Uutiset ja blogit

Venäjän valmistelut sotavoiman kasvattamiseksi Suomen rajan läheisyydessä etenevät kovaa vauhtia, selvisi Ruotsin, Tanskan ja Norjan yleisradioiden ja virolaisen Delfin yhteisselvityksestä.

– Odotamme 80 000 sotilasta rajoillemme verrattuna aikaisempaan 20 000:een, Suomen maavoimien komentaja Pasi Välimäki on kommentoinut SVT:lle.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) sanoi torstaina 11.6. medialle eduskunnassa, että suomalaiset voivat olla rauhallisin mielin.

– Olemme jo sanoneet aiemmin Suomen osalta julkisuuteen, että tiedämme hyvin tarkkaan, miten Venäjä varustautuu ja rakentaa infrastruktuuria meidän ja Baltian lähialueilla. Tämä etenee heidän suunnitelmiensa mukaan eli siellä tehdään uusia rakenteita. Heillä on myös varustautumisohjelma käynnissä, jota he tekevät parasta aikaa. Siinä ei ole mitään yllättävää, Häkkänen lausuu.

Satelliittikuva-analyysin perusteella Venäjä on tuonut merkittäviä määriä sotilasajoneuvoja ja rakentaa parakkeja ja muuta sotilasinfrastruktuuria muun muassa Petsamossa, Petroskoissa, Kantalahdella, Sapernojessa, Kirillovskojessa ja Lugassa eli suomalaisittain Ylä-Laukaalla.

Haastava uhkaympäristö

Häkkäsen mukaan Suomi ja Nato varautuvat vahvistaen omaa puolustuskykyään.

Häkkänen sanoo, että Suomen suunnitelmat ovat riittävät. Puolustuskyvyn rahoituksen päätöksiä kuitenkin tarvitaan ja Euroopan maiden on hyvä vauhdittaa varustautumistaan.

– Tässä ei ole sinänsä mitään uutta, mutta Euroopan pitää pysyä siinä samassa vauhdissa vähintään mukana, kun me näemme, miten Venäjä varustautuu tuolla toisella puolella.

Suomessa parlamentaarinen työryhmä on ehdottanut puolustusmenojen kasvattamista. Häkkäsen mukaan kesän jälkeen puolueiden kanssa käydään laaja keskustelu puolustuskyvystä ja siitä, minkä takia tietynlaisia resursseja tarvitaan.

Suomen uhkaympäristö on tällä hetkellä Häkkäsen mukaan haastava ja vaikea. Siihen täytyy varautua pitkäaikaisesti.

– Toivomme tietysti, että tietyt uhat eivät realisoidu, mutta meidän pitää kirittää puolustuksemme ja kokonaisturvallisuuden varautumista sekä samalla kirittää muita Nato-maita, että myös ne tekevät omat investointipäätöksensä.

”Tässäkin asiassa pitää olla rauhallinen”

Häkkäsen mukaan Venäjä puuhaa rajan takana uusia joukkoyksiköitä ja vahvistaa prikaatejaan divisiooniksi eli moninkertaistaa joukkomääriään sekä vahvistaa kyvykkyyttä mobilisoida joukkoja muualtakin Venäjältä.

– Tämä tulee vahvistamaan merkittävästi Venäjän sotilaallista läsnäoloa niin joukkojen kuin erilaisen kaluston ja suorituskykyjen osalta lähialueillamme ja muodostamaan pitkäkestoista sotilaallista uhkatekijää, josta olemme moneen kertaan sanoneet julkisuuteen, Häkkänen painottaa ja muistuttaa edelleen, että Venäjä toimii suunnitelmiensa mukaisesti vahvistaessaan Suomen ja Baltian lähialueen sotilaallista varustautumista.

Häkkänen uskoo, että Venäjä rakentaa lähivuosina heti Ukrainan sodan päätyttyä noin 80 000:n vahvuiset joukkorakenteet ulottuen Kuolan niemimaalta Suomenlahden alueelle. Tätä tukisi nopea kyky mobilisoida voimaa.

– Tässäkin asiassa pitää olla rauhallinen. Tämä ei ole mikään uusi tai yllättävä tekijä. Nato on selkeästi vahva sotilasliitto ja vahvempi asennoltaan, mutta Naton pitää myös vahvistaa toimintamalliaan Pohjolassa.

Naton toiminnasta pohjoisessa käydään keskustelua myös ensi viikon Naton puolustusministerikokouksessa.

