Taloustieteilijät ovat koko viime vuoden ajan kiistelleet siitä, laskeutuuko talouskasvu rauhallisesti vai romahtaako se nopeasti kiristyneen rahapolitiikan seurauksena. Vastaus kysymykseen selvinnee tämän vuoden aikana.
Vuosi 2023 aloitettiin korkean inflaation ja heikkojen talouskasvuodotusten ympäristössä, mutta toteutunut talouskasvun kehitys osoittautuikin odotuksia vahvemmaksi. Työllisyystilanne säilyi vahvana ja tuki nousevan palkkakehityksen ohella yksityistä kulutusta, vaikka inflaatio söikin kuluttajien reaalista ostovoimaa. Sen sijaan vientiteollisuuteen painottuvissa talouksissa kasvunäkymät olivat loppuvuodesta heikkoja. Kiinasta ei ole enää ollut eurooppalaisen vientiteollisuuden ja talouskasvun veturiksi 2010-luvun tapaan.
Loppuvuoden positiivinen yllätys oli odotuksia selvästi nopeammin hidastuva inflaatio. Inflaatio laski tasaisesti koko vuoden ajan ja alkaa pian jo lähestyä keskuspankkien tavoitetasoa. Keskuspankit aloittivat mandaattinsa mukaisen hintavakauden puolustamisen eli inflaation torjunnan jo vuonna 2022 nostamalla ohjauskorkojaan. Syksyn 2023 aikana keskuspankkien ohjauskorkojen nostot päättyivät, kun inflaatio rauhoittui odotuksia nopeammin.
Vuonna 2024 globaali talouskasvu hidastuu, mutta samanaikaisesti hiipuva inflaatio pitää reaalisen talouskasvun positiivisena. Yhdysvalloissa talouskasvu laskeutuu pehmeästi alkuvuoden aikana ja syvempi taantuma todennäköisesti vältetään, kun vahvana pysyvä työmarkkina tukee yksityistä kulutusta. Euroopassa talouskasvun pudotus on rajumpaa ja taantumaa tuskin voidaan välttää vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Pohjoisen Euroopan vientivetoiset taloudet kärsivät alkuvuoden aikana muita seutuja enemmän ja painuvat syvempään taantumaan. Konkurssien määrä kasvaa alkuvuoden aikana, mutta loppuvuotta kohti näkymät alkavat piristyä rahapolitiikan asteittaisen keventämisen ja investointikysynnän kasvun tukemana.
Inflaatio jatkaa edelleenkin rauhoittumistaan ja palkkojen kehitys ylittää inflaatiotahdin vuonna 2024. Keskuspankit alkavat kevään aikana vähitellen laskea ohjauskorkojaan, mikä helpottaa yritysten asemaa tulevien uudelleenrahoitustarpeiden kanssa. Pehmeä laskeutuminen vaatii keskuspankeilta täydellistä onnistumista inflaation torjunnassa ilman talouskasvun romahduttamista. Liiallisesti pitkittyneen kireän rahapolitiikan riskinä on talouskasvun nopea heikentyminen ja pahimmillaan rahoitusmarkkinoiden kriisi. Sen sijaan liian nopeasti kevenevä rahapolitiikka voisi ruokkia inflaatiota uuteen nousuun ja aiheuttaa tarpeen kiristää rahapolitiikkaa uudelleen. Keskuspankin vaikea tehtävä on vähentää vauhtia juuri oikealla hetkellä pehmeän laskeutumisen turvaamiseksi.
Kirjoittaja on diplomi-insinööri ja Työeläkeyhtiö Veritaksen sijoitusjohtaja.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin kolumnina TEK-lehdessä 1/2024.
- Haluatko lukea muita näkemyksiä? Lisää TEK-lehden kolumneja löydät täältä.