Uutiset ja blogit

På sistone har man kunnat läsa om datacenter under vattnet och till och med datacenter som planeras inne i flytande vindkraftverk.

Nu har två japanska företag bestämt sig för att placera ett datacenter i ett gammalt fartyg.

Avtalets ena part, Mitsui O.S.K. Lines (MOL), är ett av världens största rederier, medan Hitachi har stark kompetens av att driva datacenter.

Efterfrågan på datacenter ökat i samband med den ökade AI användningen under de senaste åren.

Utmaningar handlar främst om att hitta lämplig mark där det finns färdig omgivande infrastruktur samt tillgång till kylvatten och el.

Om ett datacenter byggs i ett begagnat fartyg behövs ingen mark.

Enligt MOL:s pressmeddelande skulle byggprocessen dessutom gå snabbare. Ett fartyg kan byggas om till datacenter på ungefär ett år, medan ett traditionellt landbaserat center vanligtvis tar cirka tre år att bygga.

Lösningen sägs också vara mer kostnadseffektiv än vanliga landbaserade datacenter.

”Till exempel skulle ett biltransportfartyg med en golvyta på cirka 54 000 kvadratmeter kunna omvanlas till ett datacenter av samma storleksordning som Japans största landbaserade datacenter”, skriver MOL i sitt pressmeddelande.

Som jämförelse har Telia Helsinki Data Center i Sockenbacka i Helsingfors en yta på 34 000 kvadratmeter.

Ett flytande datacenter skulle kunna utnyttja havsvatten för kylning.

I pressmeddelandet anges inte var fartyget skulle placeras eller hur det skulle försörjas med tillräckligt med el för driften. Fördelen är dock att ett fartyg kan flyttas runt.

Företagens mål är att ta det första flytande datacentret i bruk tidigast år 2027.

De första projekten planeras i Japan och eventuellt även i Malaysia eller USA.

Lue lisää:

Suomalainen Woodio aloittaa vedenkestävien puukomposiittituotteiden massatuotannon viime vuonna valmistuneella Lahden-tehtaallaan.

Seitsemän miljoonan investointi mahdollistaa tuotantomäärän kymmenkertaistamisen. Takana on kymmenen vuoden tuotekehitystyö.

”Tehtaan valmistuskapasiteetti nousee kymmeniin tuhansiin, laajennuksen kanssa jopa 70 000 kappaleeseen vuodessa”, Woodion toimitusjohtaja Erkka Lumme kertoo.

Tehtaalla on omat valmistuslinjat levyille, pesualtaille ja ammeille.

”Tuotteissa yhdistyvät vedenkestävyys ja wau-efekti.”

Kun värjätty puuhake valetaan muotissa kirkkaaseen hartsiin, syntyy kolmiulotteinen vaikutelma. Standardivärejä on 13, mukaan lukien suunnittelija Minna Parikan huvilassa lanseerattu pinkki.

Woodio profiloituu premium-markkinoille. Suosituin tuote on pesuallas, joiden hinta alkaa 500 eurosta. WC-istuin maksaa noin 1 150 euroa, nelimetrinen pöytälevy noin 1 700 euroa.

Myynnistä 64 prosenttia kanavoituu suurten projektien kautta. Tyypillisiä asiakkaita ovat hotellit, ravintolat ja toimistotilat.

Suurissa kohteissa räätälöidyt tuotteet ovat mahdollisia. Esimerkiksi Valo-hotelliin Helsingissä toimitettiin yli 300 sinne suunniteltua allasta.

Energiaa säästyy

Ulkonäön lisäksi merkittävä etu on materiaalin alhaiset päästöt. Keramiikka kovetetaan yli 1 200-asteisessa uunissa. Woodion muoteissa kiertää alkujaan 100-asteinen vesi alle tunnin ajan.

Hakkeena käytetään virolaista haapaa ja kotimaista mänty- ja kuusipurua teollisuuden sivuvirroista. Biohartsi tulee italialaiselta Polynt Groupilta.

