Kriittisten mineraalien ja metallien kysyntä kasvaa huimaa vauhtia, kun sähköistyminen ja kaupungistuminen kiihtyy.
Sähköisen liikenteen ja uusiutuvan energian lisäksi maailmalla rakennetaan nyt entistä suuremmalla innolla myös datakeskuksia.
Mitään näistä ei rakenneta tyhjästä, ja siitä voivat hyötyä myös Helsingin pörssin kaivosalaan liitännäiset yhtiöt.
Kullan ja hopean hinnat kirivät alkuvuodesta uusiin ennätyksiin, kun sijoittajat ryntäsivät etsimään turvasatamia geopolitiikan kriisien keskellä.
Tuolloin hintojen nousua avittivat myös esimerkiksi odotukset rennosta rahapolitiikasta Yhdysvalloissa ja keskuspankkien kultavarantojen paisuminen eri puolilla maailmaa.
Nyt arvometallien hinnat ovat maltillistuneet, mutta kaivosyhtiöiden kiinnostavuutta lisää niukkuus muissa metalleissa, etenkin kuparissa.
Tohtori Kupari hoivaa Metson kannattavuutta
Wall Streetillä on joskus puhuttu ”Tohtori Kuparista”: kuparia käytetään lähes kaikkeen, ja siksi sen hinta on usein enteillyt maailmantalouden käänteitä.
Vielä pari vuotta sitten The Economist oli valmis ottamaan arvonimen pois, kun maailmantalous porskutti, mutta kuparin hinta vain laahasi laahaamistaan.
Toisin on nyt: kuparin hinta on kirinyt ennätyslukemiin. Taustalla on pitkäjänteisiä kehityskulkuja, kuten uusiutuvan energian lisärakentaminen ja liikenteen sähköistyminen, ja nyt kysyntää kiihdyttää myös datakeskusbuumi.
Helsingin pörssissä erityisesti kaivosalalle suuntautuneen konepaja Metson kurssiliikkeet ovat kuluvan vuoden aikana heijastelleet kuparin hintakehitystä.
Korkea hinta parantaa kuparikaivosten kannattavuutta ja vahvistaa kaivosyhtiöiden halua investoida tuotannon kasvattamiseen. Uusiin kaivoksiin ja nykyisten laajentamiseen tarvitaan uusia koneita.
JP Morganin analyytikot arvioivat viimeisimmässä tuloskatsauksessaan, että Metson mineraalialtistuksesta noin 41 prosenttia on kuparia, ja yhtiö tulee sen seurauksena olemaan yksi kuparikysynnän kasvun merkittävistä hyötyjistä.
UBS:n analyytikoiden mukaan raaka-aineiden hintojen nousu on tyypillisesti korreloinut Metson Minerals-liiketoiminnan orgaanisen tilauskasvun kanssa.
Metson toisen vuosineljänneksen laitetilausten tuplaantuminen vuodentakaisesta olikin rohkaiseva merkki kaivossyklin tilasta.
Barclaysin analyytikot tosin huomauttavat, että Metson varastot kasvoivat yli 100 miljoonalla eurolla ja raportoidun ja mekaanisesti lasketun tilauskannan välillä oli noin 200 miljoonan euron ero, jota yhtiön johto ei analyytikoiden mukaan pystynyt täysin selittämään tulospuhelussa.
Metson johdon mukaan varastojen kasvu liittyy tuleviin toimituksiin, ei ylituotantoon.
Näin voi hyvin olla. Kaivostoiminnan alkupään laitetilaukset toimivat UBS:n mukaan usein ennakoivana indikaattorina myöhemmän vaiheen laitteiden kysynnän kasvulle, jota yhtiö saattaa siis ennakoida.
Mikäli näin on, myös kaivostoiminnan myöhempien tuotantovaiheiden laitetilauksien pitäisi vähitellen vahvistua, mikä voisi UBS:n mukaan tarkoittaa Metsolle useita vahvan kasvun neljänneksiä.
Myös aiempi arvometallien hintojen nousu tukee kaivosalan kysyntää, sillä korkeat hinnat kasvattavat monien kaivosyhtiöiden investoitavia varoja.
JP Morgan nostaa esiin myös malmipitoisuuden laskun. Kun yhden kuparitonnin tuottamiseksi pitää käsitellä enemmän kiveä, tarvitaan enemmän murskausta, jauhatusta ja prosessointia, mikä tukisi pitkää kaivosinvestointisykliä.
Metsolle tavoitehintoja myöntäneistä 23 analyytikosta kymmenen suosittaa ostamista, mikä viittaa siihen, että analyytikot uskovat kysynnän olevan vankalla pohjalla.
Kaikki eivät kuitenkaan sokeasti vakuutu osakkeen hinnasta. Muun muassa Barclays katsoo Metson olevan kallis suhteessa Sandvikin ja Weirin kaltaisiin verrokkeihin, muistuttaen Metson heikommista marginaaleista ja ailahtelevasta tuloksesta.
Metso tavoittelee nyt yli 20 prosentin marginaalia Minerals-segmentissä vuoteen 2028 mennessä, mikä on yli analyytikkokonsensuksen.
Mikäli Metso saavuttaa tavoitteen siitä huolimatta, osakkeessa voisi JP Morganin mukaan olla varaa uudelleenhinnoitteluun.
”Pikku-Metsoa” lähtee halvemmalla
Helsingin pörssissä on muitakin yhtiöitä, jotka altistuvat kaivosbuumille, joskin kokoluokaltaan Metsoa paljon pienempiä.
Ilmeisimmät ovat Karjalan kultalinjalla toimiva Endomines ja hopeaa kaivava Sotkamo Silver.
Sotkamo Silverin kurssi nousi hopean hinnan mukana ennätystasoille tammikuussa, joskin on sieltä sittemmin luisunut. Toisen neljänneksen tuotanto jäi alhaiseksi ja alle yhtiötä seuraavan Inderesin ennusteen.
Inderesin analyytikko Aapeli Pursimo arvioi tulosraportin jäljiltä, että osake oli täyteen hinnoiteltu.
Myös Endominesin tulos jäi Inderesin ennusteista, johtuen Pampalon kaivoksen tuotannon ennusteisiin nähden erittäin korkeasta yksikkökustannustasosta. Molemmat kaivosyhtiöt saavat Inderesiltä vähennä-suosituksen.
Ehkä lupaavampaa kasvutarinaa tarjoaa Robit, joka myy porakalustoa kaivosteollisuuteen, rakentamiseen, geotekniikkaan ja kaivosporaukseen.
Robitin voinee katsoa olevan jonkinlainen pikku-Metso. Koska markkina-arvo ja liiketoiminta ovat huomattavasti pienemmässä mittaluokassa, kaivosmarkkinan piristyminen voi näkyä siinä herkemmin.
Toiselta neljännekseltä Robit raportoikin vahvaa kasvua, ja yhtiö sai uusia kaivossopimuksia Australiasta, Pohjois-Amerikasta ja Etelä-Afrikasta.
Inderesin Pursimo suhtautuu Robitiin varovaisen positiivisesti uusien puitesopimusten ja tehostustoimien valossa, joskin yhtiötä painavat yhä heikko kassavirta ja katteiden paine volframin hinnan takia.
Oma tarinansa on mineraaleja jalostava Afarak Group. Yhtiöllä ei ole seurantaa, paitsi mediassa, sillä siinä on vuosien varrella nähty monenlaisia kyseenalaisia käänteitä.
Mineraaliliiketoimintoja Maltalla, Turkissa, Etelä-Afrikassa ja Saksassa pyörittävän Afarakin kurssi sai niin ikään nostetta arvometallien hintarallista alkuvuodesta, mutta tuloksessa kaivosalan hyvä vire ei pahemmin näy.
Afarakin liikevoitto laski tammi–kesäkuussa 0,5 miljoonaan euroon vuodentakaisesta 5,9 miljoonasta eurosta ja liikevaihto 57,1 miljoonaan euroon 77,1 miljoonasta eurosta. Yhtiön jalostettujen erikoismetalliseosmateriaalien myynti laski 26 prosenttia.
Afarakilla on reilut 8 000 suomalaista osakkeenomistajaa, joiden joukosta löytyy useita suomalaisesta talouselämästä tuttuja kasvoja, muun muassa Tokmannin perustaja Kyösti Kakkonen.
- Lue myös Tekniikka&Taloudesta:
