Uutiset ja blogit

Juttu on julkaistu Tekniikka&Taloudessa alun perin 5. kesäkuuta. Julkaisemme sen nyt uudelleen.

Oulussa toimivan Geopyörän perusti Marcos de Paiva Bueno vuonna 2020. Idean erityisen näköisestä kaivoskoneesta hän sai jo vuonna 2012.

De Paiva Bueno työskenteli kaivosalan insinööritoimistoissa kaikilla mantereilla. 15 työvuoden aikana hänelle kehittyi idea laitteesta, joka selvittäisi nopeasti ja edullisesti malmin kovuuden.

”Kaivoksissahan murskataan kiveä, jotta voidaan vapauttaa mineraalit. Murskausta varten murskainten myllyt täytyy mitoittaa oikein. Mitä kovempaa kivi on, sitä enemmän tarvitaan energiaa. Kovuus vaikuttaa myös tuotannon määrään”, hän selittää.

Kaivosprojektit vaativat tunnetusti paljon pääomia.

”Tuottavuus ja tuotanto kuun lopussa riippuu siitä, kuinka paljon kiveä kaivos voi käsitellä. Se puolestaan riippuu kiven kovuudesta. Ongelma on, että kiven kovuuden vaihtelua mitataan ja ymmärretään erittäin huonosti.”

Keksijä pääsi vauhtiin

Hän irtisanoutui ja alkoi etsiä maailmalta sopivaa työtä, jossa voisi tutkia ja kehittää keksintöään.

Kaikista maailman kolkista hän löysi Oulun yliopiston. Siellä hän työskenteli ensin tosin Pyhäsalmen kaivoksen tulevaisuushankkeissa.

Oulu ei välttämättä ollut ongelma hänelle, sillä de Paiva Buenolla on Italian, Brasilian ja Australian passit. Hän on asunut kaikissa näissä maissa.

Lopulta hän jätti tutkijan työnsäkin, jotta voisi jatkaa intohimonsa, geopyöräksi ristityn laitteensa kehittämistä.

Hän kehitti keksintönsä kaupalliseksi tuotteeksi asti Business Finlandin tutkimuksesta liiketoimintaa -rahoituksen ja EU:n EIT raw materials -tuen turvin.

60 kilon pyörät

Geopyörä-nimen saanut murskain perustuu kahteen vastakkaiseen suuntaan pyörivään pyörään.

”Olen intohimoinen pyöräilijä, inspiraationi tuli siitä. Minulla ei ole edes autoa.”

Murskaimen kumpikin pyörä painaa 60 kiloa. Kun ne murskaavat kiven, koneen mittauslaitteet mittaavat tarvitun voiman ja murskaukseen kuluvan energian sekä muutaman muun parametrin.

Murskaimeen mahtuu kerralla 30 kappaletta 10–30 millimetrin suuruista kivinäytettä.

Kerätyn datan käsittelee lopulta ohjelmisto, jota tehostaa tietenkin tekoäly.

”Tekoälyämme kehittävät kaksi nuorta erittäin taitavaa insinööriä Brasiliasta ja Iranista.”

Geopyörä on myynyt kahdeksan laitetta maailman kaivoslaboratorioille. Asiakkaat ovat maailman suurimpia kaivosyhtiöitä, kuten BHP, Rio Tinto ja Anglo American.

Bisnesmallina on myydä teknologiaa.

”Lisensoimme koneen lisäksi ohjelmistoa ja testin menetelmää.”

Lisenssi on myyty Kanadaan, Yhdysvaltoihin, Chileen, Brasiliaan, Etelä-Afrikkaan, Sambiaan ja Australiaan. Seuraava asiakas löytynee Kiinasta. Suomi ei ole listalla.

Parhaillaan yhtiö kerää listaa riskirahoittajista ensimmäistä rahoituskierrostaan varten. Geopyörä tavoittelee kolmea miljoonaa euroa yrityksen rajuun kasvattamiseen.

Tämä on lyhennelmä. Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetun pidemmän jutun pääset lukemaan täältä.

Suomalainen startup-yhtiö Winse Power kehittää Tampereella pilottitehtaallaan puolijohdesiruja sekä laitteita, jotka mahdollistavat energian ja datan siirron valovälitteisesti, joko langattomasti tai kuitukaapelissa.

Puolustusteollisuus käyttää langallisia droneversioita, joissa drooni nousee taivaalle data- tai sähkökaapeli perässä roikkuen.

”Sähköjohdon kanssa ei voi nousta yli sataan metriin, tulee fysiikka vastaan”, sanoo teknologiajohtaja ja perustajajäsen Arto Aho.

