Uutiset ja blogit

Tanska päätti toukokuussa nostaa eläkeiän nykyisestä 67 vuodesta 70 vuoteen 2040 mennessä. Käytännössä päätös koskee vuonna 1971 ja sen jälkeen syntyneitä.

Tanskan eläketutkimuskeskuksen (PeRCent) toinen johtaja, rahoituksen professori Jesper Rangvid avaa päätöstä tarkemmin tuoreessa blogissaan ja muistuttaa, että Tanskassa eläkeikä on sidottu elinajan odotteeseen.

”Valtioneläke (Folkepension) on yleinen etuus eläkeläisille tuloista tai varallisuudesta riippumatta. Tämä tarkoittaa, että mikään ei estä jäämästä eläkkeelle aikaisemmin, jos siihen on varaa. Uudistus sanelee vain, milloin voit aloittaa valtioneläkkeen saamisen”, hän korostaa.

Professori toteaa, että eläkeiän indeksointi elinajanodotteeseen on Tanskan julkisen talouden kulmakivi.

”Ihmisten eläessä pidempään eläkeiän mukauttamatta jättäminen aiheuttaisi merkittävän taakan julkiselle taloudelle. Tämä on haaste, jonka kanssa monet, elleivät useimmat, muut maat painiskelevat”, hän huomauttaa.

Rangvid korostaa, että jos Tanska jatkaa eläkeiän nostamista suunnitellusti, maan julkinen talous pysyy erittäin terveenä pitkällä aikavälillä.

Tanskassa on jo aikaisemmin päätetty, että eläkeikä nousee 68 vuoteen vuonna 2030 ja 69 vuoteen vuonna 2035. Seuraavaksi Tanskan parlamentin on päätettävä uudelleen vuonna 2030, nostetaanko eläkeikää 71 vuoteen.

”Jos eläkeiän nousu kuitenkin pysähtyy vuoden 2040 jälkeen, julkinen talous heikkenee dramaattisesti. Tämä on ongelma, jonka monet muut maat kohtaavat: ilman eläkeiän sitomista elinajanodotteeseen julkisen talouden taakka muuttuu kestämättömäksi. Siksi eläkeiän indeksointi on niin ratkaisevan tärkeää terveen julkisen talouden ylläpitämiseksi”, Rangvid sanoo.

Hän muistuttaa samalla, että tanskalaisten yksityisten eläkesäästöjen korkeasta tasosta. Ne ovat suhteessa bruttokansantuotteeseen maailman suurimpia.

Rangvid katsookin, että pakollisten, työehtosopimuksella sovittujen yksityisten eläkesäästöjen kertyminen 1980-luvun puolivälistä lähtien on tehnyt Tanskasta säästäjien maan.

”Tanska on muuttunut kansainvälisestä nettoluotonottajasta nettoluotonantajaksi muille maille. Tämä muutos näkyy Tanskan kauppataseen dramaattisessa muutoksessa.”

Rangvid korostaa samalla, että yksityisten eläkesäästöjen ja riittävien julkisten eläkkeiden ansiosta useimmat tanskalaiset voivat odottaa riittävää tuloa eläkkeellä. Hän muistuttaa, että useimmilla tanskalaisilla on eläkekassojensa lisäksi muita säästöjä, kuten asuntosäästöjä ja erilaisia​​ rahoitusvaroja.

Kaikki tämä näkyy professorin mukaan käytännössä siten, että hyvin harvat vanhukset elävät Tanskassa erittäin pienillä tuloilla.

Rangvid on aikaisemmin suositellut Tanskan mallia ratkaisuksi muita länsimaita vaivaaviin eläkeongelmiin.

Kyse on käytännössä siitä, että vain harva voi nykyisin odottaa eläketulojensa vastaavan palkkatulojaan. Ongelma on tuttu myös Suomessa. Joidenkin laskelmien mukaan mediaanipalkkalaisen suomalaisen täytyy työskennellä 22,7 vuotta ennen kuin hänen kuukausieläkkeensä ylittää sen summan, joka töissä käymätön naapuri kuittaa tukina.

