Uutiset ja blogit

Maailman suurimmalla nosturilla nostettiin 245 tonnia painava ydinvoimalan kupu paikalleen.

Brittiläinen energiayhtiö EDF Energy rakentaa Englannin Somersetissä uutta ydinvoimalaa nimeltä Hinkley Point C.

Britanniassa ei ole rakennettu uutta ydinvoimalaa viimeiseen kolmeenkymmeneen vuoteen.

Kun voimala valmistuu, sen kaksi reaktoria tuottavat sähköä yli kuudelle miljoonalle kodille.

Nyt kupu asennettiin kakkosreaktoriin. Tiedotteen mukaan toisen reaktorin rakentaminen on sujunut 20–30 prosenttia nopeammin kuin ensimmäisen reaktorin rakentaminen.

Reaktorin suojarakenne eli kupu on 14 metriä korkea ja tehty 900:ta yhteen hitsatusta palasta.

Ydinvoimalaitoksen on arvioitu valmistuvan vuonna 2031 ja maksavan yli 40 miljardia puntaa (yli 46 miljardia euroa).

”Iso Kalle”

Maailman suurin ja voimakkain nosturi, lempinimeltään ”Big Carl” eli suomennettuna ”Iso Kalle” on nimetty Carl Serensin mukaan. Hän on perustanut nosturin rakentaneen belgialaisen Sarens-yhtiön.

Viralliselta nimeltään nosturi on SGC-250. Sen maksimaalinen kuormamomentti on 250 000 tonnia, minkä avulla se pystyy nostamaan jopa 5 000 tonnia.

Nosturi yltää noin 250 metrin korkeuteen ja se ulottuu sivusuunnassa jopa 275 metrin päähän.

Yhteensä 12 moottoria käyttää nosturia, joka PCB Todayn mukaan kulkee 96 pyörällä.

Katso videolta miten kupoli nostettiin paikalleen. Jos upotus ei näy, voit katsoa videon tästä linkistä.

Baijerin autoylpeys BMW laskee tulevaisuutensa mullistavan Neue Klasse-malliston varaan. Yhtiö aikoo muutaman vuoden sisällä lanseerata peräti 40 uutta Neue Klasse-arkkitehtuurille koottua automallia, Automotive News Europe-julkaisu kertoo.

Mallivalikoiman ensimmäinen edustaja esitellään München autonäyttelyssä syyskuussa. Tuolloin verhon alta paljastetaan täyssähköinen iX3-katumaasturi.

Auto perustuu viime vuoden maaliskuussa ensi kertaa esiteltyyn Vision Neu Klasse X-konseptimalliin. IX3-katumaasturia seuraa 3-sarjan sedan-mallinen täyssähköauto, jonka mallinimeksi veikkaillaan i3:a.

Starttipistoolit paukkuvat

iX3:n valmistus alkaa syksyn kuluessa Unkarissa. Asiakkaiden ulottuville malli ilmestyy ensi vuoden ensimmäisellä kvartaalilla.

Münchenissä koottava täyssähköinen i3-sedan saapuu markkinaan vuoden 2026 jälkipuoliskolla. Analytiikkayhtiö Bernstein kutsuu kaksikkoa Neue Klasse-malliston ”starttipistooleiksi”.

Vuoteen 2027 mennessä BMW esittelee näiden ohella neljä uutta täyssähkömallia. Julkisuuteen valuneiden tietojen mukaan kyseessä ovat farkkumallinen i3 Touring, iX4-coupe sekä kompakti iX1-katumaasturi. BMW kutsuu täyssähköisiä Neu Klasse-malleja termillä Gen6 eDrive.

Autosarjan teknologia perustuu 800-voltin arkkitehtuurille, jota ohjaava puolijohdeprosessori osaltaan mahdollistaa entistä nopeammat latausajat ja pienempään tilaa mahtuvat akut.

Tämän puolestaan ennakoidaan leikkaavan malliston tuotantokustannuksia. Esimerkiksi iX3:n akkupaketin tuotantokustannukset voivat BMW:n mukaan pudota jopa puoleen uuden akkukemian ja pakkaustekniikan myötä.

Tehot tapissaan

Gen6-sarjan sähköautojen energiatehokkuus on jopa viidenneksen nykyistä parempi. Autojen lataustehojen uskotaan nousevan 30 prosentilla ja toimintamatkan niin ikään kolmanneksella nykyisiin Gen5-mallistoon verrattuna.

Esimerkiksi iX3:n toimintamatkan arvioidaan loikkaavan 800 kilometriin yhdellä latauksella. Katumaasturi saavuttaisi 15 kWh:n energiatehokkuuden sataa kilometriä kohden.

Aerodynaamisempi i3 sedanmalli voisi yltää jopa 10 kWh:n kulutukseen samalla matkalla.

Teknologiaa aiotaan soveltaa myös 3-sarjan seuraavaan polttomoottorikäyttöiseen sukupolveen.

Neue Klasse-käsittelyn saa myös elinkaarensa puoleenväliin ehättänyt 5-sarjan mallisto, Bernstein arvioi.

Roppakaupalla sähköherkkua

Vuosien 2026 ja 2027 aikana Baijerista on lupa odottaa roppakaupalla lisää Neue Klasse-herkkua. Tyrkyllä on jopa 40 uuttaa automallia, joiden turvin BMW aikoo tyrmätä niin kiinalaiset kilpailijansa kuin kaapata aloitteen alan sähköisessä kilpajuoksussa.

”Neue Klasse on BMW:n kaikkien aikojen mittavin investointi. On vaikea olla vaikuttumatta investointien mittakaavasta ja teknisistä saavutuksista”, markkinatutkimusta tekevä Bernstein-yhtiö arvioi.

Bernstein pitää Neue Klasse-teknologiaa BMW:n tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeänä. Sitä pidetään avaintekijänä BMW:n yrittäessä vallata jalansijaa viime aikoina menettämästään markkinasta.

Monikäyttöinen teknologia

Yhtiö haluaa nousta nykyisestä 5–7 prosentin pelurista 8-10 prosentin myynteihin. Ensimmäisen kerran automaailma sai kuulla BMW:n suurista suunnitelmista vuonna 2021, jolloin toimitusjohtaja Oliver Zipse kertoi julkisuudessa Neue Klasse-teknologian tavoitteista.

Ydinajatuksena on teknologian monikäyttöisyys. Sitä voidaan hyödyntää täyssähköautojen, polttomoottorimallien ja jopa vetymallien tuotannossa.

”Neue Klasse-teknologia perustuu täysin uusiin komponentteihin, joita voidaan hyödyntää niin täyssähköautojen, polttomoottorimallien ja jopa vetyautojen valmistuksessa”, BMW:n kehitysjohtaja Frank Weber kertoo.

Puola on löytänyt merkittävän öljyesiintymän Itämereltä, vahvistaa öljy-yhtiö Central European Petroleum (CEP).

Ennakkotietojen mukaan noin kuusi kilometriä Puolan rannikolta olevassa esiintymässä olisi 22 miljoonaa tonnia öljyä ja 5 miljardia kuutiometriä maakaasua. Uusi esiintymä yli tuplaisi Puolan öljyntuotannon, joka oli 20,2 miljoonaa tonnia vuonna 2023.

Esiintymän laajemmalla, noin 593 neliökilometriä käsittävällä alueella arvioidaan olevan yli 33 miljoonaa tonnia öljyä ja 27 miljardia kuutiometriä maakaasua.

Wolin East -nimellä kulkeva öljykaivo on yksi Euroopan suurimmista hiilivetylöydöistä kymmenen viime vuoden aikana.

”Tämä on historiallinen hetki CEP:lle ja Puolan energiasektorille. Wolin Eastin avulla on mahdollisuus saada Itämeren täysi energiapotentiaali irti”, CEP:n toimitusjohtaja Rolf G. Skaar kertoi EuroNewsille.

Venäjän talouden kasautuvat ongelmat näkyvät myös automarkkinoilla.

Kesäkuussa Venäjällä myytiin noin 100 000 uutta ajoneuvoa. Tämä oli jopa 31 prosenttia vuodentakaista vähemmän. Tammi-kesäkuussa uusia ajoneuvoja myytiin noin 602 000 eli 29 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2024 alkupuoliskolla.

Luvut käyvät ilmi venäläisen ASM Holding -analyysifirman julkaisusta. Ne ovat linjassa ulkomaisia sijoittajia edustavan AEB-järjestön ennusteen kanssa, jonka mukaan automyynti Venäjällä tulee tänä vuonna supistumaan neljänneksellä.

Tilastoon sisältyvät henkilöautojen lisäksi rekat, bussit, pakettiautot ja lava-autot.

Henkilöautoja myytiin kesäkuussa noin 89 000 eli 28 prosenttia vuodentakaista vähemmän. Venäläisten ylivoimainen suosikki tammi-kesäkuussa olikin Lada, jonka 156 000 kappaleen myynti vastasi liki kolmannesta koko henkilöautokaupasta.

Mitalisijoille ylsivät kiinalaismerkit Haval ja Chery, jotka kumpikin hallitsivat runsasta kymmenystä tehdyistä kaupoista.

Isojen ammattikäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen myynti romahti enemmän. Rekkoja meni runsaat 3 800 eli peräti 65 prosenttia vuodentakaista vähemmän. Busseja myytiin 600, mikä merkitsi 62 prosentin pudotusta.

Venäjän automarkkinoiden analyytikot löytävät kysynnän alholle useita syitä. Kysyntää kuristavat pääasiassa autojen korkeat hinnat, keskuspankin tiukentuva autolainapolitiikka ja lainojen korkeat korot.

Kiinalaiset valtasivat markkinan

Automerkkien määrä Venäjän markkinoilla on yli tuplaantunut vuoden 2022 alusta, alalta raportoidaan. Tuolloin eri merkkejä oli myynnissä noin 60, kun taas nyt niitä on jo 124.

Valtaosa tulokkaista on kiinalaisia brändejä. Viime vuoden lopulla kiinalaismerkkien markkinaosuus Venäjällä oli yli 50 prosenttia, siinä missä ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan se oli vain kymmenyksen verran.

Katumaastureita ja crossovereita valmistavan Haval-brändin omistaja Great Wall Motor on saavuttanut vahvan aseman Venäjällä. Muita suhteellisen hyvin Venäjällä menestyneitä kiinalaismerkkejä ovat Cheery-yhtiön brändit sekä Geely, Changan, Xingtu ja Omengda.

Venäjälle on myös ilmaantunut firmoja, jotka käytännössä myyvät kiinalaisautoja kotimaisen nimen alla.

Tällainen on esimerkiksi vuonna 2024 Pietarissa aloittanut Xcite, joka on pannut brändinsä alla markkinoille kiinalaisen Cheryn Tiggo-katumaastureita. Reutersin tietojen mukaan Tiggoa ja muita Cheryn malleja on kokoonpantu tehtailla, joita Volkswagen, Mercedes Benz ja Nissan jättivät jälkeensä poistuttuaan Venäjän markkinoilta.

Länsifirmojen entisiä omistuksia on valjastettu muihinkin autobisneksiin. Vuonna 2022 Venäjän valtion autovalmistaja Avtovaz herätti henkiin neuvostoajoilta tutun Moskvitš-merkin, jota ryhdyttiin valmistamaan Renaultin ex-tehtailla. Patrioottisesta symboliikasta huolimatta markkinoille ilmaantunut Moskvitš 3 on käytännössä uudelleennimetty versio kiinalaisesta JAC Motors Sehol X4 -crossoverista.

Patrioottisesta symboliikasta huolimatta markkinoille ilmaantunut Moskvitš 3 on käytännössä uudelleennimetty versio kiinalaisesta JAC Motors Sehol X4 -crossoverista.

Viime vuonna kiinalaiset autonvalmistajat myivät Venäjälle yli miljoona ajoneuvoa. Edullisten ja monesti myös alennushinnoilla kaupiteltujen kiinalaisautojen virta maahan on saanut Kremlin myös puolustamaan kotimaan tuotantoaan kohottamalla autojen tuontitulleja.

Kreml iski lusikkansa myös autokauppaan

Vuoden 2025 alusta lähtien noin 200 autokauppaa eli viisi prosenttia alasta on pannut lapun luukulle Venäjällä, Moscow Times uutisoi. Automyyjien edustusjärjestön mukaan 30 prosenttia yhä toimivista kauppiaista on lopettaminen vaikean taloustilanteen vuoksi.

Radikaalin esimerkin liiketoiminnan supistumisesta tarjoaa Venäjän suurin automyyntiketju Rolf. Yhtiön tammi–maaliskuun tuloksessa liikevaihto jäi noin 400 miljoonaan euroon, kun edeltävällä vuosineljänneksellä se oli noin 2,4 miljardia euroa. Nettotappiota Rolf raportoi noin 16 miljoonaa euroa.

Joulukuussa 2023 presidentti Vladimir Putin määräsi Rolf-yhtiön otettavan valtion haltuun venäläismiljardööri Sergei Petrovilta. Viime vuonna ketju siirtyi venäläisen nyrkkeilytoimijan Umar Kremlevin omistukseen. Tiettävästi presidentin kansliaa onnistuneesti lobannut Kremlev osti firman noin 307 miljoonalla eurolla, mikä vastasi kolmannesta Rolfin markkina-arvosta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022.

Oulussa on meneillään asuntomessut 20 vuoden tauon jälkeen.

Edellisen kerran Oulussa järjestettiin asuntomessut vuonna 2005. Messut sijaitsivat samalla Toppilansaarella kuin tämänkertaisetkin, pari kilometriä luoteeseen nykyisestä alueesta.

Moni asia on muuttunut 20 vuodessa.

Vuoden 2005 messut olivat nykyisiin verrattuna valtavat. Messuilla oli näytillä yhteensä 28 omakotitaloa ja niiden lisäksi myös kerrostaloja, rivitaloja ja paritaloja.

Tämänvuotisille messuille rakennettiin lopulta 22 omakoti- tai erillistaloa ja seitsemän kytketyn pientalon kokonaisuus, mutta ei yhtään alueelle suunniteltua kerrostaloa.

Messujen kulta-aika

Vuosituhannen vaihde olikin asuntomessujen kulta-aikaa. Vuonna 2000 tehtiin messujen kaikkien aikojen kävijäennätys, kun Tuusulan asuntomessut keräsivät peräti 271 000 kävijää.

Seuraavinakin vuosina kävijämäärät huitelivat huippulukemissa. Näyttelykohteita oli tyypillisesti 40–50 kappaletta ja talotehtaat rakensivat messuille kilpaa mallistojensa parhaimmistoa.

Oulun 2005 messut olivat siitä poikkeukselliset, että siellä ei ollut esillä yhtäkään ”pakettitaloa” eikä tuolloin muodissa ollutta perinnetaloa.

Messujen omakotitontit jaettiin arkkitehtikuvien perusteella ja hakijoita riitti. Messualue oli jaettu kortteleihin: tiilikortteli, puukortteli ja vaaleapintaisten kivitalojen kortteli.

Kivi olikin kovassa huudossa. Messujen 28:sta omakotitalosta kuudessa oli betonirunko ja yhdessätoista erilaisia harkko- tai tiilirakenteita.

Talot olivat myös huomattavan isoja: keskipinta-ala oli peräti 255 neliötä. Osassa oli kolme kerrosta.

Talot pienentyneet

Tämän vuoden asuntomessuilla Hartaanselänrannassa talojen keskipinta-aloissa yllätetään hädin tuskin puoleen vuoden 2005 luvuista.

Yleisölle on avoinna yhteensä 20 omakoti- tai erillistaloa. Näiden keskipinta-ala jää 133 neliöön.

Keskiarvoa pienentävät messuilla olevat viisi alle 75 -neliöistä minitaloa, mutta normaalikokoisetkin talot ovat selvästi pienempiä kuin 20 vuotta sitten.

Vain yhden talon pinta-ala nousee yli 200 neliön, ja neljä taloa on yli 180 neliömetriä. Näiden lisäksi yli 150-neliöisiä omakotitaloja on vain kaksi.

Tyypillisin talokoko on noin 130 neliötä. Ryhmärakennuskohteen taloissa on neliöitä vain 115, mutta neliöistä puuttuvat saunatilat, sillä taloilla on yhteinen pihasauna.

Myös materiaaleissa on muutos 20 vuoden takaisiin messuihin. Tämänvuotisilla messuilla on vain kaksi kivitaloa, toinen on rakennettu betoniharkoista, toinen poltetuista kennoharkoista.

Kaikki muut messutalot ovat puurunkoisia. Eniten on perinteisiä rankarunkoja, mutta mukana on myös kolme clt-runkoista taloa ja neljä hirsitaloa.

Juttu on julkaistu Tekniikka&Taloudessa alun perin 5. kesäkuuta. Julkaisemme sen nyt uudelleen.

Oulussa toimivan Geopyörän perusti Marcos de Paiva Bueno vuonna 2020. Idean erityisen näköisestä kaivoskoneesta hän sai jo vuonna 2012.

De Paiva Bueno työskenteli kaivosalan insinööritoimistoissa kaikilla mantereilla. 15 työvuoden aikana hänelle kehittyi idea laitteesta, joka selvittäisi nopeasti ja edullisesti malmin kovuuden.

”Kaivoksissahan murskataan kiveä, jotta voidaan vapauttaa mineraalit. Murskausta varten murskainten myllyt täytyy mitoittaa oikein. Mitä kovempaa kivi on, sitä enemmän tarvitaan energiaa. Kovuus vaikuttaa myös tuotannon määrään”, hän selittää.

Kaivosprojektit vaativat tunnetusti paljon pääomia.

”Tuottavuus ja tuotanto kuun lopussa riippuu siitä, kuinka paljon kiveä kaivos voi käsitellä. Se puolestaan riippuu kiven kovuudesta. Ongelma on, että kiven kovuuden vaihtelua mitataan ja ymmärretään erittäin huonosti.”

Keksijä pääsi vauhtiin

Hän irtisanoutui ja alkoi etsiä maailmalta sopivaa työtä, jossa voisi tutkia ja kehittää keksintöään.

Kaikista maailman kolkista hän löysi Oulun yliopiston. Siellä hän työskenteli ensin tosin Pyhäsalmen kaivoksen tulevaisuushankkeissa.

Oulu ei välttämättä ollut ongelma hänelle, sillä de Paiva Buenolla on Italian, Brasilian ja Australian passit. Hän on asunut kaikissa näissä maissa.

Lopulta hän jätti tutkijan työnsäkin, jotta voisi jatkaa intohimonsa, geopyöräksi ristityn laitteensa kehittämistä.

Hän kehitti keksintönsä kaupalliseksi tuotteeksi asti Business Finlandin tutkimuksesta liiketoimintaa -rahoituksen ja EU:n EIT raw materials -tuen turvin.

60 kilon pyörät

Geopyörä-nimen saanut murskain perustuu kahteen vastakkaiseen suuntaan pyörivään pyörään.

”Olen intohimoinen pyöräilijä, inspiraationi tuli siitä. Minulla ei ole edes autoa.”

Murskaimen kumpikin pyörä painaa 60 kiloa. Kun ne murskaavat kiven, koneen mittauslaitteet mittaavat tarvitun voiman ja murskaukseen kuluvan energian sekä muutaman muun parametrin.

Murskaimeen mahtuu kerralla 30 kappaletta 10–30 millimetrin suuruista kivinäytettä.

Kerätyn datan käsittelee lopulta ohjelmisto, jota tehostaa tietenkin tekoäly.

”Tekoälyämme kehittävät kaksi nuorta erittäin taitavaa insinööriä Brasiliasta ja Iranista.”

Geopyörä on myynyt kahdeksan laitetta maailman kaivoslaboratorioille. Asiakkaat ovat maailman suurimpia kaivosyhtiöitä, kuten BHP, Rio Tinto ja Anglo American.

Bisnesmallina on myydä teknologiaa.

”Lisensoimme koneen lisäksi ohjelmistoa ja testin menetelmää.”

Lisenssi on myyty Kanadaan, Yhdysvaltoihin, Chileen, Brasiliaan, Etelä-Afrikkaan, Sambiaan ja Australiaan. Seuraava asiakas löytynee Kiinasta. Suomi ei ole listalla.

Parhaillaan yhtiö kerää listaa riskirahoittajista ensimmäistä rahoituskierrostaan varten. Geopyörä tavoittelee kolmea miljoonaa euroa yrityksen rajuun kasvattamiseen.

Tämä on lyhennelmä. Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetun pidemmän jutun pääset lukemaan täältä.

Suomalainen startup-yhtiö Winse Power kehittää Tampereella pilottitehtaallaan puolijohdesiruja sekä laitteita, jotka mahdollistavat energian ja datan siirron valovälitteisesti, joko langattomasti tai kuitukaapelissa.

Puolustusteollisuus käyttää langallisia droneversioita, joissa drooni nousee taivaalle data- tai sähkökaapeli perässä roikkuen.

”Sähköjohdon kanssa ei voi nousta yli sataan metriin, tulee fysiikka vastaan”, sanoo teknologiajohtaja ja perustajajäsen Arto Aho.

Valokuitukaapeli on kevyt tapa kuljettaa tehoa. Sen kanssa voi nousta jopa yli kilometriin.

Lentävien droonien lisäksi yksi mahdollisuus on toiminta veden alla.

Veden lisäksi valokuidulla voidaan mennä korkeisiin jännitteisiin tai isojen jännite-erojen yli.

Lisäksi valokaapelille sopivat muut riskialttiit ympäristöt, kuten jos ympärillä on jotain räjähtävää, vaikka kaasua.

Muun muassa Naton Diana-hanke rahoittaa kehitystyötä noin 100 000 eurolla.

Tämä on lyhennelmä. Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetun pidemmän jutun pääset lukemaan täältä. Siinä yhtiön toimitusjohtaja selittää, miksi räjähdysalttiit tai vedenalaiset ympäristöt ovat potentiaalisia käyttöpaikkoja heidän keksinnölleen.