Uutiset ja blogit

Tämä juttu on alun perin julkaistu Mikrobitissä.

Suomalainen Karttaselain on retkeilijän miljoonalaatikko. Nimensä mukaisesti sillä voi selata hyvin monenlaisia karttoja. Maastokartat ovat toki pääosassa, mutta mukana on myös kaupunkikartat, veneilykartat, satelliittinäkymiä ja söpösti jopa kartta parhaista mustikka-apajista. Maastokartat kattavat Suomen lisäksi Norjan.

Karttaselainta voi periaatteessa käyttää ilmaiseksi, mutta karttojen lataus omalle puhelimelle ja monet erikoiskartat vaativat maksullisen tilauksen. Ihan halpa se ei ole. Hinnaksi tulee Se maksaa joko 40 euroa vuodessa tai 10 euroa kahdelta kuukaudelta per käyttäjä.

Lisäksi suuri osa tarkemmasta kartta-aineistoista, kuten merikartat, syvyystiedot, tonttien rajat, pinta-alat ja tiedot sekä metsästysalueet on lukittu maksullisen tilauksen taakse. Samaten etäisyyksien ja pinta-alojen mittaus vaatii tilauksen.

Vesialueilta on erikseen merikartat ja rannikkokartat. Aineisto on harmillisesti rasterimuodossa, mikä tarkoittaa lähinnä sitä ettei kartan merkistö skaalaudu karttaa zoomaillessa. Hyvä puoli on se, että puhelimen kartta näyttää tismalleen samanlaiselta kuin painettu kartta.

Reititystä kartoilla ei ole. Kohteen voi toki asettaa, jolloin opastus perille hoituu suuntana ja etäisyytenä. Raivostuttavasti asetettua kohdetta ei tunnu saavan pois millään. Reititys sinänsä on vaihtoehtona, mutta se avaa reitin Googlen karttasovelluksella. Tyhjää parempi kai sekin.

Hillittömästi kohteita

Erilaisten kohteiden määrä hengästyttää jo ennen kuin on ehtinyt ottaa askeltakaan. Karttaselaimessa on kattavasti retkeily- ja luontokohteita, kuntoratoja ja patikkareittejä, uimarantoja ja uimapaikkoja, laavuja ja tupia, veneilykohteita, hiihtolatuja, moottorikelkkareittejä ja uria.

Erityisen kätevä maksullisen tilauksen ominaisuus on synkronointi laitteiden välillä sekä selaimella toimiva reittisuunnittelu kaikessa rauhassa tietokoneella.

Selainversiossa on lähes kaikki sovelluksessa olevat kartta-aineistot. Suurimpina puutteina retkeilyaineistot ja merikartat. Varsinkin retkeilykohteiden puuttuminen selainversiosta harmittaa, koska ne olisivat tärkeitä reittejä suunnitellessa. Sen taas hoitaisin mieluummin etukäteen kotona kuin maastossa puhelimella.

Hyvänä ominaisuutena reitin pituus päivittyy välittömästi, kuten myös pinta-ala, jos piirtää suljetun alueen. Harmi vain, että reittiviivat on tehty ikävän huomaamattomiksi varsinkin silloin kun karttapohjalla on paljon yksityiskohtia.

Kuljetun reitin voi tallentaa puhelimella, jolloin se siirtyy automaattisesti myös selainversioon, jolloin reittiä voi tutkia jälkikäteen.

Maastokartat ovat juuri niin hyviä kuin maanmittauslaitoksen 1:20000 mittakaavan maastokartat ovat. Kartat ovat vektorimuodossa, joten ne skaalautuvat nätisti eri mittakaavoihin.

Kaupunkikartta ei ole yhtä vaikuttava, mutta toisaalta siitä erottaa rakennukset ja niiden numerot selvemmin. Ilmakuvat ovat nekin tarkkoja ja on vähän alueesta kiinni saako selvemmän kuvan Karttaselaimella vai Googlen kartalla.

Merikartat melkein kuin paperilla

Itseäni kiinnosti Karttaselaimessa erityisesti merikartat ja syvyystiedot. Aineisto sinänsä on asiallista, koska pohjana on Liikenneviraston laadukkaat merikartat. Käytössä on vektorikarttojen sijaan rasterikartat, joten kartta näyttää tismalleen samalta kuin paperikartalla, mikä on selkeää niihin tottuneille ja silloin, kun paperinen kartta on pääasiallinen navigointiväline ja puhelimelta halutaan vain varmistaa sijainti kartalla.

Merikartat kattavat koko Suomen merialueet ja suurimmat järvialueet. Heikkona puolena rasterikartassa on se, ettei se skaalaudu yhtä hyvin eri mittakaavoihin kuin vektorikartta. Lähelle zoomatessa nimet, väylät ja muut merkinnät kasvavat valtavan kokoisiksi.

Toinen selvä rajoite veneilykäytössä on se, että käytössä on vain metrinen mittajärjestelmä. Toisin sanoen etäisyydet ilmoitetaan metreissä ja nopeudet kilometreinä tunnissa. Veneillessä käytetään kuitenkin normaalisti metristä järjestelmää vain syvyydessä, mutta etäisyydet ilmoitetaan merimaileina ja nopeus solmuissa.

Veneilykäyttöön Karttaselain toimii hyvänä lisänä paperikartalle, mutta se ei vedä alkuunkaan vertoja pelkästään veneilykäyttöön tarkoitetulle Sailmate-sovellukselle. Jälleen kerran toteutuu se lainalaisuus, että yrittämällä kaikkea ei voi olla paras missään.

Kartta-aineistojen selaaminen ja valinta on tehty harvinaisen selkeiksi. Karttanäkymässä on kuvake, mistä pääsee suoraan eri kartta-aineistoihin ja niiden optioihin. Monessa muussa sovelluksessa karttojen valinta on piilotettu syvälle valikoiden syövereihin.

Karttaselain ansaitsee paljon kiitosta selkeästä opastuksesta. Reitin suunnittelua lukuun ottamatta kaikki toimii selvästi ja useimmista toiminnoista löytyy opastus suoraan käyttöliittymästä. Loppuihin ohjeet löytyvät karttaselaimen sivuilta.

Karttaselain on löytänyt hyvän tasapainon käytön helppouden ja monipuolisuuden välillä. Parin kuukauden tilaus kympillä on lopulta aika pieni hinta näin monipuolisesta karttasovelluksesta.

Monet asiat hoituvat paremmin yhteen asiaan erikoistuneella karttasovelluksella, mutta Karttaselain vahvuus on siinä että se on riittävän hyvä melkein missä käytössä tahansa.

Karttaselain

Hinta 40 € 12 kk tai 10 € 2 kk

Hyvää Runsaasti erilaisia karttoja ja kohteita, helppo käyttää

Huonoa Rasterimuotoinen merikartta skaalautuu huonosti

Saatavilla Android, IOS, selain

”Katson, mikä laskee, ja laitan kättä alle”, kuvaa sijoittaja ja sijoituskirjailija Karo Hämäläinen toimintaansa huhtikuun kurssirytinässä.

Pörsseissä on nähty sekä kauhun hetkiä että helpotusrallia, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ensin julistanut ja sitten lykännyt tuontitulleja.

”Oma ajatukseni oli, että kovien kurssiliikkeiden aikana sattuu myös ylilyöntejä. Kaikkien yhtiöiden kurssit laskivat, vaikka tulleilla ei ole jokaisen yhtiön toimintaan samanlaisia vaikutuksia”, sanoo Hämäläinen.

Hänen katseensa on kohdistunut esimerkiksi suomalaisiin kotimarkkinayhtiöihin ja eurooppalaisiin yhtiöihin, jotka toimivat pääosin Euroopan sisämarkkinoilla. Jälkimmäiset voivat itse asiassa hyötyä siitä, että Eurooppa yhtenäistyy, huomauttaa Hämäläinen.