Painoprosenteissa biomateriaalin osuus komposiitista on noin 60 prosenttia. Hiilijalanjälki on jopa 80 prosenttia pienempi kuin vastaavien keraamisten tai kivipohjaisten tuotteiden. Valmistus kuluttaa myös vähemmän vettä.

”Vähäpäästöisiin tuotteisiin ohjaavat monessa maassa lainsäädäntö ja valveutuneet asiakkaat.”

Euroopan myynti toimii paikallisten agenttien voimin. Vienti on lähtenyt parhaiten käyntiin Britanniasta. Siellä Woodion puukylpyammeita esiteltiin kuninkaallisillekin Uusi puu -näyttelyssä, jossa haluttiin korostaa suomalaisen metsäteollisuuden innovointikykyä.

Ruotsalaisen kylpyhuonekalusteiden jakelijan Macro Designin valikoimissa Woodio on ollut jo muutaman vuoden.

Tuotteet soveltuvat myös jälleenmyyjille, sillä niitä voi työstää puusepän työkaluilla. Jälkikäteen tehty sahaus tai läpivienti ei heikennä vedenpitävyyttä.

”Tuote ei rikkoudu helposti. Sen voi myös korjata, mitä et voi tehdä keramiikalle.”

120 asteen lämpöä materiaali kestää tunnin.

Laivassa massalla on merkitystä

Woodion uusimpana näyteikkunana toimii Meyer Turun omistaman Piikkio Worksin rakentama mallihytti. Se on osa laivanrakennusyhtiön nelivuotista projektia, jossa pyritään saamaan laiva nettonollapäästöiseksi.

Mallihytin sisustuksessa on käytetty pääosin kotimaisten toimijoiden materiaaleja ja ratkaisuja, joilla on aiempaa pienemmät ympäristövaikutukset.

Hyttien valmistus ja massa ovat vain yksi osa aluksen energiankulutuksesta. Myös käytönaikaisella veden- ja energiankäytöllä on merkittävä vaikutus elinkaarikustannuksiin. Laivassa vesi on kuljetettava mukana ja sitä puhdistetaan, joten se vaikuttaa suoraan myös tankkien kokoon.

Projektissa hytin painoa on saatu vähennettyä 19 prosenttia. Kylpyhuoneen päämateriaalina on Woodion puukomposiitti, jonka kuutiopaino on 1 130 kilogrammaa. Keramiikalla ja marmorilla se on noin 2 500 kg.

Kivipohjaisiin komposiitteihin verrattuna puukomposiitti on noin 30 prosenttia kevyempää.

Kevyemmät ratkaisut vaikuttavat aluksen energiankulutukseen koko sen elinkaaren ajan. Meyer Turun rakentamassa maailman suurimmassa Icon of the Seas -risteilyaluksessa on 2 805 hyttiä matkustajille ja 1 175 miehistölle.

Meyer ei kerro hyttimoduulin keskimääräistä massaa. Arviomme mukaan, jos hyttimoduulin massa on 1 000 kg, 19 prosentin painonsäästö on noin 200 kilogrammaa. 4 000 hytillä painonsäästöksi tulisi 800 tonnia.

Rahtialuksessa massansäästö saadaan hyödynnettyä suurempana kantavuutena.

Matkustaja-aluksessa massansäästö ei välttämättä realisoidu alukseen, se mahdollistaa suuremman hyttimäärän ilman, että aluksen vakaus kärsii kohonneesta massakeskipisteestä. Jättiristeilijöistä voi näin rakentaa entistä suurempia.

Woodiolle hyttiprojekti on tärkeä referenssi.

”Meillä on projektista todella suuret odotukset. Tällä on potentiaalia keskeisimmäksi vientituotteeksi”, Lumme kertoo.

Uuden tehtaan myötä Woodion tuotanto on mahdollista skaalata. Vuoden 2025 liikevaihto on mallisto- ja tuotantomuutosten takia edellisvuoden tasolla, mutta kuluva vuosi näyttää jo aivan erilaiselta.

”Ensimmäisen vuosineljänneksen perusteella kasvuloikka kahden miljoonan liikevaihtoon on mahdollinen.”