Valokuitukaapeli on kevyt tapa kuljettaa tehoa. Sen kanssa voi nousta jopa yli kilometriin.

Lentävien droonien lisäksi yksi mahdollisuus on toiminta veden alla.

Veden lisäksi valokuidulla voidaan mennä korkeisiin jännitteisiin tai isojen jännite-erojen yli.

Lisäksi valokaapelille sopivat muut riskialttiit ympäristöt, kuten jos ympärillä on jotain räjähtävää, vaikka kaasua.

Muun muassa Naton Diana-hanke rahoittaa kehitystyötä noin 100 000 eurolla.

Tämä on lyhennelmä. Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetun pidemmän jutun pääset lukemaan täältä. Siinä yhtiön toimitusjohtaja selittää, miksi räjähdysalttiit tai vedenalaiset ympäristöt ovat potentiaalisia käyttöpaikkoja heidän keksinnölleen.

Ilmatorjuntaohjukset ovat kalliita, eikä niitä riitä loputtomiin. Kalustopulan vaivaama Ukraina onkin tästä syystä alkanut käyttää Venäjän pommilennokkihyökkäysten torjuntaan enenevässä määrin kylmän sodan aikaisia länsisaksalaisia Gepard- ilmatorjuntapanssarivaunuja, ukrainalainen Euromaidan Press kirjoittaa.

Gepardeja on ollut Ukrainan käytössä rintamalla ainakin noin puolitoista vuotta, mutta niiden rooli on vähitellen muuttunut tärkeämmäksi, kun Venäjän pommitukset ovat yltyneet.

Uutisen mukaan Venäjä on ampunut iranilaistaustaisia Shahed-lennokkeja Ukrainaan sodan aikana jo lähes 30 000 kappaletta, ja Venäjä ampuu lisää Ukrainan niskaan yli 2 500 kappaleen kuukausivauhtia. Näitä kaikkia ohjuksia olisi ollut täysin mahdotonta torjua pelkillä ohjuksilla.

Euromaidan Press nostaa esimerkiksi ohjuspuolustuksen ongelmista vastikään heinäkuun 10. päivänä julkistetut kaupat. Britannia tarjoaa Ukrainalle noin 3 miljardin euron lainan 19 vuodeksi, niin että Ukraina saa hankittua 5 000 kappaletta brittiläisiä Martlet- eli LMM-monitoimiohjuksia, Britannian hallituksen tiedotteessa mainitaan.

Jakolasku kertoo Martlettien kappalehinnaksi melko suolaiset 600 000 euroa.

Jos oletetaan ohjusten osumatarkkuus korkeaksi, mutta ei täysin 100 prosentiksi, kolmen miljardin euron ohjukset kuluisivat loppuun melko tarkkaan kuukaudessa jo Venäjän nykyisellä Shahed-pommituksen tahdilla.

Lisäksi tilanne saattaa lähiaikoina eskaloitua vielä pahemmaksi. Ukrainalaisten myöntämän arvion mukaan Venäjän Shahed-tuotanto saattaa kohta yltää tuhanteen kappaleeseen päivässä eli 30 000 kappaleeseen kuukaudessa eli yli 350 000 kappaleeseen vuodessa, Euromaidan Press huomauttaa.

Tällaisen pommilennokkitulvan torjunta ohjuksilla maksaisi suuruusluokkaa 200 miljardia euroa vuodessa.

Vaihtoehto: Muutama satanen laukaukselta

Alkujaan vuonna 1976 eli 48 vuotta sitten käyttöön otettu it-panssarivaunu Gepard puolestaan käyttää Oerlikon GDF -konetykkiä, jossa on kaksi rinnakkaista putkea. Molemmat putket ampuvat 550 laukausta minuutissa, mikä tekee summaksi 1100 ls/min.

35 millimetrin kaliiperin ammukset eivät nekään irtoa ilmaiseksi – varsinkaan, jos kulutus on lähes 20 kappaletta sekunnissa tykkiä kohti. Tästä huolimatta kevyiden tykinammusten kappalehinta on kertoimella 1000 tai 2000 edullisempi kuin nykyaikaisten kevyiden ohjusten.

35 mm ammukset näet maksavat kappaleelta luultavasti muutaman sata euroa, T&T:n ammusesittelyjutussa marraskuussa 2024 arvioitiin. Vaikka lähellekään jokainen it-ammus ei osu kohteeseensa, jää lopputulos siitä huolimatta todennäköisesti huokeammaksi kuin ohjuspuolustuksessa.

Teknisiä tietoja

Britannian Martlet-ohjus on uutta tekniikkaa. Se on ollut koekäytössä vuodesta 2021 alkaen, ja se otettaneen Britannian asevoimien vakiokäyttöön tänä vuonna. Nämä kevyehköt, lähtömassaltaan 13 kilogramman ohjukset kulkevat ainakin noin 500 metriä sekunnissa eli ainakin noin 1 800 kilometriä tunnissa.

76 mm kaliiperin kaksivaiheiset kiinteäpolttoaineiset ohjukset ovat 1,3 metriä pitkiä. Räjähdekärki painaa 3 kilogrammaa, Wikipediassa kirjoitetaan sotilasalan Janes-lehden maksullista artikkelia siteeraten.

Oerlikon GDF -tykistä ammukset lähtevät putkien suusta matkaan 1 175 metriä sekunnissa eli noin 4 200 kilometriä tunnissa, jos tykillä ammutaan tavanomaisen räjähdelatauksen sisältäviä ammuksia. Alkujaan sveitsiläisen Oerlikonin jo vuonna 1958 eli 67 vuotta sitten kehittämän tykin oikeudet siirtyivät saksalaisen puolustusjätti Rheinmetallin hallintaan vuonna 2009, kun Oerlikon myytiin Rheinmetallille.

Suomen Puolustusvoimat käyttää Oerlikon GDF:ää nimityksellä 35 ITK 88.

It-panssarivaunu Gepard painaa 47,5 tonnia. Hieman alle 7,7 metriä pitkää vaunua liikuttaa 10-sylinterinen reilun 37 litran polttomoottori, jossa on tehoa 610 kilowattia eli 820 hevosvoimaa.

Gepard kykenee ajamaan maantiellä 65 km/h. Kyytiin tarvitaan kolmen hengen miehiestö.

Tämä juttu on julkaistu alun perin toukokuussa 2025. Julkaisemme sen nyt uudelleen.

A-Insinöörien akustiikkasuunnittelijoiden keksinnöstä on syntynyt uusi ratkaisu väliseinärakentamiseen. Yhdessä Würthin kanssa kehitetty väliseinäjärjestelmä perustuu uuteen kiinnikkeeseen, joka mahdollistaa jopa 40 prosenttia ohuemmat puurankaiset väliseinät.

W-AKU-niminen väliseinäjärjestelmä koostuu väliseinäkiinnikkeistä ja T-listasta. Lisäksi Würth on kehittänyt järjestelmään asennustuotteet.

Väliseinäkiinnikkeen avulla on mahdollista toteuttaa yksirunkoisia, ääntä eristäviä puurankaisia seiniä laajasti eri uudis- ja korjausrakentamisen kohteissa: esimerkiksi kerrostaloissa, toimistoissa sekä kouluissa ja päiväkodeissa.

Kiinnikkeet mahdollistavat myös seinien purettavuuden ja puurunkojen kierrättämisen. Levyseinät ruuvataan irti ja järjestelmän runko-osat ja eristeet voidaan käyttää uudelleen.

Ohuemman väliseinän vuoksi materiaalia tarvitaan vähemmän ja rakennukseen saadaan lisää käyttökelpoista lattiapinta-alaa neliöinä. A-Insinöörien mukaan laskelmat osoittavat, että esimerkiksi suuressa toimistotalossa väliseinäjärjestelmän neliö- ja materiaalisäästöistä koostuva kustannushyöty voi olla jopa 200 000 euroa. Järjestelmä voi pienentää pienen kerrostalon hiilijalanjälkeä jopa 420 hiilidioksiditonnilla.

Verrattuna tavanomaisiin yksirunkoisiin puurankaseiniin kiinnike parantaa ääneneristävyyttä jopa kymmenen desibeliä. Tämä perustuu kiinnitystapaan, jolla levykenttä saadaan irti rangasta. Palotilanteessa kiinnike hillitsee lämmön siirtymistä rangan ja levyjen välillä.

”Rakentaminen nopeutuu parilla–kolmella viikolla, elementoiduissa ratkaisuissa ajansäästö voi tuplaantua. Rakennusliikkeille ja rakennuttajille innovaatio tuo aivan uudenlaista liiketoimintapotentiaalia”, asiantuntija Arto Hyttinen A-Insinööreistä sanoo tiedotteessa.

Kiinan Tiibetissä rakennettava pato on massiivinen elvytys kiinalaisille teräs- ja rakennusyhtiöille, kertoo uutistoimisto Bloomberg.

Yarlung Tsangpo -joen alajuoksuille rakennettava, hinnaltaan 167 miljardin dollarin eli 143 miljardin euron pato vaikuttaa jopa teräksen ja muiden rakennusmateriaalien hintoihin maailmanmarkkinoilla. Padon valmistumisesta on vastuussa lauantaina julkistettu uusi yhtiö China Yajiang Group.

Tiibetin padon olisi määrä olla hinnaltaan näin ollen yli neljä kertaa suurempi verrattuna maailman suurimpaan patoon eli Kolmen rotkon patoon, joka avattiin käyttöön Kiinan Hubein maakunnassa 2006 ja tuli täysin valmiiksi 2016.

Citigroupin analyytikoiden mukaan projekti voisi nostaa Kiinan talouskasvuennustetta 0,1 prosenttiyksiköllä ensimmäisen rakennusvuoden aikana.

Kiina tavoittelee uudella patoprojektilla uutta puhtaan energian lähdettä. Maa on asettanut tavoitteeksi nollapäästöt vuoteen 2060 mennessä.

Padolla on kiinalaisten insinöörien mukaan potentiaalia tuottaa 70 gigawattia sähköä, mikä tekisi siitä maailman suurimman energiaprojektin. Suomen sähköntuotantokapasiteetti on noin 20 gigawattia.

Hankaa suhteita Intiaan

Patoprojekti uhkaa heikentää Kiinan välejä Intian kanssa. Tsangpo-joki juoksee Brahmaputra-jokeen Intian Arunachal Pradeshin alueella, joten veden rajoittuminen alajuoksulla on geopoliittinen kiistanaihe.

Kiinan hallinto on ilmoittanut, että padolla ei ole Tsangpo-joen alajuoksulle negatiivista vaikutusta. Intia on padon suhteen silti huolissaan. Intian ulkoministeri Subrahmanyam Jaishankar on kertonut padon olleen merkittävä osa maiden välisiä keskusteluja.

Arunachal Pradeshin ministeri Ojing Tasing kertoi sunnuntaina paikalliselle medialle, että Kiinan rakentama pato on Intialle syy rakentaa omaa vesivoimaansa.

”Kiina on aloittanut patoprojektinsa rakentamisen, ja emme voi jäädä paikallemme istumaan. Meidän on toimittava ja toimimme.”

Ongelmia odotetaan materiaalien kuljetuskustannuksissa. Tiibetin itsehallintoalueelle rakennettavalle padolle tarvitaan sähköä ja työntekijöitä.

Moni suomalainen ei tule ajatelleeksi, että matkavakuutuksen puutteet voivat pahimmillaan johtaa tilanteeseen, jossa hoitoa ei saa tai sen kustannukset ajavat taloudelliseen ahdinkoon.

Finanssialan (FA) teettämään kyselyyn vastanneista 48 prosenttia oli virheellisesti samaa tai melkein samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan vakavan matkasairauden tai -tapaturman kohdatessa Suomen valtio järjestää tarvittaessa kotiinkuljetuksen.

Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan organisaatio FINEn vakuutusasiantuntija Hanna Salon mukaan tärkein osa matkavakuutusta on kattavuus matkasairauksien ja -tapaturmien hoitokuluissa. Tärkeää on, että vakuutuksessa ei ole euromääräistä ylärajaa.

"Se on se peruspalikka, joka pitää olla kunnossa. Muut osat, kuten matkatavarat tai matkalta myöhästymisen korvaus, ovat lisäosia", Salo sanoo.

Matkavakuutuksessa on paljon huomioitavaa

Erityisesti riskialttiita lajeja, kuten sukellusta tai vuorikiipeilyä, harrastavien tulisi tarkistaa, kattaako vakuutus kyseiset aktiviteetit. Monissa tapauksissa ne on rajattu pois tai vaativat lisämaksun.

Jos matkavakuutus puuttuu tai on puutteellinen, hoitokulut jäävät matkailijan itsensä maksettaviksi.

Euroopassa tilannetta helpottaa Kelan eurooppalainen sairaanhoitokortti, jolla saa hoitoa, jos sairastuu yllättäen tai joutuu tapaturmaan EU- tai ETA-maassa, Sveitsissä, Britanniassa tai Pohjois-Irlannissa. Sairaanhoitokortti ei korvaa sairaankuljetuksia ulkomailta kotimaahan.

"Jos matkavakuutusta ei ole, henkilö on itse vastuussa kuluista", Salo toteaa.

Äärimmillään puutteellinen matkavakuutus voi johtaa traagisiin seurauksiin. Vuonna 2016 suomalainen 59-vuotias nainen sai sydäninfarktin lomallaan Meksikon Cancunissa. Vakuutusyhtiö perui päätöksensä ja ilmoitti, ettei se korvaa hoitokuluja eikä kotiinkuljetusta Suomeen.

Nainen menehtyi Meksikossa, koska häntä ei ollut varaa kuljettaa kotiin Suomeen.

Ambulanssilento voi maksaa satoja tuhansia

Ambulanssilentoja tarjoavan EMA Finlandin toimitusjohtaja Ville Lehtonen kertoo, että ambulanssilennot Suomeen perustuvat aina lääketieteelliseen kokonaisarvioon. Yleisimpiä ovat tehohoitoa vaativat potilaat.

"Aikaan vaikuttaa potilaan siirto- ja lentokuntoisuus sekä moni muu tekijä, mutta EMA Finlandilla pystymme reagoimaan tunneissa", Lehtonen kertoo sähköpostitse.

Ambulanssilennon hinta voi Lehtosen mukaan vaihdella suuresti: Suomen sisällä se voi maksaa hieman yli 10 000 euroa, mutta kauempaa jopa satoja tuhansia euroja. Hintaan sisältyy muun muassa lääkintähenkilöstö, lääkkeet, lentokoneen operointi ja kuljetukset sairaaloiden välillä.

"Palvelu sisältää kaiken tarvittavan kohdemaan hoitolaitoksesta jatkohoitoon Suomessa – mukaan lukien aikataulutukset, kommunikaatiot ja maakuljetukset molemmissa päissä”, Lehtonen kertoo.

Lehtosen mukaan mikäli matkavakuutus korvaa lennon, asiakas ei joudu maksamaan sitä ensin itse. Ilman vakuutusta palvelu on kuitenkin saatavilla myös itse maksaville asiakkaille ja yrityksille.

Vakuutuksen kattavuus ratkaisee

Lehtonen kertoo kattavien matkavakuutuksien olevan Suomessa hyvin edullisia suhteessa niiden antamaan turvaan vakavissa tilanteissa.

FINE:n Salo suosittelee tutustumaan oman vakuutuksen ehtoihin erityisesti, jos matkaan sisältyy riskialttiita aktiviteetteja ja tarvittaessa laajentamaan vakuutusta. Ilman vakuutusta ei ole olemassa automaattista toista maksajaa, kuten konsulikyytiä.

Kuljetuksissa tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisten sairaaloiden ja viranomaisten kanssa ympäri maailmaa.

"Joissain tapauksissa potilaan siirto on vaatinut satoja yhteydenottoja paikallisiin viranomaisiin", EMA Finlandin Lehtonen kertoo.

Microsoftin Sharepoint-palvelinohjelmistoihin on kohdistunut useita kyberhyökkäyksiä. Hyökkäykset hyödyntävät haavoittuvuutta, joka mahdollistaa muun muassa koodin suorittamisen ja tiedostojärjestelmiin pääsemisen.

Haavoittuvuudesta ovat uutisoineet muun muassa Bloomberg, Reuters ja Hacker News.

Kyberhyökkäykset ovat kohdistuneet organisaatiokäytössä oleviin Sharepoint-ohjelmistoihin. Sharepoint Online ei sisällä haavoittuvuutta.

Microsoft julkaisi haavoittuvuuden korjaavan päivityksen sunnuntaina. Haavoittuvuus on kuitenkin ehtinyt jo vaikuttaa organisaatioihin. Hacker News kertoo, että 54 organisaatiota on joutunut hyökkäyksen kohteeksi. Organisaatioihin kuuluu esimerkiksi pankkeja, yliopistoja ja julkisia laitoksia.

Censysin tutkija Silas Cutler arvioi Bloombergin haastattelussa, että haavoittuvuus voi vaikuttaa 10 000 organisaatioon.

”Se on kiristyshaittaohjelmahyökkääjien unelma, ja monet hyökkääjät työskentelevät myös tänä viikonloppuna”, Cutler kertoo lehdelle.

Palo Alton Unit 42:n teknologiajohtaja Michael Sikorski kertoo Hacker Newsille, että Microsoftin korjauspäivitys ei täysin suojaa organisaatioita. Sikorski varoittaa, että Sharepointia on-prem-ohjelmistona käyttävät organisaatiot voivat olla jo vaarassa.

”Erityisen huolestuttavaa tästä tekee SharePointin syvä integraatio Microsoftin alustaan, mukaan lukien sen palvelut, kuten Office, Teams, OneDrive ja Outlook, joissa on kaikki hyökkääjän kannalta arvokkaat tiedot. Tietomurto ei pysy hallinnassa, vaan se avaa oven koko verkkoon”, Sikorski kertoo Hacker Newsille.