Pörssiyhtiöitä puntaroivien analyytikoiden ennustamiskykyä arvioidessa aika on tietysti paras tuomari. Jälkiviisaana voi todeta, että analyytikoiden tavoitehinnat ja suositukset elävät markkinoiden mukana, mutta eivät aina samaan tahtiin.
”Kannattaa huomioida, että markkinat reagoivat analyytikkoja nopeammin. Näin ollen tavoitehinta voi olla jo vanhentunut, kun se julkaistaan”, muistuttaa analyytikko Veera Saarelainen.
Hän on koonnut Helsingin pörssin yhtiöistä taulukon, josta selviää, että pahimmillaan analyytikoiden vuoden takaiset arviot voivat näyttää jälkikäteen joko rajusti optimistisilta tai liian varovaisilta. Toinen taulukko puolestaan paljastaa onnistuneimmat arviot.
Suurimmat heitot löytyvät ymmärrettävästi kasvuyhtiöistä. Usein ne ovat vielä pienikokoisia.
Faron Pharmaceuticalsin osakkeen tavoitehintojen keskiarvo oli vuosi sitten 2,50 euroa, kun osake nyt maksaa 0,59 euroa. Lääkekehittäjällä ei ole liikevaihtoa ja se tekee tappiota. Faron ei anna taloudellista ohjeistusta. Markkinoiden katseissa on viime aikoina ollut yhtiön suunnittelema suuri merkintäoikeusanti, jolla se hakee rahaa tutkimusten toteuttamiseen. Tiedot annista saivat osakekurssin romahtamaan.
Samantyyppinen kuilu löytyy Nanoformissa ja Bioretecissä. Näissä yhtiöissä arvostus perustuu pitkälti tulevaisuuden potentiaaliin, kliinisiin tuloksiin ja rahoituksen saatavuuteen. Aiemmat arviot vanhenevat nopeasti, jos ja kun odotukset realisoituvat tai lisää pääomaa kerätään osakeanneilla.
Lisäksi aineistosta on havaittavissa syklisiä ja laatuyhtiöitä, joissa markkinat liikkuvat usein ennusteita nopeammin. Konepajakonserni Wärtsilän kurssi on noussut tavoitehinnan yläpuolelle, mikä viittaa siihen, että analyytikot ovat olleet varovaisempia kuin markkinat.
Analyytikko Veera Saarelainen muistuttaa, että toki tavoitehintojen ja suositusten välillä voi olla suuriakin vaihteluita. Esimerkiksi Wärtsilän kohdalla yhdeksän analyytikkoa antaa myy-suosituksen, kun viisi antaa osta-suosituksen tällä hetkellä.
Saarelainen huomauttaa, että paljon on ehtinyt vuodessa vettä virrata: viime huhtikuun tulliuhkaukset sekä esimerkiksi dollarin heikkeneminen ovat vaikuttaneet usean yhtiön tilanteeseen.
Huhtikuinen lasku söi viime vuonna pörssin alkuvuoden tuotot, mutta tilanne korjaantui yllättävän nopeasti ensimmäisen vuosipuoliskon tuoton ollessa noin 14 prosenttia. Loppuvuonna kasvu oli vahvaa ja koko vuoden aikana pörssin tuotto olikin noin 35 prosenttia. Loppuvuonna odotettua tuloskasvua saatiin laajalla rintamalla. Loka–joulukuun liiketuloskertymä on kasvanut analyytikon mukaan yli 20 prosenttia vertailukauteen nähden ja mediaaniyhtiön kasvu on ollut noin kahdeksan prosenttia.
Kultakaivosyhtiö Endominesissa suhdannekäänne on näkynyt hinnassa nopeasti.
Kasvuyhtiö Qt Groupin tapauksessa vuosi sitten lähes sadan euron tavoite on kutistunut 28 euroon. Taustalla on tulosvaroituksia. Tälle vuodelle yhtiö ennustaa yhä alhaisempaa kannattavuutta. Kohdemarkkinoilla on haasteita ja tekoälypelot ovat myös vaikuttaneet ohjelmistoalalla.
Saarelainen nostaa esiin Bittiumin, jonka koko viime vuosi oli voimakkaan kasvun aikaa ja analyytikot ovat yhtiön kannalta positiivisten uutisten ja näkymien myötä saaneet ruuvata tavoitehintaansa jatkuvasti ylöspäin. Kokonaisliikevaihdossa oli kasvua 40 prosenttia.
”Bittiumin Defence & Security -segmentin veto oli viime vuonna erityisen vakuuttavaa, sillä liikevaihdossa oli kasvua noin 66 prosenttia ja käyttökatteessa noin 130 prosenttia.”
Lisäksi tilauskertymät kasvoivat lähes 80 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
”Bittiumin osakkeen kokonaistuotot nousivat pörssiyhtiöiden kärkeen 373 prosentin tuotolla.”
Osui ja upposi
Analyytikoiden tavoitehintoja on sijoittajan tietysti helppo jälkiviisaana arvostella silloin, kun ne menevät metsään.
Kiinnostavaa on myös tarkastella tilanteita, joissa arviot ovat osuneet varsin lähelle toteutunutta kurssikehitystä.
Osumatarkkuus näyttää olleen parhaimmillaan yllättävän hyvä. Yhteinen nimittäjä monelle onnistumiselle on liiketoiminnan ennustettavuus.
Esimerkiksi Raisio, Oriola, Alma Media ja Olvi toimivat aloilla, joilla kysyntä on melko vakaata ja tulosvaihtelut rajallisia. Alma Media julkaisee myös Arvopaperia.
Jos kassavirta on tasainen ja velkataso hallittu, analyytikoiden käyttämät kassavirtamallit eivät romahda pienten muutosten seurauksena. Siksi myös tavoitehinta pysyy lähellä toteutunutta hintaa.
”Muun muassa Olvi, Alma Media, Oriola ja Consti ovat esimerkkejä yhtiöistä, jotka ovat jo pitkäaikaisia ja vakaammassa vaiheessa olevia pörssiyhtiöitä”, sanoo Saarelainen.
Niiden liiketulos heiluu vuosittain verraten vähän, beta-kerroin on alle yhden. Kerroin mittaa osakkeen kurssiherkkyyttä suhteessa markkinoiden liikkeisiin.
”Eli nämä osakkeet reagoivat markkinoilla tapahtuviin muutoksiin keskimäärin vähän. Näille yhtiöille ennustettavuus on parempi, ja analyytikkotavoitehintojen vaihteluväli on yleensä kapeampi.”
Selittävänä tekijänä voi olla myös maltillinen arvostustaso. Useiden listan yhtiöiden p/e-arvostusluvut liikkuvat 10–17 välillä. Tällaisessa arvostushaarukassa pienet muutokset korkotasossa tai riskipreemiossa eivät heilauta osakkeen ”oikeaa arvoa” dramaattisesti. Tilanne on toinen korkean kasvun yhtiöissä, joissa arvostus perustuu pitkälle tulevaisuuteen ulottuviin odotuksiin ja joissa kertoimet voivat romahtaa nopeasti markkinaympäristön muuttuessa.
Laajalla analyytikkoseurannalla voi olla myös merkitystä. Esimerkiksi Stora Ensoa seuraa suuri joukko analyytikoita. Kun näkemyksiä on paljon, yksittäisen analyytikon virhearvio ei vaikuta ratkaisevasti konsensukseen. Hajonta tasoittuu, ja tavoitehinta heijastaa keskimääräistä näkemystä.
”Eri analyytikoilla on eri menetelmät tavoitehinnan määrittämiseen, ja usean analyytikon yhteneväiset arviot tavoitehinnoista antavat varminta kuvaa kehityksestä”, sanoo Saarelainen.
Pienemmissä yhtiöissä, kuten Fondia tai Titanium, analyytikoita on vain yksi tai muutama, jolloin yksittäisen mallin oletukset painavat enemmän.
Onnistumisia selittää myös se, ettei yhtiöissä ole nähty dramaattisia yllätyksiä. Esimerkiksi Finnair on toiminut haastavassa toimintaympäristössä, mutta ilman äkillistä rakennemuutosta tai rahoituskriisiä. Kun tuloskehitys on pysynyt suhteellisen linjassa odotusten kanssa, myös tavoitehinta on säilynyt relevanttina.
Finnairin kohdalla toimintaympäristö on tosin Iranin sodan takia muuttunut aineiston keräämisen jälkeen.
Lopulta analyytikon antama osakkeen tavoitehinta ei ole ennustus, vaan laskennallinen arvio, joka perustuu tiettyihin oletuksiin. Kun liiketoiminta on vakaata, arvostus kohtuullinen ja markkinaympäristö rauhallinen, oletukset pitävät paremmin – ja analyytikot osuvat useammin oikeaan.
”Sijoittajalle tavoitehinta on yksi työkalu muiden joukossa, eikä sitä tule tuijottaa liian orjallisesti”, muistuttaa analyytikko Veera Saarelainen.
