Suomalainen kvanttitietokoneyhtiö IQM Quantum Computers listautui Helsingin pörssiin päälistalle perjantaina kaupankäyntitunnuksella ”IQMX”.
IQM:n listautumisen myötä Helsingin pörssiin nousee vahvan potentiaalin teknologiayhtiö. Kyseessä on vielä varhaisen vaiheen kvanttiteknologiasijoitus, johon liittyy paljon epävarmuutta.
Sijoitustarinan keskiössä on ennen kaikkea kysymys, onko IQM:n käyttämä teknologia voittava vaihtoehto. Vastausta ei todennäköisesti saada vielä vuosiin, mutta pitkäaikaisen sijoittajan kohdalla se ratkaisee, tekeekö osakkeella tuottoa vai tappiota.
Vahvaan kasvuun nojaava sijoitustarina
Kyseessä on rinnakkaislistautuminen, sillä yhtiön päämarkkinapaikka on Yhdysvalloissa. Siellä kaupankäynti yhtiön talletustodistuksilla alkoi jo torstaina.
IQM listautui Yhdysvalloissa SPAC-järjestelyssä yhdistymällä jo valmiiksi Nasdaq-pörssiin listattuun yhtiöön, Real Asset Acquisitioniin (RAAQ).
Suomalainen ei voi ostaa IQM:n talletustodistuksia yhdysvaltalaisesta pörssistä.
Yhtiö on hakenut listautumisessa noin 1,9 miljardin dollarin eli vajaa 1,7 miljardin euron markkina-arvoa. 188 miljoonalla ulkona olevalla osakkeella tämä tarkoittaisi keskimäärin 10,00 dollarin tai 8,80 euron osakekohtaista hintaa.
Yhtiön liikevaihtoon nähden markkina-arvoa voi pitää korkeana. Markkina-arvoa ja liikevaihtoa suhteuttava p/s-luku on vuoden 2025 liikevaihdolla 53.
Arvostus on absoluuttisesti erittäin korkea, mutta kvanttilaskentasektorin lähimpiin pörssiverrokkeihin verrattuna jopa kohtuullinen. Esimerkiksi IonQ:n p/s-luku on noin 102 ja Rigetin noin 625.
Kvanttiteknologiayhtiöiden kohdalla maksetaan tulevaisuuden lupauksista. IonQ:n markkina-arvo on 20 miljardia, vastikään listautuneen Quantinuumin 21 miljardia, D-Waven 8,9 miljardia ja Rigettin 6,4 miljardia dollaria, vaikka IonQ:ta lukuun ottamatta liikevaihtolukemat jäivät viime vuonna alle IQM:n tason.
Perjantai-iltapäivänä 3.7. noin kello 16.30 mennessä IQM:n osake noteerattiin Helsingin pörssissä noin 17 eurossa.
Liiketoiminta perustuu fyysisiin kvanttitietokoneisiin
Espoossa päämajaansa pitävä IQM rakentaa kvanttitietokoneita ja keskittyy myymään ja asentamaan fyysisiä koneita suoraan asiakkaiden omiin tiloihin, josta tuli viime vuonna pääosa yhtiön liikevaihdosta. IQM tarjoaa myös etäkäyttöä pilvipalveluna, mutta sen osuus on prosentin luokkaa liikevaihdosta. Useimmat kilpailijat tarjoavat kvanttilaskentaa pelkästään etäkäyttöisenä.
Kvanttiteknologia tulee tarpeeseen tilanteessa, jossa nykyisten supertietokoneiden laskenta ei enää riitä. IQM:n asiakkaina onkin pääasiassa tutkimuslaitoksia ja suurteholaskentakeskuksia.
IQM kertoo myyneensä tähän mennessä 23 kvanttitietokonetta, joista 18 on jo toimitettu. Yhtiön mukaan mikään muu kvanttitietokoneiden valmistaja maailmassa ei ole raportoinut yltäneensä yhtä suureen määrään.
Yhtiö pitää koneiden tuotantoa pitkälti omissa hyppysissään laajan alihankintaverkoston sijaan. Yhtiöllä on oma sirusuunnittelualusta, omat puhdastilat kvanttipiirien valmistukseen, oma kokoonpanolinjasto sekä kvanttidatakeskus.
Keskittyminen fyysisiin kvanttitietokoneisiin voi olla yhtiölle selvä kilpailuetu, mutta se tuo mukanaan myös riskejä. Yhtiö itse listaa hankaluudet koneiden valmistuksessa ja asennuksessa yhdeksi liiketoimintariskiksi.
