Uutiset ja blogit

Chemnitzin teknillisen yliopiston tutkimusryhmä on tehnyt merkittävää edistystä aurinkokennojen tulostamisessa.

Kennot painetaan pyöräpainokoneella, joka on samanlainen kuin lehtien painamiseen käytetty kone. Kone levittää ja kuivattaa nestemäistä mustetta useassa kerroksessa. Kerroksia ei paineta eri värien, vaan sähköisten ominaisuuksiensa vuoksi.

Tutkimusryhmän valmistamat kennot ovat orgaanisia (organic solar cells, OSC) polymeerikennoja eli ”muovikennoja”.

Tiedotteen mukaan menetelmällä voitaisiin tuottaa neliökilometrejä aurinkokennoja vain murto-osassa siitä ajasta, joka perinteisten paneelien valmistukseen kuluu.

Tulevaisuuden valmistusmenetelmä

Tutkimusryhmää johtavan Arved Hüblerin mukaan tulostetut aurinkokennot ovat lupaava ehdokas seuraavan sukupolven aurinkokennoiksi.

”Energiaintensiivisestä valmistuksesta huolimatta nykyiset aurinkokennot ovat suhteellisen edullisia, koska niitä valmistetaan Kiinassa äärimmäisen halvalla hiilivoimalla tuotetulla sähköllä”, hän sanoo.

Tulevaisuudessa valmistamisen on oltava merkittävästi tehokkaampaa, ja painaminen tarjoaa tähän yhden lupaavan ratkaisun.

Vuosien kehitys

Vuonna 2011 Hüblerin tutkimusryhmä esitteli maailman ensimmäisen painetun aurinkokennon, mikä oli suuri saavutus siihen aikaan.

Tässä kennossa oli matala 1,7 prosentin hyötysuhde ja lyhyt käyttöikä. 14 vuoden aikana hyötysuhde on saatu nostettua yhdeksään prosenttiin ja kestävyys on parantunut.

Orgaanisissa aurinkokennoissa on usein matalampi hyötysuhde kuin esimerkiksi piikidekennoissa. Tavanomaisten aurinkopaneelien hyötysuhde on noin 20 prosentin luokkaa, ja tämä on saavutettu laboratorio-olosuhteissa myös orgaaniselle kennolle, joka kuitenkin tyypillisesti on hyötysuhteeltaan noin 10–15 prosenttia.

Yli 88 prosenttia tutkijoiden painamista kennoista on käyttökelpoisia. Tämä on tiedotteen mukaan todella korkea osuus.

Tulostettujen kennojen käyttöikää testataan nyt Erlangen-Nürnbergin yliopistossa.

Ukrainan tavoitteena on hankkia ilmavoimilleen 250 modernin hävittäjäkoneen laivasto, totesi mediaa maanantaina tavannut presidentti Volodymyr Zelenskyi. Asiasta kertoo Kyiv Post.

”Keskustelemme samanaikaisesti Ruotsin, Ranskan ja Yhdysvaltojen kanssa. Lopullinen tavoite on 250 uutta lentokonetta”, Zelenskyi kertoi.

Viime viikolla presidentti solmi Ruotsin kanssa aiesopimuksen jopa 150 Saab Gripen E -monitoimihävittäjän hankinnasta. Zelenskyi perusteli hankintaa konetyypin pienillä kustannuksilla, ohjaajakoulutuksen kuuden kuukauden kestolla sekä mahdollisuudella operoida koneita maantietukikohdista.

Yhdysvaltain kanssa keskustellaan Lockheed Martin F-16 -kalustosta, Ranskan kanssa Dassault Rafale -hävittäjistä.

Kyiv Postin sanamuotojen perusteella voisi olettaa, että tavoitteena todellakin olisi lentää kolmella konetyypillä yhtäaikaisesti, mikä lisää logistista monimutkaisuutta. Tiedossa ei ole, roolitettaisiinko koneet eri tavoilla. Kaikki kolme toki ovat monitoimihävittäjiä, kuten valtaosa moderneista hävittäjistä.

Tällä hetkellä Ukrainalla on käytössään kaksi käytettyä länsihävittäjää: F-16:n vanhempia, General Dynamics -ajan variantteja sekä Dassaultin Mirage 2000-5F -kalustoa.

F-16-kalustosta on tulossa Ukrainan ilmavoimien selkäranka ainakin lyhytaikaisesti. Kunhan kaikki länsimaiden lupaamat koneyksilöt on saatu toimitettua, niitä pitäisi olla noin 85 kappaletta.

Tiedossa ei ole, millä aikataululla ne ja Mirage 2000:t poistuisivat tehdasuusien koneiden tieltä, jos Zelenskyin suunnitelma toteutuu.

Sekä uusin F-16-variantti, Block 70/72, että Dassault Rafalekin ovat paraikaa tuotannossa.

Lue myös:

Suomessa toimiva Teboil kuuluu Lukoilin ja Gunvor Groupin väliseen kauppaan, kertoo MTV.

”Voin vahvistaa Lukoilin lehdistötiedotteessa annetun tiedon, että kyseessä ovat kaikki kansainväliset (eli ei-venäläiset) omaisuuserät”, Gunvorin viestintäjohtaja Seth Pietras kertoo MTV:lle sähköpostitse.

Venäläinen öljy-yhtiö Lukoil kertoi aiemmin torstaina, että se on saanut Gunvorilta ostotarjouksen kansainvälisistä omistuksistaan.

Lukoil omistaa Teboil-huoltoasemaketjun.

Lukoil kertoi hyväksyneensä tarjouksen ja sitoutuvansa olemaan neuvottelematta muiden mahdollisten ostajien kanssa.

Gunvor on Kyprokselle rekisteröity monikansallinen energiayhtiö.

Pakotteet iskivät

Venäläinen öljyjätti Lukoil tiedotti maanantaina, että se aikoo myydä kansainvälisiä omistuksiaan.

Päätöksen taustalla oli Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon viime torstaina asettamat pakotteet yhtiölle.

Gunvorin ovat perustaneet suomalaisille tuttu venäläisoligarkki Gennadi Timtšenko sekä ruotsalainen miljardööri Torbjörn Törnqvist.

Vuonna 2014 uutisoitiin, että Timtšenko myi kaikki osakkeensa Törnqvistille.

Venäläisliikemies tunnetaan muun muassa jääkiekkoseura Helsingin Jokerien entisenä omistajana ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin ystävänä.

Ruotsin merenkulkulaitos Sjöfartsverket on valinnut Hyundai Heavy Industriesin Ruotsin uuden jäänmurtajan rakentajaksi. Alus rakennetaan Etelä-Korean Ulsanissa.

Tieto käy ilmi Tekniikka&Talouden tietopyynnöllä Ruotsin merenkulkulaitokselta Sjöfartsverketilta saamista asiakirjoista. Hankintapäätös on tehty 27. kesäkuuta 2025.

Kilpailutuksen voittanut Hyundai Heavy Industries tunnetaan muun muassa raakaöljytankkeri Arctican rakentajana. Aiemmin nimellä Stena Arctica tunnettu alus oli valmistuessaan vuonna 2005 maailman suurin jääluokitettu öljytankkeri.

Sjöfartsverketista kerrotaan Tekniikka&Taloudelle, että valintaperusteena oli alhaisin vertailuhinta. Hyundai Heavy Industriesin tarjouksen vertailuhinta oli 3,35 miljardia Ruotsin kruunua eli noin 306,7 miljoonaa euroa.

Kilpailutuksessa toiseksi sijoittui Helsingin telakka eli DNY Finland, jonka omistaa kanadalainen laivanrakentajajätti Davie Shipbuilding. Helsingin telakan vertailuhinta oli 3,48 miljardia kruunua eli noin 318,5 miljoonaa euroa.

Käytännössä noin 11,8 miljoonan euron ero ratkaisi yli 300 miljoonan euron arvoisen hankinnan Hyundain hyväksi. Hyundain ja Helsingin telakan tarjousten vertailuhintojen ero oli 3,8 prosenttia.

Sjöfartsverketin mukaan DNY Finland on valittanut hankintapäätöksestä hallinto-oikeuteen, joka ei ole vielä antanut ratkaisuaan.

Ruotsin merenkulkulaitos on aiemmin kertonut julkisuudessa, että sen viisi vanhaa jäänmurtajaa tulisi uusia, mutta rahoitus on saatu toistaiseksi vain yhdelle alukselle.

Tekniikka&Talous tavoitti Davien yhteiskuntasuhteiden johtajan Antti Leinon puhelimitse. Hän sanoo, ettei yhtiö kommentoi asiaa tässä vaiheessa, koska oikeusprosessi on kesken.

Kilpailutukseen osallistuneet telakat

Ruotsin merenkulkulaitoksen tarjousvertailusta käy ilmi, että Helsingin telakan ja korealaisen Hyundai Heavy Industriesin lisäksi jäänmurtajasopimusta tavoitteli Suomesta Rauman telakka eli Rauma Marine Constructions. Sen suurin omistaja on Suomen valtio. Rauman telakan ja Hyundain tarjousten vertailuhintojen ero oli 14 prosenttia.

Lisäksi kilpailutukseen osallistui myös norjalainen telakkayhtiö Vard Group, jonka enemmistön omistaa italialainen laivanrakennusjätti Fincantieri. Vard Groupin ja Hyundain tarjousten vertailuhintojen ero oli 44 prosenttia.

Tarjousten vertailuhinnat

Tarjousten vertailuhinnat on muunnettu Ruotsin kruunuista euroiksi käyttäen vaihtokurssia 0,091.

Suomi ja Ruotsi suunnittelivat yhteistyötä

Suomi ja Ruotsi ovat jo aiemmin keskustelleet jäänmurtajahankintojen yhteistyöstä. Talouselämä kertoi syyskuussa 2024 maiden allekirjoittaneen 12-sivuisen julistuksen, jossa korostettiin jäänmurtajien strategista merkitystä ja sovittiin yhteisen työryhmän perustamisesta.

”Suomi ja Ruotsi pitävät tarpeellisena jatkaa tiivistä yhteistyötä Itämeren alueella ja sen ulkopuolella jäänmurtolaivastojen uudistamiseksi ja operatiivisen koordinoinnin varmistamiseksi ottaen huomioon jäänmurtajien kasvava strateginen merkitys. Suomen ja Ruotsin toimivaltaiset viranomaiset perustavat yhteisen työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ja tunnistaa yhteisiä etuja ja hyötyjä”, julistuksessa kirjoitettiin.

Talouselämä huomautti, että mikäli maat tilaisivat yhdessä jossain määrin samanlaisia aluksia, se tulisi huomattavasti halvemmaksi kuin yksittäisten jäänmurtajien tilaus. Yhteistyöhankkeeseen voisi mahdollisesti hakea myös EU-rahoitusta.

Suomi ei ole kuitenkaan vielä käynnistänyt uuden B+-luokan jäänmurtajan kilpailutusta. Aluksen jäämallikokeet saatiin päätökseen syyskuussa 2025 Helsingin Vuosaaressa Aker Arcticin jäämallilaboratoriossa.

Lue myös:

Kaksi viikkoa sitten 16. lokakuuta Boeing 737-8 Max -matkustajalentokoneen tuulilasiin iskeytyi 10 900 metrin korkeudella selittämätön esine, joka pirstoi tuulilasin uloimman kerroksen palasiksi. Arvoitus on nyt selvinnyt. Esine oli säähavaintopallo – ja täsmentäen melko todennäköisesti yhden kilogramman hiekkasäkki, jota pallo kuljetti mukanaan painolastina.

Aiemmin esitetty valistunut arvaus avaruusromusta tai meteoriitista ei siten pitänyt paikkaansa.

Pallon oli laskenut matkaan piilaaksolainen Windborne-niminen yksityinen yhtiö. Se kehittää pitkän käyttöiän säähavaintopalloista ”pallolaivastoa” täydentämään perinteisiä kansallisten ilmatieteen laitosten käyttämiä, vain yhteen kertanousuun kykeneviä kumipalloja.

Yhdysvalloissa tapahtuneen kolarin syyn selviämisestä kirjoittavat muun muassa Ars Technica, ABC ja uutistoimisto AP. Asia nousi julkisuuteen Windbornen omasta aloitteesta. Yhtiö tiedotti 20. lokakuuta epäilevänsä, että kolarin aiheutti sen pallo.

Windborne tiedotti oman selvityksensä tuloksista myös Yhdysvaltain lentoliikennevirasto FAA:ta ja maan liikenneonnettomuustutkintalautakunta NTSB:tä.

Todennäköisesti hiekkasäkki

Sitä, että Windbornen pallot kuljettavat mukanaan hiekkaa painolastina, on AP:n mukaan vahvistettua faktaa. Sen sijaan sitä, hajosiko 737 Maxin tuulilasi hajosi nimenomaan iskusta tähän hiekkasäkkiin, ei ole mainittu Windbornen omassa tiedotteessa tai isoissa uutislähteissä.

Päätelmää voidaan silti pitää todennäköisenä, sillä iskukohdan ympäristö lentokoneen kärjessä – myös metallit ja maalit tuulilasin itsensä ympärillä – näyttää kuin hiekkapesussa karhennetulta. Tästä havainnosta huomauttaa skotlantilainen fysiikan ja ilmailun harrastaja Scott Manley some-päivityksessä, jota siteerataan lentoturvallisuusalan Flight Safety Foundation -säätiön sivuilla.

