Uutiset ja blogit

Kiinalaiset materiaalifyysikot ovat saaneet timantit tekemään jotakin ennennäkemätöntä. Chongxin Shanin johtama ryhmä havaitsi kekseliäässä kokeessaan, että erittäin pienikokoiset timanttikiteet ovat selvästi joustavampia kuin tavalliset timantit.

Pieni tarkoittaa tässä tapauksessa todellakin äärimmäisen pientä, noin 4 nanometriä, kerrotaan New Scientistin uutisessa. Tutkijat mittasivat tämän kokoisten nanotimanttien olevan noin 30 prosenttia joustavampia kuin 12 nm:n kokoiset timantit, ja noin 40 prosenttia joustavampia kuin isokokoiset timantit.

Isokokoisten timanttien kimmokerroin on noin 1050–1200 gigapascalia – todennäköisimmin 1140, ainakin jos Shanin ryhmältä itseltään kysytään. Sen sijaan 12 nm:n timanttien kimmokerroin on noin 1000 GPa ja 4 nm:n nanotimanttien 700.

700 GPa:n lukema tarkoittaa edelleen erittäin jäykkää ainetta. Esimerkiksi valuraudan kimmokerroin on noin 200 GPa, puhtaan alumiinin noin 70 ja hdpe-muovin noin 1,2.

Toisaalta kokeissa käytetyt voimat näyttävät olleen timanttien pieneen kokoon nähden suuria. Kokeista kuvatussa suorassa mikroskooppivideossa näkyy, että timantti painuu kasaan aivan silmin nähtävästi. Videoita voi käydä katsomassa tutkijoiden tieteellisestä artikkelista, joka on vapaasti luettavissa Physical Review X -lehdessä.

4 nanometrin kidekoko tarkoittaa vain 22 vierekkäistä hiiliatomia timanttikiteessä (*). Jos 4 nm:n kokoiset kiteet olivat muodoltaan esimerkiksi kuutioita, sisälsivät yksittäiset kiteet vain noin 11 000 hiiliatomia (*).

Yllättäviä tuloksia

Vaikka timantit eivät pehmenekään erityisen radikaalisti vaan lähinnä kohtalaisessa määrin, tutkijat pitävät tuloksiaan todella yllättävinä. Timantti tunnetaan äärimmäisen jäykkänä ja kovana materiaalina – tutkijoiden sanoin ”kovuuden ja haurauden arkkityyppinä”.

Myös New Scientistin haastattelema ulkopuolinen asiantuntija korostaa tulosten erikoisuutta. Tällaista pehmenemistä ei osattu odottaa ollenkaan.

Timantin hauraus on sen kovuuden kääntöpuoli. Kuten hyvin tiedämme, timantti on maailman kovin aine missään mielessä tavanomaisten materiaalien joukossa – eräitä timanttia muistuttavia tavattoman eksoottisia aineita lukuun ottamatta.

Timantteja ei siten voi käytännössä naarmuttaa. Kuitenkaan timantit eivät kestä kovia iskuja kovinkaan hyvin verrattuna esimerkiksi metalleihin tai useimpiin muoveihin.

Nanokokoisten timanttien pehmeneminen johtuu todennäköisesti timantin pintakerroksen hiiliatomien ja kiteen sisälle jäävien hiiliatomien välisen sidoksen heikkenemisestä. Sen sijaan kuori itsessään ja sisus itsessään ovat yhtä jäykkiä kuin normaalistikin.

Tutkijat kertovat tieteellisessä artikkelissaan, että mekanismia koskevat väittämät perustuvat tietokonesimulointiin.

Kuvattiin elektronimikroskoopilla

Koska 4 nm on erittäin pieni koko, tutkimustyö vaati melkoista huolellisuutta. Tutkijat kiinnittivät noin sata yksittäistä nanotimanttia yksi kerrallaan pihteihin, joiden kärjet oli tehty makroskooppisista timanteista. Timantteja tarvittiin näin monta, jotta kohinan vaikutus tuloksiin saatiin eliminoitua.

Mittaushetkellä kutakin timanttia puristettiin pikonewton-tason voimalla, joka mitattiin. Kun koejärjestelyä kuvattiin samanaikaisesti läpäisyelektronimikroskoopilla eli ”temillä”, saatiin määritettyä muodonmuutoksen suuruus. Näistä tiedoista laskettiin kimmokerroin.

Tutkijoiden tieteellisen artikkelin ensimmäisenä kirjoittajana mainitaan Jiaqi Zhang. Tämä maininta tarkoittaa tyypillisesti suurinta vastuuta käytännön työstä.

(*) Timanttikiteen mitoista

Luvut 22 timanttiatomia vierekkäin ja 11 000 atomia koko kuutiossa ovat mittaustarkkuuden rajoissa keskenään linjassa, sillä 22³ = 10 648.

Timanttikiteessä lähimmät hiiliatomit ovat kuitenkin toisistaan vain 0,154 nanometrin päässä. Se tarkoittaisi, että 4 nanometrin kiteeseen mahtuisi 26 atomia vierekkäin.

Näennäinen ristiriita johtuu siitä, että timanttihila on monimutkaisempi kuin yksinkertainen kuutiollinen hila, jossa atomien määrä voidaan laskea periaatteella lähinaapuriatomien määrä kuution sivulla potenssiin kolme. Lähimmät naapurit timanttikiteessä sijaitsevatkin toisiaan hieman lähempänä kuin mikä on läheisten timanttiatomien keskimääräinen etäisyys samalla linjalla tai jollakin muulla linjalla kiteessä.

Kidesymmetrian puolesta timantti on kuitenkin kuutiollinen kide. Yleisiä kuutiollisia kidemuotoja ovat pintakeskinen kuutiollinen eli tiiveimmin pakattu kuutiollinen, tilakeskinen kuutiollinen, yksinkertainen kuutiollinen sekä timantti.

Itäisen Suomenlahden saaristoon pultataan liuta puomien kiinnitysrenkaita. Niiden on tarkoitus auttaa ehkäisemään öljyonnettomuuksien aiheuttamia vahinkoja herkälle luonnolle.

Öljyonnettomuuden riski Suomenlahdella on korkeampi kuin vuosiin. Syynä tähän ovat Venäjän sotakassaa rahoittavat vanhat ja huonokuntoiset varjolaivastoon kuuluvat öljytankkerit.

Usein vakuuttamattomat öljytankkerit liikkuvat alueella ennätysmäärin. Lisäksi merenkulun navigointijärjestelmissä, kuten satelliittinavigoinnissa, on havaittu poikkeamia.

Nyt Suomessa aloitetaan toimenpiteet vahinkojen torjumiseksi.

”Vedetään pultit”

John Nurmisen Säätiö tiedottaa käynnistävänsä yhdessä Suomen viranomaisten kanssa merenpuolustusprojektin, jolla rakennetaan itäisen Suomenlahden saaristoon pysyvä öljyntorjuntapuomien kiinnitysjärjestelmä.

Käytännössä kyse on tiedotteen mukaan saaristokallioon pultattavista kalliorenkaista, joihin öljyntorjuntapuomit voidaan kiinnittää nopeasti öljyonnettomuuden sattuessa.

Projektia rahoitetaan “Vedetään pultit Itämeren puolesta!” -nimisellä kampanjalla, joka kerää lahjoituksia kansalaisilta ja yrityksiltä.

Toimenpiteillä vahvistetaan itäisen Suomenlahden torjuntavalmiutta. Säätiö kerää rahaa toimiin kevään kestävällä merenpuolustuskampanjalla.

Kiinnitysjärjestelmän ansiosta öljyntorjuntapuomit voidaan asentaa paikoilleen heti, kun uhka havaitaan, eli ennen kuin öljy ehtii rantaan, saaristoon tai herkille luontoalueille. Keino on yksinkertainen ja kustannustehokas ja sillä voidaan suojata merkittäviä alueita Suomenlahdella.

Ensimmäisessä vaiheessa kalliorenkaita asennetaan Suomen rannikolle Pyhtäältä Virolahdelle.

Ennakointi säästää rahaa, luontoa ja terveyttä

Viime viikkoina Suomenlahden perällä Venäjällä sijaitsevat Koiviston ja Laukaansuun öljysatamat ovat olleet Ukrainan droonihyökkäysten kohteina. Niiden kautta kulkee lähes puolet Venäjän meriteitse tapahtuvasta öljyviennistä.

Vaikka iskut vaikuttavat öljynvientiin, se on silti runsasta.

Tallinnan yliopiston mallinnuksen mukaan vakava 30 000 tonnin öljyonnettomuus Suomenlahdella voisi levittää öljyä Suomen rannikolle 185 kilometrin matkalle Inkoosta itään Haminan taakse.

John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt korostaa tiedotteessa, että ennakointi on nyt välttämätöntä.

”Vielä voimme tehdä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja tukea viranomaisten valmiutta tehokkaaseen öljyntorjuntaan”, Arrakoski-Engardt sanoo.

Lisäksi ennakointi säästää rahaa. Arvioiden mukaan öljyonnettomuuden jälkitorjunta ja puhdistustyöt ovat vähintään kymmenen kertaa kalliimpia kuin varautumistoimet, joiden avulla torjunta voidaan käynnistää ajoissa ja näin estää öljyn leviäminen mökkirannoille ja saaristoluontoon.

Samalla voidaan välttää pitkäaikaisia vaikutuksia luontoon, elinkeinoihin ja ihmisten terveyteen.

Suomenlahden merivartiosto vastaa avomerellä tapahtuvien ympäristövahinkojen torjunnasta ja tekee tiivistä yhteistyötä rannikon pelastuslaitosten kanssa.

”Ympäristövahinkoriski on tällä hetkellä korkealla Suomenlahdella varjolaivaston sekä merenkulun navigointijärjestelmissä havaittujen poikkeamien vuoksi. Saaristoon asennettavat kiinnityspisteet nopeuttavat torjuntatoimia merkittävästi”, kertoo pelastuksen toimialajohtaja Jukka-Pekka Lumilahti Suomenlahden merivartiostosta.

Liikkeellä on nyt huijauskampanja, jossa tekstiviestissä väitetään vastaanottajan tehneen ajanvarauksen koronavirusrokotukseen. Viestissä on linkki, jonka pitäisi johtaa ajanvaraussivulle. Puhelinnumero kuuluu kuitenkin ravintoyrittäjälle eikä terveydenhoitoa antavalle taholle.

Huijauksia tehdään tavallisten aihepiirien lisäksi juuri tällä hetkellä innokkaasti terveysaiheisiin liittyen.

Huijauksessa käytetty sivusto sijaitsee .fi-päätteisellä sivustolla, joka viittaa Suomen verkkotunnuksiin. Huijarit ovat useimmiten käyttäneet muita kuin .fi-sivustoja, joihin Suomen viranomaisten on vaikeampaa puuttua. Huijauksia voi olla missä tahansa verkko-osoitteessa, mutta .fi-osoitteita ei näy huijauksissa kovin usein.

Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Juha Tretjakov sanoo, että tiedossa ei ole, onko .fi-loppuisilla verkkosivuilla olevien huijausten määrä kasvanut.

Hyvä uutinen on, että Kyberturvallisuuskeskuksella on Tretjakovin mukaan nopeat keinot sulkea huijauksissa käytetyt .fi-osoitteet. Epäilyttävistä sivustoista voi ilmoittaa Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilla olevalla lomakkeella.

Jos linkkiä on ehtinyt klikata ja sitä kautta käydyssä prosessissa on menettänyt rahaa, asiasta tulee tehdä rikosilmoitus poliisille.

Some- ja teknologiamammutti Meta asentaa työntekijöidensä tietokoneille uuden valvontaohjelman, jonka tarkoituksena on seurata hiiren ja näppäimistön käyttöä. Yhtiön mukaan kerätyllä datalla koulutetaan yhtiön tekoälykielimalleja. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

Kun kielimalli on koulutettu kymmenien tuhansien työntekijöiden käyttödatalla, se voisi teoriassa tehdä tiettyjä tehtäviä itsenäisesti. Model Capability Initiative (MCI) -nimellä tunnettu ohjelma ottaa myös aika-ajoin kuvankaappauksia työntekijöiden ruuduista. Tarkoituksena on lisätä tekoälyn ymmärrystä sellaisista käyttötapauksista, joita sen on toistaiseksi hyvin vaikea ymmärtää. Näihin lukeutuu esimerkiksi pudotusvalikoiden valinta ja näppäimistöön sidotut pikakomennot.

Lopullinen tavoite on tietysti työn tehokkuuden parantaminen. Kun tekoälyä koulutetaan tavallisella käyttödatalla, se voi jossain vaiheessa korvata suuren määrän ihmistyötä itsenäisesti.

Yhtiön työntekijät eivät vähemmän yllättäen ole innoissaan uudesta valvontateknologiasta. Business Insiderin mukaan he ovat ryhtyneet kapinaan.

”Tämä aiheuttaa minussa syvää epämukavuuden tunnetta. Miten tästä voi kieltäytyä?” kuului eniten kannatusta saanut kysymys yhtiön sisäisessä viestintäkanavassa. Suosituin reaktioemoji oli puolestaan punainen, vihainen naama.

Johdon vastaus ei onnistunut taltuttamaan vastareaktiota.

”Ohjelmasta ei voi kieltäytyä niillä tietokoneilla, jotka yhtiö on tarjonnut”, Metan teknologiajohtaja Andrew Bosworth vastasi työntekijöille. Vastaus on BI:n mukaan kerännyt laajasti kritiikkiä ja epäuskoisia reaktioita.

Yhtiö pyrkii vakuuttamaan medialle, että ohjelmassa on niin sanotut ”turvakaiteet”, jotta sen keräämää dataa ei käytetä muuhun kuin tekoälyn kouluttamiseen. Metan työntekijöille tietokoneen valvonta ei ole varsinaisesti uutta, sillä yhtiön järjestelmiin liitetyt tietokoneet ovat jo pidempään ilmoittaneet käyttäjälle, että sen käyttöä valvotaan aktiivisesti. Valvonnan syvyys on tosin kasvanut uuden ohjelman myötä huomattavasti.

Venäjältä peräisin oleva lentojen ja puhelujen häirintä on lisääntynyt kuluvan kevään aikana Suomessa, kertoo liikenne- ja viestintävirasto Traficom tiedotteessaan. Häirinnän avulla Venäjä pyrkii suojaamaan kriittisiä kohteitaan.

Satelliittinavigoinnin (GNSS) häiriöitä on havaittu ilmailussa vuorokauden ympäri. Häiriöitä on ollut eniten maan etelä- ja keskiosissa. GNSS-häiriöt vaikuttavat erityisesti ilmailuun ja merenkulkuun, joissa järjestelmää käytetään navigoinnissa.

Matkaviestinhäiriöitä on havaittu Kaakkois-Suomessa lähellä itärajaa. Aiemmin häiriöt painottuivat yöaikaan. Uusimpien tietojen mukaan niitä voi esiintyä myös päivällä.

Häiriöt voivat aiheuttaa yhteyksien heikkenemistä ja puhelujen katkeamisia. Hätäpuhelua soitettaessa yhteys ohjautuu lähimpään toimivaan matkaviestinverkkoon, vaikka oman operaattorin verkko ei olisi käytössä.

Häiriöhavaintojen määrä on kasvanut helmikuusta 2026 alkaen.

Traficom on lähettänyt huhtikuussa Venäjälle uudet viralliset häiriöilmoitukset satelliittinavigointi- ja matkaviestinhäiriöistä. Ilmoitus on lähetetty myös Kansainväliselle televiestintäliitolle.

Valmet Automotive on sopinut Carrus Delta -yhtiön kanssa pitkäaikaiseksi kuvatun yhteistyösopimuksen linja-autojen valmistuksesta Uudenkaupungin autotehtaalla.

Valmet Automotive on sopimusvalmistajana kärsinyt merkittävästi viime vuosina Euroopan autotuotannon heikosta kysynnästä. Yhtiö kertoikin viime syksynä strategiastaan laajentaa tuotantoa myös muille teollisuudenaloille kuin henkilöautoihin.

