Ukrainan sodan kokemusten arviointiin keskittyvän suomalaisen Blue Trident Analysis -ryhmän maanantaina julkaisema tutkimusraportti valottaa jalkaväkimiinojen psykologista vaikutusta nykyaikaisessa sodankäynnissä.
Tutkijoiden mukaan jalkaväkimiinat vaikuttavat paitsi taistelun suunnitteluun, myös sotilaiden psyykkiseen kuormitukseen merkittävästi.
– Tieto miinojen olemassaolosta hidastaa etenemistä, lisää varovaisuutta, vaikeuttaa päätöksentekoa ja muuttaa toimintatapoja taistelukentällä, raportissa todetaan.
Arvaamaton ase
Erityisesti miinojen arvaamattomuudella ja näkymättömyydellä on merkitystä sotilaiden turvallisuudentunteeseen sekä taistelumoraaliin.
Omien miinojen käyttö puolustavissa tehtävissä koettiin positiivisena voimavarana, joka lisäsi turvallisuudentunnetta ja mahdollisti esimerkiksi lepäämisen.
Vastustajan miinakenttien kohtaaminen saattoi puolestaan laukaista dominoefektejä, jotka aiheuttivat taistelutoimien keskeytymisiä ja laajoja evakuointioperaatioita.
Eräs tutkimusta varten haastateltu vapaaehtoinen jalkaväkisotilas muistelee tilannetta, jossa taistelija astui Donetskin alueella maamiinaan.
– Hänen haavansa vaati evakuointia avoimen maaston halki, mikä antoi venäläisille tarpeeksi aikaa ampua panssarintorjuntaohjuksella.
Seurauksena oli kolme kaatunutta ja lukuisia haavoittuneita.
Miinat tekevät taistelijoista helpompia maaleja myös drooneille ja tykistölle, sillä niiden vuoksi joudutaan usein kulkemaan vihollisen entuudestaan tuntemia teitä.
Tutkimusraportti painottaa jalkaväkimiinojen olevan nykyaikaisen maasodankäynnin merkittävä osatekijä, jonka oikeanlainen huomioiminen vaikuttaa joukkojen selviytymiskykyyn ja moraaliin.
– Ne eivät vaikuta ainoastaan taktisesti ja operatiivisesti, vaan niillä on myös syvällinen ja monitasoinen psykologinen vaikutus sotilaisiin.
Suomalaiset erottuivat
Tutkimusta varten haastateltiin 101 taistelutoimiin osallistunutta henkilöä, jotka jaettiin kolmeen luokkaan: ukrainalaisiin sotilaisiin, suomalaisiin vapaaehtoisiin ja muihin ulkomaalaisiin vapaaehtoisiin.
Vastaajien määrä sekä koulutus- ja palvelustausta erosivat luokkien välillä: esimerkiksi suomalaisista valtaosa kuului miehistöön, kun taas ukrainalaisten keskuudessa oli enemmän päällystön edustajia.
Tutkijoiden mukaan juuri suomalaisvapaaehtoisten arviot miinojen vaikutuksesta poikkesivat usein muista.
Osasyy saattaa löytyä Ottawan sopimuksesta, johon liittymisen jälkeen suomalaisen varusmieskoulutuksen saaneet vapaaehtoiset eivät ole oppineet toimimaan jalkaväkimiinojen kanssa.
– Ottawan sopimuksen myötä tapahtunut jalkamiinojen käytöstä luopuminen on todennäköisesti vähentänyt Suomen puolustusvoimien osaamista myös toiminnassa miinavaarallisella alueella.
Johtopäätös on tyly: suomalainen sotilaskoulutus ei tämän vuoksi vastaa enää Venäjän massasodankäynnin asettamiin vaatimuksiin.
– Osana länsimaista trendiä Suomi on todennäköisesti suunnannut pioneeriaselajinsa fokusta Irakin ja Afganistanin kaltaisten kriisinhallintaoperaatioiden myötä paremmin terrorisminvastaisen sodan vaatimuksiin sopivaksi.
– Tämä saattaa olla yksi syy, jonka vuoksi suomalaisten taistelijoiden vastaukset poikkeavat huomattavasti verrattuna ukrainalaisiin vastaajiin, jotka ovat saaneet paremman koulutuksen jalkaväkimiinojen massamaiseen käyttöön ja toimintaan miinavaarallisilla alueilla.
Droonit kylvävät myös miinoja
Erityisesti viime kuukausina on keskusteltu miehittämättömien ilma-alusten merkityksen kasvusta sodankäynnissä.
Pohdintaa on vauhdittanut ukrainalaisten Venäjällä toteuttama Operaatio Hämähäkinverkko, mutta myös lukuisten rintamataistelijoiden kertomukset taivaalla alati uhkaavista tappokoneista.
Blue Trident Analysis -tutkimusryhmän raportti osoittaa droonien toimivan tehokkaasti myös jalkaväkimiinojen levittäjinä.
– Dronet tiputtelivat meidän huoltoreiteille miinoja. Viikon sisällä niihin pamahti kolme lava-autoa. Sitten piti kehittää uusi huoltoreitti ja ajaa varovasti tehtäville, eräs haastateltu kuvaa kokemuksiaan.
– Massiivinen droonien käyttö on tuonut uudentyyppisiä tapoja miinoittaa yllätyksellisesti myös aiemmin turvalliseksi todettuja tai jo raivattuja reittejä jopa 15-20 kilometrin päässä etulinjasta.
Lisäksi droonien ja jalkaväkimiinojen yhdistelmät ovat mahdollistaneet erilaiset väijytys- ja ylläkkötyyppiset operaatiot kaukana etulinjasta – täysin miehittämättöminä, lltalehden tavoittama asiantuntija sanoo. Tehtävänsä vuoksi hän haluaa pysytellä nimettömänä.
Kaiken kaikkiaan miinojen merkitystä ei tulisi Blue Trident Analysis -ryhmän raportin mukaan nykyisinkään vähätellä.
– Jalkaväkimiinan aiheuttama haavoittuminen, vihollismiinoitteen kiertäminen tai miinoitteen raivaamisesta johtuva aikataulun viivästyminen johtaa usein joukon tehtävän epäonnistumiseen, tutkimuksessa todetaan.
Ukrainassa sodan molemmat osapuolet ovatkin kehittäneet kykyään jalkaväkimiinojen levittämiseen ja ne ovat verraten arkinen osa taisteluympäristöä.
– Pitkäaikainen altistus jalkaväkimiinoille totuttaa miinoihin, jolloin miinat nähdään ainoastaan yhtenä asejärjestelmänä muiden joukossa. Tottuminen ei kuitenkaan poista varovaisuutta toimittaessa miinojen vaikutuspiirissä. Miinat siis aiheuttavat edelleen psykologisia vaikutuksia, jotka heijastuvat toimintaan.