Uutiset ja blogit

2000-luvun alussa Drew Houston opiskeli Massachusetts Institute of Technologyssä ja kohtasi toistuvasti turhauttavan ongelman: hän hukkasi usb-tikkuja, jotka sisälsivät tärkeitä tiedostoja.

Valmistumisensa jälkeen Houston päätti tarttua ongelmaan. Vuonna 2007 hän kehitti 24-vuotiaana pilvitallennusalustan alun perin omaan henkilökohtaiseen käyttöönsä. Tästä syntyi Dropbox, josta kasvoi yksi maailman tunnetuimmista tiedostojen jakamis- ja tallennuspalveluista. Nykyisin Dropboxin arvo on noin 9,2 miljardia euroa.

Houston on nykyisin 42-vuotias. Hän kertoo uutispalvelu CNBC:lle perustaneensa Dropboxin alun perin puhtaasti turhautumisensa vuoksi.

"Minusta todella tuntui siltä, että tiedostojen synkronointi kiinnosti vain minua itseäni. Keskityin yhteen asiakkaaseen, joka olin minä itse”, Houston sanoo.

Dropboxin menestys on tehnyt Drew Houstonista miljardöörin ja kasvattanut hänen omaisuutensa 2,2 miljardiin euroon. CNBC kuitenkin huomauttaa, ettei menestys tullut helposti. Dropbox joutui alkuvuosinaan kilpailemaan olemassaolostaan rajusti alan jättien kuten Applen, Microsoftin ja Googlen kanssa.

Omaan tekemiseen keskittymällä menestyy

Vuonna 2011 Apple lanseerasi oman iCloud-pilvitallennuspalvelunsa ja yhtiön perustaja Steve Jobs julisti Dropboxin olevan pian vanhanaikainen. Samanaikaisesti Google Drive pysyi jatkuvana uhkana, joka varjosti Dropboxin markkina-asemaa.

Lisäksi palvelua haastoivat uusien toimijoiden ilmaantuminen: Facebook, Snapchat ja Instagram tarjosivat käyttäjille mahdollisuuden jakaa tiedostoja ilmaiseksi, mikä vaikeutti Dropboxin liiketoimintaa.

"He yksinkertaisesti tuhosivat liiketoimintamallimme täysin... [Se oli] vielä pahempaa, koska sen olisi voinut ennakoida niin helposti", Houston kertoo CNBC:lle. "

”Tästä tuli hyvin julkinen ja henkilökohtainen nöyryytys minulle. Miten emme voineet ennustaa sitä tai olla sen edellä?"

Dropbox päätti kääntää kohtaamansa haasteet mahdollisuuksiksi keskittymällä ydintuotteeseensa: tiedostojen jakamiseen ja tallentamiseen. Tämä strategia osoittautui menestyksekkääksi. Vuonna 2015 yritys lanseerasi Magic Pocket -järjestelmän, joka mahdollisti suurempien tiedostojen tallentamisen entistä tehokkaammin.

Drew Houstonin tärkein oppi matkansa varrella on ollut keskittyä siihen, mitä voi itse hallita sen sijaan, että yrittäisi suoraan kilpailla muita vastaan.

Lue myös:

Eläketurvakeskus (ETK) on julkaissut tuoretta tietoa työeläkevarojen sijoittamisesta, ja suomalaisten eläkevarojen tähän mennessä kerryttämiä tuottoja verrataan myös eläkerahastoihin muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Yhdysvalloissa.

Kun ETK:n vertailua kaivaa hieman pintaa syvemmältä, siitä paljastuu mielenkiintoista tietoa niin lyhyemmältä kuin pitemmältä ajalta.

Ensinnäkin suomalaisten eläkevarojen sijoitustuotot olivat viime vuonna selkeästi heikommat kuin vertailun voittaneen SPU-eläkerahaston tuotto. Vakavaraisuussääntelystä vapaan ja 1 674 miljardin euron kokoon viime vuonna yltäneen SPU:n reaalituotto oli Norjan kruunuissa peräti 20 prosenttia.

Maailman suurimman eläkerahaston SPU:n viimevuotista menestystä selittää se, että maan öljytuloista kasvava rahasto sijoittaa kaikki varansa ulkomaille, sillä on salkussa korkea, noin 70 prosentin osakepaino ja osakesijoituksista lähes puolet on Yhdysvalloissa, missä osakekurssit nousivat vuonna 2024 voimakkaasti ja dollari vahvistui.