Ars Technican mukaan juuri Manley esitti julkisuudessa ensimmäisten joukossa kysymyksiä Windbornen pallojen ja kolarin yhteydestä.

(Jos päivitys X-palvelussa ei näy alla, klikkaa tästä.)

Myös itse voimme valistuneesti arvailla, että kilon hiekkasäkki on melko tiiviinä ja raskaana kohteena todennäköisempi esine hajottamaan lentokoneen tuulilasi kuin muovikalvosta tehty ilmapallo tai pieni elektroninen mittari.

Toisaalta mielenkiintoinen kysymys on, mitä haittaa muovikalvo olisi aiheuttanut, jos se olisi osunut päin. Ohut muovi ei iskisi mitään rikki vasaran tavoin, mutta olisiko useiden metrien kokoinen muovinriekale esimerkiksi sekoittanut aerodynamiikkaa tai tukehduttanut moottorit hetkellisesti?

Näin yhtiö reagoi

Windborne on lähettänyt ilmaan vuonna 2019 alkaneen toimintansa aikana yli 4000 säähavaintopalloa. Yhtiö kertoo tiedottaneensa säännönmukaisesti FAA:ta jokaisesta laukaisemastaan pallosta.

Kaikesta päätellen kaikki tiedotukset eivät kuitenkaan osuneet nappiin tai menneet perille.

Yhtiö on reagoinut lentokonetörmäykseen rajoittamalla pallojensa liikennettä 30 000 ja 40 000 jalan eli noin 9,1 ja 12,2 kilometrin korkeuksien välillä eli sillä korkeusvälillä, missä suurin osa kaupallisesta lentoliikenteestä tapahtuu.

Korjaustoimi onnistuu, sillä Windbornen pallojen korkeutta voidaan säätää painolastisäkkiä ja/tai pallon kaasuhanaa avaamalla. Perinteisillä kertakäyttöisillä säähavaintopalloilla vastaava säätö ei ole mahdollista.

Windborne on Ars Technican mukaan aiemmin sanonut, että sen pallot ovat niin kevyitä, ettei niistä aiheudu vaaraa lentoliikenteelle. Tässä yhtiö näyttää olleen väärässä. Kilogramma hiekkaa riittää isoon vahinkoon, kun kolari tapahtuu noin vauhtia 900 kilometriä tunnissa.

Lento keskeytettiin

Kolarissa lokakuun 16. päivänä United Airlinesin Boeing 737-8 Max kuljetti 140:ä matkustajaa ja miehistön jäsentä. Denveristä Los Angelesiin Yhdysvalloissa suunnannut lento UA 1093 joutui kolarin jälkeen keskeyttämään matkansa ja tekemään pakkolaskun Utahiin Salt Lake Cityn lentokentälle.

NTSB ilmoitti sunnuntaina 19.10. ottavansa tapauksen tutkintaan. AP:n mukaan alustavaa raporttia voidaan odottaa muutamien viikkojen sisällä ja lopullista raporttia luultavasti noin vuoden päästä.

Uutisten mukaan tuulilasin uloin kerros meni kolarissa tyystin säpäleiksi. Onnettomuuskoneesta sosiaalisessa mediassa julkaistujen valokuvien mukaan ikkunasta ei nähnyt enää läpi millään tavalla. Toinen tuulilasi jäi kuitenkin ehjäksi, ja siitä näki läpi.

Iskun vastaan ottanut tuulilasin paneeli ei puhjennut, vaan monikerroksisen lasin sisemmät kerrokset jäivät ehjinä suojelemaan ohjaamoa.

Kukaan ei kuollut eikä loukkaantunut onnettomuudessa pahasti, mutta koneen kapteeni sai lasinsirpaleista runsaasti melko ilkeän näköisiä haavoja käsivarteensa. Ohjaamossa lojui sirpaleita ympäriinsä, valokuvista käy ilmi.

Miten tämä asia eli tuulilasin ehjät sisäkerrokset sopii yhteen kapteenin saamien haavojen ja ohjaamon lasinsirujen kanssa, ei ole tiedossa yksityiskohtien tasolla. Kenties tuulilasin sisemmistä kerroksista irtosi siruja esimerkiksi isku- tai kiinnityskohtien kohdalta, jos valistuneet arvaukset sallitaan?

Maailman ensimmäinen suuri, kaupallinen tuulipropulsiolla kulkeva rahtialus Neoliner Origin on ylittänyt Atlantin ensimmäisen kerran, uutisoi Maritime Executive.

Neitsytmatka oli ainutlaatuiselle purjeilla kulkevalle alukselle haastava, koska toinen purjeista vaurioitui.