Autopohatta Elon Musk teki keskiviikkona julkisen u-käännöksen suhteessaan presidentti Donald Trumpiin. Maailman rikkain mies myönsi katuvansa joitakin Trumpia koskevia postauksia ja sanoi niiden menneen ”liian pitkälle”.

Muskin katumusharjoituksia edelsi Trumpin julkinen irtisanoutuminen entisten parhaiden kavereiden kerhosta lauantaina. Kaikki alkoi Teslan pääjohtajan haukuttua jyrkkäsanaisesti Trumpin ajaman ja suureellisesti nimeämän Big Beautiful Bill-lakialoitteen lyttyyn.

Tämän jälkeen parivaljakko lateli toisilleen loukkaavia viestejä kukin oman pikaviestipalvelunsa kautta. Pienen tulitauon jälkeen Musk näyttää nyt peruuttavan täyttää päätä uusiin asemiin.

Viha laantunut

Hän poisti viikonlopun aikana useita Trumpia koskevia viestejä, muun muassa presidentin erottamista vaativan julkaisun. Muskin lähipiiristä kantautuvat viestit kertovat miljardöörin haluavan takaisin Trumpin suosioon.

Miljardööri on ilmaissut vihansa laantuneen ja halunsa suhteen korjaamiseen.

”Kadun joitakin viime viikolla presidentti Trumpista julkaisemiani postauksia. Jotkut niistä menivät liian pitkälle”, Musk avautui keskiviikkona pikaviestipalvelun X:n tilillä.

Teslan osakekurssi suunnisti 2,4 prosentilla ylöspäin Frankfurtin pörssissä viestin rantautuessa Eurooppaan.

Trump entisellään

Trumpin liikkeet ovat välirikon jälkeen sujuneet hänelle tyypillisissä uomissaan. Presidentti muun muassa varoitti Muskia ”vakavista seurauksista” mikäli autopohatta ryhtyisi rahoittamaan demokraattileiriä.

Teslan pääjohtaja lahjoitti Trumpin vaalikassaan noin 270 miljoonaa dollaria tämän voittoisan kampanjan aikana.

Jonkinlaista armonpilkahdusta viestitti kuitenkin presidentin toteamus, ettei Muskin soitto aiheuttaisi varsinaista ongelmaa. Muskin omistaman Starlink-satelliittijärjestelmänkin presidentti lupasi jättää rauhaan.

”Meillä oli oikein hyvä suhde ja toivon hänelle kaikkea hyvää”, Trump viestitti maanantaina. Ja maailman rikkain mies kiiruhti osaltaan täydentämään viestinvaihtoa sydän-emojilla.

Pohjoisnorjalainen Tromssan kunta käyttää 1,2 miljoonaa Norjan kruunua eli hieman yli satatuhatta euroa alkukeväällä tapahtuneen tekoälyskandaalin tutkimiseen, sanomalehti Nordlys uutisoi.

Maaliskuussa Tromssan kunnanhallitus ehdotti kahdeksan koulun sulkemista. Kohu syntyi, kun sulkemisehdotuksen lähteet paljastuivat tekoälyn hallusinoimiksi tai väärin viittaamiksi.

Kunnan päättäjät myöntävät käyttäneensä tekoälyä sulkemisehdotuksensa laatimisessa. Nyt sotkua selvitetään perin juurin konsulttiyhtiö PwC:n avustuksella, Digi.no-sivusto kertoo Nordlya siteeraten. Sisäisen tutkinnan odotetaan valmistuvan kuluvan kuukauden aikana.

Tromssan kunnanjohtaja Stig Tore Johnsen kertoo, että kunta olisi kaivannut kaikkea muuta kuin tapahtunutta skandaalia.

”Samalla on ehdottoman tärkeää, jotta läpinäkyvyys ja luottamus [päätöksentekoprosessia] kohtaan saataisiin elvytettyä”, Johnsen kommentoi sanomalehden haastattelussa.

Jälkipuintivaiheeseen siirtynyt tekoälyskandaali on ollut suuri uutistapaus Norjassa. Tromssan yliopiston apulaisprofessori, tutkija Jonas Stein on aiemmin arvioinut tapauksen olevan Norjan ensimmäinen suuren luokan tekoälyskandaali.

”Tämä voi olla pahin poliittinen skandaali tällä vuosikymmenellä. On mielenkiintoista nähdä, mitä vaikutuksia tapauksesta aiheutuu jatkossa”, hän arvioi maaliskuussa.

Suomalaiset ovat ostaneet sankoin joukoin Toyota Yaris Crossia, joten yli kymmenen senttimetriä pidempi ja paremmat tilat tarjoava täyssähköinen Toyota Urban Cruiser voisi maistua kansallemme.

Koko hinnasto mahtuu 40 000 euron alapuolelle suuremman akkupaketin noin 400 kilometrin WLTP-toimintamatkoilla. Tosin teoriassa auton saa varusteltua värivalinnalla juuri tuon hintarajan yli, mikäli perusvärinä toimiva sininen Celestial Blue ei maistu.

Pääsimme ajamaan B-segmentin luokan uutuutta prototyyppivaiheessa Espanjassa Madridin ympäristössä. Siksi tuotantoautossa saattaa olla vielä joitain eroja sarjatuotantomalleihin, ja kokemuksiimme kannattaa suhtautua pienellä varauksella.

Suzukin ja Toyotan yhteislapsi

Tämän sisarmalli on kovin läheinen ja tässä tapauksessa toiselta merkiltä. Uusi Toyota Urban Cruiser on lähes identtinen Suzuki eVitaran kanssa.

Suzukin perusrakenteelle tehty auto hyödyntää Toyotan voimalinjaa. Molemmat mallit valmistetaan Suzukin Intian-tehtaalla.

Vajaat 4,3 metriä pitkän auton muotoilu huokuu jykevyyttä. Muodoissa on muskeleita ja lopputulos näyttää erittäin onnistuneelta.

Paketissa on paljon suomalaisen autonostajan mieltymyksiin sopivaa. Sitä saa myös harmaana, kuten kuvista näkyy.

Isoakkuisilla alkuun

Toyota Urban Cruiseria valmistetaan kahdella LFP-kemian akkukoolla: ne ovat 49 ja 61 kilowattituntia. Pienempiakkuinen on aina etuvetoinen ja suuremman osalta vetotapaan on kaksi vaihtoehtoa.

Molemmat merkit tarjoavat Suomessa ainakin alkuun vain suurempaa akkukokoa.

Suzuki tulee todennäköisesti myymään Suomessa vain nelivetoista versiota, ja Toyota taas odottaa suurempaa myyntiä etuvetoiselle. Merkkien asiakaskunnat eroavat toisistaan aika isosti.

Koeajoyksilömme on myynniltään suuremmaksi ennustettu etuvetoinen 37 790 eurosta alkava malli.

Sen 128 kilowatin (174 hv) huipputeho on aivan riittävä arkiliikkumiseen. Toimintamatkaa riittää WLTP-mittauksessa 426 kilometrin verran.

Esimerkiksi kotona auton voi hidasladata (AC) kolmivaiheisena 11 kilowatin teholla.

Pikalataamiselle ilmoitetaan 67 kilowatin huipputeho, mutta latauskäyrä on vaikuttava, ja huipputehon tuntumassa pysytään todella pitkään. Siten akun pitäisi täyttyä välin 10–80 prosenttia 45 minuutissa.

Pikalataustapahtuma ei ole kaikkein nopein, mutta onneksi seitsemän kilowatin vastuksella toteutettu akun esilämmitys on vakiovaruste. Se ei toimi navigaattoripohjaisesti, vaan kytketään erillisellä painikkeella kosketusnäytöltä.

Näin lataamisen pitäisi sujua samalla vimmalla myös kylmissä olosuhteissa. Myös lämpöpumppu kuuluu mallin vakiovarusteluun.

Risteillään kaupungissa

Toyotan kaupunkiristeilijä on 10,4 metrin kääntöympyrällä näppärä.

Jarrutusenergian talteenottoa saa säädettyä kolmessa tasossa.

Napakka alusta toimii pääosin erinomaisesti. Ihan upeimpaan mukavuuteen se ei ehkä yllä, mutta ei autossa tarvitse todellakaan kärsiä.

Taka-akselin monivarsituennalla varustetun japanilaisen perusajettavuus on hyvällä mallilla ja ensikosketuksesta jää positiivinen kuva.

