Lähivuosina suomalaiskiinteistöihin asennetaan enenevissä määrin antureita, jotka tuottavat tietoa muun muassa lämpötilasta, ilmankosteudesta ja hiilidioksidipitoisuudesta. Tavoitteena on parantaa sekä energiatehokkuutta että sisäilman laatua.
Näin arvioi Digita, joka toteutti aiheesta kyselyn kiinteistöalan päättäjille tammikuussa. Yhtiö tarjoaa tietoliikenneratkaisuja, joilla antureiden data voidaan välittää tietojärjestelmille.
Anturit ovat osa iot-ratkaisuja (internet of things), joiden käyttöönottoa suunnittelevat erityisesti suuret vuokranantajat, liikekiinteistöjen hallinnoijat ja kunnat. Peräti 95 prosenttia kyselyn vastaajista ilmoitti, että investointien tärkein tavoite on energiatehokkuuden parantaminen.
Kyselyn mukaan noin kaksi kolmasosaa vastaajista aikoo lisätä investointejaan jonkin verran, ja kahdeksan prosenttia ilmoitti kasvattavansa panostuksiaan merkittävästi. Suurin osa suunnittelee sijoittavansa iot-ratkaisuihin 10 000–100 000 euroa, mutta joka kymmenes tähtää jopa yli 200 000 euron investointeihin.
Pieni anturi
Digitan iot-liiketoiminnan johtajan Tuomas Kolkan mukaan tavallisin ratkaisu on huoneistokohtainen lämpötila-anturi. Kyseessä on pieni, huomaamaton laite, joka mittaa sisälämpötilaa reaaliaikaisesti.
“Se paljastaa nopeasti, lämmitetäänkö liikaa tai liian vähän. On tiedossa, että parhaimmissa tapauksissa on saavutettu jopa 25–30 prosentin vuosisäästöt. Takaisinmaksu voi olla hyvinkin nopea”, Kolkka kertoo.
Anturit toimivat paristoilla. Digitan käyttämä lorawan-verkkoteknologia mahdollistaa paristojen vaihdon tyypillisesti vasta viiden vuoden välein. Anturit lähettävät mittaustulokset langattomasti verkon kautta palvelimelle.
Kuuluvuusongelmat ovat Kolkan mukaan harvinaisia, mutta erityisen paksujen rakenteiden tai energiatehokkaiden talojen yhteydessä on saatettu tarvita lisätukiasemia. Hänen mukaansa niiden asentaminen on lorawan-teknologialla kuitenkin helppoa ja kustannustehokasta.
Lorawan kilpailee markkinoilla muiden iot-verkkoteknologioiden, kuten nb-iot:n ja gsm-pohjaisten ratkaisujen kanssa. Kolkan mukaan gsm-verkkoon ei kuitenkaan kannata enää uusia järjestelmiä rakentaa. 3g-verkko on Suomessa jo suljettu ja 2g:n alasajoa saattaa arvioiden mukaan oilla edessä tämän vuosikymmenen lopulla.
Järjestelmä oppii
Digita tarjoaa iot-ratkaisuja kiinteistöihin yhteistyössä Danfoss Leanheatin kanssa. Yleensä järjestelmä sisältää huoneistoantureiden lisäksi laitteiston lämmönjakohuoneessa, joka kytketään kiinteistön ohjausjärjestelmään. Dataa hyödynnetään paitsi energiansäästössä myös koko lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan valvonnassa.
Data tarjoaa paitsi mahdollisuuksia säästää energiaa, myös tietoa koko lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän toiminnasta ja vaikutuksista.
”Voimme datan avulla optimoida lämmitystä ja todentaa toimenpiteiden vaikutuksia”, operatiivisten projektien päällikkö Riikka Uosukainen Danfoss Leanheatilta sanoo.
Järjestelmä oppii jatkuvasti historiadatan perusteella ja ohjaa tarvittaessa ilmanvaihtoa tekoälyn avulla. Esimerkiksi hiilidioksiditason noustessa ilmanvaihtoa voidaan tehostaa automaattisesti.
Danfossin tarjoamissa ratkaisuissa anturit maksavat 50–80 euroa kappaleelta. Vanhan lämmönsäätimen vaihtaminen älykkääseen malliin ja sen kytkeminen pilvipalveluun maksaa kerrostalossa tyypillisesti 3 000–5 000 euroa.
Suurimmat säästöt syntyvät keväällä, kun ulkona on vielä viileää, mutta aurinko jo lämmittää rakennuksia. Tällöin järjestelmä pitää sisälämpötilat tasaisina ilman turhaa ylilämmitystä.
Yksi yrityksen julkisista referensseistä löytyy Ruotsin Eskilstunasta. Siellä vuonna 1947 rakennetussa 12 asunnon kerrostalossa saavutettiin ensin 11 prosentin säästö (11 000 kWh) asentamalla huoneistokohtaiset lämpötila-anturit ja yhdistämällä lämmönjakokeskus pilvipalveluun.
Kun myöhemmin vaihdettiin vanhat patteriventtiilit ja asennettiin paine-ero- sekä esisäätöventtiilit, saavutettiin vielä 10 prosentin lisäsäästö (9 200 kWh). Yhteensä säästö oli yli 20 000 kWh eli noin 20 prosenttia alkuperäisestä energiankulutuksesta.
Samalla patteriverkoston kiertoveden lämpötilaa pystyttiin laskemaan 1,5 astetta ilman, että asukkaiden kokema lämpöviihtyvyys heikkeni.
”Jos osa asunnoista on liian kylmiä ja osa kuumia, koko taloa joudutaan usein lämmittämään kylmimpien mukaan. Silloin kulutus nousee. Ongelmat voidaan välillä korjata säätämällä venttiileitä, mutta joskus päädytään asentamaan paremmat venttiilit tai esimerkiksi termostaatit”, Danfoss Leanheatin myyntitiimin vetäjä Juho Nermes sanoo.
