Uutiset ja blogit

Juttu on julkaistu alun perin Tekniikan Historiassa 3/2017.

Linnanmäen Vuoristoradan rakentamisen motiivina oli houkutella huvipuistoon olympialaisturisteja. Tuolloin vielä melko vaatimattomasti varustettu Linnanmäki tarvitsi lisää vetovoimaisia laitteita.

Valmistuessaan Pohjoismaiden suurin vuoristorata otettiin juhlallisin menoin käyttöön 13. heinäkuuta 1951. Huvipuisto tarjosi avajaisvieraille pilsneriä ja voileipiä.

Varsinaisen rakennustyön hoiti talvella 1950 Linnanmäen henkilökunta tanskalaisen huvipuistolaitteisiin erikoistuneen rakennusmestari Valdemar Lebechin piirustusten pohjalta ja hänen valvonnassaan.

Kööpenhaminan Tivolissa työskennellyt Lebech oli sitä ennen suunnitellut jo seitsemän vuoristorataa eri huvipuistoihin. Ne olivat osoittautuneet erittäin suosituiksi laitteiksi.

Lebechin ehdotukseen tarttui välittömästi tanskalainen tivolimies Svend Jarlström, joka tuohon aikaan omisti suurimman osan Linnanmäen laitteista. Lebech toimi ylimpänä valvojana apunaan muutama tanskalainen vuoristorata-asiantuntija.

Lebechin piirustusten pohjalta oli rakennettu myös lähes identtinen – tosin hieman pienempi – Rutschebanen-rata. Se valmistui vuonna 1932 Kööpenhaminan pohjoisessa esikaupungissa Klampenborgissa sijaitsevaan Dyrehavsbakkenin huvipuistoon.

Linnanmäen 960-metrinen rata on esikuvaansa noin sata metriä pidempi ja muutaman metrin korkeampi.

Totta puhuen piirustusten käyttö lienee ollut viitteellistä. Lebech toimitti niitä vähin erin Tanskasta rakennustyön jo ollessa käynnissä. Rakennusvirasto hyväksyi piirustukset kesäkuussa 1951, kun radalla tehtiin jo koeajoja.

Kreosootti suojaa ja tuoksuu

Lähes kokonaan puisen vuoristoradan ominaistuoksu johtuu puutavaran käsittelystä kreosootilla eli kolitervalla. Se suojaa puuta erinomaisesti lämpötilan ja kosteuden vaihteluilta. Samalla voimakashajuisella aineella kyllästettiin myös puiset ratapölkyt ennen betonipölkkyaikaa.

Alkuperäisen puutavaran vuonna 1951 toimitti Korvenrannan saha Järvelästä.

Tänä vuonna 75 vuotta täyttävän Linnanmäen Vuoristoradan puuosat – 620 kiintokuutiometriä – on ehditty uusia tässä välillä noin viiteen kertaan.

Suurin osa puuosista on vaihdettu viimeksi 1990–2010-luvulla.

Kirjoitushetkeä edeltävät 30 vuotta radan uusinnassa käytetty puutavara on tullut Versowoodin Vierumäen sahalta. Radan rakenteisiin käytettävän männyn pitää olla mahdollisimman suoraa ja vähäoksaista.

Jarrumies numero 13 Matias Laine näyttää vasta uusittua osaa radan reunuksesta. Päällekkäin naulatut uudet lankut erottuvat vanhemmista syvemmän ruskean värinsä ansiosta – terva on vielä tuoretta.

6×6 tuuman pystyparruja on tiheämmässä radan notkopaikoissa, joissa junan aiheuttama rasitus on suurimmillaan. Junan ohittaessa paikan rakenne notkahtaa selvästi. Juuri tämä joustavuus tekee puisesta ristikkorakenteesta kestävän.

Rataa uusitaan tarkan suunnitelman mukaan niin, että kaikki rakenteet vaihtuvat noin kymmenen vuoden syklissä. Työ tehdään talvikaudella, kun puisto on suljettu. Kunkin osan vaihtamisvuosi on stanssattu siihen kiinnitettyyn metallikilpeen.

Perushuoltoa ja tarkistuksia radalle ja junille tehdään päivittäin sen ollessa käytössä.

Alkuperäiset tammivaunut

Vaunut, joilla kirkuvia asiakkaita kyyditään, ovat sen sijaan alkuperäiset. Vain muutamia runkopalkkeja on vaihdettu vuosien kuluessa. Suomalaisen Is-Te Oy:n valmistamien vaunujen runko on tammea ja laidat peltilevyä.