Venäjän sotilaallisen uhkan kehitysnäkymään niin Suomea kuin liittokuntaa kohtaan on Häkkäsen mukaan tullut viimeisen vuoden aikana vakava uusi puoli, joka on Kiinan, Iranin ja Pohjois-Korean tiivis ja syvä yhteistyö puolustussektorilla.

Keskustan kansanedustaja Mikko Polvinen ehdottaa henkilökortin ja ajokortin yhdistämistä. Hänen mukaansa uudistus vähentäisi byrokratiaa, helpottaisi asiointia ja säästäisi kansalaisille aiheutuvia kustannuksia.

– Meillä on kortteja ja byrokratiaa ihan tarpeeksi tässä maassa. Ei olisi pahasta, jos nämä kortit yhdistettäisiin, Polvinen sanoo.

Hän nosti asian esiin tiistaina 9.6. eduskunnan lähetekeskustelussa, jossa käsiteltiin hallituksen esitystä passin ja henkilökortin voimassaoloajan pidentämisestä kymmeneen vuoteen.

– Tässä voisi samalla päivittää korttikokonaisuuden, jotta niitä ei tarvitsisi erikseen hakea eri paikoista.

Tällä hetkellä ajokortin myöntää Traficom ja henkilökortin poliisi.

Haasteena EU

Polvinen nostaa esiin käytännön haasteen tilanteissa, joissa henkilön ajo-oikeus peruutetaan. Jos henkilökortti ja ajokortti olisivat sama asiakirja, korttia ei voisi ottaa pois käytöstä ilman, että samalla poistettaisiin myös henkilöllisyystodistus.

Hänen mukaansa ongelma olisi kuitenkin ratkaistavissa viranomaisten sähköisten rekisterien avulla. Hän arvioi, että suurin este ehdotukselle olisi EU-sääntely.

Ehdotus myös tekoälyajokortista

Huhtikuussa Polvinen ehdotti myös kansalaisille maksutonta mahdollisuutta suorittaa tekoälyajokortti.

– Kyse on kansan sivistyksen nostamisesta tekoälyaikaan. Tilanne vastaa atk-ajokortin tarvetta 30 vuotta sitten, hän kertoi tällöin tiedotteessaan.

Eduskuntaan Polvinen nousi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Oulun vaalipiiristä.

Yhdysvallat suunnittelee merkittäviä leikkauksia Naton ilma- ja merivoimavaroihin Euroopassa, uutisoi New York Times. Yhdysvallat vetäisi muun muassa kolmanneksen hävittäjistään.

Lehden tietojen mukaan F-16- ja F-15E-hävittäjien määrä laskisi noin 150 koneesta 100 koneeseen. Lisäksi meritiedustelukoneita vähennettäisiin 26:sta 15:een, ja kaikki kahdeksan ilmatankkauskoneetta poistettaisiin Euroopan käytöstä. Myös sukellusveneitä, lentotukialuksia ja pommittajia siirrettäisiin muualle.

New York Times viittaa kahteen eurooppalaiseen virkamieheen, jotka kertoivat asiasta nimettöminä.

EU:n turvallisuustutkimuslaitoksen tutkija Giuseppe Spatafora varoittaa leikkausten yhteisvaikutuksesta.

– Vaikka jokainen näistä leikkauksista on hallittavissa erikseen, yhdessä ne edustavat merkittävää muutosta puolustusasetelmassa ja luovat haasteita Euroopan pelotevaikutukselle kaikilla tasoilla, hän sanoo New York Timesin mukaan.

Jos viisi vuotta vanhan tai sitä tuoreemman BMW:n 5-sarjan dieselin matkamittarilukeman asettaa Suomen suurimmalla autojen markkinapaikalla Nettiauto.comissa enintään 100 000 kilometriin, hakutulos tuottaa usein nollan tai korkeintaan 3–4 yksilöä. Sama pätee myös muihin suosittuihin premium-dieseleihin, Audi A6-malliin ja Mercedes-Benzin E-sarjaan.

Jos enintään 100 000 kilometriä ajettu yksilö löytyykin, paljastuu se tuontiautoksi. Vaihtoautoliike tai yksityishenkilö on yleensä löytänyt sen Saksan runsailta vaihtoautomarkkinoilta.

Hankitaan vetoautoksi

Uusia dieselautoja valmistetaan kuitenkin edelleen ja niiden osuus Keski-Euroopan uusien autojen markkinasta on yhä 20–30 %. Suomessa niitä myydään yksityiskäyttöön enää yksittäisiä kappaleita vuosittain. Kun uusia dieseleitä ei enää juuri myydä, tämä heijastuu vaihtoautomarkkinaankin. Niinpä suomalaisetkin hakevat vähän ajettuja ja vain muutaman vuoden ikäisiä dieseleitä Saksan runsailta vaihtoautomarkkinoilta.

– Suomeen uusia dieseleitä ei autoverotuksen takia juuri tuoda, kun saman mallisarjan tai kokoluokan lataushybridi tai täyssähköauto ovat kevyemmin verotettuja, sanoo Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

Moni suomalainen haluaa kuitenkin edelleen vetää peräkärryä tai venetraileria väkivahvalla nelivetoisella dieselillä.

– 70 % Saksasta tuomistani autoista on kuitenkin ihan perinteisiä dieseleitä ja tai bensa-autoja osittain kevythybriditekniikalla ja loput 30 % on valtaosin täyssähköautoja. Lataushybridien kysyntää on häviävän vähän, kun aika moni ei niiden kestävyyteen luota, sanoo yrittäjä Mikael Kettunen tamperelaisesta LF Cars Oy:stä.

Kettusen yritys hakee käytettyjä autoja Saksasta pääasiassa asiakkaan tilauksesta, toiminta perustuu ostoverkostoon Saksassa.

Saksassa valinnanvaraa

Suositulla saksalaisella Mobile.de -sivustolla oli 26. toukokuuta myynnissä kaikkiaan 4554 enintään viisi vuotta vanhaa ja 100 000 kilometriä ajettua 5-sarjan Bemaria, niistä 2939 oli dieseleitä. Samanikäisiä ja enintään 100 000 kilometriä ajettuja Audi A6-malleja oli tarjolla 5437 autoa, niistä dieseleitä oli 3200 oli dieseleitä.

Enintään viisi vuotta vanhoja enintään 100 000 kilometriä ajettuja E-sarjan Mersuja Mobile.de:ssä oli kaupan 5760 autoa, niistäkin 2319 oli dieseleitä.

– Jos haluaa alle 100 000 kilometriä ajetun ja enintään viisi vuotta vanhan premium-luokan dieselin ilman lataushybriditekniikkaa, ei oikein ole muuta vaihtoehtoa kuin hakea se Saksasta, Kettunen sanoo.

Kettunen arvioi tuontiauton hinnan Suomen veroineenkin tulevan loppupelissä vähintään 15–20 % halvemmaksi kuin samanikäisen Suomi-auton samalla kilometrimäärällä. Käytettyinä ulkomailta tuotuja autoja myös verotetaan helläkätisemmin kuin uusia kotimaasta hankittuja autoja.

– Eroa ei ole pelkästään hinnassa, kaupan päälle tulee myös parempi varustelu ja yleensä myös parempi kunto, Kettunen sanoo.

Pulaa bensa-autoistakin

Siinä missä LF Cars hakee Saksasta autoja vain tilauksesta, Autolle.com myy niitä myös liikkeissään vaihtoautoina.

– Ulkomailta haemme vuodessa noin 700 käytettyä autoa, niistä valtaosa tulee Saksasta, jonkun verran on myös tuontia Ruotsista. Jos etsit 7-paikkaista dieseliä nelivetoisena, niitä ei Suomessa ole juurikaan tarjolla tuoreempina ja vähemmän ajettuina, Autolle.com Oy:n liiketoimintajohtaja Tero Hellman sanoo.

Jopa dieseleitäkin halutumpia Hellmanin mukaan ovat kuitenkin perinteiset 15 000–35 000 euron arvoiset bensa-autot.

– Niistäkin on oikeasti pula tällä hetkellä. Jo vuosi sitten teimme sellaisen linjanveron, että pyrimme ostamaan suunnilleen kaikki alle 100 000 kilometriä ajetut automaattivaihteiset bensa- ja dieselautot, Hellman kertoo.

Kalliimpien tuontiautojen kohdalla kysynnän suurin tulppa Hellmanin mukaan on Suomen verotus.

– Useimmiten nämä autot ovat myös arvonlisäverollisia ja se vie hinnan sille tasolle, ettei sitä kannata enää tuoda, Hellman sanoo.