Keva voitti ruotsalaiset puskurirahastot

SPU:n kanssa samassa puskurirahastojen sarjassa toimivista suomalaisista eläkesijoittajista parhaiten pärjäsi viime vuonna Keva, joka ylsi lähes 10 prosentin reaalituottoon, jossa siis nimellisestä tuotosta on vähennetty inflaatio.

Kevan tuotto oli tosin sen verran hyvä, että esimerkiksi ruotsalaiset niin sanotut puskurirahastot hävisivät sille.

Myös suomalainen Valtion eläkerahasto VER pärjäsi suhteellisen hyvin noin 8 prosentin tuotollaan. Ruotsalaisista esimerkiksi 100 prosentin osakepainolla toimiva AP6-rahasto ylsi sen kanssa varsin samoihin lukuihin ja pienemmän osakepainon AP2 hävisi sille.

Varma voitti oman säädeltyjen sarjansa

Suomalaiset työeläkeyhtiöt nousivat omassa sarjassaan eli vakavaraisuussäädeltyjen sijoittajien joukossa kansainvälisessä vertailussa kärkikastiin.

Keulilla oli Varma yli 9 prosentin reaalituotollaan, sitten Ilmarinen, Elo ja Veritas vajaalla 8 prosentillaan. Ruotsin työmarkkinaeläkeyhtiöt AMF ja Alecta jäivät 4–6 prosentin tuottoon, kertoo ETK:n tekemä vertailu.

Kun tarkastellaan pitemmän aikavälin keskimääräisiä tuottoja, on Norjan SPU edelleen koko vertailun paras sijoitustuottojen hakija. Vertailussa esitellyllä 15 vuoden jaksolla se onnistui saamaan keskimäärin 8,3 prosentin tuoton varoilleen, kun saman sarjan puskurirahastojen tuotto oli keskimäärin 5,7 prosenttia.

Merimieseläkekassa kova pitkällä aikavälillä

Työeläkeyhtiöiden ja -kassojen keskimääräinen tuotto oli vastaavalla 2010–2024-ajanjaksolla keskimäärin 4,2 prosenttia. Kalifornialainen Calpers oli paras 5,8 prosentillaan, mutta Suomessakin yllettiin päälle keskiarvon, kun Merimieseläkekassa (MEK) poimi markkinoilta noina vuosina 4,8 prosentin tuoton ja Kirkon eläkerahasto KER sekä myös Keva 4,4 prosentin tuotot.

Suomalaisista parhaiten 15 vuoden jaksolla pärjänneeseen Merimieseläkekassassa oli vuoden 2023 aikana vakuutettuna 7226 henkilöä ja eläkkeensaajia oli 7811, kertovat kassan verkkosivut. Yhteensä merenkulkijoiden eläketurvan piirissä on siis noin 15 000 henkilöä. Vaikka heidän eläkevaransa ovat olleet kassassa poikkeuksellisen hyvässä hoidossa, saavat he lakisääteisen eläkkeensä samaan tyyliin kuin muutkin eläkkeensaajat eli mitään ylimääräisiä bonuksia ei tästä syystä tule.

Osakepainoja ollaan Suomessa nostamassa

Merimieseläkekassan, kuten myös vakavaraisuussäädeltyjen työeläkeyhtiöiden sijoittamista ollaan vapauttamassa Suomessa tämän vuoden alussa sovitussa työeläkeuudistuksessa. Uudistuksen tarkoituksena on saada varat riittämään suomalaisten tuleviin eläkemaksuihin jatkossakin nostamalla näiden varojen sijoitustuottoja, kun osakepainoja voidaan varojen sijoittamisessa lisätä.

Vähemmän julkisuudessa näkyvän Merimieseläkekassan runsaan miljardin euron sijoitussalkun sisällöstä noin puolet on listatuissa osakkeissa ja pääomarahastoissa, runsas kolmannes kiinteistöissä, metsässä sekä infrassa ja loput korkosijoituksissa.

Listattujen osakkeiden painoa on kassan sijoitusjohtajan Sauli Hämäläisen mukaan nostettu jo useamman vuoden ajan, ja se on julkaistujen tietojen mukaan 36 prosenttia, mikä on samaa tasoa kuin työeläkeyhtiöillä (TyEL) keskimäärin.

Osakepainoa on tarkoitus nostaa edelleen ja varsinkin kiinteistöjä muutetaan rahaksi, vaikka markkinatilanne kiinteistöpuolella on hankala.

