Uutiset ja blogit

Vuodesta 1999 merkilleen menestystä tuonut BMW X5 tulee uusimmassa sukupolvessaan ensimmäistä kertaa myös täyssähköisenä ja jopa vetyautona. Perinteiset voimalinjat säilyvät rinnalla ja lataushybridinkin ostaja voi valita.

Vaativalle ostajalle suunnattu suuri viisimetrinen katumaasturi tarjoaa täyssähköisenä jopa uskomattoman 840 kilometrin WLTP-toimintamatkan yhdellä latauksella.

Täysin uusi G65-sukupolvi paljastettiin pienessä huoneessa toimittajille ennen maailman ensi-iltaa Ruotsissa The Aurora -autotapahtumassa.

Neue Klassen ulkonäkö

Uusin sukupolvi jakaa selvästi uuden Neue Klasse -sukupolven muotokielen. Keula on jo aiemmin esitellyn täyssähköisen iX3-mallin tapaan pysty ja varustettu pystymunuaisin juuri mallin korkeutta korostamaan.

Uutta ovat sen sijaan kahdesta X-kirjaimesta koostuvat ajovaloumpiot. Merkillä ei liene mietitty valojen olevan muotoilullisesti ikään kuin autojen silmät ja piirretyissä nähtävien X-silmien viittaavan yleensä kuolleeseen hahmoon. Mielleyhtymä on ikävä.

Muuten muotoilutemppu toimii yllättävän hyvin ja umpioiden kolmiulotteinen syvyysvaikutelma ihastuttaa.

Kylkilinja on jykevä uuden muotokielen mukaisine lokasuojan pullistuksineen. Takalasien saumakohtia on jouduttu miettimään, mutta lasi on saatu ulottumaan laadukkaasti aina takanurkkaan asti. Näin pitäisi BMW:n kaltaisen premium-merkin tapauksessa ollakin.

Uudet Volvo EX60:n tapaiset ovenkahvat saattavat huolettaa joitakin ostajia. BMW lupaa testanneen niiden toimivuutta ja kehuu sijoittelua oven takalaidassa siitä, että oven avaamiseen saa riittävästi voimaa pienestä kahvasta. Ovissa on myös mekaaninen varajärjestelmä.

On pakko myöntää, että ne tuntuvat toimivan varsin ripeästi. Emme silti edelleenkään ymmärrä, miksi ne olisivat millään tavoin perinteisiä kahvoja paremmat. Autoon voi ostaa automaattiovet.

Parempia materiaaleja

Myös ohjaamoilme vastaa Neue Klassea, eli iX3:n nähneille vastassa ei ole suurta mullistusta. Aiempaa X5-mallia ajaville sen sijaan on.

Mittaristo on siirretty upealle koko tuulilasin levyiselle panoraamaheijastusnäytölle. Tietoviihdejärjestelmän kosketusnäyttö on puristettu nurkista romboidiksi.

Valitettavasti haastavannäköinen ohjauspyörä on tallella.

Materiaalit vaikuttavat lyhyellä ensikokeilulla iX3-mallia laadukkaammilta, kuten oli syytäkin odottaa ja toivoa.

Kuljettajan istuimen arviointi vaatii lisää aikaa, mutta kaikilla säädöillä varustettu malli jättää itsestään hyvän ensivaikutelman.

Yli kolmen metrin akselivälillä takana on hyvä istua ainakin tässä esillä olleessa polttomoottorimallissa ja reisituki riittää. Sähköautoversiossa lattia tulee kuitenkin olemaan korkeammalla, joten sen kohdalla arviointi on tehtävä uudelleen.

Runsaan tavaratilan vetoisuus on 655 litraa ja kasvaa 1 850 litraan takaistuimet kaatamalla. Kuvissa näkyvän tavaratilan välipohjan alla on hieman tilaa.

Vetomassoja ei ole unohdettu, sillä niitä riittää sähköautossakin 2,7 tonnia ja lataushybrideissä jopa 3,3 tonniin asti.