Tuotannollistaminen ja vientiponnistelut vaativat vielä lisärahoitusta. Woodio aikoo kerätä 10–15 miljoonaa euroa käynnissä olevalla rahoituskierroksella.

Tekoäly vyöryy nyt vauhdilla suomalaisille työpaikoille. Erilaisia tekoälytyökaluja tupsahtelee koko ajan lisää, mikä tuo myös huolen siitä, onko omalle työpanokselle enää tarvetta.

Onko insinööreille enää töitä tulevaisuuden tekoäly-yhteiskunnassa?

Innovaatio- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija Mikko Särelä Tekniikan Akateemisista ei usko, että mikään insinööriala tai mitkään insinöörien työtehtävät ovat turvassa tekoälyltä.

”Näyttää siltä, että tekoäly tulee kaikkiin töihin”, Särelä sanoo Tekniikka&Taloudelle.

”Ne, jotka luulevat, ettei tekoäly koske heidän alaansa, ovat väärässä.”

Tekoälyn kehitys on nyt niin nopeaa, että asiat, jotka olivat vuosi sitten mahdottomia, ovat nyt arkipäivää.

”Tekoälymallit kehittyvät koko ajan, ja hinnat tulevat alaspäin hirveää vauhtia. Hinta voi tippua vuoden aikana sadasosaan aiemmasta.”

Yllättävää kyllä, valtaosa insinööreistä ei silti ole huolissaan työnsä puolesta, kertoo Tekin viime vuonna tekemä tutkimus.

”Selvää on, että tekoäly muuttaa työtä. Enemmän ollaankin huolissaan muutosvauhdista ja siitä, pysytäänkö itse muutoksen kyydissä”, Särelä toteaa.

Hänen mukaansa tekoälystä tulee apuri, joka pystyy hoitamaan työhön liittyviä rutiineja. Insinöörin tehtäväksi jää kyky hallita isoja kokonaisuuksia ja nähdä kokonaiskuva.

”Ihmisen työkuva siirtyy siihen, että hänen pitää tietää, mitä tehdä. Se vaatii enemmän osaamista kuin ennen. Pitää ymmärtää, mistä voi luopua ja mitä uutta pitää tehdä”, Särelä kuvaa.

Suomen suurin insinööritoimisto Etteplan kertoi pari kuukautta sitten, että se vähentää työvoimaa juuri tekoälyn takia. Selvimmin tekoäly vähentääkin tällä hetkellä koodareiden työtä.

”Ohjelmistokehityksessä tekoäly vähentää tällä hetkellä koodaajien tarvetta”, Särelä myöntää mutta muistuttaa, että samalla se luo uusia mahdollisuuksia.

”Vaikka tekoäly tekisi peruskoodauksen, koodarin pitää edelleen määritellä asiakkaan kanssa, mitä vaatimuksia ohjelmiston pitää täyttää.”

Introverttien nörttikoodarien aika on siis ohi. Nyt pitää olla ihmissuhdetaitoja asiakkaan kohtaamiseen.

Särelä muistuttaa, että aiemminkin teknologiassa on ollut vastaavia isoja loikkauksia, joiden on pelätty vievän kaikki työt. Ja lopulta löytyy paljon uusia tehtäviä, joita on syntynyt teknologialoikan takia.

”Tässä voi syntyä väliaikainen kuoppa. Voi olla, että jatkossa koodareilta vaaditaan enemmän ihmissuhdetaitoja ja kokonaisuuden hallinnan osaamista.”

”Kun ymmärtää ison kuvan, löytää oikean tehtävän tekoälylle.”

Tärkeintä Särelän mukaan on, että yrityksissä pitää nyt raivata tilaa uuden oppimiselle.

”Siitä tulee keskeinen kilpailukykytekijä. Ne yritykset, jotka ymmärtävät, että tuottavuudelle ja uuden oppimiselle pitää antaa tilaa, ovat tulevaisuuden voittajia.”

Tekin viime vuonna tekemässä kyselytutkimuksessa kysyttiin, miten tekoäly on vaikuttanut käsitykseen työsuhteen vakaudesta.

Vastaajista hyvin harva oli sitä mieltä, että tekoäly on heikentänyt työsuhteen vakautta.

Jos koodarien työt loppuvat, tai ainakin vähentyvät, niin miten käy muiden suunnittelijoiden? Ovatko rakennesuunnittelijat turvassa tekoälyltä?

Eivät, sanoo Skolin puheenjohtaja Jessica Karhu T&T:lle.

”Varmasti on sellaisia suunnittelutöitä, joita tekoäly tekee nopeammin ja jopa virheettömämmin. Alalla puhutaan, että tekoälytiimit ovat hyvin tehokkaita”, Karhu sanoo.

Ongelmana on, että rutiinisuunnittelut ja helpot työt ovat olleet niitä, joilla nuoret suunnittelijat ovat opetelleet alalle. Jos nämä työt siirtyvät tekoälylle, nuorten on vaikea kasvattaa osaamistaan.

”Ammattitaitoa ei saa, ellei ole ollut pitkään alalla. Jos nuoret eivät pääse tekemään helppoja töitä, mistä jatkossa löytyvät ne suunnittelijat, jotka pystyvät suunnittelemaan erityisen vaikeita ja vaativia kohteita”, Karhu kysyy.

”Sellaisten kohteiden suunnittelu edellyttää pitkää kokemusta ja ymmärrystä vaativista rakenteista.”

Rakennetun ympäristön akateemisten järjestö RIL:n toimitusjohtaja Janne Tähtikunnas muistuttaa myös vastuukysymyksistä.

”Kun pitää oikeasti tehdä päätöksiä, niin se vaatii ihmisen”, Tähtikunnas sanoo.

”Tekoäly ei kanna vastuuta, ja rakennusalalla on lähtökohtaisesti aina joku luonnollinen henkilö, joka on vastuussa.”

Mitkä insinöörin työt ovat sitten turvassa tekoälyltä?

”Kaikki sellaiset alat, joissa täytyy luoda uutta, joissa pitää kokeilla ja miettiä”, Jessica Karhu pohtii.

Myös sellaiset työt, joissa ollaan tekemisissä konkreettisten asioiden kanssa, ovat paremmin turvassa tekoälyltä. Rakennustyömaalla on työmaainsinöörejä ja työmaan johtajia, samoin tuotantolaitoksissa.

Janne Tähtikunnas uskookin tekoälyn helpottavan tulevaisuuden työvoimapulaa.

”Ihmisiä on jäämässä paljon eläkkeelle ja nuorten määrä vähenee koko ajan. Meillä on oikeasti tarve tehostaa toimintaa.”

Karhu uskoo, että myös insinöörialojen opetuksen pitää muuttua.

Nyt opiskelijat saavat esimerkiksi laskareista tekoälyn avulla täysiä pisteitä, mutta eivät pääse tenteistä läpi, sillä tentissä pitäisi osata laskea itse.

”Mutta eihän työelämässä kukaan laske itse lujuuksia”, Karhu sanoo ja muistuttaa, että koulutuksen tavoitteena on saada opiskelija ymmärtämään, onko vastaus järkeenkäypä.

”Nyt koko opetus pitäisi miettiä uudestaan.”

Bittejä ja atomeja

Professori Antti Oulasvirta Aalto-yliopistosta tutkii ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta. Hänellä on selvä näkemys siitä, mikä on se mekanismi, jolla tekoäly syrjäyttää ihmisen.

”Insinöörin tehtävät voidaan jakaa kahteen kategoriaan: bitteihin ja atomeihin”, Oulasvirta kuvaa.

”Tekoäly vääntää bittiä, joten huonoimmassa tilanteessa ovat alat, joissa on eniten bittejä.”

Käytännössä kaikki työtehtävät, joissa toimitaan bittien kanssa, muuttuvat tekoälyn myötä.

”Ihmisen rooli ei katoa, mutta työnkuva muuttuu. Tulevaisuudessa esimerkiksi ohjelmoijia tarvitaan vähemmän.”

Oulasvirran mukaan tekoäly on selvää jatkumoa tietotekniikan kehitykselle, joka on muuttanut työelämää jo 1970-luvulta lähtien.

Kyse ei siis ole mistään uudesta asiasta, vain uudesta hyppäyksestä tietotekniikan kehityksessä.

”Sillä voi kuitenkin olla katastrofaalisia seurauksia, jos osaajat potkitaan työpaikoilta pois tämän takia.”

Ne insinöörien työt, jotka koskevat atomeja, ovat paremmassa turvassa tekoälyltä.

”Kaikki fysikaalinen todellisuus on sellaista, johon tekoäly ei vaikuta niin paljon. Ei nykyajan tekoäly voi mennä raksalle töihin.”

Oulasvirta ei kuitenkaan pidä rakentavana ajatusta, että tekoäly vie työt.

”Meidän pitäisi päästä penseästä tekoälyasenteesta, jossa ihminen ja tekoäly asetetaan vastakkain. Sen sijaan voisi ajatella, että ihminen on parempi tekoälyn kanssa kuin kumpikaan yksinään”, Oulasvirta huomauttaa.

”Ennen kaikkea meidän pitää aktiivisesti kehittää uusia käytänteitä ja koulutusta hyödyntämään tekoälyä.”

Lue lisää:

Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI on onnistunut palauttamaan rikoksesta epäilyn puhelimesta poistetut, viestipalvelu Signalissa lähetetyt viestit ainakin osittain, kertoo 404. Viestit löytyivät, vaikka ne ja koko sovellus oli poistettu puhelimesta.

404:n mukaan FBI käytti niiden palauttamisessa hyväkseen iPhone-puhelimien sisäistä ilmoitustietokantaa, johon tallentuvat saapuvien viestien esikatselutekstit. Tämä tallennus tapahtuu, mikäli käyttäjä on sallinut sovelluksen ilmoitukset lukitusnäytöllä.

Tämänkaltainen tietoinen tietomurto vaatii tutkijoilta fyysisen pääsyn epäillyn laitteelle sekä erilaisia erikoisohjelmistoja, jotka on kehitetty poliisivoimien käyttöön. Haavoittuvuus ei koske ainoastaan Signalia, vaan kaikkia sovelluksia, joille käyttäjä on antanut luvan lähettää ilmoituksia puhelimen näytölle. Käyttäjä voi suojautua urkinnalta muuttamalla Signalin tai muun sovelluksen ilmoitusasetuksia siten, että sen lähettämissä ilmoituksissa ei näytetä viestin sisältöä tai lähettäjää.

Tiedot käyvät ilmi oikeudenkäyntidokumenteista, jotka koskivat Texasin Alvaradossa sijaitsevan ICE-maahanmuuttoviranomaisten säilöönottokeskuksen lähettyvillä tapahtunutta ilkivaltaa ja poliisien ampumista.

Yritykset väittävät tekoälyn lisäävän tuottavuutta, mutta monet työntekijät kokevat sen päinvastoin lisänneen työtehoa vähentävää “workslopia”, Guardian kertoo.

Termi workslop on johdettu AI-slopista eli tekoälytauhkasta. Työtauhkalla tarkoitetaan tekoälyn tekemää työtä, jonka tuottamat tekstit näyttävät ensisilmäyksellä valmiilta käyttöön, mutta joissa on usein virheitä, jotka vaativat paljon tarkistamista ja korjaamista.

Tutkimukset osoittavat jyrkän eron johdon ja työntekijöiden näkemyksissä: 92 prosenttia johtajista sanoo tekoälyn parantavan tuottavuutta, mutta 40 prosenttia toimistotyöläisistä ei koe sen säästävän aikaa lainkaan. Yritykset vähentävät työntekijöitään luottaen tehokkuuden parantumiseen ja kannustavat työntekijöitä käyttämään uusia työkaluja ilman ihmeempää koulutusta. Samaan aikaan useat tutkimukset, kuten MIT:n ja Deloitten raportit osoittavat, että suurin osa yrityksistä ei vielä saa investoinneissa todellista tuottoa tai rahallista hyötyä.

Guardianin haastattelema kyberturvallisuusfirman markkinointipuolen työntekijä kertoo, että hänen yrityksessään tekoälyn käyttöönotto yhdessä henkilöstövähennysten kanssa laskivat sekä laatua että työmoraalia. Työntekijät kertovat lehdelle käyttävänsä nyt enemmän aikaa tekoälyn virheiden oikaisemiseen kuin jos he tekisivät työnsä alusta asti itse.

Workslop-termin keksimisessä mukana ollut Stanfordin tutkija Jeff Hancock arvioi, että tekoälytyökalut voi kehityttyään parantaa työtehoa, mutta nyt käyttöönottovaiheessa vaikutus voi olla jopa päinvastainen. Tekoälyn tekemien virheiden vuoksi tulosten tarkistamiseen ja korjaustyöhön kuluva työaika aiheuttaa miljoonien dollarien tuottavuustappiot suurissa organisaatioissa.

Myös esimerkiksi terveydenhoidon potilasviestinnässä tekoälytyökalun avulla luotu materiaali voi johtaa asiakas- ja potilasviestinnässä virheisiin tai työlääseen tekstien korjailemiseen.

Facebookin perustaja ja nykyisen sosiaalisen median mammutti Metan toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on kloonaamassa itsensä, jotta hänen ei tarvitse osallistua erilaisiin kokouksiin nykyiseen tahtiin, kertoo Financial Timesin raportti. Tekoälyllä toteutettu klooniversio noudattelee raportin mukaan miljardöörin käyttäytymistä ja äänensävyjä, jotta kokousten osallistujille tulee tunne, että pomo on paikalla.

Klooniversio on tarkoitettu pääasiassa yhtiön sisäiseen viestintään ja työntekijöiden kanssa kommunikointiin. Yhtiön ulkopuolelle Zuckerberg aikoo siis ilmeisesti jakaa edelleen aikaansa vanhaan tapaan. Kloonin käyttämä kielimalli on koulutettu Zuckerbergin aiempien sähköpostien, kokousmuistioiden, julkisten lausuntojen ja viestintätyylin pohjalta.

Järjestelmä toimii fotorealistisena 3d-hahmona, joka kykenee vastaamaan työntekijöiden kysymyksiin, antamaan palautetta ja selittämään Metan liiketoiminta- ja teknologiastrategiaa toimitusjohtajan näkökulmasta. Tarkoituksena on skaalata toimitusjohtajan kykyä johtaa valtavaa teknologiaorganisaatiota.

Raportin mukaan Zuckerbergin kloonihanke on osa Metan suurempaa tavoitetta kehittää ”henkilökohtaisia superälyjä” (personal superintelligence) ja integroida tekoälyä syvälle Metan päivittäiseen johtamiseen ja toimintaan. Zuckerbergin mukaan vuosi 2026 on käännekohta, jossa tekoäly muuttaa pysyvästi työntekoa ja sen tapoja.

Metalla on kova tarve saada vyölleen onnistuneita megaprojekteja, sillä sen vuosia jatkunut ”metaversumiprojekti” näyttää uponneen lopullisesti. Yhtiö käytti metaversumiin kymmeniä miljardeja dollareita. Meta näyttää jääneen ainakin toistaiseksi jälkeen myös tekoälykisassa, jossa yhtiön Llama-kielimallit ovat saavuttaneet uskollisen, mutta marginaalisen kokoisen fanikunnan. Yhtiö on panostanut tekoälyosaamiseen valtavilla rekrytoinneilla, ja osakkeenomistajat toivovat näkevänsä niiden tuloksia tämän vuoden aikana.

Aiemmin Turun tunnin junana tunnetulle Länsiradalle on laitettava lopullinen stoppi, katsoo kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk). Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Ovaska vaatii hallitusta luopumaan ratahankkeesta ensi viikon kehysriihessään.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) kertoi alun perin Sisä-Suomen Lehdelle, että hanke ei etene tämän hallituksen aikana. Aiemmin tavoite on ollut käynnistää ensimmäinen rakennusvaihe tämän vuoden aikana.

Viivästymisen vahvisti myös Länsirata Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen Iltalehdelle. Hänen mukaansa rakentaminen on mahdollistaa aloittaa vuonna 2028.

Ranne sanoi Sisä-Suomen Lehden mukaan myös, että ”homma on jumissa” ja arvioi, että rataa ei tule. Hän on suhtautunut länsiratahankkeeseen kriittisesti koko hallituskauden ajan.

Keskiviikkona viestialusta X:ssä julkaisemassaan viestissä ministeri kuitenkin vakuuttaa nykyhallituksen sitoutumista länsirataan.

”Tämä hallitus on ohjelmassaan sitoutunut Länsirata-hankkeen edistämiseen. Hankkeeseen on varattu 385 milj.€. Hankkeen suunnittelu ja prosessit jatkuvat katkeamatta. Yhtiön arvion mukaan suunnittelu jatkuu 2027 loppuun asti ja rakentamiseen siirtymistä tavoitellaan 2028”, Ranne kirjoittaa.

”Ei mitään järkeä roikottaa”

Eduskunnan liikennevaliokuntaa johtavan oppositioedustaja Ovaskan mukaan keskiviikon käänne on ”selkeä viesti siitä, että hankkeen toteuttamisella ei ole enää edellytyksiä”.

”Tässä tilanteessa ei ole enää mitään järkeä roikottaa mukana valtiolle ja kunnille liian kallista ja riskialtista hanketta. Länsiradan hyödyt Suomen talouskasvulle ja työllisyydelle ovat korkeintaan rajallisia samalla, kun hankkeen kustannusarviot ovat todennäköisesti alakanttiin laskettuja”, Ovaska ryöpyttää keskustan pitkään vastustamaa hanketta.

Ovaskan mukaan rakentamisen viivästyminen vuosilla ”tarkoittaisi käytännössä sitä, että kokonaiskustannukset karkaisivat hallinnasta”. Hän kyselee sosiaalisessa mediassa ministeri Ranteelta, tekeekö nykyhallitus enää taloudellisia sitoumuksia hankkeeseen ja mikä on tälle vaalikaudelle asiaan varattujen rahojen kohtalo. Ranne sanoi Sisä-Suomen Lehdessä, että ”meitä kehotetaan säästämään kyseiset hankerahat, mutta emme niitä voi säästää, kun emme ole niitä käyttäneetkään”.

Ovaskan mukaan vastuullinen liikennepolitiikka edellyttää hallitukselta nyt selkeää priorisointia.

”Sen sijaan, että niukat resurssit sidotaan epävarmoihin miljardiluokan megahankkeisiin, rahat tulisi kohdentaa kohteisiin, joilla on välitön ja laaja vaikutus koko Suomeen”, oppositiopoliitikko sanoo.

”Annan hallitukselle vinkiksi, että huonokuntoisten teiden, ratojen ja siltojen korjausvelka on jo kasvanut tasolle, joka uhkaa arjen liikkumista, elinkeinoelämän kuljetuksia ja koko liikennejärjestelmän toimivuutta.”

Uudet osakassopimukset syntyivät

Länsiratahankkeeseen tuli uusia mutkia, kun Kirkkonummi irtaantui hankkeesta. Kaikki länsiradan kuntaomistajat ovat kuitenkin nyt hyväksyneet tilanteen seurauksena päivitetyn osakassopimuksen, Länsirata Oy kertoi tiistaina päivitetyssä tilannekatsauksessaan.

Yhtiö kertoi, että länsirata voi siirtyä ensimmäiseen rakentamisvaiheeseen uuden osakassopimuksen allekirjoituksen jälkeen.

”Oletetussa aikataulussa ei ole edetty, joten Länsirata Oy joutuu myös päivittämään rakentamisen aikataulua. Aikataulun päivitys aloitetaan välittömästi, kun omistajat ovat solmineet uuden osakassopimuksen”, yhtiö kertoo infosivullaan.