”Linja-autojen tuotanto sopii täydellisesti tähän strategiaan, sillä se hyödyntää Valmet Automotiven vahvaa asiantuntemusta sähköistyksessä, modernissa tuotantoinfrastruktuurissa sekä tehokkaassa laadunhallinnassa”, yhtiön tiedotteessa kuvataan.

”Tuomme yhteen kahden vahvan, pitkän historian omaavan länsisuomalaisen yrityksen parhaat kyvyt ja ominaisuudet. Yhteistyö tarjoaa myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia osaavalle ja jatkuvaan kehittymiseen sitoutuneelle henkilöstöllemme”, sanoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Pasi Rannus tiedotteessa.

Carrus Delta on Liedossa kotipaikkaansa pitävä suomalaisyhtiö, joka valmistaa bussikoreja yhteistyössä Volvon kanssa. Aiemmin yhtiön omisti Volvo, mutta se siirtyi jo lähes 20 vuotta sitten suomalaisten sijoittajien ja yhtiön johdon omistukseen. Yhtiön tuotannosta yli 75 prosenttia suuntaa vientiin.

”Olemme äskettäin lanseeranneet uusia tuotteita yhteistyössä Volvon kanssa. Nämä tuotteet vastaavat osaltaan myös päästöttömien kuljetusratkaisujen kasvavaan kysyntään tarjoamalla täysin sähköisen linja-autovaihtoehdon. Uudet tuotteet ovat saaneet erittäin hyvän vastaanoton. Yhteistyö Valmet Automotiven kanssa mahdollistaa vastaamisen markkinoiden kasvavaan kysyntään”, sanoo Carrus Deltan toimitusjohtaja Petteri Vuori tiedotteessa.

”Carrus Deltan ja Valmet Automotiven yhteistyö Volvon yksikerroksisten linja-autonkorien valmistuksessa on näkökulmastamme hyvin positiivinen asia. Carrus Delta on Volvon pitkäaikainen luottokumppani, ja nyt sovittu yhteistyö Valmet Automotiven kanssa tuo vielä lisää joustavuutta ja uutta tuotantokapasiteettia kestävän kehityksen mukaiseen tuotevalikoimaamme”, Volvo Buses -yhtiön Euroopan-toimintojen johtaja Thomas Nylund sanoo tiedotteessa.

Valmistelut tuotannon käynnistämiseksi alkavat tiedotteen mukaan heti, ja ensimmäisten linja-autojen on määrä valmistua Uudessakaupungissa vielä tämän vuoden lopulla.

Yhteistyö kattaa yksikerroksisten linja-autojen sarjatuotannon sekä diesel- että täyssähköisillä voimalinjoilla. Valmet Automotiven mukaan tuotannolla on merkittävä työllisyysvaikutus, jota ei tarkemmin kuvata tiedotteessa.

Viime joulukuussa Valmet Automotive kertoi sopineensa Patrian kanssa panssaroitujen ajoneuvojen valmistuksesta Uudenkaupungin autotehtaalla. Näiden panssaroitujen ajoneuvojen tuotannon arvioitiin tuolloin alkavan arviolta tämän vuoden jälkipuoliskon aikana.

Teknologian tutkimuskeskus VTT aloittaa muutosneuvottelut, jotka voivat johtaa enintään 190 henkilön irtisanomiseen.

Tiedotteen mukaan neuvottelut alkavat maanantaina 27. huhtikuuta, ja niiden piirissä on koko VTT:n noin 2 430 hengen henkilöstö.

Toimenpiteiden taustalla on kesäkuussa julkaistava uusi strategia, jolla organisaatiota kehitetään vastaamaan paremmin yritysten ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Tiedotteen mukaan VTT pyrkii samalla muuttamaan kustannusrakennettaan, jotta resursseja voidaan suunnata entistä vahvemmin vaikuttavaan tutkimustyöhön.

Muutosneuvottelujen arvioitu kesto on kolme viikkoa, ja vasta niiden aikana selviää, mihin toimintoihin ja rooleihin mahdolliset vähennykset kohdistuvat.

VTT kaavailee kuitenkin jatkavansa toimintaa kaikilla kuudella nykyisellä paikkakunnallaan, jotka ovat Espoo, Tampere, Oulu, Jyväskylä, Kuopio ja Kajaani.