Myös alustan osalta on käytetty identtisiä palikoita Suzuki eVitaran kanssa eikä tältä pitäisi löytyä eroja tuntumasta.

Rengasmeluun palaamme vasta, kun saamme sarjatuotantoautoja Suomeen.

Kymppituumaista

Ohjaamoilme on lähes identtinen Suzukin kanssa. Ohjauspyörässä on perinteiset painikkeet.

Tietoviihdejärjestelmän alla on onneksi vielä muutama peruspainike esimerkiksi lämpötilan säätöön sekä perinteinen pyöritettävä äänenvoimakkuussäädin.

Mittaristonäyttö on kymmenentuumainen ja tietoviihdejärjestelmän näyttö yhtä suuri. Järjestelmä tuntuu reagoivan hieman hitaasti, mutta tämä toki saattaa olla prototyyppiautojen asia.

Ainakin Suomessa alkuun myytävissä Launch Edition -autoissa Android Auto ja Apple CarPlay -tuki toimivat langattomana.

Takatilaa suosien

Etuistuimen istuinosa on pidempijalkaisille hieman lyhyt. Lisäksi ajoasento on lievä kompromissi, sillä ohjauspyörä meinaa jäädä hieman kauaksi tai jalat turhan koukkuun.

Pidemmille matkoille Urban Cruiser sopinee paremmin lyhyemmille kuljettajille. Itselläni meinasi muutaman tunnin aikana jo hieman selkä väsyä, mikä ei toki ole harvinaista tämän kokoluokan autoissa. Tavallisesti näillä ajetaan suureksi osaksi lyhyehköjä alle tunnin matkoja.

Takaistuin on siirrettävissä 160 millimetriä pituussuunnassa. Selkänojan saa taitettua kolmessa osassa.

Tuo takaistuin on B-segmentin autoon erinomainen. Jalkapöydät mahtuvat etuistuimen alle ja reisituki riittää vielä keskimittaiselle miehelle. Polvi- ja pääntila eivät lopu pidemmältäkään kesken.

Nämä ovat huimia juttuja tämän kokoluokan sähköauton takapenkillä.

Tämän auton rajoitteet liittyvät vahvasti tavaratilaan. Kontti vetää vain reilut 300 litraa, ja se ei toki ole valtaisasti. Väliverhon alla tila jää todella matalaksi.

Toisaalta väliverhon yli lastaava saa käyttönsä merkittävästi enemmän litroja.

Helpot kaupat

Toyota Urban Cruiser on todella helppo hankittava, sillä maahantuoja on päättänyt asiakkaiden puolesta niin varustetason kuin 61 kilowattitunnin akkukoonkin. Ostaja päättää vain vetotavan etu- ja nelivedon välillä sekä autoon otettavan värin kuudesta eri vaihtoehdosta.

Launch Edition -varustetaso on kohtuullisen kattava, ja siitä uupuu lähinnä 360 asteen pysäköintikamerajärjestelmä, panoraamalasikatto, kuljettajan istuimen sähkösäädöt, JBL Premium -äänentoistojärjestelmä sekä älypuhelimen langaton lataus.

Eikä näitä autoja ole varustettu mustalla kontrastikatolla. Sellainenkin teoriassa lisävarustelistasta löytyy ja tulee oletettavasti myöhemmin saataville.

Etuvetoinen Urban Cruiser maksaa 37 790 euroa ja nelivetoinen 39 990 euroa.

Ensimmäisiä autoja odotetaan Suomeen ennakoitua aiemmin jo lokakuussa.

Kuluttajan kannalta erot Suzukiin kohdistuvat suurimmin jälleenmyyntiorganisaatioon ja takuuehtoihin. Toyota tarjoaa autoon kymmenen vuotta tai 1 miljoonaa kilometriä kattavan Toyota määräaikaishuollon aktivoiman EV-akkuturvan.

Kauppalehti osallistui autonvalmistajan järjestämälle ja maksamalle koeajomatkalle. Kaikki journalistiset päätökset tehdään toimituksessa.

Pääministeri Petteri Orpon kasvuriihityöryhmän johtajana toiminut Varman toimitusjohtaja Risto Murto kertoo, että Suomeen voitaisiin saada kasvua puolustusteollisuudesta, mutta se vaatii toimia.