Vakiovarusteisena X5-mallisto liikkuu teräsjousin ja sähköisesti säätyvin iskunvaimentimin. BMW:n tuotepäällikkö paljastaa meille, että uutuusmalliin on saatavilla ilmajousitus, nelipyöräohjaus ja jopa aktiiviset kallistuksenvakaajat.

Monta voimalinjaa

BMW paljasti jo useamman automallin voimalinjat heti kättelyssä. Esillä ollut yksilö oli 3,0-litraisella kuusisylinterisellä rivimoottorilla varustettu dieselmalli X5 X40d xDrive, vaikka esisarjan auton mallimerkinnästä vielä d-kirjain uupuikin.

Se tarjoaa 230 kilowattia (313 hv) huipputehoa ja komeat 670 newtonmetriä vääntöä. Moottoria avustetaan 48 voltin kevythybridijärjestelmällä.

Ei ole varmaa, tuleeko tämä voimalinja lainkaan myyntiin Suomessa, sillä autovero korottaisi sen hintaa julmalla tavalla vajaan 200 gramman kilometrikohtaisista hiilidioksidipäästöistä johtuen.

Toisaalta samaan ongelmaan astuisi niin ikään 48 voltin kevythybridijärjestelmällä ryyditetty bensiinivaihtoehto X5 40 xDrive. Se liikkuu 3,0-litraisella kuusisylinterisellä rivimoottorilla. Voimaa on 294 kW (400 hv) ja vääntöä 580 newtonmetriä.

Sen sijaan lataushybridimalli X5 50e xDrive päästelee vähemmän ja siten autovero on suotuisampi. Bensiinimoottorissa on silti ihanat kuusi sylinteriä ja auton yhdistetty teholukema on 360 kilowattia (489 hv). Vääntöä riittää 700 newtonmetriä.

Akullisella (26,5 kWh netto) pääsee varustelusta riippuen jopa yli 100 kilometriä WLTP-standardimittauksessa. Polttoainetankin koko on peräti 63 litraa, joten ensimmäistä pysähdystä ei matkaan tarvitse tehdä vielä pitkään tuon jälkeenkään.

Mikäli tuo potku ei riitä, rakentaa BMW M-kirjaimen sisältävän X5 M60e xDrive -mallin juuri lataushybridivoimalinjan ympärille. Kolmelitraisesta ahdetusta rivikuutosesta revitään reilusti enemmän potkua, mutta sähkömoottori pidetään ennallaan.

X5 M60e xDrive laukkaa paikaltaan sataseen 4,5 sekunnissa. Tehoa riittää 450 kilowattia (612 hv) ja vääntöä 800 newtonmetriä.

Täyssähköinen iX5 60 xDrive vallannee syystäkin otsikot. Se lätkii auton uumeniin hurjan suuren 141 kilowattitunnin (netto) akkupaketin, joten sisälattian kohoaminen ei ole mikään ihme.

Tuolla akulla tämä yli 2,8 tonnin järkäle kykenee saavuttamaan lähes 850 kilometrin WLTP-toimintamatkan yhdellä latauksella.

Eikä pysäkillä tarvitse notkua, sillä 800 voltin sähköjärjestelmän mahdollistamana peräti 460 kilowatin pikalataus lataa teoriassa 10 minuutissa 350 kilometriä lisää toimintamatkaa. Tutumpi 10–80 prosentin lataustauko kestää 23 minuuttia, mutta suuren akun takia tuossa ajassa liikkuu lähes 100 kilowattituntia energiaa. Se on merkittävästi enemmän kuin suurimmassa osassa sähköautoista on edes akkua.

Täyssähkömallin myyntiosuudeksi odotetaan noin puolet, joka vastaa hyvin tällä hetkellä Suomen uusien autojen kokonaismarkkinan jakaumaa.

Mallisto laajenee

Ensimmäiset polttomoottorimalliversiot on tarkoitus tuoda markkinoille vielä tämän vuoden aikana. Suomalaisia takuulla isosti kiinnostavat täyssähköinen iX5 ja uudet lataushybridiversiot seuraavat perässä alkuvuodesta 2027.

Spartanburgin tehdas on valmistanut X5-mallia aina sen ensiesittelystä eli vuodesta 1999 lähtien. Nyt tehdas juhlii historiallista ensi-iltaa, sillä uusi BMW iX5 on ensimmäinen täyssähköauto, jota kyseisellä tehtaalla valmistetaan.

Sähköistyminen näkyy myös tehtaan ympäristössä. Tätä iX5-mallia varten on rakennettu uusi kuudennen sukupolven korkeajänniteakkujen tehdas aivan Spartanburgin kupeeseen. BMW:n mukaan uusi akkutehdas on suunniteltu toimimaan normaalissa käytössä täysin ilman fossiilisia polttoaineita.

Uusi X5-sukupolvi (koodinimeltään G65) pohjautuu teknologia-avoimelle perusrakenteelle. Myöhemmin vuonna 2028 mallistoon on odotettavissa myös vetykäyttöinen iX5 Hydrogen.

Alma Median autotoimitus osallistui valmistajan järjestämälle ja maksamalle matkalle. Journalistiset päätökset tehdään toimituksessa.

Energiayhtiö Helenin kannattavuus laski alkuvuonna erityisesti siksi, että Suomessa oli kylmä. Yhtiön liikevaihto kasvoi alkuvuonna 43 prosenttia vuoden takaisesta, mutta sen liikevoittoprosentti laski samalla 19 prosentista 15 prosenttiin.

Helenin talousjohtaja Timo Rajala kertoo, että alkuvuonna kaukolämmön tuotannossa jouduttiin käyttämään maakaasua ja öljyä. Fossiilisten polttoaineiden käyttäminen heikensi Helenin kannattavuutta polttoaine- ja päästöoikeuskustannusten kautta.

Helenin liikevaihto oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla 914 miljoonaa euroa. Vuoden toisella neljänneksellä liikevaihto oli 231 miljoonaa euroa. Vuosi sitten tammi–kesäkuussa liikevaihto oli 638 miljoonaa euroa ja toisella kvartaalilla 208 miljoonaa euroa.

Helenin liikevoitto oli kuluvan vuoden tammi–kesäkuussa 141 miljoonaa euroa ja huhti–kesäkuussa 37 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla liikevoitto oli 122 miljoonaa ja viime vuoden toiselta kvartaalilta tulosta kertyi 38 miljoonaa euroa.

Isoja investointeja

Viime vuoden lopulla Helen kertoi ostavansa sähköyhtiö Väreen. Yhtiöiden yhdistyminen toteutui kesäkuussa, mikä on myös nostanut Helenin liikevaihtoa.

Rajalan mukaan Helenin ostoksen taustalta löytyy skaalaetujen tavoittelu.

”Digitaalisia panostuksia tarvitaan aiempaa enemmän. Ne ovat tyypillisesti kertaluonteisia kuluja, jotka eivät kasva liiketoiminnan mukana. Tällöin tarvitaan leveämmät hartiat, jotta asiakkaiden kokemus vastaa nykypäivän vaatimuksia”, Rajala sanoo.

Helen tulee jatkamaan investointien tekemistä, mutta se ei välttämättä tarkoita sähköyhtiöiden ostamista, Rajala paljastaa. Helen muun muassa suunnittelee rakentavansa pienydinvoimalan ja panostaa Helsingin sähköverkon vahvistamiseen.

”Helen on investoinut viimeisen neljän vuoden aikana noin kaksi miljardia euroa ja olemme pitkälti saavuttaneet hiilineutraaliustavoitteemme. Seuraava tavoitteemme on, että kaikki energia tuotetaan polttamattomasti vuoteen 2040 mennessä.”

Sähkön hintaheilunta tasoittumaan päin

Pörssisähkön käyttäjät ovat saaneet viime vuosina tottua vaihteleviin sähkön hintoihin, kun fossiilisia energialähteitä on korvattu uusiutuvilla. Rajala näkee sähkön hintaheilunnan olevan kuitenkin tasoittumaan päin.

Hintaheilunnan tasaantumisessa olennaista on sähkön joustava kulutus ja sen eteen Helenkin tekee osansa. Helen tekee kaukolämpöä sähköllä, kun sähkö on halpaa. Kun sähkö on kallista, käytetään biopohjaisia energialähteitä.

”Tarvitaan sähkökattiloita, tuulivoimaa ja perusvoimaa ydinvoimasta. Monipuolisen kulutus- ja tarjontapaletin orkestroiminen on meidän kilpailuetumme”, Rajala kertoo.

Kun sähkön kysyntään saadaan joustavuutta, pysyy hinta ennustettavampana. Rajalan mielestä se on kaikkien kannalta hyvä asia.

Energiaomavaraisuudesta iloa

Keväällä Iranin sota on järisyttänyt globaalia energiamarkkinaa. Suomessa ollaan kuitenkin suhteellisen omavaraisia sähkön suhteen eikä kaukolämmönkään tuotantoon tarvita pahemmin tuontienergiaa.

”Aiemmin kivihiili oli isossa osassa Helenin energiantuotantoa, mutta nyt kaukolämpö syntyy pitkälti sähköllä, josta tuotamme itse ison osan. Emme ole täysin riippumattomia, mutta globaalit logistiset epävarmuudet eivät meihin juurikaan normaalitilanteessa vaikuta.”

Kiskokalustovalmistaja Škoda Transtech pyytää Kilpailu- ja kuluttajavirastoa (KKV) puuttumaan Helsingin ja Vantaan uusien raitiovaunujen hankintaan.

Yhtiö pyytää, että virasto kehottaisi Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikennettä keskeyttämään hankintamenettelyn ennen sopimuksen allekirjoittamista. Škoda Transtech perustelee tiedotteessaan toimenpidepyyntöään epäilyllään siitä, että kilpailutuksen järjestänyt Kaupunkiliikenne olisi suosinut kilpailutuksen voittanutta Stadler Polskaa ja kohdellut Škoda Transtechia epätasapuolisesti.

Lisäksi yhtiö nostaa esiin, että vaunuhankinnan alkuperäistä enimmäishintaa esitetään korotettavaksi 60,9 miljoonalla eurolla.

Toimenpidepyyntö on uusin käänne kiistassa, joka käynnistyi sen jälkeen, kun Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne valitsi lokakuussa 2025 uusien raitiovaunujen toimittajaksi Stadler Polskan ja hylkäsi Škoda Transtechin tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena.

Lue myös:

Škoda Transtech valitti ensin markkinaoikeuteen, joka hylkäsi valituksen maaliskuussa 2026. Yhtiö haki tämän jälkeen valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joka päätti kesäkuussa 2026 olla myöntämättä sitä.

Enimmäishintaan esitetään 61 miljoonan korotusta

Uusien raitiovaunujen hankkiminen Stadler Polskalta on yhä ehdollinen sille, että Helsingin ja Vantaan kaupungit hyväksyvät hankesuunnitelman enimmäishintojen korotuksen.

Kaupunkiliikenne on esittänyt, että vaunuhankinnan enimmäishintoja korotetaan 60,9 miljoonalla eurolla 331,6 miljoonaan euroon. Alun perin vaunuhankinnan arvioitiin maksavan enintään 270,7 miljoonaa euroa.

Škoda Transtech ilmoittaa nyt tiedotteessaan, että sen tarjouksessa vaunujen hinta oli 264 miljoonaa euroa.

Kaupunkiliikenne on perustellut enimmäishintojen korotuksia Euroopan laajuisella kustannustason nousulla.

Hankinta koskee ensimmäisessä vaiheessa yhteensä 63 uutta raitiovaunua Helsinkiin ja Vantaalle, mutta optioineen kokonaismäärä voi nousta enimmillään 183 vaunuun.

Kaupunkiliikenne: Keskeyttämiselle ei ole perustetta

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen omaisuudenhallintayksikön johtaja Antti Nousiainen sanoo Helsingin Sanomille, että oikeus on todennut, että kilpailutus ja hankintapäätös on tehty lainmukaisesti.

