liittyvää häpeää, joka saattaa estää avun hakemisen. Työkalu on tarkoitus julkaista joulukuussa.
Uusi podcast mielen tueksi
Psykologi Samuli Shintamin mukaan yliopisto-opintojen aloittaminen saattaa helposti olla kuormittavaa, koska samalla kun opintojen vaatimustaso kasvaa omat tukiverkostot heikkenevät.
– Elämä muuttuu kerralla. Monet muuttavat omilleen ja kaikki onkin nyt omalla vastuulla: taloudenhoito, laskut, ruoka. Lapsuuden kaverit ovat ehkä jääneet kotiseudulle eikä uusia opiskelukavereita vielä ole. Yliopisto vaatii itseohjautuvuutta ihan eri tavalla kuin lukio, hän sanoo.
Shintami juontaa uutta hyvinvointiteemaista MielenTEKoja-podcastia opiskelijoille. Podcastin tuottavat Tekniikan akateemiset TEK ja Heltti. Kuuden jakson aikana podcastissa vierailee muun muassa somesta tuttu terapeuttiville eli psykoterapeutti Ville Merinen. Teemoja ovat muun muassa aikaansaaminen ja FOMO eli pelko, että jää jostakin paitsi.
– Kun ihminen innostuu, hän helposti kerää itselleen liikaa tekemistä. Omia jaksamisen rajoja voi olla vaikea tunnistaa. Läheinen ihminen saattaa huomata meidän väsyvän, ennen kuin huomaamme sitä itse, Shintami sanoo.
Hän listaa ennusmerkkejä voimavarojen hiipumisesta: väsymys, halu peruuttaa menoja aiempaa enemmän, pinnan palaminen entistä nopeammin, keskittymisvaikeudet, yöheräily, kynnys tarttua asioihin ja se, ettei saa iloa asioista, jotka ennen ilahduttivat.
– Lyhytkestoinen stressi voi jopa nostaa virettä, mutta jos omat voimavaransa ylittää jatkuvasti ja pitkäkestoisesti, se johtaa vähitellen uupumiseen.
Shintamin neuvo on: jos huomaat kuormittuneesi, pysähdy. Lisää palauttavaa tekemistä arkeesi ja päätä, mihin käytät rajalliset resurssisi. Pyydä apua.
– Emme me ihmiset aina voi hyvin ja se kuuluu elämään. Mutta jos paha olo ei mene ohi, ota se matalalla kynnyksellä puheeksi läheistesi tai ammattilaisen kanssa.