Nykyisellään järkevän kokoluokan yrityksiä on Suomessa Murron mukaan harvalukuinen joukko ja alalla on kasvuyritysten haasteiden lisäksi joukko erityispiirteitä.

”Meillä on jonkun verran historiaa puolustusteollisuudessa, mutta kansainvälisesti katsottuna se on kuitenkin meillä aika kapea sektori.”

Rutten esitys toisi puolustukseen miljardeja lisää rahaa

Naton pääsihteeri Mark Rutte esitti 5. kesäkuuta, että Nato-maiden pitäisi nostaa puolustusbudjettinsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

3,5 prosenttia käytettäisiin varsinaiseen puolustukseen ja 1,5 prosenttia puolustukseen liittyviin investointeihin, kuten teollisuuteen sekä infrastruktuuriin.

Kyseessä ei ole virallinen päätös Nato-maiden puolustusmenoista, mutta Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) on ilmoittanut kannattavansa esitystä.

Tänä vuonna Suomen puolustuksen menot nousevat 6,5 miljardiin euroon.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) arvioi aiemmin Kauppalehdelle, että vuonna 2032 puolustukseen käytettäisiin lähes 11,5 miljardia euroa ja läheisiin menoihin lähes viisi miljardia.

Puolustusalalla maailmalle ei mennä noin vain

Puolustusalan erottaa Murron mukaan muista kasvuyrityksistä valtion ja puolustusvoimien rooli.

”Maailmalle ei voi keskisuurena tai pienenä puolustusteollisuuden yrityksenä mennä monessakaan maassa tekemään omalla nimellään isoja monivuotisia diilejä. Tarvitset valtion siihen väliin.”

Toinen puolustusalaan liittyvä erityiskysymys on Murron mukaan se, kuinka paljon puolustusvoimat kehittää teknologiaa yhteistyössä yritysten kanssa. Tämä asia on Murron mukaan myös edistymässä tulevaisuudessa.

”Jos katsoo hallitusohjelman kirjauksia ja puolustusvoimien kommentteja, niin siinä selvästi ollaan ottamassa yksi askel eteenpäin siinä, että yhteistyötä kasvuyritysten kanssa lisättäisiin.”

Keskeinen kysymys on Murron mukaan se, miten pystytään kasvattamaan nopeasti yrityksiä, joilla on jokin oma teknologinen ratkaisu.

Puolustusalalla on Murron mukaan tilanne, jossa tiedetään kysynnän olevan korkealla, mutta yritysten nopealle kasvulle rahoitus ja etenkin oman pääoman saanti on helposti pullonkaula.

Millaisia peliliikkeitä yksityissijoittajan kannattaisi kesäloman kynnyksellä tehdä, jos tavoitteena on mahdollisimman rauhallinen kesä?

Nordean senioristrategi Hertta Alava myisi momentum-vetoiset osakkeet salkusta pois.

”Siivoaisin suurimmat high-flyerit ja panostaisin laatuosakkeisiin”, Alava vinkkaa Markkinaraati-ohjelmassa.

Kun tarkastelussa ovat Helsingin pörssin suurimmat nousijat vuoden alusta, listalle nousee puolustushypestä nauttineen Summa Defencen lisäksi iso joukko pienempiä suomalaisyhtiöitä.

Summa Defence on noussut yli 250 prosenttia. Toiseksi parhaiten pärjännyt Endomines Finland (176 prosenttia) ja listan kolmonen, HKScan (137), ovat nekin nousseet reippaasti yli 100 prosenttia.

Alava ei ota kantaa yksittäisen osakkeen mahdolliseen tulevaan nousupotentiaaliin.

”Katsoisin arvostuskertoimet ja perusfundamentit, ja miettisin, heijastaako kurssikehitys fundamentteja”, hän sanoo.

Asiantuntijan vinkit

Entä mitä osakkeita kannattaisi ostaa lisää?

Jos tähtäimessä ovat suomalaisosakkeet, Alava saattaisi ostaa esimerkiksi UPM:n, Konecranesin ja kulutussektorilla toimivien yhtiöiden osakkeita.