Toisin kuin esimerkiksi ohjelmistopohjaisessa tekoälyssä, kvanttitietokoneiden valmistaminen vaatii monimutkaisen valmistusprosessin, mikä vaikuttaa skaalautuvuuteen ja voi asettaa rajoja kasvunopeudelle.
Teknologioiden kilpajuoksu
Riippumatta siitä tarjoaako kvanttiteknologian yhtiö laskentatehoa pilven kautta vai fyysisenä laitteena, ratkaisevaa on, mihin teknologiaan laskenta perustuu.
Kubitteja voi rakentaa erilaisilla teknologioilla, ja yhtiöt käyvätkin tällä hetkellä kilpailua siitä, kuka saa aikaan voittavan teknologian. Kerran valittua teknologiaa on myös hankala myöhemmässä vaiheessa vaihtaa, jos jokin toinen osoittautuukin toimivammaksi. Siksi potin kerää todennäköisesti se yhtiö, joka kehittää sitä teknologiaa, joka lyö lopulta läpi.
IQM edustaa suprajohdeteknologiaa, jota myös esimerkiksi Google, IBM ja Rigetti ovat kehittäneet. Kilpailevia teknologioita on muun muassa IonQ:n ja Quantinuumin kehittämät ioniloukut sekä QuEran neutraali atomi -teknologia.
Teknologioiden ominaisuudet ja käyttömahdollisuuksien laajuudet ja -kohteet eroavat toisistaan. Voittajaksi voi päätyä myös jokin teknologioiden yhdistelmä tai kokonaan uusi teknologia.
Huomionarvoista on myös se, että tieteellisesti paras teknologia ei välttämättä voita, vaan asiakkaiden mieltymykset ratkaisevat asian.
Tilauskanta kasvussa
Alalla, jossa yhtiöiden tulevaisuus riippuu lähes yksinomaan siitä, lyökö oma teknologia läpi laajemmalla markkinalla, yksittäisten liikevaihto- ja tulosennusteiden analysointi on lähinnä teoreettinen harjoitus. Toki kasvun puute kertoisi omaa tarinaansa.
IQM ei ole kertonut liikevaihtoennustetta edes kuluvalle vuodelle. Julkistetuista luvuista voi kuitenkin haarukoida suuntaviivoja.
IQM:n liikevaihto kasvoi vuonna 2025 noin 31 miljoonaan euroon, mikä merkitsee 91 prosentin kasvua edellisvuodesta. Vuoden 2025 lopussa tilauskanta oli 67 miljoonaa euroa, mikä oli puolestaan 123 prosenttia edellisvuoden tilannetta suurempi.
Vuodenvaihteen tilauskanta itsessään oli jo yli kaksinkertainen vuosittaiseen liikevaihtoon nähden.
Kasvanut tilauskanta ei valu tulosriville, ellei yhtiöllä ole kapasiteettia toimittaa tavaraa. Marraskuussa yhtiö ilmoitti yli 40 miljoonan euron investoinnista Espoon tuotantolaitoksen laajentamiseen siten, että kapasiteetti kaksinkertaistuu yli 30 integroituun kvanttitietokoneeseen vuodessa.
Myös yhtiön kannattavuus on parantunut vuosien saatossa, kun asiaa tarkastelee bruttokatteen kautta. Bruttokate lasketaan vähentämällä liikevaihdosta muuttuvat kulut kuten materiaalikulut.
Bruttokate kasvoi 5,1 miljoonasta eurosta 15,0 miljoonaan euroon, eli lähes kolminkertaiseksi, ja bruttomarginaali nousi 31 prosentista 48 prosenttiin.
Yhtiö on selvästi tappiollinen. Operatiivinen tappio kasvoi 50,0 miljoonasta eurosta 58,1 miljoonaan euroon, eli noin 16 prosenttia.
Tavoitteena vikasietoinen kvanttitietokone
Yhtiö itse keskittyy kasvutavoitteissa myyntilukujen sijaan ennen kaikkea teknologian ja kapasiteetin kehittämiseen sekä tuotteiden kaupallistamiseen.
IQM:n tavoitteena on rakentaa vuoteen 2030 mennessä vikasietoinen kvanttitietokone. Kvanttilaskennassa tarkkuus on yksi kriittisimmistä tekijöistä. Pieni parannus tarkkuudessa saattaa merkitä moninkertaista eroa laskentatehossa.
Yhtiöllä on askelmerkkejä kohti miljoonan kubitin järjestelmiä. Kubiteilla mitataan kvanttitietokoneiden tehokkuutta eli mitä enemmän kubitteja kvanttitietokone pystyy tuottamaan, sitä enemmän virheitä se pystyy korjaamaan.
Lähiajan tuoteaskel on Halocene-tuotelinja, joka on ensimmäinen yli 150 kubitin järjestelmä. Myöhemmät julkaisut ulottuvat yli 1 000 kubitin tasolle. Lisäksi yhtiön roadmap-sivun mukaan 150 ja 300 kubitin koneiden toimituksia on jo aikataulutettu.
Tavoitteita ei voi pitää lupauksena siitä, että niihin päästään, mikä sijoittajan on hyvä pitää mielessä. Kun kubittimäärät kasvavat, myös teknologiset haasteet lisääntyvät.
Yhtiö itse kirjoittaa listautumisesitteessä, että IQM ei ole valmistanut korkeiden kubittimäärien kvanttitietokoneita eikä takeita ole, että se onnistuu niiden rakentamisessa ja skaalaamisessa.
Markkina kasvaa
Käytännössä markkina on vielä varhaisessa vaiheessa, mutta sen odotetaan kasvavan vahvasti.
McKinseyn Quantum Technology Monitor 2025 arvioi, että kvanttiteknologioiden kolme ydinaluetta voisivat yhdessä tuottaa jopa 97 miljardin dollarin liikevaihdon vuoteen 2035 mennessä ja että juuri kvanttilaskenta muodostaisi tästä valtaosan, jopa 72 miljardia dollaria.
BCG taas arvioi vuoden 2030 kvanttimarkkinan olevan noin 2,5–5 miljardia dollaria, ja laajemman taloudellisen arvopotentiaalin vuoteen 2040 mennessä jopa 850 miljardia dollaria.
IQM kuvaa omia kasvun ajureita varsin selkeästi, ja ne näyttävät perustuvan ydinliiketoiminnan kehittymiseen. Kasvua ajavat kiihtyvät järjestelmätoimitukset ja asiakaskunnan laajeneminen.
IQM listaa onnistuneita laitetoimituksia ympäri maailmaa kuten ensimmäinen asiakkaan tiloihin asennettu laite Yhdysvalloissa Oak Ridge National Laboratoryssa, Japanissa ensimmäinen enterprise-tason ostos ja ensimmäinen yksityisen yrityksen IQM-ostos Puolassa.
Markkinassa riittää jaettavaa, mutta tulevaisuuden markkinaosuudet riippuvat siitä, mitä teknologiaa asiakkaat alkavat käyttää. Vuosien saatossa nykyisistä kvanttiteknologiayhtiöistä osa saattaa pudota pelistä, mutta tilalle saattaa nousta täysin uusia nimiä.
Lisärahaa tarvitaan
IQM ei ole astumassa pörssiin tyhjätaskuna, sillä vuoden 2025 lopussa yhtiöllä oli 146,5 miljoonan euron käteiset varat. Listautumisesitteessä johto kertoo resurssien riittävän vähintään vuodeksi eteenpäin.
Spac-järjestelyssä ja muista yksityisistä sijoituksista IQM sai yhteensä noin 198,7 miljoonan euron nettovarat. Yhtiö ei ole kuitenkaan julkaissut ajankohtaista kassatilannetta.
Yhtiön mukaan rahaa kuluu seuraavan kehitysvaiheen Halocene-alustaan, kvanttivirheenkorjaukseen, tuotantokapasiteettiin ja kansainväliseen skaalaamiseen.
Tappiollisena varhaisvaiheen kasvuyhtiönä IQM tulee tarvitsemaan rahoitusta jatkossakin. Sijoittajan kannattaa pitää mielessä, että omistusosuus tulee todennäköisesti laimentumaan, kun yhtiö järjestää osakeanteja rahoittaakseen toimintaansa. Kasvua rahoitetaan todennäköisesti myös lisävelalla.
Spac-järjestely toi mukanaan lisäriskin omistuksen laimenemisesta.
Kauppalehden analyytikko Saarelaisen mukaan IQM:n warrantit ja optio-ohjelmat mahdollistavat yhteensä 32,6 miljoonan uuden osakkeen liikkeeseenlaskun, mikä on noin 17,3 prosenttia ulkona olevista osakkeista ja muodostaa aika huomattavan laimennuspotentiaalin.
Yhtiö sijoitustarina perustuu lähes täysin tulevaisuuden lupauksiin ja erittäin pitkän aikavälin odotuksiin. IQM:n osakkeessa sijoittaa asettaa panoksensa sen varaan, että IQM:n kvanttiteknologia lyö markkinalla läpi. Jos näin käy, tuotot ovat mittavat.