“Vakavaraisuusasemamme sallisi jopa yli 80 prosentin osakepainon ilman sijoitusuudistustakin. Merimieseläkekassan sijoitussalkku on ollut perinteisesti hyvin kiinteistöpainotteinen, neljä vuotta sitten kiinteistöjen osuus oli yli 30 prosenttia, josta sitä on saatu laskettua 17 prosenttiin, joka on edelleen yli kaksinkertainen määrä TyEL-yhtiöihin verrattuna”, sijoitusjohtaja Hämäläinen toteaa Merimieseläkekassan verkkosivuilla.

Piensijoittajat tyrmistyivät, kun avoimet kiinteistörahastot eivät maksaneet ajallaan ulos lunastuksia. Selitys kuului, että arvojen laskettua ja markkinoiden jäädyttyä lunastukset olisivat ajaneet rahastot tappiollisiin pakkomyynteihin.

Näin näyttää nyt käyneen. Ja se sattuu sijoittajiin.

S-Pankki Asunto-rahasto on Suomen toiseksi suosituin kiinteistörahasto. Se on myös yksi pahiten romahtaneista.

Marraskuun 2022 jälkeen rahaston arvosta on sulanut 21 prosenttia. S-Pankki on sallinut osittaiset lunastukset. Arviomme mukaan rahaston jättitappiot eivät johdu pelkästään arvonalentumisista. Tuottoja verottavat myös kohteiden myynnit laskeneilla hinnoilla.

”31. elokuuta 2023 mennessä jätetyt lunastustoimeksiannot on maksettu täysimääräisesti. Tämän jälkeen lunastustoimeksiannot on maksettu 5 000 euroon saakka”, salkunhoitaja Juho Santaharju kertoo.

Santaharjun mukaan rahasto on myynyt omistuksiaan lunastuksia varten yli sadalla miljoonalla eurolla vuosina 2022–2025.

Aktian rahastolla rajuin romahdus

Lunastusten salliminen näyttää rokottaneen rahastoja, jotka ovat toteuttaneet myyntejä heikossa markkinassa.

Lunastusikkuna on ollut täysin auki Aktian Asunnot+-rahastolla. Sen tuotto on maaliskuusta 2022 lähes 30 prosenttia miinuksella. Kyseessä on kotimaisten kiinteistörahastojen rajuin romahdus.

Iso tuottoero suhteessa muihin rahastoihin perustuu osin siihen, että Asunnot+ käyttää kohteiden arvioinnissa suurten asuntosijoittajien suosimaa tuottoarvomenetelmää, ei yksittäisiin asuntoihin soveltuvaa kauppa-arvomenetelmää.

Yhteensä 18 prosenttia huipustaan laskenut Ålandsbanken Asuntorahasto on sekin ollut osin auki lunastuksille.

”Maksamme lykättyjä lunastuksia jatkuvasti rahaston maksukyvyn mukaan. Ensimmäisen vuosineljänneksen päätteeksi maksoimme niitä jälleen”, kertoo liiketoimintajohtaja Pasi Huhtakangas.

Lunastuksia on rahoitettu asuntomyynneillä, joita tehtiin alkuvuonnakin 65 kappaletta, ”markkinahintaan”. Silti lunastustoimeksiantoja on sisällä 79 miljoonan euron edestä, jopa 18,5 prosenttia rahaston pääomista.

Huhtakankaan mukaan rahaston alkuvuosi oli yhä tappiollinen.

Suomen suosituin kiinteistörahasto OP-Vuokratuotto aiheutti ärtymystä tammikuussa, kun rahasto keskeytti ennen vuodenvaihdetta pyydetyt lunastukset.

Salkunhoitaja Antero Tehnusen mukaan rahasto on myynyt aiempia lunastuksia varten ”riittävän määrän” asuin- ja toimitilakohteita. Rahaston tappiot alkoivat kasautua viime vuonna, ja yhteensä alamäkeä on kertynyt 16 prosenttia.

Vuokratuotolla on lunastustoimeksiantoja yhä sisällä 5,6 prosenttia rahaston arvosta. Tenhusen mukaan ne maksetaan ulos, kunhan ”markkina on selkeästi vakautunut”.

LUE MYÖS:

Autovalmistaja Valmet Automotive harkitsee laajentamista uusille teollisuudenaloille. Yhtiö kertoo asiasta tiedotteessaan.

Valmet Automotiven toimitusjohtaja Pasi Rannus kertoo tiedotteessaan, että yhtiön teollisen sarjatuotannon syväosaaminen voisi soveltua esimerkiksi puolustusvälineiden sopimusvalmistukseen.

Rannus sanoo tiedotteessa, että yhtiö on käynnistänyt asiaa koskevan strategisen tarkastelun. Valmet kertoo myös, että se on esitellyt Energy Pack -akkujärjestelmäkonseptin, joka voi sähköistää raskasta liikennettä, hyötyajoneuvoja ja liikkuvia työkoneita muuallakin kuin autoteollisuudessa.

Valmet Automotive operoi autojen sopimusvalmistusliiketoimintaa Uudenkaupungin autotehtaalla. Lisäksi yhtiö omistaa akkujärjestelmiä toimittavan Ioncor-yhtiön, jonka toimipaikat ovat Suomessa ja Saksassa.

”Puhdasta siirtymää vauhditamme jatkossakin akkujärjestelmiin keskittyneen Ioncor-tytäryhtiömme kautta”, sanoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Pasi Rannus tiedotteessa.

Miljoonatappiot

Valmet Automotive -konsernin liikevaihto laski viime vuonna neljä prosenttia ja oli 511,4 miljoonaa euroa. Yhtiö teki vertailukelpoista liiketappiota 17,7 miljoonaa euroa.

Vertailukaudella vuonna 2023 yhtiö teki 531,2 miljoonan euron liikevaihdolla 26,5 miljoonan euron vertailukelpoisen liikevoiton.

Valmet Automotive kertoo, että autojen sopimusvalmistusliiketoiminnassa ja avoautojen katto- ja kinematiikkaratkaisujen liiketoiminnassa brutto- ja liikevaihto laskivat alhaisempien tuotantomäärien vuoksi.

Ioncorin brutto- ja liikevaihto kasvoivat merkittävästi nykyisten tuotanto-ohjelmien tuotantomäärien kasvaessa, Valmet Automotive kertoo.

Yhtiö järjesteli toimintojaan uusiksi viime vuonna. Esimerkiksi sähköautojärjestelmät-liiketoimintalinjalle (Electric Vehicle Systems) nimitettiin uusi johto, ja koko linja nimettiin uudelleen Ioncoriksi.

Nästan tio år långa förhandlingar har äntligen gett resultat. Staterna har kommit överens om globala åtgärder för sjöfartens utsläpp.

Avtalet godkändes preliminärt vid Internationella sjöfartsorganisationens (IMO) möte i början av april.

Beslutet måste fortfarande slutgiltigen godkännas vid ett annat möte i kommittén för skydd av den marina miljön (MEPC) i oktober 2025 innan det officiellt träder i kraft, påpekar Anita Mäkinen. Hon ledde den finska delegationen i förhandlingarna och är ställföreträdande för Finlands permanenta IMO-representant.

Begränsningarna träder i kraft år 2028 och gäller stora oceangående fartyg med bruttodräktighet över 5 000.

Fartygen bedöms utifrån två nivåer av växthusgasintensitet. De fartyg som endast uppnår det mindre stränga målet måste betala hundra dollar per ton koldioxid (ca. 88 euro/tCO₂). Fartyg som inte uppfyller ens det mindre stränga kravet får böter på upp till 380 dollar per ton koldioxid som överskrider gränsen (ca 335 euro/tCO₂).

Gränserna baseras på fartygens växthusgasintensitet. Intensiteten beräknas genom att dividera de utsläpp som orsakas av den energi som fartyget använder med mängden energi som förbrukas.

Kriterierna skärps gradvis och beskriver minskningen av växthusgasintensiteten i förhållande till genomsnittet för internationell sjöfart år 2008.

"Fartyg kan också överföra överskottsenheter till andra fartyg eller använda dem själva senare om fartyget överskrider det högre målet", säger Satu Kuurma, ledande expert vid Traficom. Även hon var med i den finska delegationen och förhandlade.

Vid beräkning av utsläpp beaktas hela livscykelutsläppen från bränslet, inklusive utsläpp från tillverkningsprocessen och transporten.

Enligt uppskattningar kommer utsläppskriterierna att samla in cirka tio miljarder dollar årligen. Dessa pengar kommer att användas för att hjälpa sjöfartssektorn att införa gröna teknologier och stödja de minst utvecklade länderna (LDC) och små önationer under utveckling (SIDS).

Tunga förhandlingar

Mäkinen betonar att förhandlingarna var mycket tunga. Att nå ett resultat var inte lätt eftersom oljeproducerande länder krävde en omröstning i frågan. Till den grupp som leddes av Saudiarabien hörde bland annat Kuwait, Qatar och Ryssland. De röstade mot avtalet.

"En annan grupp som orsakade drama var de små östaterna i Stilla havet och Karibien, som är hotade av att dränkas. De uttryckte sitt missnöje med avtalet genom att lämna förhandlingssalen", berättar Mäkinen.

Östaternas grupp, EU och flera andra länder stödde ursprungligen en fast avgift för varje ton koldioxid som släpptes ut (levy). Bland annat Kina, USA och Brasilien motsatte sig detta förslag. De små östaterna återvände slutligen till förhandlingsbordet men beslutade att avstå från att rösta.

Avtalet godkändes slutligen med rösterna 63–16.

Även USA:s politik var synlig i förhandlingarna, trots att USA:s delegation inte var närvarande. De hade i förväg meddelat i ett brev att de inte skulle acceptera beslut som har skadliga effekter på USA och antydde att ett sådant beslut skulle leda till motåtgärder.

Baserat på dramat och den spända atmosfären under dessa förhandlingar kan man förvänta sig att det slutliga MEPC-mötet i oktober, där beslutet ska slutligen godkännas, också kommer att bli spännande och en omröstning förväntas.

Finland försvarar vintersjöfarten

Europeiska unionen har sina egna system för att begränsa utsläpp. Sjöfarten är en del av EU:s allmänna utsläppshandel och gränserna för fartygens växthusgasintensitet fastställs i FuelEU Maritime-förordningen.

Om IMO:s globala begränsningar träder i kraft bör EU se över sina egna begränsningar så att fartygen inte behöver betala för samma utsläpp två gånger.

Isbrytare och isklassade fartyg kräver mer maskinkraft och förbrukar mer bränsle. Nästan alla fartyg under finsk flagg som seglar i internationell trafik har en finsk-svensk isklass.

"Finland gjorde ett stort arbete för att få lättnader för isklassade fartyg i EU:s utsläppshandelssystem och FuelEU Maritime-regleringen. Liknande arbete har nu påbörjats även inom IMO", säger Mäkinen.

Isbrytare och försvarsfartyg är statliga fartyg och därmed alltid undantagna från internationell reglering.

Lue lisää:

Postihöyrylaiva RMS Titanicin hylystä on tehty uusi digitaalinen skannaus ja sen avulla erittäin tarkka 3d-malli. Se vahvistaa henkiinjääneiden kertomukset siitä, että insinöörit työskentelivät loppuun asti pitääkseen laivan valot päällä.

”Titanic itse on viimeinen elossa oleva katastrofin silminnäkijä ja sillä on edelleen tarinoita kerrottavanaan”, sanoo Titanic-asiantuntija Parks Stephenson Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle.

3 800 metrin syvyydessä makaava hylky kartoitettiin vedenalaisilla roboteilla. Siitä otettiin yli 700 000 kuvaa kaikista mahdollisista kulmista ja niiden avulla laivasta tehtiin ”digitaalinen kaksonen”.

Valtava keula on pohjassa oikein päin, melkein kuin laiva jatkaisi matkaansa. 600 metrin päässä sijaitseva perä sen sijaan on kasa vääntynyttä metallia. Sen vauriot syntyivät, kun perä iskeytyi merenpohjaan laivan katkeamisen jälkeen.

”Kuin rikospaikka”

Uusi tarkka malli laivasta antaa tutkijoille valtavasti uutta tietoa.

”Se on kuin rikospaikka. Näemme todisteet, oikeassa kontekstissaan”, sanoo Stephenson.

Skannaus näyttää muun muassa rikkoutuneita hyttien ikkunoita, jotka ovat todennäköisesti särkyneet jäävuoren takia. Se vahvistaa selviytyneiden kertomukset, että jäätä tuli törmäyksen aikana joidenkin ihmisten hytteihin.

3d-mallissa näkyy selvästi myös yksi Titanicin kattilahuoneista. Se sijaitsee hyvin säilyneessä keulaosassa kohdassa, josta alus repesi kahtia.

Yksi näkyvissä oleva venttiili on auki ja se viittaa siihen, että höyryä virtasi sähköntuotantojärjestelmään loppuun asti. Sankarillinen Joseph Bellin johtama insinööritiimi jäi laivaan pitääkseen valot päällä.

”He pitivät höyryntuotannon ja sen avulla sähköntuotannon toiminnassa loppuun asti, antaakseen miehistölle mahdollisuuden laskea pelastusveneet valossa. Muuten kannella olisi ollut täysi pimeys”, kertoo Stephenson.

Insinööri Bell ja koko hänen ryhmänsä kuolivat, mutta Stephensonin mukaan heidän uhrautuvaisuutensa pelasti monia ihmishenkiä.

Suunniteltu uppoamattomaksi

Titanicin piti olla uppoamaton, suunniteltu pysymään pinnalla, vaikka neljä sen vesitiivistä osastoa tulvisi. 3d-mallin, laivan piirustusten sekä nopeus- ja suuntatietojen perusteella tehty simulaatio paljastaa, että laiva vain hipoi jäävuorta ja se teki kylkeen sarjan pieniä reikiä.

”Jäävuoren tekemiä vaurioita oli kuudessa osastossa. Ne olivat käytännössä reikiä, jotka olivat A4-paperiarkin kokoisia”, kertoo University College Londonin professori Jeom-Kee Paik.

Hän johti simulaatiotutkimusta.

Vaikka reiät olivat pieniä, vesi tulvi niistä sisään väistämättömästi. Kun vettä oli tarpeeksi kuudessa osastossa, Titanic alkoi upota.

Eläintieteen tutkijat ovat löytäneet eläinlajin, joka sietää etanolia eli tavallista alkoholia enemmän kuin mikään muu eläin. Itämaanherhiläinen (Vespa orientalis) voi juoda viinaa käytännössä rajoittamattomia määriä, tutkimusryhmä Israelista sai tuoreeltaan selville.

Kun Sofia Bouchebtin ja Eran Levinin johtama ryhmä juotti itämaanherhiläisille viikon putkeen sokerilla ”terästettyä” 80-prosenttista viinaa ainoana ravintona, ei alkoholi vaikuttanut näiden hyönteisten elämään millään tapaa. Herhiläiset käyttäytyivät kuten ennenkin, eli ne eivät tulleet viinan kittaamisesta humalaan. Myöskään niiden elinikä ei kärsinyt lainkaan.

Tutkimusryhmä aloitti tarkkailun tietenkin alemmista alkoholipitoisuuksista, yhdestä prosentista. Jo 20 prosentin kohdalla he olivat äimänä, eivätkä he lopulta olleet uskoa silmiään. Sekä Bouchebti että Levin kuvailevat havaintojaan New Scientistin haastattelussa täydellisen ällistyttäviksi monin eri sanoin.

Ehkäpä eniten tutkijoita hämmästyttää, että 80-prosenttinen alkoholi on nelin verroin väkevämpää kuin mikään luonnossa esiintyvä käymisen synnyttämä aines. Mitään välitöntä tarvetta käsidesin vahvuisen etanolin nauttimiseen ei ole.

Toisaalta äärimmäinen viinan sietokyky näyttäisi antavan itämaanherhiläisille etua, kun ne voivat nauttia pahasti pilaantuneita hedelmiä. Tästä huomauttaa New Scientistille samaa eläinlajia aiemmin tutkinut italialainen Irene Stefanini. Hän on havainnut, että tavallinen leivinhiiva (Saccharomyces cerevisiae) selviytyy ja jopa lisääntyy herhiläisen ruuansulatuskanavassa, ja pääsee sitä myötä leviämään hedelmästä toiseen.

Israelilaistutkijoiden mukaan keskimääräinen eläinkunnan edustaja ei kelpuuta syötäväkseen tai juotavakseen ravintoa, joka sisältää etanolia enemmän kuin neljä tilavuusprosenttia.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu myös, että monien herhiläislajien dna:sta löytyy useita ylimääräisiä kopioita nikotiiniamidiadeniinidinukleotidifosfaattia (nadp) tuottavasta geenistä. Tämä biomolekyyli on välttämätön osa soluhengitystä eli solujen hapetus-pelkistys-reaktioita, mutta se myös edistää alkoholin pilkkoutumista kehossa.

Uusi tutkimus on julkaistu Pnas-lehdessä.

Itämaanherhiläinen on alkujaan kotoisin Pohjois-Afrikasta Intiaan ulottuvalta vyöhykkeeltä, mutta se on levinnyt paikoin myös laajemmalle. Sen pisto on myrkyllinen ja varsin kivulias.

Herhiläiset (suku Vespa) luokitellaan kuuluvaksi ampiaisten heimoon (Vespidae) ja yhteiskunta-ampiaisten alaheimoon (Vespinae). Tavallinen piha-ampiainen (Vespula vulgaris) kuuluu samaan alaheimoon, mutta eri sukuun kuin herhiläiset.