Maalaukset on uusittu muutamaan kertaan, ja niiden tyyli on vaihtunut aikakauden mukaan. Nyt käytössä olevan värityksen tekijät ovat hallinneet ruiskumaalaustekniikan. Jokainen neljästä junasta on eri väriä ja niiden kuvitustyylikin vaihtelee.

Kerrallaan käytössä olevien junien määrä vaihtelee kahdesta kolmeen asiakasmäärän mukaan.

Radan 1130 millimetrin raideleveys on kopioitu suoraan tanskalaiselta esikuvalta.

Vuoristoradan junat eivät kulje kiskoilla, vaan lankkupatjan päälle kiinnitetyn lattaraudan päällä. Se muistuttaa hieman nykymuotoisen rautatien esiasteita.

Radan reunuksia kutsutaan pinkaksi. Ne on tehty naulaamalla monta lautaa päällekkäin. Pinkka muodostaa jarrutuspinnan ja sen leveämpi ylälauta kulkee pyörien navan ulokkeen päällä.

Vaunujen laippapyörien navassa on uloke, jonka päällä oleva lauta estää vaunuja irtoamasta kiskoilta. Se oli jo Linnanmäen vuoristorataa rakennettaessa vanhaa tekniikkaa, mutta suunnitteluvuonna 1931 vielä täysin kurantti ratkaisu.

Monissa nykyisissä vuoristoradoissa radan alla ja sivulla kulkevat apupyörät estävät junan hyppäämisen pois kiskoilta.

Linnanmäen Vuoristoradan toimintaperiaate on yksinkertainen: sähkömoottorilla toimiva vaijeriveto kiskoo junan suurimman mäen päälle, minkä jälkeen painovoima pitää huolen liikkeestä.

Maailmanluokan harvinaisuus

Linnanmäen rata on ratkaisuiltaan muutenkin vanhanaikainen mutta juuri siksi kiinnostava ja viehättävä. Modernisoinneilla pilaamaton rata on saanut Yhdysvaltalaisen vuoristoratakerhon ACE:n (American Coaster Enthusiasts) ”klassikko”-­arvonimen, jonka vaatimukset täyttää vain kahdeksan rataa Euroopassa ja 30 rataa koko maailmassa.

Radan täytyy olla puurakenteinen, vaunujen turvapuomin yksiosainen ja yhteinen molemmille matkustajille sekä vain yhteen asentoon lukittuva.

Kuppi-istuimia tai istuimien välisiä jakajia liukumisen estämiseksi ei saa olla ja matkustajien pitää saada vapaasti valita paikkansa vaunuissa.

Junan hidastuksista vuoristoradalla huolehtii jarrumies, joka seisoo junan takaosassa.

Käytäntö oli yleinen vielä 1950-luvulla. Vanhoissa puuradoissa mekaaniset jarrut sijaitsivat joko itse junassa tai laiturilla, jolloin jarrutuksen hoiti junan kyydissä matkannut jarrumies tai jarrukampea laiturilla käyttänyt laitteenhoitaja. Sittemmin useimpiin näistä radoista on asennettu automaattiset jarrut.

Toinen vanhanaikainen piirre Linnanmäen radassa on se, ettei sen käännöksissä ole lainkaan kallistuksia, eli se on niin sanottu sivukitkarata.

Kuten kaikilla puuradoilla, myös Linnanmäellä juna vedetään koneen avustamana radan korkeimpaan kohtaan.

Vuoristoradalla junan vetää huipulle 22-millinen teräsvaijeri, jota pyörittää ABB:n 75 kilowatin sähkömoottori.

Kun juna irtaantuu vaijerista ensimmäisen mäen päällä, loppumatkan vauhdista vastaa painovoima. Jotta vauhti ei kävisi liian hurjaksi, kierroksen aikana menoa tasoittaa ja mukavoittaa jarrumies.

”Jarrumiehiä on maailmalla enää seitsemällä vuoristoradalla”, Laine kertoi haastatteluhetkellä.

Jarrumiesten käyttö parantaa radan kapasiteettia: radalle voidaan lähettää useampia junia yhtä aikaa, koska vaunut voidaan pysäyttää koska tahansa. Vanhoilla puuradoilla jarrumies saattoi olla joko junassa tai laiturilla.

Jarrumies hidastaa Linnanmäen junan menoa viimeisen vaunun perällä sijaitsevalla jarrukahvalla eli staagilla.

Varsinaiset teräksiset jarrukengät sijaitsevat vaunun sivuilla viimeisen vaunun pyörien välissä. Ne puristuvat radan reunoilla kulkevaa, vanerilla päällystettyä jarrutuslistaa vasten. Jarrujärjestelmä on täysin mekaaninen.

Topi on ykkönen

Junien tekniikkaan on vuosikymmenten aikana tehty muutamia parannuksia. 1960-luvun puolessa välissä juniin on lisätty paineilmalla toimiva varajarrujärjestelmä, joka käyttää junan kolmannessa vaunussa sijaitsevia jarrukenkiä.

Kesäksi 1988 junien jarrukahvat uudistettiin alkuperäisestä suorasta tikusta lenkkimalliseksi kahvaksi, mikä teki seisaaltaan jarruttamisesta ergonomisempaa.

Jarrumiehen työ katsottiin 1950-luvulla niin ainutlaatuiseksi ja vaativaksi, että huvipuisto rekrytoi ensimmäiset tehtävän hoitajat puolustusvoimien lentäjien keskuudesta.

Legendaarisin heistä lienee jarrumies numero 1, Toivo ”Topi” Lipponen, joka jäi heinäkuussa 2012 eläkkeelle 37 ajokesän jälkeen.

Jokainen Vuoristoradan jarrumies saa uransa alkaessa numeron, joka pienenee työvuosien myötä, kun edestä jää kokeneempia jarrumiehiä pois.

Lipposen pitkän uran kunniaksi jarrumiehet jäädyttivät hänen numeronsa 1 ja sijoittivat Lipposen paidan kunniatauluun Vuoristoradan seinälle. Virkaiältään vanhin virassa oleva jarrumies oli kirjoitushetkellä numeroltaan 2.

Toinen vuoristorataan liittyvä kulttihenkilö on huvipuiston entinen kenttäpäällikkö Torsten ”Nalle” Brunila. Radan neljännen kaarteen mutkaa huvipuiston toimistorakennuksen kulmilla kutsutaan Brunilan mutkaksi.

Lue myös Tekniikka&Taloudesta:

Juttu on julkaistu alun perin Tekniikan Historiassa 3/2017.

Helsingin pörssistä löytyy joukko yhtiöitä, joiden arvostus on romahtanut, kun tulosperusteista arvostusta verrataan yhtiöiden viiden vuoden keskiarvoon.

Vertailuun vaikuttaa vuosien 2020–2021 sijoitusbuumin aikainen hinnoittelu, joka näyttää monen yhtiön kohdalla selvästi yliampuvalta. Nyt koronavuosien kurssiraketteja on tarjolla alennusmyynnissä.

Uusille ja kärsivällisille sijoittajille hetki voi olla houkuttava, kun sentimentti yhtiöiden ympärillä on hapan, eikä liiketoiminnan potentiaali näy arvostuksessa.

Historiaansa nähden halvalta vaikuttavat esimerkiksi koronavuosien pörssihypen lempilapset Talenom, Revenio ja Qt. Kaikkien kurssit ovat romahtaneet yli 70 prosenttia viidessä vuodessa.

Revenio on historiallisen halpa

Silmänpainemittareita valmistavan Revenion sijoittajatarina kulminoituu Visionix-yritysostoon. Yrityskauppa tuplaa Revenion liikevaihdon ja tarjoaa kasvupotentiaalia, jos integraatio onnistuu ja synergiatavoitteet toteutuvat.

Yrityskaupat lisäävät kuitenkin riskitasoa ja muuttavat yhtiön profiilia. Sijoittajat rankaisivat osaketta kurssilaskulla yritysostouutisen jälkeen.

Analyytikot näkevät yrityskaupan täydentävän Revenion portfoliota. Erityisen oleellisena pidetään ranskalaisen Visionixin OCT- eli valokerroskuvaukseen tarkoitettuja laitteita, joilla tutkitaan silmän rakenteiden eri kerroksia.

Revenion mukaan valokerroskuvaus on nopeimmin kasvavia silmädiagnostiikan alueita, mutta Revenion portfoliossa OCT-laitteita ei aiemmin ole ollut.

”Markkina on selvästi osoittanut epäluottamuksensa yritysostoon liittyen, mutta mielestämme se on lyhytnäköinen tai yksinkertaisesti väärässä”, Inderesin analyytikko Juha Kinnunen kommentoi aiemmin.

Revenio ei saanut Visionixia halvalla, mutta mikäli synergioiden kautta tavoiteltava yli 20 miljoonan euron käyttökateparannus vuoden 2029 loppuun mennessä toteutuu, hinta vaikuttaa jo kohtuullisemmalta. Strategisesti yritysosto vaikuttaa perustellulta.

Sijoittajat tyypillisesti suhtautuvat nihkeästi myös merkintäetuoikeusanteihin, jotka myös Revenion omistajilla on edessä yritysoston rahoittamiseksi. Revenion arvion mukaan anti voisi ajoittua vuoden 2026 toisen vuosipuoliskon keskivaiheille tai lopulle. Lähestyvä anti painaa usein kurssia ja arvostusta, mutta annin jälkeen sijoittajat saattavat katsoa yhtiötä uusin silmin.