Hänen mukaansa hankintaa ei voi edes keskeyttää ilman pätevää perustetta, joka nyt puuttuu. Nousiainen turhautuu lehden mukaan huomioista, että ratikoiden hinta olisi noussut huomattavasti.

”Tämä on ihan höpönpuppua koko väite”, Nousiainen sanoo HS:lle.

Tekniikka&Talous kertoi viime vuonna, että kilpailutetun hankinnan kokonaisarvo voi nousta jopa yli 1,6 miljardiin euroon 40 vuoden aikana, jos kaikki sisältyvät optiot käytetään täysimääräisesti.

Lue myös Tekniikka&Taloudesta:

Metsä- ja materiaaliyhtiö UPM tiedottaa asettaneensa Wisa Groupille eli UPM:n vaneri- ja viilutuoteliiketoiminnalle taloudelliset tavoitteet. UPM on listaamassa Wisa Groupia itsenäiseksi pörssiyhtiöksi.

Yhtiön pitäisi saavuttaa yli 550 miljoonan euron liikevaihto ja vertailukelpoisen liikevoiton pitäisi olla 13 prosenttia liikevaihdosta vuoteen 2030 mennessä.

UPM käyttää vaneriliiketoiminnasta nimeä UPM Plywood.

Liiketoiminta-alueen liikevaihto laski viime vuonna viisi prosenttia 409 miljoonaan euroon. Vertailukelpoinen liikevoitto laski 15 prosenttia 35 miljoonaan euroon. Vertailukelpoisen liikevoiton osuus liikevaihdosta oli 8,7 prosenttia.

Wisa Groupin suunniteltuna osingonjakopolitiikkana on jakaa noin 50 prosenttia tilikauden voitosta osinkona, UPM:n tiedotteessa kirjoitetaan.

Henkilöt, joiden pitäisi päästä tavoitteisiin

UPM tiedotti samalla nimittäneensä johtoryhmän yhtiölle. UPM kertoi jo huhtikuussa hallituksen nimittäneen Tuija Suur-Hamarin yhtiön toimitusjohtajaksi, mikäli jakautuminen pannaan täytäntöön.

Suur-Hamari on kyseisen liiketoiminta-alueen nykyinen johtaja.

Suur-Hamarin kanssa yhtiötä alkaisivat luotsaamaan henkilöstöjohtaja Pia Helminen, lakiasiainjohtaja Saara-Maria Helminen, markkinointi-, vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Kristiina Jaaranen, myyntijohtaja Susanna Rinne, tuotantojohtaja Juhani Tenhunen ja väliaikainen talous- sekä rahoitusjohtaja Lasse von Hertzen.

Finanssivalvonta on hyväksynyt Wisa Groupin jakautumis- ja listalleottoesitteen. Kaupankäynnin Wisa Groupin osakkeilla odotetaan alkavan Helsingin pörssissä 2. marraskuuta 2026 tai mahdollisimman pian tämän jälkeen.

UPM:llä on useita liiketoiminta-alueita, joista sellun tuotanto on suurin liikevaihdolla tarkasteltuna. Pienempää toimintaa edustaa esimerkiksi sähköntuotanto.

Yhdysvaltain suurin jäänmurtaja Healy on kärsinyt vakavasta teknisestä viasta. Alus hinattiin 13. heinäkuuta takaisin kotisatamaansa Seattleen tutkintaa ja mittavia korjauksia varten.

Yhdysvaltain rannikkovartioston käyttämä Healy on 128 metriä pitkä ja 25 metriä leveä. Alus otettiin käyttöön marraskuussa 1999.

Rannikkovartiosto tiedotti tapauksesta vasta 24. heinäkuuta. Merenkulkuun erikoistunut gCaptain julkaisi tapauksesta uutisen samana päivänä ja kertoi saaneensa tiedoille vahvistuksen rannikkovartiostolta.

Tekninen vika sattui Washingtonin osavaltion rannikon edustalla Yhdysvaltain länsirannikolla, kun Healy oli koeajolla telakkahuollon jälkeen.

Lue myös:

Gcaptainin kokoamien tietojen mukaan alus oli edeltävinä päivinä tehnyt suurilla nopeuksilla koeajoja. Se oli kulkenut enimmillään yli 20 solmun eli noin 37 kilometrin tuntinopeudella ennen kuin sen vauhti putosi äkillisesti noin kahteen solmuun.

Sivuston nimettömän lähteen mukaan yhdessä aluksen moottoreista tapahtui koeajon aikana kampikammioräjähdys. Yhdysvaltain rannikkovartiosto ei ole vahvistanut räjähdystä eikä kertonut vian tarkkaa syytä tai vaurioiden laajuutta.

Healyssä on neljä Sulzer 12ZAV40S -dieselmoottoria, joiden yhteenlaskettu teho on 24 560 kilowattia. Yhdysvaltain rannikkovartioston helmikuussa 2026 julkaisemassa huoltopalveluita koskevassa hankinta-asiakirjassa moottorien valmistajaksi on merkitty Wärtsilä.

Uusia jäänmurtajia tarvitaan nopeasti

Healy on kärsinyt vakavista teknisistä ongelmista myös aiemmin. Aluksella syttyi tulipalo vuonna 2020, minkä vuoksi sen arktinen operaatio jouduttiin keskeyttämään. Uusi tulipalo lyhensi aluksen arktista partiota vuonna 2024.

”Vaikka rannikkovartiosto jatkaa toimintaansa ja tehtäviensä suorittamista arktisella alueella, tämä vakava vaurio korostaa presidentti Trumpin vision ratkaisevaa merkitystä: Yhdysvaltojen on rakennettava ja otettava nopeasti käyttöön nykyaikainen jäänmurtajalaivasto”, Yhdysvaltain rannikkovartioston komentaja, amiraali Kevin E. Lunday sanoo tiedotteessa.

Yhdysvallat ja Suomi sopivat syksyllä 2025 yhteistyöstä, jonka tavoitteena on yhteensä 11 jäänmurtajan rakentaminen. Suunnitelman mukaan aluksista neljä rakennetaan Suomessa.

Lue myös:

Mercedes on julkistanut Goodwood Festival of Speed -tapahtuman yhteydessä räyhäkän AMG-version CLA-sähköautostaan. Monien sähköautojen tapaan suorituskyvystä ja teholukemista ei CLA 45 4Matic+:n menestys jää kiinni. CLA 45 tulee tarjolla niin sedanina kuin Shooting Brake -farmarina.

Autossa käytetään peräti kolmea uudentyyppistä aksiaalivuomoottoria, jotka tuottavat yhteensä 500 kW:n eli 680 hevosvoiman yhteistehon. Moottoreista yksi sijaitsee etuakselilla ja kaksi taka-akselilla. Vääntöä kolme moottoria tuottavat yhteensä suorastaan hämmästyttävästi 1 759 Nm. Se on minkä tahansa henkilöauton mittapuulla erittäin paljon.

Taka-akselilla sijaitsevat sähkömoottorit mahdollistavat erittäin tarkan vääntövektoroinnin mutka-ajossa. Toisaalta eri akseleilla sijaitsevat moottorit mahdollistavat salamannopean vaihdoksen takavetoisuudesta nelivetoon. Uuden nelivetojärjestelmän kerrotaan olevan turvallinen mutta myös tuottavan hauskuutta ajamiseen.

Yli 600 km toimintamatkaa

Vaikka räyhähenkisen sporttiversion tekeminen sähköautosta ei yleensä tee hyvää sähköauton toimintamatkalle, ei Mercedes ole unohtanut energiatehokkuuden tärkeyttä. Auton WLTP-toimintamatka on peräti 670 km sedan-versiolle ja farmarillekin 640 km. Erinomaista toimintamatkaa selittää myös 94 kWh akusto, joka on isompi kuin tavanomaisissa CLA-malleissa.

Auto tukee 800 voltin jännitettä. Pikalatausnopeudeksi ilmoitetaan 330 kW ja 10–80 %:n latausajaksi 22 minuuttia.

Ei AMG:tä ilman ääntä

Hyundai Ioniq 5 N:n luoma trendi simuloiduista vaihteista ja polttomoottoria jäljittelevistä keinotekoisista äänistä on nyt yltänyt myös AMG-malleihin. Mahtipontisesti nimetyssä AMGFORCE S+ -ajotilassa jäljitellään perinteistä polttomoottoriautoa.

Äänimaailma on koottu aidon AMG-nelisylinterisen moottorin nauhoituksista, ja ajotila simuloi vaihteenvaihtoja sekä hyödyntää istuimiin rakennettuja tärinätoimintoja.

Mahdollisimman realistisia ääniä varten Mercedes on nauhoittanut 13 mikrofonin välityksellä peräti 1 600 erilaista äänitallennetta edeltävän sukupolven Mercedes-AMG A 45 S -autosta.

Norjalainen energiayhtiö Ocean Wind Services kehittää uutta merituulivoimaloiden perustusratkaisua, jonka avulla suuret voimalat voitaisiin asentaa 70–200 metrin syvyyteen.

Seuraavaksi vedenalainen rakenne on kuitenkin testattava täydessä koossa, jotta suunnitelma voidaan osoittaa toimivaksi ja hyväksyä. Asiasta uutisoi Ny Teknik.

Vuonna 2022 perustettu yhtiö on käyttänyt ratkaisun kehittämiseen tähän mennessä noin miljoona Norjan kruunua (noin 91 000 €). Rahoituksesta 350 000 kruunua (noin 32 000 €) on tullut Vikenin alueelliselta tutkimusrahastolta.

Tekniset haasteet merituulivoimaloissa

Nykyisissä pohjaan kiinnitettävissä merituulivoimaloissa tekninen haaste on perustuksiin kohdistuvat voimat. 15 megawatin turbiineissa monopaaluperustuksia voidaan käyttää noin 50 metrin syvyyteen asti. Kun turbiinien teho kasvaa, voimalat ovat korkeampia, ja perustuksiin kohdistuvat voimat suurempia.

Monijalkaisia pohjaperustuksia voidaan käyttää kaupallisesti 70 metrin syvyyteen saakka. Sitä syvemmillä alueilla ne eivät kuitenkaan ole enää taloudellisesti kannattavia, kertoo yhtiön meritekniikan insinööri Per Johansson Ny Teknikille.

Kelluvat merivoimalat taas soveltuvat yleensä noin yli 100 metrin syvyysalueille.

Yhtiön mukaan noin 70–200 metrin syvyysalueille jää tekninen ja taloudellinen rako, johon yhtiö pyrkii kehittämään ratkaisua.

Joustava liitos mahdollistaa tornin 10 asteen kallistumisen

Yhtiön kehitteillä oleva merituulivoimalan kiinnitysrakenne koostuu merenpohjaan asennettavasta perustuksesta, ankkurointijärjestelmästä ja niitä yhdistävästä joustavasta rakenteesta.

Rakennelman pohjalla on niin sanottu imukotelo (suction caisson), joka imeytyy merenpohjaan kiinni alipaineen avulla. Imukotelosta nousee torni, johon voimalan turbiini asennetaan.

Tärkein komponentti on joustava liitos perustuksen ja tornin välillä. Sen avulla torni voi kallistua jopa 10 astetta aaltojen ja tuulen vaikutuksesta. Yhtiön mukaan tämä vähentää perustuksiin kohdistuvia voimia toisin kuin perinteisissä pohjaperustuksissa.

Kootaan erikoisaluksella vaakatasossa ja nostetaan pystyyn vasta merellä

Yhtiö on kehittänyt myös oman asennusmenetelmänsä. Tuulivoimalan torni ja konehuone turbiineineen kootaan valmiiksi asennusaluksella vaakasuorassa asennossa. Merellä rakenne nostetaan pystyasentoon, mikä yksinkertaistaa kokoamista.

Yhtiön Argo Nautica -asennusalus on 158 metriä pitkä ja 101 metriä leveä. Aluksella on kaksi 2 500 tonnin nosturia, jotka pystyvät yhdessä nostamaan 5 000 tonnin kuorman.

Lue myös: