–23 %, –13 %, +15 %, +13 %, –11 %, + 13 %.
Huhti-kesäkuun tuloskauden kurssireaktiot ovat olleet rajuja ja yllättäviä.
Esimerkiksi sijoittajien suosikki QT Group romahti täysin yhtiön kasvun jäätyä odotuksista, ja sijoittajien ex-inhokki Neste ponnahti yhtiön yllätettyä positiivisesti.
Koostimme 12 eniten julkistuspäivänä noussutta ja laskenutta osaketta ja kysyimme salkunhoidon konkarilta Hannu Angervuolta, miksi moni osake heiluu nyt niin paljon ja miten käy syksyllä.
Isoimmat kurssireaktiot ovat olleet positiivisia – vaikka tuloskauden yleisilme on ollut vaisu.
1. ”Shortit kiinni”
Helsingin pörssi on kiivennyt tänä vuonna kiitettävästi 9 500 pisteestä 10 700 pisteeseen, siis yli kymmenen prosenttia. Donald Trumpin tullisäikäytys jäi väliaikaiseksi, ja kurssit ovat palautuneet.
Huhti-kesäkuun tuloskaudelle osui tulliväännön erikoisimmat vaiheet, mutta Helsingin pörssi on pitänyt pintansa.
Pahoista säikähdyksistä huolimatta suurimmat kurssireaktiot ovat olleet kovia nousuja. Angervuon mukaan yksi selitys tälle on ollut tekninen.
”Ammattisijoittajat ovat laittaneet shortteja kiinni. Esimerkiksi Nokian Renkaissa oli ennen tulosjulkistusta pahimmillaan noin kymmenen prosenttia osakkeista shortattuna. Yhtiö ei tehnyt ihmeellistä tulosta, mutta kurssinousu pakotti osakkeiden lyhyeksimyyjät ostamaan positionsa kiinni”, Angervuo arvioi.
Shorttaaminen tarkoittaa kurssilaskun puolesta veikkaamista tietyllä aikarajalla. Angervuon mukaan sijoittajat yleensä katkaisevat nämä positiot heti, kun tulosyllätys ajaa kurssin nousuun. Perään he ostavat osaketta takaisin. Siitä seuraa nopea ralli osakekurssissa.
”Isojen nousujen kohdilla on ollut myös poikkeuksellisen suurta osakevaihtoa. Esimerkiksi Valmetissa vaihtoa oli tulospäivänä jopa 50 miljoonaa euroa. Ilmeisesti siinäkin katettiin shortteja, kun kurssi nousi yli kymmenen prosenttia”, Angervuo toteaa.
Isoja nousuja nähtiin myös myönteisesti yllättäneissä Bittiumissa, Reka Industrialissa, Nesteessä, Kempowerissa ja YIT:ssä. Bittium palvelee viestintäteknologiassa kasvavaa puolustusteollisuutta, Reka Industrial kehittää vähäpäästöistä kumiteknologiaa, ja Kempower tekee sähköautojen latausasemia. Monessa näistä osakkeista on nähty vaikeiden vaiheiden jälkeen käänne, jota sijoittajat ilmeisesti osin epäilevät.
2. ”Rahaa on”
Paitsi heikoista odotuksista, kurssinousut kertovat Angervuon mukaan siitä, että sijoittajilla on jälleen paukkuja iskeä opportunistisesti.
”Rahaa on. Sitä ei vaan ole uskallettu sijoittaa, vaan pidetty varalla. Nyt jos tullit eivät kaadakaan taloutta, eikä USA:kaan näytä menevän taantumaan, sijoittajat uskaltavat taas ottaa riskejä.”
Angervuon mukaan vastaavanlaisia isoja kurssireaktioita on nähty myös muualla Pohjoismaissa ja USA:ssa.
”En muista, milloin on nähty näin paljon heilahduksia, esimerkkinä vaikka Novo Nordiskin romahdus. Yhdysvalloissa on toisaalta ollut enemmän perusteluja koville kurssinousuille. Siellä tuloskasvu odotus oli alkukesästä noin neljä prosenttia, mutta nyt toteutuma on +13 prosenttia. Suomessa tulossumma sen sijaan näyttää jäävän muutaman prosentin miinukselle.”
Angervuo veikkaa, että osakkeiden reipas lyhyeksi myynti Helsingissä liittyy siihen, että Helsinki on pieni reunamarkkina, joka laskee epävarmoina aikoina yleensä muita markkinoita voimakkaammin. Nyt niin kävi Trumpin protektionismin myötä, eikä epävarmuus Suomen suhteen ole ehtinyt haihtua.
3. Pörssin jatkot: ”Kuin alkoholisti krapula-aamuna”
Karmeimpia kurssipudotuksia nähtiin QT Groupin, Tietoevryn ja Optomedin osakkeissa.
Ohjelmistolisenssejä myyvän QT Groupin 23 prosentin romahdus selittyy lähinnä yhtiön liikevaihdon hyytymisellä toisella neljänneksellä. Vaikka toimitusjohtaja Juha Varelius totesi analyytikkopuhelussa, että ilmiö on väliaikainen, eikä laskenut koko vuoden ohjeistusta, sijoittajat painoivat myyntinappia.
Markkinan positiivisesta vireestä kieli kuitenkin se, että osakkeen lasku katkesi seuraavana päivänä. Sama nähtiin it-palveluyhtiö Tietoevryn 13 prosentin romahduksessa heinäkuussa.
Kokonaisuutena Hannu Angervuo ei näe vahvoja perusteita pörssin hyville tunnelmille Helsingissä, vaikka Wall Streetillä tuloskasvu antaa taustatukea.Angervuon summaus Helsingin tuloskaudesta on synkkä: toistaiseksi 43 prosenttia yhtiöistä on kertonut tulosparannuksesta, kun analyytikot odottivat 55:tä prosenttia. Koko pörssin tulossumma painuu Angervuon ennusteessa viitisen prosenttia miinukselle.
Edelleen kokonaisuutta painavat Suomessa isot metsä- ja perusmetallitoimialat.
”Kiinassa sellun hinta on laskenut vuoden 2022 900 dollarista alkuvuonna 500 dollariin”, Angervuo päivittelee.
Myönteistä olivat teleyhtiöiden tulosparannukset ja osin kaupan piristynyt veto. Esimerkiksi pankit ja konepajat taas näyttävät ohittaneen huippusuhdanteensa.
Suomalaispankit kuten OP ja Nordea ovat kuitenkin laittaneet osakkeet ylipainoon allokaatioissaan.
Onko tälle perusteluja, kun tuloskauden anti jää jälleen laihaksi?
”Sijoittajan mieli on nyt ’eteenpäin’. He ovat vähän kuin alkoholisti krapula-aamuna: otetaan uutta huikkaa, ja se lämmittää hetken. Kesällä tunnelmat paranivat, eivätkä sijoittajat hinnoittele tulleja tai dollarin heikkenemistä”, Angervuo toteaa.
Hän viittaa siihen, että eurooppalaisille vientiyhtiöille Yhdysvaltojen suuntaan koituvat jatkossa uusina kustannuksina sekä 15 prosentin tullit että yli 10 prosenttia heikentyneet dollarimääräiset vientitulot. Yhteensä vaikutus on yli 25 prosenttia.
”Kyllä siinä vientitulot putoavat, etenkin pidemmän päälle, kun yhtiöiden valuuttasuojaukset ovat yleensä lyhyitä. Sitä ei varmaan vaan mietitä, kun ei tiedetä oikein, miten se vaikuttaa”, Angervuo toteaa.
Ilmeisesti huolet eivät ole kovin suuria, kun Yhdysvallat yhä vetää, ja ensi vuonna EU:n investointihankkeet tuovat lupauksen kasvusta.
”Helsingin pörssin arvostuksesta kertova p/e-luku on noin 18, kun pitkän ajan keskiarvo on 15. Ei pörssi halpa ole.”