Qt:n osakkeessa vähän odotuksia

Qt Groupin arvostuksen kehitys näyttää samalta kuin Revenion. Qt:n kasvutarina koki vielä merkittävämmän kolauksen, kun yhtiö joutui laskemaan ohjeistustaan ja kasvu notkahti viime vuonna.

Tälle vuodelle Qt ohjeistaa ja analyytikot ennustavat noin 10 prosentin kasvua viime vuodesta, mutta ensimmäinen neljännes osoitti selvästi vauhdikkaampaa kasvua. 10 prosenttia ei ole paljon kasvuraketilta, joka totutti sijoittajat aiempina vuosina 30 prosentin kasvulukemiin.

Myös arvostus ja odotukset on painettu historiallisen alas, kun sijoittajat ovat siirtyneet hinnoittelussa hypestä toiseen ääripäähän.

Yhtiö kehittää ohjelmistokehittäjille Qt-sovelluskehitysympäristöä. Sijoittajat pelkäävät tekoälyn vaikutuksia liiketoimintaan, mikä voi hillitä arvostuksen kohenemista nykyiseltä matalalta tasolta. Analyytikot eivät näytä uskovan tekoälyn tuhoavan Qt:n liiketoimintaa.

Qt osti hiljattain ruotsalaisen sulautettujen järjestelmäratkaisujen toimittajan IAR:n, jonka bisnestä on tarkoitus kehittää Qt:n tavoin tilauspohjaiseen SaaS-malliin. Onnistuessaan siirtymä ja synergiat yhdessä Qt:n tekemien säästötoimien kanssa voivat tukea tuloskasvua tulevaisuudessa entisestään. Odotusten ollessa mitättömät myös riskit ovat pienet, ja optiona on kasvun kiihtyminen murrosvaiheen jälkeen.

Myös lyhyeksimyyjien kaikkoaminen Qt:n kimpusta on rohkaiseva merkki. Julkiset shorttipositiot olivat keväällä 2026 korkeimmillaan yli 10 prosenttia Qt:n osakekannasta, mutta sittemmin lyhyet positiot ovat laskeneet reilusti alle viiteen prosenttiin.

Vaikeuksia ja potentiaalia Ruotsissa

Ohjelmistobisneksensä Easorin pörssiin pullauttaneen Talenomin sijoittajatarina on uudessa uskossa. Aiemmin nimenomaan ohjelmistobisneksen kasvuun perustunut tarina on nykyisin vakaa tilitoimistobisnes, optiolla kansainvälisen kasvun onnistumisesta.

Nykyinen tulosperusteinen arvostus ei ole vieläkään edullinen, vaikka arvostus on laskenut hypen huipulta. Inderes julkaisi kesäkuussa Talenomista laajan raportin. Arvostuksen suhteen keskeinen havainto oli, että vaikka tulosperusteiset kertoimet ovat yhä korkeat, kassavirtaperusteisesti yhtiö on edullinen. Esimerkiksi vuonna 2025 Talenomin liiketoiminnan rahavirta oli 31,7 miljoonaa euroa, mutta tulospohjaisten arvostuskertointen pohjalla käytetty nettotulos vain 2,9 miljoonaa euroa.

Optiona Talenomissa on kansainvälinen käänne, mutta kansainväliseen bisnekseen liittyy myös riskejä. Espanjassa kasvu oli vahvaa jo viime vuonna ja ongelmallisessa Ruotsissa tappiot pienenivät.

Talenomin kasvuun kohdistui kovia odotuksia muutamia vuosia sitten, mutta nyt sijoittajien luottamus tulisi lunastaa takaisin. Samantapaisessa tilanteessa listan yhtiöistä on lakipalveluyritys Fondia.

Fondia pyrkii korjaamaan vanhoja virheitä ja saavuttamaan jälleen kannattavaa kasvua. Myös Fondialla on ollut vaikeuksia saada Ruotsin liiketoiminta kasvamaan ja kannattamaan.

Yhtiö on kompuroinut kansainvälistymisessä ja joutunut käymään läpi muutosneuvottelut sekä kulukuurin. Ensimmäinen vuosineljännes vahvisti uskoa käänteeseen. Lisää näyttöjä kaivataan ennen kuin sijoittajien luottamus palautuu, mutta toisaalta nykyarvostuksella osakkeen riskitkin ovat melko vähäisiä.

Suojelupoliisi kertoi huhtikuussa olevansa huolissaan ulkomaalaisten teknologiajättien Suomeen perustamista datakeskuksista. Erityisesti asiassa mainittiin kiinalaiset ja venäläiset yritykset. Aalto-yliopiston professorin mukaan keskustelusta jäi puuttumaan olennainen näkökulma siitä, millaisia erilaiset datakeskukset ovat.

Supon erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki kommentoi Ylen haastattelussa, että ulkomaisten yritysten omistamien datakeskusten kaikkia riskejä kansallisen turvallisuuden kannalta ei ole välttämättä tiedostettu kunnissa. Ulkomaisten yritysten tekemät yrityskaupat tai maakaupat menevät ministeriöiden hyväksyttäviksi. Jos yritys sen sijaan vain vuokraa maan ja rakentaa datakeskuksen, siitä ei tarvitse tehdä mitään ilmoitusta viranomaisille.

Myös elinkeinoministeri Wille Rydman oli Suomen Uutisille antamassaan haastattelussa huolissaan, kuinka paljon Tiktokin käyttäjätietoja päätyy Kiinan valtion käyttöön.

Aalto-yliopiston professori Vili Lehdonvirran mielestä keskustelusta jäi puuttumaan tärkeä nyanssi. Hän ei olisi tietosuojan osalta huolissaan Tiktokin omasta datakeskuksesta Suomessa.

”Sijaitseeko Tiktokin datakeskus Singaporessa vai Suomessa ei vaikuta siihen, paljonko palvelimilla on suomalaisia tai Rydmania koskevaa dataa. Siihen vaikuttaa se, käyttääkö Rydman Tiktokkia”, Lehdonvirta havainnollistaa.

Supon varoitus pätee yhteiskäyttöisiin datakeskuksiin, joita kutsutaan colocation-datakeskuksiksi. Kouvolaan suunnitteilla oleva Tiktokin datakeskus on pelkästään Tiktokin omiin tarpeisiinsa rakentama.

”Olisi huono asia meille, jos kiinalaisyrityksellä olisi yhteiskäyttödatakeskus, jonne suomalaiset yritykset vievät palvelimensa. Se olisi itsestään selvästi huono asia, koska siellä olisi suomalaisten palvelujen tietoja ja kiinalaista yritystä koskee Kiinan lainsäädäntö”, Lehdonvirta sanoo.

Hän viittaa Kiinan lakiin, joka velvoittaa yritykset viranomaisyhteistyöhön tarvittaessa. Toki sama koskee amerikkalaisyrityksiäkin: myös Yhdysvalloissa laki määrää, että yritysten tulee luovuttaa viranomaisille näiden tarvitsemia tietoja verkkopalvelujen käyttäjistä. Supo ei ottanut varoituksessaan esille tätä Yhdysvaltoja koskevaa puolta asiasta ja ilmaissut huolta yhdysvaltalaispalveluiden tietosuojasta eurooppalaisille käyttäjille.

Siitä on jopa hyötyä, että jokin datakeskus on Suomessa. Suomen tietosuojavaltuutetulla ja muilla viranomaisilla olisi enemmän vaikutusvaltaa ja mahdollisuuksia tarkistaa, miten yhtiö käsittelee dataa.

Pakotteiden kiertäminen huolettaa

Supon Kivimäki mainitsi lisäksi huolen siitä, että Suomea saatetaan käyttää teknologian vientiä koskevien pakotteiden kiertämiseen. Yritykset voisivat Suomessa käyttää esimerkiksi tekoälydatakeskuksissa tarvittavia tehokkaita siruja, joiden vientiä Kiinaan on rajoitettu.

Myös Rydman pelkäsi, että Kouvolaan suunniteltu Tiktokin datakeskus voisi tämän vuoksi vaarantaa Suomen suhteet Yhdysvaltoihin ja presidentti Donald Trumpin hallintoon, joka on asettanut vientipakotteita Kiinalle.

Kannattaako vanhuuseläke ottaa heti vai lykätä sen alkamista?

Pyysimme työeläkeyhtiö Eloa laskemaan, miten vanhuuseläkkeen ajoitus vaikuttaa eläkkeen ja palkkatulojen kokonaismäärään.

Kaikissa esimerkeissä henkilölle on kertynyt alimman vanhuuseläkeiän täyttyessä 2 100 euron kuukausieläke. Työssä jatkavan henkilön kuukausipalkka on kokoaikatyössä 4 200 euroa ja osa-aikatyössä 2 100 euroa.

Suurin euromääräinen kokonaishyöty syntyy, jos työskentelyä jatkaa vielä viisi vuotta täydellä palkalla ja lykkää vanhuuseläkkeen alkamista. Jos taas tavoitteena on saada mahdollisimman paljon eläkettä 20 vuoden tarkastelujakson aikana, paras vaihtoehto on aloittaa vanhuuseläkkeen nostaminen heti ja jatkaa samalla työntekoa.

Elon eläkeneuvontapäällikkö Satu Sandellin mukaan yhtä oikeaa ajankohtaa jäädä eläkkeelle ei kuitenkaan ole. Ratkaisuun vaikuttavat esimerkiksi oma taloudellinen tilanne, halu jatkaa työelämässä sekä se, kuinka paljon vapaa-aikaa eläkkeeltä toivoo.

Kokonaishyötyä arvioitaessa kannattaa huomioida myös verotuksen vaikutus ja se, ettei oman eliniän pituutta voi ennustaa.

”Ei ole yhtä oikeaa vastausta, mikä on järkevin vaihtoehto. On peilattava sen mukaan, mikä oma elämäntilanne on”, Sandell sanoo.

Työnteko eläkkeellä on usein osa-aikaista

Vanhuuseläkkeen alkamista voi lykätä alimman vanhuuseläkeiän jälkeen. Tällöin eläkkeeseen kertyy lykkäyskorotusta, joka kasvattaa kuukausieläkettä pysyvästi. Samalla työskentely kartuttaa uutta eläkettä ylimpään vanhuuseläkeikään asti.

Vaihtoehtona on aloittaa vanhuuseläkkeen nostaminen heti ja jatkaa työntekoa. Tällöin henkilö saa samanaikaisesti sekä eläkettä että palkkaa, mutta lykkäyskorotusta ei enää kerry.

Vanhuuseläkkeen saaminen edellyttää, että työsuhde tosiasiallisesti päättyy. Jos työskentelee samalla työnantajalla heti vanhuuseläkkeen alettua, tulee työsuhteen ehdoissa, kuten työajassa, työtehtävissä tai paikassa, tapahtua jokin oleellinen muutos.

Sandellin mukaan vanhuuseläkkeen ja työnteon yhdistäminen täydellä työajalla vuosien ajan on kuitenkin melko harvinaista. Useimmat eläkkeen rinnalla työskentelevät osa-aikaisesti tai keikkaluontoisesti.

"Valtaosa heistä, jotka työskentelevät eläkeaikana, ei tee enää täyttä päivää. Ja vaikka työ olisi kokoaikaista, se kestää yleensä vain vuoden tai kaksi eläkkeelle jäämisen jälkeen."

Tämän vuoksi Elo tarkasteli ensin tilanteita, joissa työskentely jatkuu vanhuuseläkkeen rinnalla vain kaksi vuotta. Laskelmien tarkastelujakso on 20 vuotta.

Laskelmista käy ilmi, että kokoaikainen työskentely vanhuuseläkkeen rinnalla kasvattaa kokonaistuloja verrattuna tilanteeseen, jossa työ päättyy heti vanhuuseläkkeen alkaessa. Kokoaikatyö tuottaa luonnollisesti suuremmat palkkatulot ja kasvattaa myös myöhempää eläkettä enemmän kuin osa-aikatyö.

Laskelmat ovat arvioita, joissa ei ole huomioitu indeksien eikä elinaikakertoimen vaikutusta.

"Ei ole yhtä oikeata vastausta, mikä on järkevin vaihtoehto. On peilattava sen mukaan, mikä oma elämäntilanne on”, Työeläkeyhtiö Elon eläkeneuvontapäällikkö Satu Sandell sanoo.

Kun työ jatkuu vielä viisi vuotta täydellä palkalla

Elo tarkasteli lisäksi kolmea vaihtoehtoa, joissa henkilö joko jää vanhuuseläkkeelle heti tai jatkaa työskentelyä vielä viisi vuotta 4 200 euron kuukausipalkalla.

Sandell muistuttaa, että vanhuuseläkkeen nostamisen aloittaminen tarkoittaa samalla sitä, ettei eläkkeeseen enää kerry lykkäyskorotusta. Siksi eläkkeen lykkääminen kasvattaa myöhempää kuukausieläkettä enemmän kuin vanhuuseläkkeen nostaminen työnteon rinnalla.

Eri vaihtoehtoja pohtiessa on hyvä huomioida myös verotuksen vaikutus nettohyötyyn.

Mikä vaihtoehto on taloudellisesti paras?

Paras lopputulos riippuu siitä, painottaako suurempaa eläkekertymää vai mahdollisimman suuria kokonaistuloja.

Jos tarkastellaan 20 vuoden aikana maksettua eläkettä, suurin eläkekertymä syntyy skenaariossa 5, jossa vanhuuseläke otetaan heti ja työntekoa jatketaan vielä viisi vuotta. Tällöin eläkettä kertyy yhteensä 560 700 euroa.

Jos mukaan lasketaan myös palkkatulot, suurimmat kokonaistulot syntyvät skenaariossa 6, jossa vanhuuseläkkeen alkamista lykätään viidellä vuodella ja työskentely jatkuu siihen asti täydellä palkalla. Eläkettä ja palkkaa kertyy 20 vuoden aikana yhteensä 791 100 euroa.

Pienimmät kokonaistulot syntyvät puolestaan skenaariossa 4, jossa vanhuuseläke otetaan heti eikä työntekoa jatketa. Eläkettä ja palkkaa kertyy yhteensä 504 000 euroa, eli 287 100 euroa vähemmän kuin skenaariossa 6.

Viiden vuoden lykkäys maksaa itsensä takaisin vasta pitkällä aikavälillä. Kymmenen vuoden tarkastelussa vanhuuseläkkeen nostaminen heti työnteon rinnalla tuottaa suuremmat kokonaistulot kuin eläkkeen lykkääminen viidellä vuodella. Pitkällä aikavälillä tilanne kuitenkin kääntyy lykkäyksen eduksi.

Laskelmissa esitetyt summat ovat bruttomääriä, eikä niissä ole huomioitu verotuksen vaikutusta. Eri vaihtoehtojen nettotulot voivat siksi poiketa tässä esitetyistä eroista.

HMD on julkaissut neljä uutta Nokia-peruspuhelinta, uutisoi Notebook Check. Puhelimet muistuttavat monella tapaa Nokian klassikkopuhelimia, mutta niissä on myös mukana valtava tekoälynäppäin.

HMD:n julkaisemat Nokia-puhelimet ovat Nokia 210 4G, Nokia 235 4G 2nd Edition, Nokia 215 4G 2nd Edition ja Nokia 200 4G. Puhelinten tarkka hinta ei ole vielä tiedossa, mutta niiden ominaisuudet ovat jo aiheuttaneet kohun sosiaalisessa mediassa.

Kaikissa puhelimissa on nimittäin mukana tekoälyavustajanäppäin. Sikey AI -sovellusta käyttävä tekoälyavustaja mahdollistaa puhelinten ominaisuuksien hallinnan ja äänikomentojen käytön. Tekoälyavustaja on kuitenkin ilmainen vain 180 päivän ajan, minkä jälkeen puhelimen käyttäjän on maksettava siitä kuukausitilaus. Notebook Check huomauttaa, että kuukausitilauksen solmimiseen tarvitaan ironisesti älypuhelin.

Nokian peruspuhelinten tekoälynäppäin on jo herättänyt raivoa sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Redditin keskustelufoorumien käyttäjät ovat huomauttaneet, että tekoälyominaisuuksien lisääminen peruspuhelimeen sotii puhelimen käyttötarkoitusta vastaan. Monet käyttäjät kääntyvät yksinkertaisten peruspuhelinten puoleen juuri päästäkseen eroon monimutkaisista teknologisista ominaisuuksista.

”Mikä unelmatuote. En malta odottaa, että en koskaan osta tällaista”, yksi käyttäjä toteaa /r/gadgets-alaredditissä.

Suurin osa käyttäjistä eivät ole tyytyväisiä HMD:n uusiin Nokia-puhelimiin. Kommentit edustavat toki hyvin pientä osaa peruspuhelinten käyttäjäkunnasta, mutta puhelimet ovat saaneet lähestulkoon täysin negatiivisen vastaanoton.

”Ne näyttävät kaikki niin helvetin rumilta. Tuo AI-painike on kuvottava. HMD vain jatkaa jo ennestään pilatun Nokia-brändin tuhoamista. Nämä peruspuhelimet ovat kaukana klassisista S40-Nokia-puhelimista. Tulen aina kaipaamaan vanhaa Nokiaa”, toinen käyttäjä kertoo /r/dumbphones-alaredditissä.

Australian viranomaiset tutkivat kuutta ”salaperäistä suurikokoista palloa”, jotka huuhtoutuivat viikonloppuna Queenslandin pohjoisosassa sijaitsevalle rannalle. Asiasta kertoo BBC.

Forrest Beach -nimiseltä rannalta löydettyjen pallojen uskotaan olevan avaruusromua. Australian avaruusvirasto (ASA) yrittää parhaillaan selvittää, mistä avaruuspallot ovat peräisin.

Suojapukuiset työntekijät siirsivät avaruuspallot vaarallisille aineille tarkoitettuihin säiliöihin siltä varalta, että ne sisältävät vaarallisia aineita. Poliisi oli paikalla vartioimassa toimenpidettä.

Queenslandin palolaitos ilmoitti sunnuntaina, että paikalla on edelleen voimassa 50 metrin turva-alue.

Ihmisiä ohjeistetaan pitämään etäisyyttä rannalta mahdollisesti löytyviin ”epäilyttäviin esineisiin” ja soittamaan löydöistä hätänumeroon ”välittömästi”.

BBC:n mukaan internetissä on spekuloitu, että pallot olisivat avaruusalusten polttoainesäiliöitä, jotka saattavat sisältää jäämiä erittäin syttyvästä tai reaktiivisesta aineesta.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun salaperäisiä esineitä on huuhtoutunut Australian rannikolle.

Vuonna 2023 jättimäinen metallikupoli ajautui Australian länsiosassa Perthin lähellä sijaitsevalle Green Head -rannalle. Intia vahvisti myöhemmin, että kupoli oli peräisin sen raketista.

Mökillä saunoessa, tiskatessa tai peseytyessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, millaisia pesu- ja puhdistustuotteita käyttää. Vääränlaiset tuotteet voivat aiheuttaa pitkäaikaisia ympäristövaikutuksia ja haittoja muun muassa vesistöihin ja maaperään.

Kiilto Oy:n tutkimus-, kehitys- ja innovointipäällikkö Tomi Peltonen kertoo tiedotteessa, että tuotteita kannattaa ensinnäkin käyttää vähemmän.

– Suurin vaikutus on tuotteiden käyttömäärillä. Hyvä nyrkkisääntö on, että käyttää vähemmän kuin itse luulee tarvitsevansa, Peltonen sanoo.

Erityisesti vinkki pätee tiskiaineeseen, jonka käyttömäärää voi vähentää pyyhkimällä rasvat ja suurimmat ruoantähteet talouspaperilla ennen pesua. Astiat on myös syytä pestä kaukana vesistön rantaviivasta. Tällöin pesuliuos ehtii laimentua ennen vesistön saavuttamista.

Vältä näitä

Pesuaineissa ympäristölle haitallisimpia ovat huonosti hajoavat ainesosat, kuten tietyt tensidit, polymeerit ja fosfonaatit. Vesistöjen rehevöitymistä aiheuttavat fosfaatit ovat tiedotteen mukaan jo käytännössä poistettu kuluttajatuotteista.

– Välttäisin myös voimakastuoksuisia tuotteita, koska osa hajusteista sisältää myös huonosti biohajoavia yhdisteitä tai ympäristölle vaarallisia aineita, Peltonen sanoo.

Hygieniatuotteissa huomiota on hyvä kiinnittää ainesosaluetteloon, josta mikromuovit voidaan tunnistaa esimerkiksi polyeteenistä (PE). Niitä voi olla esimerkiksi ihoa kuorivissa tuotteissa.

Myös hiusten hoitoaineet ja öljypohjaiset tuotteet voivat usein sisältää huonosti biohajoavia ja huonosti vesiliukoisia yhdisteitä, jotka voivat kertyä maaperään.

Muista tämä ympäristömerkinnöistä

Mistä sitten tunnistaa luontoystävälliset tuotteet? Siinä ohjenuorana toimivat ympäristömerkinnät. Niiden tulkinnassa on kuitenkin syytä olla tarkkana.

Peltosen mukaan ympäristömerkintöihin liittyy yleinen harhaluulo. Biohajoava-merkintä ei tarkoita, että tuote sopii esimerkiksi kompostiin. Sama pätee luonnonkosmetiikkaan ja biopohjaisiin tuotteisiin.

– Biohajoavuus voi tapahtua nopeasti tai hitaasti, eivätkä kaikki biohajoavat yhdisteet hajoa kaikissa olosuhteissa. Hitaasti biohajoavat aineet voivat kertyä vesistöihin ja vaikuttaa pitkään ympäristössä.

– Nämä termit kertovat tuotteiden raaka-aineiden alkuperästä, eivät siitä, miten tuote vaikuttaa luontoon, Peltonen kertoo.

Joutsenmerkki ja EU-ympäristömerkki ovat tiedotteen mukaan luotettavimmat merkit ympäristöystävällisyydestä. Ne takaavat, että tuotteen ympäristökuormitus on rajoitettu koko elinkaaren ajan. Hajusteettomat tuotteet voi tunnistaa allergiatunnuksesta.

– Yleisesti kannattaa suosia joutsenmerkittyjä yleispesuaineita, mökkikäyttöön suunnattuja tuotteita ja yksinkertaisia, hajusteettomia vaihtoehtoja, Peltonen tiivistää.