Tavaran kuljettaminen purjealuksilla juontaa juurensa tuhansien vuosien taakse. Nyt kun maailmassa yritetään vähentää päästöjä, laivayhtiöt miettivät taas purjeiden käyttöä aluksissa.

Aluksen valmistuminen

Neoliner Origin on 136-metrinen roro-alus, joka rakennettiin turkkilaisella RMK Marinen telakalla. Laiva laskettiin vesille tammikuussa 2025 ja aloitti merikokeet kesällä.

Valmistuttuaan telakalta syyskuun lopussa se lähti Turkista kohti Ranskaa.

Ensimmäinen rahtikuljetus Atlantin yli lähti Ranskan Saint Nazairesta 16. lokakuuta 2025.

Lokakuun 24. päivänä Neoliner Origin saapui Saint-Pierreen Newfoundlandin etelärannikon edustalle.

Matka ei kuitenkaan sujunut ongelmitta.

Jo kahden purjehduspäivän jälkeen aluksen taaimmaisen purjeen ylin paneeli oli vaurioitunut kovassa tuulessa. Keulapurje säilyi ehjänä, joten alus jatkoi matkaansa hybridimuodossa eli keulapurjeella ja moottorilla.

Aluksessa on 4 000 kilowatin dieselsähköinen propulsio eli sähkömoottori käy dieselgeneraattorilla.

Saint-Pierressä alus pysähtyi 24 tunnin ajaksi, jolloin rahtia siirrettiin maihin ja rikkoutunutta paneelia korjattiin.

Teknologiatiimit jatkavat paneelien korjausta laivan verstaalla. Ne on tarkoitus asentaa takaisin paikoilleen, kun Neoliner Origin saapuu Baltimoreen, Yhdysvaltoihin.

Prototyyppi suuremmasta

Ranskassa pidetyssä lanseeraustilaisuudessa Neoline kertoi pitävänsä alusta prototyyppinä suuremman mittakaavan palvelulle.

Aluksen on laskettu vähentävän päästöjä perinteiseen rahtialukseen verrattuna jopa 80 prosenttia.

Laivassa on kaksi jäykkää purjetta, jotka on asennettu Chantiers de l’Atlantiquen suunnittelemiin Solidsail-mastoihin. Tämä antaa sille 3 000 neliömetriä purjepinta-alaa ja 11 solmun nopeuden.

Neoliner Origin on roro-rahtialus, jossa on 1 200 kaistametriä rahtitilaa sekä kyky kuljettaa kontteja. Aluksessa on myös majoitustilat 12 maksavalle matkustajalle sekä 13 hengen miehistölle.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on palannut vanhaan ideaansa uusien lentotukialusten konvertoinnista takaisin höyrykatapultteihin. Asiasta kertoo Breaking Defense.

”Aion allekirjoittaa presidentin määräyksen. Kun rakennamme lentotukialuksia, katapultit käyttävät höyryä ja hissit hydrauliikkaa. Meille ei koskaan tule ongelmia”, Trump totesi puhuessaan aiemmin tällä viikolla lentotukialus George Washingtonilla (CVN 73) Aasian-matkansa yhteydessä.

USS Gerald R. Ford (CVN 78) ja muut uudet Ford-luokan tukialukset käyttävät lentokoneiden laukaisuun elektromagneettisia katapultteja, joiden käyttöönottotestauksessa on ilmennyt ongelmia. Nyt laitteisto kuitenkin on Fordilla operatiivisessa käytössä.

Tiedossa ei ole, miten kalliiksi mahdolliset modifikaatiot tulisivat.

BD huomauttaa, että presidentti Trump esitti saman idean jo ensimmäisellä kaudellaan ilman, että siitä käytännössä seurasi mitään.

Käsitteen toisessa mielessä höyry on tietenkin tuttua teknologiaa ydinkäyttöisille lentotukialuksille: vedellä jäähdytetään reaktoreita ja höyrystynyt vesi pyörittää turbiineita.

Ford-luokan lentotukialukset ovat Yhdysvaltain ensimmäinen uusi tukialusluokka yli neljään vuosikymmeneen. Niillä on tarkoitus korvata Nimitz-luokan alukset.

USS Gerald R. Ford on 1 106 jalkaa (337 metriä) pitkä, 134 jalkaa (41 m) korkea ja sen lentokannen leveys on 256 jalkaa (78 m).

Aluksen uppouma on noin 100 000 tonnia. Kaksi ydinreaktoria kiihdyttävät laivan yli 30 solmun (56 km/h) huippunopeuteen.

Lue myös: