”Suomessa eläinlantojen hyödyntäminen on vasta lapsenkengissä”, sanoo Doranovan toimitusjohtaja Antti Myllärinen. Biokaasulaitoksia valmistava yhtiö näkee tässä kasvumahdollisuuden. Kysyntää on myös laitteille, jotka hyödyntävät metaanin ja biokaasun hiilidioksidin.
”Suomessa lantajakeista hyödynnetään vasta noin viisi prosenttia biokaasuprosessissa. Asia on saatava kuntoon alkutuotannon ja liikenteen hiilijalanjäljen sekä ilmastotavoitteiden takia”, Myllärinen sanoo.
Tanskassa tavoite on hyödyntää vuosikymmenen loppuun mennessä lannasta 70 prosenttia, ja maassa biokaasu kattoi noin 40 prosenttia kokonaiskaasunkulutuksesta vuonna 2024. EU:ssa osuus on vasta 7–8 prosenttia.
Kasvumahdollisuuksia Doranova-yhtiö tavoittelee nyt uudessa omistuksessa. Pääomasijoittaja Saari Partners ostaa Doranovasta enemmistön eli 62,5 prosenttia. Myyjänä on perustaja Pasi Mäkelä, joka omisti yhtiöstä 73 prosenttia. Vuonna 2025 Saari Partners hallinnoi noin sadan miljoonan euron varallisuutta.
Toimitusjohtaja Antti Myllärinen ja toimialajohtaja Mikko Saalasti jäävät vähemmistöomistajiksi yhtiöön, ja he myös kasvattavat omistusosuuksiaan.
”Kasvuaihioita on paljon”
Saari Partnersin kautta Doranova saa henkistä selkänojaa isompiin projekteihin sekä pääomaa tuotekehitykseen ja investointeihin.
Saari Partnersia kiinnostivat sekä toimiala että yritys.
”Koko sektori on tosi kiinnostavassa vaiheessa. Vihreä siirtymä on yksi avainasioita. Energiavarmuus ja geopolitiikka tuovat siihen hyvän lisäbuustin”, Saari Partnersin osakas Joni Pitkäranta sanoo.
Lisäksi sijoittajia vakuuttivat johto ja yritys.
”Tässä on todella paljon kehityssuuntia, joihin on mahdollista lähteä. Kasvuaihioita on paljon tällä sektorilla ja yrityksellä.”
”Mahdollistamme yrityksen jatkokasvun rahoituksen avulla. Näistä kaikista ideoista valikoidaan kaikkein kiinnostavimmat”, sanoo Pitkäranta.
”Olemme nyt viimeiset pari vuotta kasvaneet aika voimakkaasti. Kasvu jatkuu biokaasulaitosten suunnittelussa ja rakentamisessa. Laitoskoot tulevat kasvamaan jatkossa merkittävästi ja projektit kansainvälistyvät”, toimitusjohtaja Myllärinen sanoo.
Hiilidioksidi betoniin
Doranova teki viime vuonna 13,4 miljoonan euron liikevaihdon rakentamalla biokaasulaitoksia. Yhtiö näkee suuret kasvumahdollisuudet toiminnassa, jota on kaupallisesti ollut vaikea saada toimimaan: hiilidioksidin talteenotossa.
Esimerkki tästä löytyy läheltä. Vesilahtelainen Doranova viimeistelee parhaillaan Vesilahdelle biokaasulaitosta, jonka tilaaja on Vesilahti-Lempäälän Biopower Oy.
”Tämä hanke on yksityisistä hankkeista ensimmäinen, joka jalostaa biokaasun biometaaniksi ja syöttää sen paikallisjakeluverkkoon ja myös ottaa biokaasussa olevan hiilidioksidin talteen”, Myllärinen sanoo.
Biokaasu lasketaan hiilineutraaliksi tuotteeksi, eikä sen polttaminen lisää ilmakehän pitkäaikaista hiilikuormaa.
Mutta kun biokaasu jalostetaan biometaaniksi, pitää siitä erottaa kasviperäistä hiilidioksidia. Jos tämä biogeeninen hiilidioksidi otetaan talteen, tulee biometaanista vieläkin parempi, hiilinegatiivinen tuote.
Biokaasun etuna on lisäksi se, että kun lannasta tehdään biokaasua, ei synny metaania ja ilokaasua, jotka ovat voimakkaita ilmastokaasuja.
Talteen otettu hiilidioksidi menee muun muassa betoniteollisuuteen.
”Betoniteollisuus tuottaa globaalisti vajaat 10 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä, joten hiilidioksidia tullaan tulevaisuudessa laittamaan sekä sementtiin että märkäbetoniin. Silloin se saadaan sinne kiinteään muotoon ja käytännössä ikuiseksi yhdisteeksi”, Myllärinen sanoo.
Doranova paitsi rakentaa laitoksia, myös jää operoimaan osaa tekemistään biokaasulaitoksista. Hiilidioksidin talteenoton ongelma on ollut sen kannattavuus. Miksi se kannattaa biometaanilaitoksessa?
”Ensinnäkin biokaasussa oleva hiilidioksidi on edullista ottaa talteen. Toiseksi kannattavuus riippuu käyttötarkoituksesta. Esimerkiksi betoniteollisuudella on merkittäviä päästövähennystavoitteita. Se maksukyky syntyy sitä kautta, että jotta täytät ne hiilijalanjälkivaatimukset.”
Kysyntää maalta ja mereltä
Raaka-aineen saatavuuden lisäksi keskeistä on kaasun kysyntä. Se näyttää Myllärisen mukaan hyvältä. Kysynnän takaa kaasun tarve raskaassa tieliikenteessä ja etenkin merellä, jossa päästösääntely tiukkenee.
”Meriliikenteen kysyntä on niin suurta, että kysyntärajoitusta ei näillä säädöksillä ihan heti tule vastaan”, Myllärinen sanoo.
Suomessa biokaasualan yhteisenä tavoitteena on nelinkertaistaa biokaasun tuotanto nykyisestä noin yhdestä terawattitunnista neljään terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä.
Pohjoismaissa alan toimijoiden julkistamat tavoitteet ja hankekannat merkitsevät Doranovan mukaan tuotantokapasiteetin kasvattamista yli sadalla prosentilla lähivuosina.
Kysynnän tuovat päästövähennykset.
”Jos esimerkiksi korvataan dieselkäyttöistä kalustoa liikenteessä, niin biokaasu polttoaineena on 90 prosenttia vähäpäästöisempää.”
