Uutiset ja blogit

YIT hakee kasvua raideliikenteen infrastruktuurihankkeissa Suomessa ja aikoo ostaa Electric Power Finland Oy:n rautatiepalveluliiketoiminnan.

Kaupan myötä liiketoimintaan kuuluva henkilöstö, kalusto ja pätevyydet siirtyvät osaksi YIT:n Infra-segmenttiä. Osapuolet ovat sopineet, että kauppahintaa ei julkisteta.

Electric Power Finland on vuonna 2007 perustettu yritys, joka tarjoaa kokonaisratkaisuja vaativiin sähkörakentamisen ja rautateiden teknisten järjestelmien projekteihin. Yhtiön rautatiepalveluliiketoiminta tarjoaa palveluita rata- ja raideliikenneinfraan ja tuottaa sähkörata- ja turvalaiteprojekteja.

"Kauppa on meille strateginen investointi rata- ja raiderakentamisen sekä kunnossapidon osaamiseen", sanoo tiedotteessa Infra-segmentin johtaja Aleksi Laine YIT:ltä.

“Electric Power Finland Oy keskittyy jatkossa sähkönjakelun erikoisosaamiseen, jossa metro- ja raitiovaunuliikenne säilyy tärkeänä osana palvelukokonaisuuksia,” sanoo Electric Power Finlandin toimitusjohtaja Tuomo Rauvala.

Kauppa on tarkoitus saada päätökseen tammikuun 2026 loppuun mennessä.

Electric Power Finlandilla on toimipisteet Paimiossa, Turussa, Espoossa ja Oulussa. Yrityksen liikevaihto vuonna 2024 oli noin 14 miljoonaa euroa.

Lue lisää:

Energiayhtiö Fortumin tavoitteena on jatkaa Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöä vuoteen 2050 saakka, johon asti voimalaitokselle on valtioneuvoston myöntämä käyttölupa. Käytön jatkaminen edellyttää yhtiön mukaan noin miljardin euron investointeja.

Fortum kertoo tiedotteessaan aikovansa käynnistää vuonna 2026 useita modernisointihankkeita. Näihin kuuluvat muun muassa matalapaineturbiinien modernisointi, turbiiniautomaation uudistus sekä päämerivesipumppujen ja -moottoreiden uusiminen.

Vaikka meneillään on laajempi investointiohjelma, yhtiö korostaa, että jokainen investointihanke arvioidaan ja päätetään erikseen.

Loviisan ydinvoimalaitoksen ensimmäinen reaktori otettiin käyttöön vuonna 1977 ja toinen vuonna 1981. Voimalaitoksen reaktorit ovat Neuvostoliitosta tilattuja VVER-440-tyypin painevesireaktoreita. Molemmat yksiköt tuottavat nykyisin 507 megawatin sähkötehon, ja voimalaitoksen kokonaisteho on 1 014 megawattia.

Vuonna 2025 Loviisan ydinvoimalaitos tuotti sähköä yhteensä 7,9 terawattituntia, mikä vastasi noin 10 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä.

”Voimalaitoksen tuotanto ja käytettävyys olivat hyvällä tasolla, vaikka jäimme jonkin verran jälkeen tavoitteestamme. Tuotantoamme alensi suunniteltua kestoa pidemmäksi venyneet vuosihuollot sekä muutama suunnittelematon tehonalennus vuoden aikana”, Loviisan voimalaitoksen johtaja Sasu Valkamo sanoo tiedotteessa.

Suomalainen start-up-yhtiö Donut Lab on julkistanut uuden akkuteknologian, jota se kuvailee maailman ensimmäiseksi tuotantoajoneuvoihin saatavilla olevaksi 100-prosenttiseksi kiinteän olomuodon akuksi (solid-state battery). Yhtiön mukaan teknologia on valmis integroitavaksi ajoneuvoihin välittömästi.

Akkujen yksisarvinen?