Taustalla vaikuttaa pitkäaikaisempi kehitys, joka voi hänen mukaansa tarkoittaa loppua globalisaation vuosikymmenten mittaiselle voittokululle. Protektionismi nostaa päätään ja toimitusketjuja pannaan uusiksi.

Jos Hämäläisen tilille tupsahtaisi 10 000 euroa, mihin osakkeisiin hän ne siis tässä maailmantilanteessa sijoittaisi?

”Jakaisin ne kahden hyvin erilaisen yhtiön välille. Toinen on pienyhtiö, joka ei maksa osinkoa, ja toinen on markkina-arvoltaan suuri ja kovaa osinkoa maksava yhtiö.”

Ensin mainittu yhtiö on Withsecure. Hämäläinen aloitti sen tankkaamisen jo viime vuoden marraskuussa, kun yhtiö päivitti strategiansa.

”Mitä enemmän sitä olen ostanut, sen paremmalta se on tuntunut. Voisin periaatteessa laittaa tänäänkin ostotoimeksiannon sisään, sillä olen valmis lisäämään sitä 0,90 euron kurssilla.”

Withsecure on eurooppalainen kyberturvayhtiö, joka on myös korostanut eurooppalaisuuttaan tilanteessa, jossa valtiot työntävät suuria summia puolustukseen, sanoo Hämäläinen. Se on myös sekä kyberturvayhtiöksi että ohjelmistoyhtiöksi edullinen.

Toisaalta, eikö halpuus ole merkki siitä, että yhtiö on pettänyt odotukset eikä ole saanut aikaiseksi kasvua?

”Ehkä ajattelussani on myös pieni ripaus ideologiaa ja toinen fanitusta”, sanoo Hämäläinen.

”Pidän kuitenkin selvänä, että heillä on hyvät mahdollisuudet hyötyä Euroopan oman puolustuksen heräämisestä.”

Hämäläisen toinen osakevalinta on tylsä ja turvallinen osinkokone Nordea.

”Korot ovat nyt laskemassa, mikä voi hieman heijastua pankkien tulokseen. Toisaalta pankkisektori on ollut todella edullinen pitkään.”

Nordean ja Withsecuren lisäksi Hämäläinen on lisännyt pörssirytinän aikaan salkkuunsa pieniä eriä muun muassa Aktiaa, Stora Ensoa, Metsoa, UPM:ää, Lapwallia ja Kalmaria.

”Tuntuu, että etenkin Helsingin pörssin suuria yhtiöitä on voinut ostaa melkein silmät kiinni, sillä kaikki on ollut mielestäni niin houkuttelevasti hinnoiteltua.”

Entäpä, jos kaikki vain näyttää halvalta kurssilaskun jäljiltä?

”Voi tietysti olla, että Trumpin hölmöilyt johtavat maailmanlaajuiseen taantumaan. Nyt arvostukset ovat kuitenkin sellaisia, että jos yritysjohto tekee pitkällä aikavälillä järkeviä asioita, pitkäjänteinen sijoittaja voi olla luottavaisin mielin.”

”Näkymä on, että saan osakkeita pian nykyistä halvemmalla”

Astetta vähemmän luottavainen on menestynyt pitkän linjan yksityissijoittaja Tomi Salo. Kun Donald Trump voitti vaalit, Salo ajatteli tämän keskittyvän nostamaan tavallisen keskiluokan elintasoa ja laittamaan taloutta kuntoon.

”Nyt tämä on kuitenkin ollut kuin viihde-elokuvaa katsoisi. Tempoilevaa on.”

Tämän vuoksi Salo ei sijoittaisi 10 000 eurosta juuri nyt senttiäkään osakkeisiin. Sen sijaan hän panisi rahan lyhyen koron rahastoon. Hän uskoo, että parempi oston paikka on tulossa myöhemmin.

Yksi syy arvioon on niin sanottu kuoleman risti.

”Death cross” viittaa teknisessä analyysissä tilanteeseen, jossa tarkasteltavan indeksin 50 päivän liukuva keskiarvo laskee pidemmän 200 päivän liukuvan keskiarvon alapuolelle.

Tämä voi olla mahdollinen varoitusmerkki pidempiaikaisesta laskumarkkinasta. Tällä viikolla kuoleman risti välähti sekä S&P 500 että Nasdaq 100 -indeksissä.

”Nyt en sanoisi, että ’buy the dip’, vaan ottaisin signaalin todesta.”

Samaan suuntaan osoittaa myös Yhdysvaltojen S&P Global -ostopäällikköindeksi, joka laski huhtikuussa lukemaan 51,2. Se ei kuitenkaan laskenut merkittävän 50 pisteen rajan alle, mikä olisi indikoinut talouden supistuvan.

Luku on silti matalin puoleentoista vuoteen. Samaan aikaan merkittävät pankkiiriliikkeet ovat pudottaneet S&P -ennusteitaan.

”Siksi odotan itse sivuraiteilla. Voin ostaa hyviä yhtiöitä, mutta en nykyhinnalla, vaan mieluusti nykyistä halvemmalla. Ja nyt näkymä on, että saan osakkeita nykyistä halvemmalla pian.”

Kun ajat ovat vaikeita, peesaa Wallenbergejä

Tässä tilanteessa kaipaa sijoittajana turvaa, sanoo Naisten Oman Pörssiklubin perustaja Marja-Leena Haapanen. Hän on viime aikoina keskittynyt hyviin osingonmaksajiin ja myynyt salkustaan pois Microsoftin kaltaisia yhdysvaltalaisia osakkeita.

Hän jakaisi 10 000 euron sijoituspotin kolmen kotimaisen ja yhden ruotsalaisen yhtiön välillä. Kahdella niistä on yhdistävä tekijä: ruotsalainen Wallenbergin mahtisuku.

”Wallenbergit osaavat tehdä rahaa, ja arvostan heidän pitkää työtään. Se, että he ovat jossain mukana, on minulle eräänlainen takuu.”

Wärtsilä jatkoi vahvaa tulosvirettään iskemällä pöytään tymäkät ensimmäisen kvartaalin kasvuluvut. Wallenbergien suku on yhtiön suurin omistaja. Wärtsilän ohella Haapanen sijoittaisi Wallenbergien peesissä Tukholman pörssiin listattuun Investor AB -yhtiöön.

Wallenbergien suvun hallinnoima sijoitusyhtiö omistaa merkittäviä osuuksia muun muassa ABB:stä ja AstraZenecasta. Haapanen osti Investoria omaan salkkuunsa ensimmäistä kertaa pari vuotta sitten.

Loput 10 000 euron potista Haapanen laittaisi Keskoon ja Orioniin, jotka tunnetaan hyvää osinkoa maksavina laatuyhtiöinä. Vaikka Keskon kurssi heilahti muun pörssin mukana Trumpin tullimoukarin iskusta alaspäin, se nyt kavunnut korkeimmilleen lähes kahteen vuoteen.

”Uskon, että Kesko tuo turvaa, joka on näinä aikoina tärkeää. Yhtiö tyydyttää monet erilaiset tunteemme myös hankalina aikoina. Sillä on ruokakaupan ohella tukijalkoja rautakaupan, autokaupan ja suuryrityksille suunnatun lvi-palvelun puolella.”

Orionissa Haapasta kiinnostaa yhtiön laajentumissuunnitelmat Aasian puolella. Yhtiö palkkasi hiljattain Sami Ahdon johtamaan Aasian-liiketoimintoja. Kirjattu tavoite on vahvistaa markkina-asemaa nykyisissä toimintamaissa sekä laajentaa toimintoja uusiin maihin, kuten Japaniin.

Viime vuonna Orionin 1,5 miljardin liikevaihdosta 61 prosenttia tuli Euroopasta, 24 prosenttia Pohjois-Amerikasta ja 15 prosenttia muualta maailmasta, johon Aasia lukeutuu.

”Pidän laajentumissuunnitelmaa hienona vastavetona USA:lle”, Haapanen sanoo.

”Vaikka Trump on uhannut lääketeollisuutta lisätulleilla, Orion ja sen kumppani Bayer ovat niin vahvoja, että uskon niiden suuntautuvan muille markkinoille.”

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin helmikuussa 2025. Julkaisemme sen nyt uudelleen wappuviikonlopun kunniaksi.

Kiina on onnistunut rakentamaan jälleen kerran uuden sukellusvenetyypin täydellisessä salaisuudessa. Uusi noin 45 metriä pitkä alus paljastui vasta satelliittikuvista, uutisoi Naval News.

Sukellusvene havaittiin eteläkiinalaisella Guangzhoun telakalla, jota ei ole aiemmin tiedetty käytetyn sukellusveneiden rakentamiseen. Kuvia, joista alus paljastui, Naval News ei julkaissut.

Viimeksi elokuussa 2024 uutisoimme aiemmasta Kiinan huippusalaisesta sukellusvenehankkeesta.

Naval News arvioikin Kiinan onnistuneen taas kerran yllättämään länsimaiset asiantuntijat sillä, miten täydellisesti maa pystyy salaamaan hankkeensa. Vaikka sotilassalaisuuksia tietenkin on myös länsimaissa, sukellusveneiden tai lentotukialusten kokoluokan hankkeiden olemassaolo sentään tiedetään vuosikausia ennen alusten valmistumista.

Lehti päättelee sukellusveneen olevan uutta mallia sen takia, että se on pienempi kuin kolme vuotta sitten julkisuuteen paljastunut 041-tyypin alus. Uusi sukellusvene on huomattavasti pienempi kuin viime kesänä paljastunut, jopa 70-metrinen venetyyppi.

Vain Kiinalla tornittomia sukellusveneitä

Uudessa sukellusveneessä on X-kirjaimen muotoinen peräsin, eikä siinä ole tornia. Runko on noin 5 metriä paksu. Tämän enempää veneestä ei tiedetä julkisesti.

Kiina on Naval Newsin mukaan toistaiseksi ainoa maa, joka on onnistunut – myös täysin todistetusti eikä vain satelliittikuvien kavaltamana – rakentamaan tornittomia sukellusveneitä.

X-peräsimet ovat toinen Kiinan uusille sukellusveneille ominaisista piirteistä. Myös viimekeväisen raskaamman sukellusveneen perää koristaa X-muoto.

Naval Newsin uutisessa pohditaan, että Kiinan uusin sukellusvene saattaa olla miehittämätön alus. Nimenomaan tornin puute viittaisi tähän suuntaan, vaikka ei suoraan todistakaan päätelmää.

Toisaalta lehti arvioi, että aluksen iso koko olisi aivan tarpeettoman mittava automaattiselle alukselle. Tästä syystä lehti pitää jopa todennäköisempänä vaihtoehtona, että kaikesta huolimatta Kiinan uusi sukellusvene olisi miehitetty.

Jos arvaus automaattisuudesta osuisi oikeaan, Kiinan uusi alus olisi maailman suurin miehittämätön sukellusvene ja noin kolminkertaisesti pidempi kuin Yhdysvaltain 15-metrinen Orca.

Toisaalta miehitettyjen sukellusveneiden skaalassa 45 metriä voidaan pitää keskikokoisena. Suurimmat ballistisia ohjuksia kuljettavat alukset ovat 170 metriä pitkiä USA:n Ohio-luokassa ja Venäjän Borei-luokassa.