Saksassa vaikkapa 28 500 euroa maksaneen BMW 520d:n hinta suomessa pelkästään veroineen voi nousta jopa 40 000–41 000 euroon, jos auto on arvonlisäverollinen: summasta autoveroa on arviolta 5000 euroa ja ALV-arvio on 6835 euroa.

Kaikki muuttui 2018

Suomen autokannassa on edelleen noin 600 000–700 000 dieseliä.

– Niille on kysyntää edelleen, kun uudemmissa autoissa dieseleiden tarjontakin on vähäisempi. Meillä Suomessa uusi sähköauto on kuitenkin paljon ajavalle se dieseliä edullisempi ratkaisu, kun autoverottomuuden myötä sähköauto on usein halvempikin, eikä sähköauton käyttövoimaverokaan ole yhtä kireä kuin dieselautossa, Kallio sanoo.

Kallio painottaa, että dieseleiden suosio myös käytettyjen maahantuonnissa on romahtanut.

– Bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen osuus tuontiautoistakin oli viime vuonna yhteensä enää 25 prosenttia. Takavuosina dieseleiden osuus oli parhaimmillaan yli puolet tuonnista. Uudehkoja ja edullisia bensa-autoja on kuitenkin liian vähän Suomen vaihtoautomarkkinassa, Kallio sanoo.

Nykyään dieseleiden osuus uusien autojen markkinassa on enää pari prosenttia. Dieseleiden kulta-aikaa Suomessa oli 2000-luvun loppu ja 2010-luvun alku, jolloin lähes 40 prosenttia uusista autoista myytiin dieseleinä.

– Lopullisesti dieseleiden kysyntä romahti vuosina 2018–2019 kun kaikkiin uusiin dieselautoihin piti asentaa typenoksidit puhdistava laitteisto. Silloin pienet dieselit karsittiin mallistoista ja jäljelle jäi vain suuret ja kalliimmat dieselit. Samaan aikaan Suomessa alkoi autokannan sähköistyminen, Kallio sanoo.

Telia kertoo tiedotteessaan estävänsä kuukausittain lähes 5 miljoonaa siirtymää tunnistetuille huijaus- ja haittasivustoille ennen kuin käyttäjä ehtii edes havaita vaaraa.

Käyttäjä voi klikata huijaussivustolle johtavaa linkkiä esimerkiksi Googlen hakutuloksissa. Tästä syystä esimerkiksi pankin tai viranomaisen palveluihin ei tulisi koskaan mennä hakukoneen kautta, koska hakutulosten sekaan voi ujuttaa linkkejä haitallisille sivustoille.

Telian kuluttajatuotteista vastaava johtaja Jussi Vuorinen sanoo tiedotteessa, että käyttäjän suojauksen pitää toimia taustalla ja sen tulee estää sivustolle pääsy ennen kuin käyttäjä joutuu tilanteeseen, jossa hän voi tehdä kohtalokkaan virheen.

Vakuuttavimmat huijaussivustot näyttävät jopa identtisiltä pankin tai viranomaisen sivujen kanssa. Mikäli käyttäjä ei tarkista sivuston osoitetta, voi hän tulla syöttäneeksi sivustolle pankkitunnuksensa tai korttitietonsa ja menettää pahimmassa tapauksessa kaikki tilillään olevat varat.

”Rikollisten toteuttamat huijaussivustot näyttävät nykyisin erehdyttävästi aidoilta viranomaisten tai yritysten sivuilta. Tekoälyn yleistyminen on tehnyt niiden tunnistamisesta erittäin vaikeaa myös kokeneille käyttäjille”, Vuorinen sanoo.

Haittasivuja automaattisesti estävä toiminto ei vaadi erillisiä sovelluksia tai asetusten säätämistä, mutta autuaaksi sekään ei tee.

”Operaattorin suojaus ei poista valppauden tarvetta netissä, mutta se tarjoaa tehokasta lisäturvaa jo verkon tasolla”, Vuorinen alleviivaa.

Finanssiala ry:n mukaan suomalaiset menettivät erilaisissa verkkohuijauksissa 72,5 miljoonaa euroa vuonna 2025. Toisen vastaavan summan pankit onnistuivat estämään ja palauttamaan.

Turvallisuus paranee muillakin

Haittasivuvahti lanseerattiin Telian uusissa puhelinliittymissä huhtikuussa. Nyt ominaisuus tulee tarjolle myös uusiin Telia Rehti netti -mobiililaajakaistoihin.

Elisa ja DNA toivat huijaussivuja tunnistavan ja estävän toiminnon liittymiinsä jo vuosi sitten. Myös valokuituoperaattori Valoo ilmoitti huhtikuussa ryhtyvänsä estämään asiakkaitaan menemästä tunnetuille huijaussivustoille. Kuluttajalla onkin nyt huomattavasti aiempaa paremmat mahdollisuudet valita itselleen liittymä, jossa ainakin osa huijaussivustoista estetään automaattisesti.

Suojaus perustuu pankkien ylläpitämään estolistaan. Menetelmä on Traficomin arvioima ja hyväksymä. Lisäksi sitä on ollut kehittämässä myös Keskusrikospoliisi.

”Pankkien estolistaan perustuva suojaus on konkreettinen teko, jolla voimme suojata asiakkaitamme yleisimmältä verkkohuijausten muodolta”, Valoon teknologiajohtaja Pasi Huuppola sanoi huhtikuisessa tiedotteessa.

Suojaus on automaattisesti käytössä kaikilla Valoon internetpalveluja käyttävillä asiakkailla.

Viime vuosina on nähty toistuvasti uutisia siitä, miten liikenne- ja huoltoasemia lakkautetaan. Osa lakkauttamisista on liittynyt siihen, että toiminta keskittyy suuriin liikenneasemiin, ja pienempien toimijoiden voi olla vaikea vastata kilpailuun.

Viimeisen vuoden aikana asemien katoa on aiheuttanut Teboil-asemien katoamiset. Kansainväliset pakotteet iskivät venäläisomisteiseen ketjuun niin, että ketju joutui joulukuussa ilmoittamaan kaikkien asemiensa toiminnan loppumisesta.

Asemaverkoston heikkeneminen on johtanut siihen, että joillakin paikkakunnilla se kunnan ainoa tankkauspaikka on lakkautettu, ja tankkausmatkat venyneet siksi kohtuuttoman pitkiksi. Yksi tällaisista paikoista on yli 2200 asukkaan Tuusniemi Pohjois-Savossa.

Kunnan ainoa bensapumppu oli Teboilin nimissä, ja kun se suljettiin viime vuoden lopulla, ovat tuusniemeläiset joutuneet tankkaamaan autojaan 25 kilometrin päässä. Eli edestakainen tankkausmatka vaatii 50 kilometrin ajoa.

Kun tilanteeseen ei puolen vuoden aikana ole kuulunut helpotusta, on kuntalaisten mitta tullut täyteen. Tuusniemeläiset julkaisivat toukokuun lopussa kuntalaisaloitteen, jossa vaaditaan ripeitä toimia tilanteen korjaamiseksi.

Näin aloitteessa kirjoitetaan:

”Tuusniemen Teboilin/Huoltoaseman päivittäisen toiminnan päättyminen on jättänyt kunnan ilman toimivaa polttoaineen jakelupistettä. Tämä aiheuttaa merkittäviä haittoja kuntalaisille, yrityksille, mökkiläisille, taksiliikenteelle sekä kunnan omalle palvelutuotannolle.

Lähimmät vaihtoehtoiset huoltoasemat sijaitsevat Kaavilla, Juankoskella ja Vehmersalmella, mikä lisää liikkumiskustannuksia ja heikentää Tuusniemen saavutettavuutta. Polttoaineen saatavuus on kriittinen osa kunnan elinvoimaa, turvallisuutta ja arjen sujuvuutta.

Esitän, että Tuusniemen kunta ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin polttoainejakelun turvaamiseksi. Kunta voi esimerkiksi:

– Kartoittaa uuden toimijan (esim. St1, SEO, Neste, ABC) kiinnostuksen.

– Selvittää mahdollisuudet kylmäaseman perustamiseen

– Tukea yrittäjää, joka voisi ottaa jakelun vastuulleen.

– Tehdä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa yhteisen ratkaisun löytämiseksi.

Tavoitteena on, että Tuusniemellä on jatkossakin vähintään yksi toimiva polttoaineen jakelupiste, joka palvelee sekä vakituisia asukkaita että matkailijoita.”

Viiden kuntalaisen aktiivin tekemässä aloitteessa korostetaan, että polttoainejakelun puuttuminen heikentää Tuusniemen asukkaiden arkea, nostaa kustannuksia, vähentää kunnan houkuttelevuutta ja aiheuttaa merkittäviä taloudellisia haittoja yrityksille sekä kunnan omille palveluille.

Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmi ei ylläty mediatiedoista, joiden mukaan Venäjä rakentaa varuskuntia ja muita sotilasrakenteita Suomen rajan lähistölle.

Kastehelmen mukaan rakentamisesta ja joukkojen kokoamisesta ei pidä panikoida Suomessa. Siihen, että Venäjä hyökkäisi rajan yli Suomeen tai muihin Nato-maihin, on vielä pitkä matka.

Venäjä laajentaa parhaillaan jo olemassa olevia prikaatejaan divisiooniksi, Kastehelmi kertoo. Käytännössä joukkojen määrä siis moninkertaistuu.

Ainakin osa uusista joukoista on toistaiseksi olemassa ”lähinnä paperilla”, Kastehelmi sanoo.

– Kaikki nämä joukot eivät ole täysivahvuisia meidän rajojemme lähellä.

Suomen lähelle sijoitetut joukot ovat tällä hetkellä taistelemassa Ukrainassa. Myöskään siellä niiden kasvattaminen ei ole täysin onnistunut, Kastehelmi kertoo.

– Se, miten nopeasti nämä joukot tulevat käytännössä laajenemaan rajallamme, jää nähtäväksi, Kastehelmi sanoo.

Maavoimien komentaja Pasi Välimäki kommentoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle, että Venäjän odotetaan kasvattavan joukkojaan rajojen lähellä nykyisestä 20 000:sta jopa 80 000:een. Kastehelmen mukaan määrä voi kasvaa jopa hieman isommaksi.

Ei uhkaa

Ruotsin, Norjan ja Tanskan yleisradioyhtiöt ja virolaislehti Delfi uutisoivat yhteisestä selvityksestään keskiviikkona.

Selvityksen mukaan Venäjä on rakentanut esimerkiksi parakkeja ja kerännyt ajoneuvoja muun muassa Suomen lähelle Petroskoin, Petsamon ja Karjalan alueille. Toimintaa on ollut myös Viron ja Venäjän rajan läheisyydessä Lugassa.

Emil Kastehelmi ja hänen perustamansa tiedusteluyhtiö Black Bird Group ovat tehneet yleisradioyhtiöiden kanssa vastaavia havaintoja jo aiemmin. Näistä havainnoista on kerrottu Iltalehdessä muun muassa alta löytyvissä jutuissa.

Joukkojen kasvattaminen ei sinänsä kerro siitä, että Venäjä valmistelisi hyökkäystä, Kastehelmi sanoo.

Myöskään Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentajan, everstiluutnantti Antti Virran mukaan Suomen rajaturvallisuus ei ole uhattuna.

– Rajaturvallisuuteen tällä ei ole välitöntä vaikutusta, Virta sanoo.

Varautumista

Virran mukaan Venäjän toimet ovat ”venäläisittäin normaalia varautumista” sotilasliitto Naton muodostamaan rintamaan.

Rajavartiolaitos seuraa tilannetta ja varautuu kaikkiin mahdollisiin uhkakuviin, viime kädessä myös sotilaallisiin uhkiin, Virta kertoo. Uhka Suomelle ei ole Rajavartiolaitoksen näkökulmasta muuttunut mihinkään, hän sanoo.

Myös puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) kertoi torstaina Iltalehdessä, että Venäjän joukkojen kasvattaminen on ollut Suomessa ennestään tiedossa.

Emil Kastehelmen mukaan Venäjän toiminta on linjassa maan aiemmin julkisuuteen kertomien tavoitteiden kanssa. Viitteitä joukkoihin liittyvistä uusistakin muutoksista on jo nähtävissä, hän sanoo.

– Tämän kehityksen voidaan olettaa kiihtyvän tulevaisuudessa, Kastehelmi sanoo.

Venäjä on perustellut aktiivisuuttaan rajan alueella geopoliittisilla syillä, kuten sillä, että Suomi ja Ruotsi kuuluvat nyt Natoon.

Venäjä ei panosta sotakalustoon ja varuskuntiin huvikseen, Kastehelmi sanoo. Venäjä varautuu siihen, että sota voi syttyä myös sen luoteisella suunnalla.

– Mutta sitä, että Venäjällä olisi tosiasiallista halua hyökätä Natoa vastaan näillä joukoillaan, voidaan pitää epätodennäköisenä. Eikä se toteudu ainakaan niin kauan, kun nämä joukot ovat kiinni Ukrainassa.