Uusi akkuteknologia tarjoaa valmistajan mukaan merkittäviä parannuksia suorituskyvyssä verrattuna perinteisiin litiumioniakkuihin. Donut Labin ilmoittama akun energiatiheys on jopa 400 wattituntia kilogrammaa kohden (Wh/kg). Vertailun vuoksi tavanomaisten litiumioniakkujen energiatiheys on tyypillisesti noin 250–300 Wh/kg. Korkeampi energiatiheys mahdollistaa pidemmän toimintamatkan samankokoisella akulla tai kevyemmän akun samalla kapasiteetilla.

Latausnopeuden osalta yhtiö lupaa akun latautuvan tyhjästä täyteen 5 minuutissa, mikä on todella hurjan kuuloinen lukema.

Akun eliniäksi kerrotaan yli 100 000 lataussykliä, mikä on ennenkuulumatonta millekään aikaisemmalle litiumioniakulle. Se tekisi akusta käytännössä ikuisen esimerkiksi sähköauton käyttöprofiililla. Vertailuksi nykyiset sähköautoissa käytettävät litiumioniakut kykenevät 2 000–3 000 sykliin.

Donut Labin uuden akun kerrotaan olevan myös täysin paloturvallinen, eikä kenno syty palamaan edes läpipuhkaistaessa. Tämä on yksi perinteisten litiumioniakkujen kompastuskivistä ja toisaalta yksi tärkeimmistä solid state -akkujen lupauksista.

Akun kerrotaan sietävän erinomaisesti myös lämpöä: se säilyttää kapasiteetistaan jopa 99 % -30 asteen pakkasessa ja yli 100 plusasteessa. Käytännössä mikään nykyinen litiumioniakku ei kykene tähän.

Hämmästyttävintä akussa on, että Donut Labin toimitusjohtaja Marko Lehtimäki kertoo akkujen olevan jo tuotannossa ja ensimmäisen käyttökohteen olevan selvillä. Donut Labin emoyhtiö Verge Motorcycles saa kiinteän elektrolyytin akun käyttöönsä Verge TS Pro -moottoripyörään jo tästä hetkestä alkaen.

Moottoripyörän speksit ovat vakuuttavat: jopa 600 km toimintamatkaa ja 200 kW latausteho 33,3 kWh:n akustoon.

Mullistus?

Toteutuessaan Donut Labin kiinteän elektrolyytin akun väitteet ovat suorastaan mullistavat. Akku ratkaisee väitteissään käytännössä kaikki nykyisten litiumioniakkujen pullonkaulat ja tekniset rajoitteet turvallisuudesta, latausnopeuksista, energiatiheydestä, materiaalien saatavuudesta, hinnoista ja tuotannosta.

400 Wh/kg energiatiheydellä voisi ainakin teoriatasolla hyödyntää akkuja lentokoneissakin.

Liian hyvä ollakseen totta?

Onko pieni suomalainen yritys todella keksinyt sen, mihin miljardien budjeteilla operoivat yhtiöt eivät ole pystyneet? Yhtiön väitteet ovat poikkeuksellisen kovia verrattuna globaalien akkujättien kiinteän elektrolyytin akkujen (kuten Toyota, CATL, QuantumScape) kehitysaikatauluihin.

Donut Lab on käytännössä sähkömoottoripyörävalmistaja Vergen teknologiahaara (tai "spin-off", joka on Vergen omistuksessa). Tämä selittää, miksi "ensimmäinen asiakas" oli valmiina.

Miksi suuret OEM-valmistajat maailmalla eivät ole kuulleet jo tästä ja ole tukemassa Donut Labin mullistavaa keksintöä?

”Akkutohtori” pitää epärealistisena

Seinäjoen ammattikorkeakoulun akkulaboratoriota vetävä ja akkutohtoriksi itseään nimittämä Juho Heiska tutustui Donut Labin akkujulkistukseen Youtube-videollaan, ja ensinäkemältä hän pitää sitä epäuskottavana:

”100 000 sykliä... tuo on sellainen luku, että miksi niillä on yksi nolla tuossa liikaa? He olisivat ihan hyvin voineet sanoa, että siinä on 10 000 sykliä. Se olisi silti ollut niin älytön luku, että se olisi ollut jo todella mullistava.”

Akkutohtori huomauttaa, että kennoa ladataan tavalla, jota ei normaalisti käytetä (suoraan 4,2 V jännitteellä), ja mittauksessa käytetyt kaapelit vaikuttavat alimitoitetuilta väitetylle 270 ampeerin virralle. Mitään litiumioniakkua ei voida ladata jatkuvasti 4,2 V jännitteellä alusta loppuun saakka, toteaa Heiska videollaan.

Donut Labin aikajänne on etenkin sellainen, mikä Heiskaa videolla epäilyttää. Teknologian takana on start-up Nordic Nano Group, joka on perustettu vasta vuonna 2024.

Heiska ihmettelee, miten 9 hengen tiimi, joka koostuu pääosin myynti- ja johtotaustaisista henkilöistä, olisi ohittanut miljardeja euroja ja vuosikymmeniä tutkimukseen käyttäneet jättiläiset.

Myös tuotannon skaalaaminen gigatasolle epäilyttää.

Mikä on Nordic Nano Group?

Nordic Nano Group (NNG) on alkuvuodesta 2024 perustettu suomalainen teknologiayhtiö, joka lienee Donut Labin akkuteknologian varsinainen kehittäjä. Yhtiön pääpaikka on Imatralla, ja se keskittyy nanomateriaaleihin pohjautuviin energiaratkaisuihin.

Yhtiö on jo avannut tehtaan Imatralle, jossa sen on tarkoitus valmistaa aurinkokennoihin ja akkuihin liittyvää teknologiaa.

Yhtiö on saanut merkittävää julkista tukea, muun muassa noin 2,9 miljoonan euron JTF-kehittämisavustuksen Hämeen ely-keskukselta. Kokonaisinvestointien arvon on arvioitu nousevan kymmeniin miljooniin euroihin.

Donut Lab teki strategisen sijoituksen Nordic Nanoon heinäkuussa 2025. Donut Labin toimitusjohtaja Marko Lehtimäki istuukin Nordic Nanon hallituksessa.

Ei sittenkään edes litium-ioniakku?

Akkutohtori Juho Heiska epäileekin myöhemmin LinkedIn-postauksessaan, että kyseessä ei ole litiumionitekniikkaan perustuva kiinteän elektrolyytin akku, vaan itse asiassa jonkinlainen superkondensaattori. Tämä selittäisi ainakin osittain hurjat väitteet akun ominaisuuksista. Uutta on poikkeuksellisen suuri 400 Wh/kg energiatiheys superkondensaattorille.

Nordic Nano Groupin (NNG) kehittämä Electrostatic Bipolar Capacitor (eli sähköstaattinen bipolaarinen kondensaattori) on yrityksen teknologian ytimessä oleva energiovarastoinnin muoto, joka yhdistää kondensaattorin ja perinteisen akun parhaat puolet.

Ei varsinaisesti litium-ioniakku. Vaikka Donut Lab markkinoi tuotetta akkuna, sen tekninen perusta nojaa Nordic Nanon kehittämään kondensaattorirakenteeseen, joka mahdollistaa lupaukset 100 000 syklin kestosta ja 5 minuutin latausajasta.

Toisin kuin tavallinen litiumioniakku, joka varastoi energiaa kemiallisiin reaktioihin, sähköstaattinen laite varastoi energian suoraan sähkökenttään. Koska kemiallisia reaktioita ei tapahdu, materiaalit eivät kulu tai hapetu samalla tavalla, mikä selittäisi lupaukset lähes ikuisesta kestosta.

Perinteisessä akussa kennot on kytketty toisiinsa ulkoisilla komponenteilla, mikä lisää painoa ja vastusta. Bipolaarisessa rakenteessa yksi ja sama levy toimii toiselta puolelta anodina ja toiselta katodina. Tämä säästää valtavasti tilaa ja painoa, parantaen energiatiheyttä.

Vaikka sähköstaattiset kondensaattorit ovat tyypillisesti energiatiheydeltään heikkoja (niihin mahtuu vähän virtaa painoon nähden), Nordic Nanon ja Donut Labin väite 400 Wh/kg energiatiheydestä tarkoittaisi, että he ovat onnistuneet nostamaan kondensaattorin energiatiheyden samalle tai jopa korkeammalle tasolle kuin parhaat litiumioniakut.

Ei välttämättä täysi huijaus

Tiedot Donut Labin kiinteän elektrolyytin akusta ovat vielä todella ohkaisia. Jos kyse ei siis olekaan varsinaisesti perinteisestä litiumioniakusta, vaan superkondensaattorista, tilanne muuttuu. Se voisi ainakin osittain selittää uuden akun hurjat speksit.

Lähteet: Donut Lab, Juho Heiska / Youtube, Spacefinland, Yle

Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden odotetaan päättävän presidentti Donald Trumpin viime vuonna asettamien tullien laillisuudesta tammikuussa.

Korkeimman oikeuden pitää päättää, onko Trumpin tullien perusteena käyttämä ”kansalliseen turvallisuuteen liittyvä hätätila” oikeudellisesti kestävällä pohjalla. Hätätila perustuu vuonna 1977 säädettyyn International Emergency Economic Powers Act (IEEPA) -lakiin.

Lain mukaan presidentti voi julistaa ”epätavallisen ja poikkeuksellisen uhan” kansalliselle turvallisuudelle ja vastatoimena rajoittaa muun muassa tuontia. Laissa ei puhuta mitään tulleista, eikä sitä ole koskaan käytetty maailmanlaajuisesti saati Yhdysvaltojen liittolaisvaltioita kohtaan.

Aiemmin lakia on käytetty vihollisvaltioina pidettyjen maiden ja terroristijärjestöjen talouteen vaikuttamiseen esimerkiksi pakotteiden tai tilien sulkemisen avulla.

Korkein oikeus kuuli tapauksen suulliset argumentit marraskuussa. Silloin sekä konservatiiviset että liberaalit tuomarit esittivät epäilyksiä siitä, antaako laki presidentille niin laajat valtuudet tullien asettamiseen kuin Trump on käyttänyt.

Trump puolustaa tulleja somessa

Päätöksen läheisyydestä saattaa kertoa se, että Trump itse puolusti tulleja tammikuun alussa Truth Social -palvelussa viittaamatta korkeimpaan oikeuteen.

”Tullit ovat valtava hyöty maallemme, sillä ne ovat olleet uskomattoman hyviä kansalliselle turvallisuudellemme ja vauraudellemme – tavalla, jota ei ole nähty koskaan aiemmin. Mahdollisuutemme menettäminen asettaa tulleja maille, jotka kohtelevat meitä epäoikeudenmukaisesti, olisi Yhdysvalloille kauhea isku”, Trump kirjoitti sosiaalisessa mediassa.

Trump asetti viime vuonna pian presidentiksi tultuaan tulleja ensin Kanadaa, Kiinaa ja Meksikoa vastaan. Myöhemmin huhtikuussa hän asetti laajan, kaikkia kauppakumppaneita koskevan kymmenen prosentin tullitason ja sen lisäksi useille maille vastavuoroisia tulleja, jotka nousivat jopa 50 prosenttiin.

Viime vuonna Yhdysvallat kävi kauppaneuvotteluja useiden maiden kanssa, ja useimpien kauppakumppanien tulleja pienennettiin kauppasopimusten myötä.

Useat osavaltiot ja yhdysvaltalaisyritykset veivät tullit liittovaltion tuomioistuimeen. Yhdysvaltain kauppatuomioistuin sekä liittovaltion vetoomustuomioistuin katsoivat Trumpin ylittäneen toimivaltansa. Trumpin hallinto vei asian korkeimpaan oikeuteen, jossa konservatiivisilla tuomareilla on 6–3-enemmistö.

Trumpin hallintoa edustava lakimies John Sauer puolusti tulleja loogisena välineenä, jolla presidentti voi säädellä tuontia. Trumpin näkemys on, että Yhdysvaltojen vientitaseen alijäämä on ajanut maan katastrofin partaalle rapauttaen kotimaista tuotantoa ja heikentäen puolustusteollisuutta.

Korkeimman oikeuden argumenteissa pohditaan muun muassa sitä, ovatko tullit verojen kaltaisia, sillä useissa tapauksissa tullit menevät loppuasiakkaan eli yhdysvaltalaisen kuluttajan maksettavaksi. Veroista päättäminen kuuluu kongressille eikä presidentille.

Lainsäätäjillä edessä iso ongelma

Jos korkein oikeus päättää tullien olevan laittomia, edessä on tilanne, jossa liittovaltio voi joutua maksamaan kymmenien miljardien dollarien edestä kerättyjä tulleja takaisin. Tulleja kerättiin Yhdysvaltojen tullitietojen mukaan viime vuonna yli 200 miljardin dollarin edestä.

Jos tullit taas hyväksytään, Yhdysvalloilla on edessään suurempi lainsäädännöllinen ongelma.

New Yorkin yliopiston The Brennan Center for Justicen johtajiin kuuluvan Elizabeth Goiteinin mukaan Yhdysvaltojen perustuslaki antaa tullien määräämisen ja ulkomaankaupan sääntelyn kongressille – ei presidentille. Käytännössä presidentille on kuitenkin annettu valta tullien asettamiseen tietyin rajoituksin.

Trump on kiertänyt rajoituksia kansallisella hätätilalla ja väittänyt, että oikeusistuimet eivät voi päättää siitä, onko poikkeuksellista hätätilaa olemassa.

Goiteinin mukaan korkeimman oikeuden päätös hyväksyä tullit antaisi Yhdysvaltojen presidenteille ennakkotapauksen siitä, miten hallita maata hätätilojen kautta. Tulevaisuuden presidentit voisivat olemattomiin hätätiloihin vedoten määrätä yksipuolisesti maksuja esimerkiksi ilmasto- ja teknologia-asioissa.

Hätätila antaa Yhdysvaltojen presidentille keinon nopeuttaa asioiden etenemistä, mutta aiemmin sitä on käytetty etupäässä yksittäisten maiden sanktioimiseksi.

Trump on käyttänyt hätätilaa ahkerasti ohittaakseen lainsäädännön hitauden myös kotimaan asioissa. Ensimmäisen kautensa aikana hän muun muassa julisti hätätilan Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalla, voidakseen rakentaa muurin maiden rajalle.

Trump on asettanut toisen presidenttikautensa aikana yhdeksän uutta hätätilaa.

Uusien hätätilojen lisäksi presidentit uusivat säännöllisesti vanhoja voimassa olevia hätätiloja. Yhteensä hätätiloja on tällä hetkellä voimassa vajaa 50 kappaletta. Vanhin niistä on Jimmy Carterin vuonna 1979 asettama Iran-hätätila.

Tullit Trumpin talouspolitiikan ydin

Trumpin hallinnolle tullien poistuminen olisi katastrofi, sillä sen veroja laskeva talouspolitiikka tarvitsee tulleista saatavia tuloja hillitäkseen edes hieman liittovaltion paisunutta alijäämää.

Korkeimman oikeuden päätös tullien laittomuudesta ei kuitenkaan poistaisi tulleja kokonaan. Trumpin hallinnolla on muitakin keinoja, joilla tulleja voidaan asettaa.

Nikkei Asian -talouslehden mukaan hallinto onkin jo valmistelemassa varasuunnitelmaa vedoten muihin vientiä rajoittaviin lakeihin. Näiden ongelmana on kuitenkin se, että niiden käyttöönotto on hitaampaa ja niihin liittyy muun muassa aikaan liittyviä rajoituksia. IEEPA:n etuna on ollut se, että se voidaan ottaa käyttöön heti.

Yhdysvallat sopi viime vuonna useita kauppasopimuksia kauppakumppaniensa, kuten esimerkiksi EU:n, kanssa. Sopimukset laskivat alun perin asetettuja tulleja, mutta samalla niihin on liittynyt erilaisia ehtoja, kuten yhdysvaltalaisen energian ostaminen. Osa maista saattaa asettaa nämä sopimukset tauolle, jos tullit todetaan laittomiksi.

Suomalainen Donut Lab on lanseerannut uuden akkuteknologian. Kyseessä on maailman ensimmäinen täysin kiinteän olomuodon (solid state) akku, joka on heti asennettavissa ajoneuvoihin.

Nimensä mukaisesti kiinteän olomuodon akkujen elektrolyytit ovat kiinteässä olomuodossa.

Kiinteän olomuodon akuista on puhuttu jo pitkään. Täysin kiinteän elektrolyytin akkuja on tähän mennessä esitelty laboratorioissa tai prototyyppeinä.

Liikenteen sähköistymiseen erikoistunut teknologiayhtiö Donut Lab on moottoripyörävalmistaja Verge Motorcyclesin tytäryhtiö.

Tiedotteen mukaan uusi akkuteknologia tulee voimalähteeksi kaikkiin Verge Motorcyclesin valmistamiin TS Pro 2026 -moottoripyöriin. Ensimmäiset tullaan toimittamaan asiakkaille jo lähikuukausina.

”Koko ala on odottanut tätä hetkeä jo pari vuosikymmentä, joten on upeaa tehdä historiaa yhdessä kahden suomalaislähtöisen yhtiön kanssa”, Donut Labin toimitusjohtaja Marko Lehtimäki sanoo tiedotteessa.

Täyteen vain viidessä minuutissa

Akun energiatiheydeksi ilmoitetaan 400 Wh/kg. Perinteisillä litiumioniakuilla energiatiheys on tyypillisesti 250–300 Wh/kg. Korkea energiatiheys mahdollistaa pidemmän toimintasäteen tai kevyemmän akun.

Hurjia lukuja ovat myös viiden minuutin latausaika ja väitetyt 100 000 lataussykliä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että sähköautojen litiumioniakut kykenevät tyypillisesti noin 2 000–3 000 sykliin.

Yritys ei paljasta mistä materiaaleista uudet akut on valmistettu. Tiedotteessa mainitaan vain, että akut valmistetaan laajalti saatavilla olevista, edullisista ja geopoliittisesti turvallisista materiaaleista.

Donut Labin mukaan akut eivät sisällä harvinaisia tai herkkiä raaka-aineita ja ovat kustannuksiltaan edullisempia kuin perinteiset litiumioniakut.

Akussa ei ole syttyviä nestemäisiä elektrolyyttejä, siinä ei tapahdu ylikuumenemisen aiheuttamia ketjureaktioita eikä dendriittien muodostumista. Dendriitit ovat ohuita litiumsäikeitä, jotka voivat saada aikaan oikosulun.

Tiedotteen mukaan akku on monikäyttöinen alusta, joka käyttäytyy saven lailla. Tämä tarkoittaa, että se mukautuu useille teknologioille, mikroelektroniikasta puolustussektoriin sekä drooneista pikalatausinfrastruktuuriin.

Akun koko, jännite ja muoto ovat siis joustavasti muokattavissa käyttökohteesta riippuen.

Epäilyksiä ja kyseenalaistamista

Akkuteknologian lanseeraus on saanut paljon kansainvälistä sekä kotimaista huomiota.

Kauppalehti kyseenalaistaa väitteen siitä, että pieni suomalainen yritys olisi todella keksinyt sen, mihin miljardien budjeteilla operoivat yhtiöt eivät ole pystyneet.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun akkulaboratoriota vetävä Juho Heiska on julkaissut aiheesta Youtube-videon. Videolla hän ihmettelee saavutusta ja pitää sitä ensinäkemältä epäuskottavana.

Hän kirjoittaa myös Linkedin-julkaisussaan, että kyseessä on todennäköisesti superkondensaattori, joka on yltänyt poikkeuksellisen korkeaan energiatiheyteen.

Kauppalehden ja Heiskan mukaan teknologian varsinainen kehittäjä on oletettavasti vuonna 2024 perustettu Nordic Nano Group (NNG). Donut Lab teki strategisen sijoituksen Nordic Nanoon heinäkuussa 2025.

Donut Labin julkaisemat tiedot ovat vähäisiä, joten spekulaatiolle jää tilaa.

Posti aloittaa muutosneuvottelut osana liiketoimintansa uudistamista.

Yhtiön tiedotteen mukaan muutosten arvioidaan vaikuttavan yhteensä enintään 172 vakituisen henkilön vähentämiseen alkuvuoden 2026 aikana.