Alavan mukaan UPM:n osake on ”tosi alhaalla” ja Konecranesista hän sanoo pitäneensä aina. Kuluttajasektori kiinnostaa nyt muun muassa siksi, että mahdollisesti kärjistyvä kauppasota heiluttaa sitä suhteellisen vähän.

”Lisäksi suomalainen kuluttaja näyttäisi olevan vähän virkistymässä”, Alava sanoo.

UPM:n osakkeella tehtiin torstaina kauppaa hieman alle 24 euron. Vuosi sitten heinäkuussa osake maksoi yli kymmenen euroa enemmän.

”Yllätyksiä tulee”

OP:n päästrategi Lippo Suominen sanoo, että vaikka puolustusteollisuus on edelleen kiinnostava toimiala, osakkeet ovat jo nousseet ”hirvittävästi”.

Sijoittajan ei Suomisen mukaan ylipäätään kannata lähteä kesään vain yhdellä hevosella.

”Yllätyksiä tulee. Se mikä nyt näyttää hyvältä, on jo kallis”, hän huomauttaa.

Suominen ei ota kantaa siihen, kannattaako kesäsalkkuun nyt kasata defensiivisen vai aggressiivisen strategian osakkeita.

”Tärkeintä on, että on sijoittamassa”, Suominen sanoo.

Asiantuntijat muistuttavat, että vain hetki sitten surkimukseksi leimattu Helsingin pörssi on tänä vuonna ollut yksi parhaita markkinoita.

Taantuma, ei taantumaa

Sijoittajien suurin päänsärky on nyt mahdollinen taantuma Yhdysvalloissa.

”Jos Yhdysvaltoihin tulee taantuma, osakkeet laskevat maailmanlaajuisesti. Jos taantumaa ei tule, osakkeet nousevat pidemmälläkin aikavälillä”, Suominen tiivistää.

Trumpin poukkoilevasta tullipolitiikasta nouseva kysymys on, aiheuttavatko tullit taantuman Yhdysvaltoihin.

”Jos aiheuttavat, koko maailma tulee perässä”, Suominen sanoo.

Nordea varoittaa hakukonehuijauksista, joilla esimerkiksi pankin verkkosivuja Googlen kautta hakeva voi astua huijareiden virittämään taidokkaaseen ansaan.

”Kun hakeudut pankin sivuille hakukoneen kautta, saattaa hakutuloksista löytyä valesivu”, Nordea huomauttaa Facebookissa ja kysyy, näkyykö kuvassa jotakin vaarallista.

Kuvassa on täysin tavanomainen Google-haku, jossa on haettu Nordean verkkopankkia. Ensimmäisenä sponsoroituna hakutuloksena ei kuitenkaan ole Nordean oikea verkkosivusto nordea.fi, vaan väärennetty sivusto, jonka osoite on nordeac.com.

Vaikka väärennettyä sivustoa mainostetaan virallisena verkkosivustona ja Nordean verkkopankkina, ei kyse ole kummastakaan.

Jos julkaisu ei näy, katso se täältä.

Näin hakukonehuijaus toimii

Nordea kertoo sivuillaan, että hakukonehuijauksiin törmää erityisesti pankkien, Omakannan sekä erilaisten terveyspalveluiden, verottajan ja Kelan sivuja etsittäessä.

Koska hakutulosten ensimmäiset linkit ovat maksettuja mainoksia, on rikollisten helppo ujuttaa tietyillä hakusanoilla tulevien kärkitulosten joukkoon omia sivustojaan antamalla rahaa Googlelle.

Mikäli sivusto on lisäksi rakennettu muistuttamaan haettua sivustoa, on erehtymisen riski suuri. Mikäli tällaiselle väärennetylle sivustolle tunnistautuu varomattomasti pankkitunnuksillaan, päätyvät ne rikollisten haltuun ja tili voidaan tyhjentää.

Verkkopankkiin tai muihin tunnistautumista vaativiin palveluihin ei tulisi koskaan mennä Googlen tai muiden hakukoneiden kautta, vaan joko selaimeen tallennetusta kirjanmerkistä tai syöttämällä verkkopalvelun osoitteen käsin osoiteriville.

Väärennetyistä hakutuloksista on varoittanut aiemmin myös Kyberturvallisuuskeskus.