Posti ei erittele tiedotteessaan, mihin liiketoiminta-alueisiin mahdolliset henkilöstön vähennykset kohdistuvat, mutta kertoo niiden liittyvän yhtiön postipalvelut-liiketoiminnan organisaatiorakenteen uudistamiseen, automatisoinnin kasvattamiseen Helsingin postikeskuksen lajittelussa ja asiakaspalvelun keskittämiseen Postin suurimpiin asiakaspalvelukeskuksiin Helsinkiin ja Rovaniemelle.

Lisäksi yhtiö suunnittelee lopettavansa viisi Postin omaa myymälää. Kyseisistä myymälöistä kolme sijaitsee Helsingissä, yksi Espoossa ja yksi Jyväskylässä.

Posti kertoo, että digitalisaatio ja kuluttajakäyttäytymisen muutos ovat vähentäneet yhtiö jakaman paperisen postin määrää noin 75 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Määrän odotetaan jatkavan laskuaan.

“Haluamme varmistaa, että palvelumme vastaavat asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin ja että pystymme tarjoamaan niitä pitkäjänteisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Laajennamme suosittua pakettiautomaatti- ja palvelupisteverkostoomme, joka kattaa jo nyt yli 3 300 pistettä eri puolilla Suomea. Kehitämme toimintaamme myös teknologian ja automaation avulla”, Postin tuotannosta vastaava johtaja Mikko Hoikkala kommentoi yhtiön suunnitelmia tiedotteessa.

Iso-Britannia on vaarallisella tavalla riippuvainen yhdysvaltalaisten teknologiajättien järjestelmistä, kansalaisjärjestö Open Rights Group varoittaa.

Digitaalisia perusoikeuksia ajavan järjestön mukaan maan on myllättävä valmisteilla olevaa kyberturvallisuuteen ja resilienssiin liittyvää lainsäädäntöään riippuvuuden ehkäisemiseksi, The Register uutisoi.

Järjestön mukaan maan yritysten vahva tukeutuminen esimerkiksi Amazonin, Googlen, Microsoftin ja Palantirin teknologioihin on strateginen virhe.

Järjestön ohjelmapäällikkö James Baker nostaa tiedotteessa esimerkiksi energia-alan riskit.

”Vain yhteen maahan [Yhdysvaltoihin] tukeutuminen Iso-Britannian energia-alan [ohjelmistojärjestelmä]tarpeissa on paitsi riskaabelia myös vastuutonta. Sama pätee julkisen puolen digi-infraamme, jota suurimmaksi osaksi pyörittävät yhdysvaltalaiset yritykset.”

Bakerin mukaan digitaalinen infrastruktuuri on nykyisin geopolitiikan jatke, ja jos maan hallitus ei edistä digisuvereniteettiaan, hallituksen keinot vaikuttaa maan asioihin käyvät yhä kapeammiksi.

”Nyt on aika vahvistaa ja suojata Iso-Britannian suvereniteettia sen digitaalisessa infrastruktuurissa sen sijaan, että jäätäisiin ulkomaisten voimien kuten Yhdysvaltain ja Kiinan armoille”, Baker lisää.

Järjestö muistuttaa, että digiajan poliittisesta painostuksesta on jo olemassa esimerkkejä: Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjän Microsoft-liitännäinen sähköpostitili sulkeutui pian sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump asetti tuomioistuimelle pakotteita sen annettua kansainvälisen pidätysmääräyksen Israelin pääministeri Benjamin Netanjahusta.

Microsoft on kiistänyt sulkeneensa brittitaustaisen pääsyyttäjä Karim Khanin sähköpostitilin. Sittemmin tuomioistuin on ryhtynyt Microsoftin tuotteiden sijaan käyttämään eurooppalaisen Opendeskin avoimen lähdekoodin työympäristöjä.

Kansalaisjärjestön varoitukset peilaavat Iso-Britannian entistä läheisempiä välejä yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden kanssa. Politico vastikään uutisoi, että ohjelmistoyhtiö Palantir solmi Iso-Britannian hallituksen kanssa jättimäisen 240 miljoonan punnan sopimuksen maan armeijan data-analyysitarpeiden kattamisesta.