Uutiset ja blogit

Työttömyystilanne on karu. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaita työttömiä oli toukokuussa 9 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendiluku oli toukokuussa 8,8 prosenttia.

Tilastokeskus latoo tuoreet kesäkuun työttömyysluvut pöytään tiistaina. Suorien vaikutusten ohella tilanteella on myös merkittäviä välillisiä vaikutuksia.

Pinnan alla kuplii muun muassa kysymys siitä, miten isot vaikutukset korkealla työttömyydellä ja taloustilanteella ylipäätään voi olla palkansaajien palkkaverotukseen ja yritysten maksurasitukseen ensi vuonna. Asia pomppaa varmuudella valokeilaan elokuussa.

Työllisyysrahasto tekee elokuussa esityksen työttömyysvakuutusmaksuista ensi vuodelle. Maksut vaikuttavat muun muassa palkkaverotukseen.

Keväällä Työllisyysrahasto totesi, että Työllisyysrahaston perusennusteessa työttömyysasteen ennustetaan olevan noin 8,9 prosenttia tänä vuonna ja alentuvan 8,4 prosenttiin vuonna 2026.

Nyt kesällä julkaistuja talousennusteita lukiessa tulee mieleen, että asetelma ei näytä helpottuneen kevään jälkeen.

Kesäkuussa julkaistussa valtiovarainministeriön talousennusteessa arvioitiin, että työttömyysaste on tänä vuonna 9,3 prosenttia ja ensi vuonna puolestaan 8,8 prosenttia.

Suomen Pankki puolestaan ennusti kesäkuussa, että työttömyysaste on tänä vuonna 9,2 prosenttia ja ensi vuonna 9,0 prosenttia.

Moni asia vaikuttaa palkkaverotukseen

Petteri Orpon (kok) hallitus teki viime keväänä puoliväliriihessä mittavia päätöksiä ansiotuloverotuksen alentamisesta. Kuitenkin moni muukin asia vaikuttaa palkkaverotukseen tasoon.

Sosiaalivakuutusmaksujen, kuten juuri työttömyysvakuutusmaksujen, muutoksilla voi olla tuntuviakin vaikutuksia palkkaverotukseen ja yritysten maksurasitukseen.

Keväällä Työllisyysrahasto esitti arvion, että työnantajan ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksujen yhteismäärää olisi tarve nostaa 0,5–1,5 prosenttiyksiköllä vuodelle 2026. Maksut menevät karkeasti puoliksi, joten työntekijöiden osuus tästä olisi 0,25–0,75 prosenttiyksikköä ja työnantajilla saman verran.

Kokonaisuutena voidaan puhua jopa miljardiluokan maksumoukarista.

Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola arvioi keväällä Kauppalehdelle, että 5 000–7 000 euron kuukausituloilla 0,75 prosenttiyksikön maksukorotuksen toteutuminen voisi jopa kokonaan pyyhkiä hallituksen linjaamien palkkaveroalennusten nettotuloja lisäävän vaikutuksen.

Keväällä esitetyn korotusarvion toteutuessa työnantajien maksamat työttömyysvakuutusmaksut kasvaisivat ensi vuonna puolestaan karkeasti arvioituna yhteensä 250–750 miljoonaa euroa. Yritysten osuus 100 miljardin euron palkkasummasta on karkeasti noin kaksi kolmasosaa. Yritysten maksamat työttömyysvakuutusmaksut voisivat siis kasvaa ensi vuonna hyvin karkeasti arvioituna noin 150–500 miljoonaa euroa.

Elokuussa päätösten aika

Lopullisesta maksuesityksestä Työllisyysrahasto päättää elokuussa. Maksumuutos voi löytyä keväällä esitetyn haarukan sisältä tai olla lopulta jotakin muuta.

Nähtäväksi jää, miten kova vääntö asiasta nähdään Työllisyysrahaston hallinnossa. Hallinnossa ovat edustettuna niin työnantajapuoli kuin palkansaajapuoli.

Asiaan liittyen on hyvä huomata muutama asia.

Ensinnäkin Työllisyysrahasto arvioi keväällä, että työllisyysrahaston suhdannepuskurina toimiva nettovarallisuus pienenee tänä vuonna noin 840 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi, että rahaston nettovarallisuus olisi noin 430 miljoonan euroa plussalla tämän vuoden lopussa. Yksi pohdinnan paikka päätöksenteossa on esimerkiksi se, missä määrin rahaston suhdannepuskurina toimiva nettovarallisuus voi vielä sulaa. Tietyissä rajoissa rahaston nettovarallisuus voi painua miinukselle.

Toisekseen on hyvä huomata, että maksumuutokset heiluvat osaltaan suhdanteiden mukana. Jos nyt maksuruuvi kiristyy, niin työttömyystilanteen parantuessa maksut vuorostaan taas alentuvat.

Vaikka maksut heiluvat muun muassa suhdanteiden mukana, niin ne ovat väistämättä myös osa syksyn talouspoliittista keskustelua. Maksut osaltaan vaikuttavat siihen, mitä palkkaverotukselle ja yritysten maksurasitukselle käytännössä tapahtuu ensi vuonna.

Uutiset ovat isoja. Suorastaan ylväältä näyttävä Mazda 6e on lähes viisi metriä pitkä sähköauto asiallisella toimintamatkalla ja silti kohtuullisella 44 300 euron hinnalla.

Lähtökohtana toimii Changan Mazdan Kiinan markkinoille kehittämä EZ-6, joka taas jakaa tekniikkansa Changan Nevo A07 ja Deepal L07 -sähköautojen kanssa.

Japanilaismerkki lähtee nyt vakavasti mukaan sähköautojen markkinoille, vaikka se aikoo jatkossakin tarjota asiakkailleen erilaisia voimalinjavaihtoehtoja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Perinteisempien polttomoottoriratkaisujen ja tämän sähköauton väliin mahtuu Mazdalla monenlaista hybridivoimalinjaa.

Vuodesta 2002 alkaen yli neljä miljoonaa kertaa auton perään lätkitty mallimerkintä Mazda 6 on nyt kuitenkin korvattu tällä täyssähköisellä mallilla, eikä muita voimalinjoja tule. Aikanaan erittäin suosittu sedan on jatkossa tässä.

Samaan aikaan Mazda MX-30 -täysssähköversion myynti on päättynyt Suomessa, joten Mazda 6e on myös merkin ainoa täyssähköinen vaihtoehto.

Pääsimme koeajamaan uutuutta Saksassa.

Vaikuttava näky

Mazdan muotoilu on ollut jo vuosien ajan aivan automaailman huippuluokkaa. Tällä kertaa mallin juuret ovat muualla, mutta siihen on silti saatu ladattua riittävästi merkin muotokieltä ja kokonaisuus on onnistuttu pitämään eheänä.

Saksassakin useampi autoilija katselee näyttävän auton perään. Merkin upea punainen Soul Red Crystal -ulkoväri varmasti vaikuttaa osaltaan.

On silti myönnettävä, että luonnossa autosta löytyy upeita ja vähemmän upeita kuvakulmia.

Solakka liftback on onnistuttu pitämään matalana akkupaketista huolimatta. Tämä tosin heijastuu lievänä varjopuolena sisätilojen puolella.

Matala katto

Autoon pohjaan tyypilliseen tapaan sijoitetun akkupaketin takia kuljettajan istuin on mielestäni turhan korkealla alimmassakin asennossa. Moni nykyautoilja tosin tuntuu pitävän tämänkaltaisesta kohotetusta ajoasennosta.

Ajoasennosta saa muuten oikein hyvän ja reisituki riittää istuimen kallistuksensäädön ansiosta.

Tuulilasi on kallistettu voimakkaasti ja loppuu aika aikaisin, jonka takia katon etureuna on lähempänä otsaa kuin juuri missään muussa autossa.

A-pilarit ovat solakat ja näkyvyys kuljettajan paikalta erinomainen.

Etumatkustajan istuimessa säätöjä on vähemmän ja esimerkiksi korkeudensäätö uupuu kokonaan.

Takaistuimella on polvitilaa aivan valtavasti. Valitettavasti reisituki jää aikuiselle heikoksi korkean lattian ja matalalla sijaitsevan istuimen takia. Kengät eivät mahdu ala-asentoon säädetyn etuistuimen alle.

Akkupaketin ja kauniin kattolinjan väliin ei vain mahdu enempää.

Takaistuinta ei olisi voinut sijoittaa korkeammalle, sillä jo nyt pääntila loppuu kaikkein pisimmiltä suomalaisilta kesken. Keskimittainen mahtuu taakse vielä kyllä huoletta istumaan.

Näistä syistä valtavasta polvitilasta ei oikeastaan ole isosti iloa, mutta siitä saattaa kyllä olla hyötyä lastenistuimen kanssa pelaaville.

Tavaratilan 337 litran vetoisuus on pieni lähes viisimetriseen autoon, mutta peräti 72 litran etutavaratila helpottaa tuskaa. Tavaratila myös tuntuu litrojaan suuremmalta ja väliverhon yli lastaava saa käyttöönsä 466 litraa tai takapenkit kokonaan kaatava yli 1 000 litraa.

Suuri lastausaukko on myös käytettävyyden kannalta valtava etu.

Sähköinen vetokoukku tullaan lisäämään hinnastoon ja sen avulla perään saa 1 500 kilogrammaa lisää.

Minne painikkeet hävisivät?

Mazdan filosofiaan kuuluu kuljettajakeskeisyys jopa niin pitkälle, että sen autoissa tietoviihdejärjestelmän kosketusnäyttöä ei ole voinut käyttää ajon aikana. Ajaessa toimintoja on pitänyt valita pyöritettävällä rullalla.

Nyt siihen on tehty kerralla suurin mahdollinen muutos.

Kaikki perinteiset painikkeet on poistettu sitä rullaa myöden. Ainoastaan ohjauspyörästä niitä voi enää löytää.

Kaikkea käytetään nyt suuren 14,6-tuumaisen kosketusnäytön kautta ja tämä ääripää on turhan raju, vaikka tietoviihdejärjestelmä itsessään toimii ihan asiallisesti ja sitä voi muokata isolta osin mieleisekseen. Pikakäyttöjä ja oikopolkuja pitäisi vielä hioa.

Esimerkiksi pyyhkijöiden ja valojen säädöt löytyvät sivulta esiin pyyhkäistävästä pikavalikosta. Sen valikon esiin tulemisessa vain on kauhea viive – tämä toki saattaa koskea vain näitä esisarjatuotannon autoja, joiden ohjelmistot olivat valmistajan mukaan vielä vaiheessa.

Jarrutusenergian talteenotto on melkeinpä valittava kerran itselleen sopivaksi, sillä senkin säätö on ajon aikana mahdollista käytännössä vain valikosta Individual-ajotilan asetuksia muuttamalla.

Samoin EU:n kaikkiin autoihin pakottama älykäs nopeusavustin (ISA) on kytkettävissä pois päältä vain valikoihin sukeltamalla.

Ohjauspyörässä on peräti kaksi ohjelmoitavaa perinteistä painiketta, mutta tuota sinne ei vielä saa ohjelmoitua pikakäskyksi. Tähän toivottavasti saadaan muutos ohjelmistopäivityksellä.

Sinällään ohjauspyörä on perinteisine painikkeineen nimittäin hyvä. Onneksi myös viikset löytyvät, joista vasen on monitoimimallia ja oikea toimii ajosuunnanvalitsimena sekä aktiivisen vakionopeudensäätimen kytkemiseen.

Uusi 10,2-tuumainen digimittaristokin on käyttökelpoinen, vaikka ei aivan yllä Mazdan muun malliston selkeyteen. Mazda 6e:n mittaristossa on jotakin kiinalaista, mutta silti selvästi myös Mazdaa.

Myös väriä vaihtavat ja vilkkuvat led-tunnelmavalaistukset ovat löytäneet tiensä Kiinasta Mazdan ohjaamoon.

Äänikomennot ja sormieleet ovat ensimmäistä kertaa tuettuna Mazdassa. Kielen osalta suomen tuki tosin tuskin tulee ainakaan ihan pian.

Painopiste matalalla

Saksan vapailla rajoituksilla huomaa aika pian, että 190 kilowattia (258 hv) ei ole valtaisa huipputeho nykyisiin sähköautoihin tottuneille. Suomessa sillä toki pärjää helposti.

Jarrupolkimessa on hieman samaa kuin Volkswagen Groupin MEB-sähköautoissa, eli poljinta lisää painaessa jarruvoima ei kasva aivan yhtä paljon kuin olit toivonut. Tähän tottuu kyllä, mutta lähtökohtaisesti se on silti huono ominaisuus jarrupolkimessa.

Takavetoinen Mazda 6e on jollain tavoin innokas kääntymään mutkaan. Ohjauksessa ei sellaista tarpeetonta raskautta, mitä joissain nykyautoissa ilmenee. Ainakaan näiden esisarjan autojen ohjaus ei tosin palauta keskialueella.

Autossa on jopa jonkinlaista keveyden tunnetta sen 2 tonnin massasta huolimatta. Massan tuntee kyllä, kun ollaan lähempänä pidon rajoja.

Normaalikorkuinen auto vain on yleensä katumaastureita parempi reagoimaan, koska painopiste sijaitsee alempana. Tässä tapauksessa maavaraa on jäänyt 148 millimetrin verran.

Mazda 6e:ssä tuntee merkin filosofian mukaisesti mitä kori tekee ja mitä tien pinnasta löytyy. Alustan säätö on ollut täysin merkin omaa käsialaa ja sen huomaa.

Epätasaisuudet myös kuuluvat vaimeasti kumahtavana etäisenä äänenä. Samoin kori elää hieman monessa tilanteessa, vaikka kovemmat töyssyt myös vavahtavat läpi. Eivät kuitenkaan ikinä pahasti.

Mazda haluaa korostaa auton painojakauman olevan 47/53 eli massaa on lievästi enemmän taka-akselilla. He pitävät tätä ihanteellisena.

Lupaava kulutus

Koeajon keskikulutus oli ajotietokoneen mukaan varsin alhainen 15,4 kilowattituntia 100 kilometriä kohden, vaikka ajoimme myös pätkän nopeusrajoittamatonta moottoritietä. Muu liikenne tosin esti auton huippunopeuden kokeilemisen, mutta ainakaan 160 kilometriä tunnissa ei aiheuttanut toimenpiteitä.

Tällä toimintamatkaa riittäisi mukavasti noin 450 kilometrin verran yhdellä latauksella.

Auto tukee virran ulosottoa 3,3 kilowatin tehoon asti.

Esimerkiksi kotona hidaslataaminen (AC) sujuu kolmivaiheisena 11 kilowatin voimin. Pikalataamisen (DC) huipputehoksi ilmoitetaan 165 kilowattia ennakkotietojen 200 kilowatin sijaan. Latausvälin 10–80 prosenttia pitäisi sujua ihanneolosuhteissa 24 minuutissa.

Ainakin kirjoitushetkellä Mazda 6e:n akku on esilämmitettävissä vain auton seistessä paikoillaan, eli ennen reissuun lähtemistä. Matkan aikana auto on toki varustettu akun lämmönhallinnalla, eli se ei päästä akkua jäätymään, mutta minkäänlaista akun valmistelua pikalaturille Mazdan tuorein ei osaa.

Onneksi sentään lataustauot huomioiva älykäs reittiopastus löytyy.

Odotamme mielenkiinnolla, miten auto pikalataa Suomen talvessa. Se voi suoriutua ihan hyvin tai todella huonosti. Tämä puoli saattaa syystäkin epäilyttää vielä ostajia, jotka haluavat ajaa talvisin pitkiä päivämatkoja.

Yhdellä mennään

Onneksi Suomen maahantuoja tuo kahdesta vaihtoehdosta ainoastaan järkevillä pikalataustehoilla varustettua mallia. Ostajan harteille jää käytännössä vain värin ja varustetason valinta.

Jälkimmäinen on äärimmäisen helppoa, sillä 44 300 euron hintainen Takumi tarjoaa kaiken mitä Mazdalla tähän malliin on.

Takumi Plus (46 900 euroa) lätkii siihen päälle vielä kuvissa näkyvän nappanahasta sekä mokkakankaasta muodostuvan ruskean verhoilun sekä panoraamalasikattoon sähköisesti säätyvän aurinkosuojan – se panoraamalasikatto löytyy kyllä karvalakkimallistakin.

Suomalaisia saattaa hieman harmittaa nelivedon ja farmarikorin puute. Varusteista uupuvat valitettavasti matriisiledit. Näiden kanssa on elettävä.

Monelle Mazdan asiakkaalle mallin Kiinaan juontavat sukujuuret ovat varmasti yllätys. Tähän todennäköisesti liittyy osin myös tietoviihdejärjestelmän käyttöliittymä ja toisaalta perinteisten painikkeiden puute.

Se on toisaalta varmasti avittanut tämän hintapisteen saavuttamista. Mazda 6e valmistetaan Changan Mazdan Nanjingin tehtaalla Kiinassa.

Autoja nähdään Suomessa jo varsin pian nyt syksyllä.

Osallistuimme valmistajan järjestämälle ja maksamalle matkalle. Journalistiset päätökset tehdään toimituksessa.

Lue myös:

Mikäpä kesällä sen parempaa kuin rentoutua mökillä. Tunnelma voi latistua, jos rikot lakia tietämättäsi ja jäät siitä kiinni.

Tarkista nämä asiat mökilläsi, jotta voit jatkaa mökkeilyä hyvillä mielin.

Onko kesämökillesi tarpeen hankkia jätevesijärjestelmä?

Suomessa on arviolta noin 400 000 kesämökkiä, joita ei ole liitetty viemäriverkostoon, kertoi Iltalehti toukokuussa. Näissä mökeissä jätevedet eivät siis mene viemäriverkostoa pitkin puhdistettavaksi.

Ympäristönsuojelulain mukaan jokaisen mökkiläisen täytyy nykyään varmistaa, etteivät jätevedet pilaa lähiluontoa. Laki on muuttunut vuosien varrella, ja se aiheuttaa epätietoisuutta.

Jos tarkastaja sattuu tulemaan mökille ja jätevesijärjestelmä ei vastaa vaatimuksia, voi mökin omistaja joutua maksamaan kalliisti.

Oikean järjestelmän valinta riippuu pitkälti siitä, millaisesta kiinteistöstä on kyse.

Ammattilaiset käyttävät usein termejä musta ja harmaa vesi. Mustalla vedellä tarkoitetaan tällöin käymälöistä syntyvää vettä. Harmaa viittaa keittiöstä ja pesutiloista tuleviin vesiin, muttei vessasta tuleviin. Aina ei tajuta, että harmaakin vesi pitäisi käsitellä ennen kuin se valuu takaisin luontoon.

Oikean järjestelmän valintaan vaikuttaa muun muassa se, onko mökillä käytössä vesijohtovesi vai kantovesi.

Yleisin ratkaisu mökeillä on kaksivesijärjestelmä, jossa harmaat vedet suodatetaan erikseen ja mustat vedet johdetaan umpisäiliöön, jonka loka-auto tyhjentää kerran tai kaksi vuodessa. Pohjavesialueilla umpisäiliö on kuitenkin usein ainoa sallittu vaihtoehto.

Vuoden 2004 jälkeen rakennetuissa kiinteistöissä jätevesijärjestelmät ovat lähtökohtaisesti nykyvaatimusten mukaisia.

Vanhanaikainen ulkohuussi on kielletty

Suomalaisten mökeissä pääasiallinen käymälä on huussissa, selvisi lannoitefirma Biolanin mökkikyselystä huhtikuussa.

Yllättävää on se, että joka neljänneltä mökiltä löytyy ulkohuussi, jota ei ole vielä päivitetty nykyaikaan. Tällöin huussissa ei ole erillistä käymälälaitetta, vaan pelkkä reikä istuimessa. Tällainen huussi on laiton.

Käymäläjätteen käsittelyä säätelee jätelaki. Sen mukaan huussista ei saa päätyä jätöksiä tai nesteitä maaperään. Siksi perinteinen huussi, jossa on vain istuinreikä ja jätöksille avoin tila, on kielletty.

Myöskään pohjasta rei’itetty saavi ei täytä nykynormeja.

Kesämökin jätehuolto

Jätelain mukaan mökille on järjestettävä asianmukainen jätehuolto, kertoo muun muassa Loimi-Hämeen Jätehuolto.

Tämä tarkoittaa, että kiinteistön omistajan on liityttävä kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään. Mökin sekajäteastia voi olla oma tai yhteinen lähialueen kiinteistöjen kanssa.

Kompostoinnissa on muistettava, että kompostorin pitää olla voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukainen. Sen täytyy soveltua biojätteiden kompostointiin ja siten olla tiivis, eristetty ja haittaa aiheuttavilta eläimiltä suojattu. Jos mökillä kompostoidaan vain kesäaikaan, kompostorin ei tarvitse olla lämpöeristetty.

Biojätteet voi kompostoida myös lämpöeristetyssä kompostoivassa käymälässä.

Biojätteen kompostoinnista pitää tehdä kompostointi-ilmoitus alueelliselle jätehuoltoviranomaiselle.

Muut mökillä syntyvät jätteet, kuten kartonki-, lasi-, metalli- ja muovipakkaukset, kannattaa kerätä talteen ja toimittaa alueen keräyspisteelle.

Etätyöllä koetaan olevan monia myönteisiä vaikutuksia ja ne ovat edelleen merkittävä osa suomalaisten arkea, selviää Suomen Yrittäjien teettämästä kyselytutkimuksesta.

Etätyö muun muassa lisää työtyytyväisyyttä, työn mielekkyyttä, työn tuottavuutta ja oman työn hallintaa.

Yli puolet kyselyyn vastanneista myös arvioi etätyön vähentäneen sairauspoissaoloja.

Lähes puolet työelämässä olevista on ollut etätöissä viimeksi kuluneen vuoden aikana ja puolet harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos etätyöt eivät olisi mahdollisia.

Työelämägallupin vastaajina oli 1 093 henkilöä, työelämässä olevia, työntekijöitä, yrittäjiä ja työttömiä.

Etätyömahdollisuudet jakautuvat epätasaisesti

Etätöiden tekeminen on yleisintä johtavassa asemassa toimivien sekä ylempien ja alempien toimihenkilöiden keskuudessa.

Vähiten etätöitä tehdään työntekijöiden keskuudessa, kunnissa ja kuntien yhtiöissä.

”Usein varsinkin pienissä yrityksissä, kunnissa ja hyvinvointialueilla etätöitä on vaikea tai mahdoton tehdä”, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tiedotteessa.

Pentikäisen mukaan esimerkiksi työajan hallinta ja työn ja vapaa-ajan erottamisen taito ovat lisääntyneet. Vaikuttaa siltä, että etätöitä on opittu tekemään, hän sanoo.

”Etätyöt ovat tulleet jäädäkseen, vaikka niiden tekeminen on vähentynyt. Etätöitä tehdään edelleen laajasti ja etänä työskentelyllä koetaan olevan monia positiivisia vaikutuksia”, Pentikäinen arvioi.

Aurinkopaneelimyyjät menivät 87- ja 88-vuotiaiden vanhusten kotiin kertomaan, että Euroopan unionin määräyksen mukaan omakotitaloissa on oltava aurinkopaneelit. Ikäihmiset tekivät uhkaavaksi kokemansa tilanteen jälkeen 11 000 euron kaupat.

Näin kertoo Kilpailu- ja kuluttajavirastoon tullut yhteydenotto aurinkopaneeleita myyvän yhtiön toiminnasta. Se ei ole ainoa laatuaan.

Yhden ja saman yhtiön myyjien toiminnasta on tullut vuoden aikana kymmeniä samansuuntaisia ilmoituksia. Niiden mukaan paneeleita on myyty senioreille harhaanjohtavilla tiedoilla, yhtiön asiakaspalveluun on ollut hankala saada yhteyttä eikä kauppoja ole meinannut saada perutuksi.

Kuluttaja-asiamies tiedotti tällä viikolla puuttuneensa Seron Oy:n aggressiiviseen kotimyyntiin. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun viranomainen tiedottaa aurinkosähköjärjestelmiä kauppaavan yrityksen toiminnasta. Vuoden 2023 lopulla kuluttaja-asiamies kertoi puuttuneensa Kotisol-nimisen yhtiön menettelytapoihin.

Seronin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Lauri Vepsäläinen on myös Kotisolin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja.

Talouselämä kirjoitti Kotisolin myyjien toiminnasta vuonna 2022. Tuolloin Vepsäläinen kertoi, että yhtiön kova kasvu oli aiheuttanut sen, että yhtiön yksittäiset edustajat olivat toimineet ohjeistuksen vastaisesti. Kotisolin liikevaihto oli vuonna 2019 noin 1,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 liikevaihto oli noussut noin 9,5 miljoonaan euroon. Tätä tuoreempia tilinpäätöstietoja ei ole saatavilla.

Seron on perustettu vuonna 2022. Sen liikevaihto oli vuonna 2023 noin 1200 euroa. Tätä tuoreempia tilinpäätöstietoja ei ole saatavilla.

Kävimme läpi kaikki kuluttajaviranomaisen saamat aurinkosähköjärjestelmien kotimyyntiin liittyvät yhteydenotot vuosilta 2025 ja 2024. Useissa kuluttajaviranomaiselle tulleissa yhteydenotoissa mainitaan sekä Seronin että Kotisolin nimi.

”Kyseisten yritysten edustajat tulevat kotiovelle ilmoittamatta, eivätkä suostu poistumaan paikalta ennen kuin sopimus on allekirjoitettu. Yritysten edustajat tulevat myymään lisää laitteita ja väittävät, että edelliset laitteet eivät toimi ilman uusia lisälaitteita”, kertoo eräs kuluttaja yhteydenotossaan.

”Laskuilla veloitettava työn osuus on huomattava verrattuna materiaalikuluihin. Seron ja Kotisol ovat myyneet samalle kotitaloudelle useana vuonna aurinkopaneelijärjestelmiä asennuksineen. Työn osuus on ollut yhteensä 24 940 euroa ja laskujen yhteissumma 45 327 euroa”, kertoo toinen yhteydenotto.

Korkeiden hintojen ja aggressiivisten myyntitapojen ohella kuluttajien ilmoittamat ongelmat ovat liittyneet myyjien antamiin virheellisiin tietoihin.

Ikääntyneelle isälle myytiin 13 000 euron hintaan ”parempi” akusto nykyisen tilalle. Todellisuudessa nykyinen akusto oli vain muutaman vuoden ikäinen ja uuden akuston kapasiteetti oli huomattavasti sitä pienempi, kerrotaan kuluttajaviranomaiselle tulleessa yhteydenotossa.

Toinen yhteydenotto kuvaa tilannetta, jossa kaksi pihalle ilmestynyttä miestä esittäytyivät sähköjärjestelmien tarkastajiksi. He kertoivat löytäneensä virheitä aurinkopaneelien asennuksessa ja halusivat keskustella ratkaisuista.

Näin vastaa Seron

Seron on lisännyt heinäkuussa verkkosivuilleen tiedotteen, jonka mukaan yhtiö noudattaa toiminnassaan kuluttajansuojalakia ja on vastannut Kilpailu- ja kuluttajavirastolta tulleeseen selvityspyyntöön.

Yhtiön mukaan sen johto ”seuraa poikkeamien taajuutta” ja ”poikkeamien määrä on saatu pidettyä matalana”. Seron on toiminut 2,5 vuotta, minkä aikana siitä on tehty kuluttajaviranomaiselle noin 40 yhteydenottoa.

”Tämä on hyvin maltillinen määrä yhtiön toiminnan laajuus huomioiden, kun Seron toimittaa yli 1 000 järjestelmää joka vuosi”, yhtiön verkkosivuilla kirjoitetaan.

Seronin myyntijohtaja Mikael Syrjäniemi vastaa kysymyksiimme sähköpostitse. Hänen mukaansa yhtiö suhtautuu kaikkiin asiakaspalautteisiin vakavasti.

”KKV:lle tehdyt yksittäiset ilmoitukset on käsitelty yhtiön johdon ja esihenkilöiden toimesta. Tapaukset on käyty läpi myös myyntitilanteisiin osallistuneiden henkilöiden kanssa. Yhtiön johto edellyttää kaikilta työntekijöiltään ja kumppaneiltaan ohjeiden ja eettisten sääntöjen noudattamista”, Syrjäniemi vastaa.

Syrjäniemen mukaan Seronilla on selkeä ja yksiselitteinen ohjeistus myyntitilanteisiin. Hänen mukaansa asiakkaille myös annetaan kaupantekotilanteessa ohjeet tilauksen peruuttamiseen kuluttajansuojalain mukaisesti.

”Olemme lisänneet johdon ja esihenkilöiden toimesta tehtävää toiminnan valvontaa. Mahdollisiin yksittäisiin väärinkäytöksiin puututaan välittömästi ja jos kyseessä on asiakaspalvelutilanne, se käydään esihenkilön toimesta yleensä myös asiakkaan kanssa läpi.”

Syrjäniemen mukaan yhtiö on parantanut asiakaspalvelunsa tavoittavuutta.

Vaikka Seron kuvaa verkkosivuillaan ”poikkeamien määrää” matalaksi, kuluttajaviranomaiselle tulleiden yhteydenottojen määrä on verraten suuri, kun sitä vertaa koko toimialan lukuihin.

Kaiken kaikkiaan kuluttajaviranomainen on saanut tänä vuonna noin 40 aurinkopaneelien kotimyyntiin liittyvää yhteydenottoa. Viime vuonna yhteydenottoja tuli 98.

Puola suunnittelee ostavansa osuuden satelliittiyhtiö Iceyestä. Asiasta kertoo Financial Times. FT:n haastatteleman yhtiön toimitusjohtaja Rafal Modrzewskin mukaan Puola on kauppaneuvotteluiden viimeisissä vaiheissa.

Kauppahintaa ei paljasteta. Investointi olisi jatkoa Iceyen noin 550 miljoonan dollarin sijoittajilta kerätylle pääomalle.

Modrzewskin ja suomalaisen Pekka Laurilan vuonna 2014 perustama satelliittiyhtiö on yksi yhtiöistä, joiden odotetaan hyötyvän Euroopan suurista puolustusinvestoinneista. Yhtiön satelliittiteknologiaa otettiin puolustusteollisuuden käyttöön Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Iceye tavoittelee Modrzewskin mukaan tuotantonsa nelinkertaistamista vastatakseen kysyntään, joka ei ole loppumassa vähään aikaan.

”Kuolisivatko puolustusmarkkinat, jos sota Ukrainassa päättyisi? Euroopan puolustusmenojen kasvu on niin suurta, että menee hetki ennen kuin puolustusmarkkinaa ohittaa mikään muu.”

Puolan investointi jatkoa satelliittiostoille

Puolan investointi Iceyeen on jatkoa maan satelliittiostoille. Puolan puolustusministeriö osti toukokuussa kuusi Iceyen satelliittia 230 miljoonalla dollarilla.

Puola oli viides maa, joka osti Iceyen satelliitteja puolustuskäyttöön. Yhtiön satelliitteja on käytössä Suomen lisäksi Alankomaiden, Brasilian ja Portugalin puolustusvoimilla.

Yhtiö on laukaissut 54 noin 20 miljoonan arvoista satelliittia, joista noin puolet on eri maiden puolustusvoimien käytössä.

Puolan valtio olisi Iceyen toinen valtio-omistaja, sillä yhtiön osaomistajana toimii jo Suomen valtio Solidiumin kautta.

Kilpailua alalla

Kasvavan kysynnän markkinalla on kilpailua, mutta Iceye luottaa omaan etumatkaansa. Mukana satelliittimarkkinassa on muun muassa lentokonevalmistaja Airbus.

”Ei ole yksinkertaista Airbusin kaltaiselle tiettyyn tuotekehitykseen tottuneelle vaihtaa suuntaa”, Modrzewski kertoo FT:lle.

Nopeasti kasvavalla markkinalla tarvitaan tehokkuutta, mikä tarkoittaa myös investointeja. Modrzewskin mukaan uudet investoinnit yhtiöön ovat välttämättömiä tavoitteiden saavuttamiseksi.

”Euroopalla ei ole aikaa sille, että kasvaisimme orgaanisesti. Aiomme hakea lisää pääomaa, jotta voimme tuottaa enemmän satelliitteja nopeammin ja tyydyttää kysyntää.”

On vaikea kuvitella, mitä on vastassa, kun kuulee menevänsä Punkkibussiin.

Kuvitelmat selkenevät, kun astuu helteisenä päivänä Helsingin Ruoholahden Itämerentorille parkkeerattuun matkailuautoon. Auton kyljessä lukee punaisella Punkkibussi, sen sivuilla vilkuilee kuvia punkeista, ja pitkä mainoslippu liehuu bussin vieressä.

Matkailuautosta on vedetty aurinkolippa esiin, ja sen alla on pöytä, jossa on runsaasti esitteitä. Näky muistuttaa jäätelöautoa, joka olisi kesäherkun sijasta täytetty lääkkeillä.

Terveydenhoitajat Sirkku Vainikka ja Maarit Ronkainen hääräävät bussin sisällä ja ulkona ennen asiakkaiden tuloa: esitteet ja pöytä on laitettava paikoilleen sekä ikkunat avattava kuumuuden vuoksi.

Vainikasta ja Ronkaisesta huokuu pitkän linjan ammattimaisuus. He ovatkin molemmat jo eläköityneitä terveydenhoitajia, jotka tekevät vuoroja Punkkibussissa silloin, kun se heille sopii.

Vainikka ja Ronkainen tekevät keikkaa koko Etelä-Suomessa ja joskus myös pidemmällä.

”Ei ole mitään väliä, minnepäin pitää ajaa. Joskus teemme neljänkin päivän reissuja”, Ronkainen tokaisee.

Työntekijät kuvailevat kesän olevan kiireistä aikaa Punkkibussille sesongin vuoksi.

Ylilääkäri Sami Salminen osaa sanoa, että Pihlajalinnan bussissa otetaan rokotteita kymmeniä tuhansia vuosittain.

Hänen mukaansa kiinnostus punkkirokotteeseen on kasvanut kaikkialla Suomessa.

”Tähän on vaikuttanut punkkien esiintyvyyden lisääntyminen sekä rokotetietoisuuden kasvaminen. Lisäksi leudot talvet ovat pidentäneet punkkien esiintyvyyttä, ja siten niihin on voinut törmätä vielä myöhään syksylläkin.”

Salminen ei kuitenkaan avaa tarkemmin bussin kokonaismyyntiä tai sitä, onko rokotettavien määrä kasvanut nimenomaan yksityisellä puolella.

Kansalliseen rokotusohjelmaan pääsy toiveena

Punkkibussiin alkaa ilmestyä asiakkaita jo ennen sen aukeamista, mutta hoitajat ottavat kaikki vastaan hymyssä suin.

Åge Grahn on tullut hakemaan punkkirokotetta jo viidettä kertaa. Puutiaisaivokuume tai punkit eivät erityisemmin pelota Grahnia, mutta hän haluaa suojautua niiltä silti.

”Punkkeja on vähän joka paikassa tällä hetkellä, ja sen vuoksi haluan edelleen suojautua niiltä.”

”Näen esimerkiksi naapuruston koirista heti, että ne voivat levittää punkkeja.”

Grahnin mielestä 60 euroa maksava rokote voisi olla halvempi tai siitä voisi saada Kela-korvausta.

Oman asuinalueen pääsy kansalliseen rokotusohjelmaan olisi toivottua, muttei pakollista.

”Olisihan se hyvä, mutta ei se ole mikään kynnyskysymys.”

Kansanterveyden jättämä markkinarako

Suomessa punkkirokotukset ovat ilmaisia tietyillä alueilla, jotka kuuluvat kansalliseen rokotusohjelmaan. Alueita on ympäri Suomen, mutta terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee rokotuksia myös muilla alueilla, joilla rokotteet pitää maksaa itse.

Kansallisen rokotusohjelman mukaisen maksuttoman rokotussarjan saavat myös alueiden loma-asukkaat, jotka oleskelevat säännöllisesti mökillänsä.

THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio kertoo, että alueet määräytyvät tartuntatapausten perusteella. Hänen mukaansa rokote kannattaa kustantaa kansallisesti, jos taudin ilmaantuvuus on viisitoista tapausta sataatuhatta ihmistä kohti.

Kontion mukaan THL seuraa sairastapauksia hyvin tarkasti. TBE-viruksen saaneet haastatellaan ja tartunta jäljitetään.

”Seuraamme tartuntapaikkoja joka vuosi, ja jos tapaukset toistuvat vuosien aikana, alue lisätään rokotusohjelmaan. Jossain saattaa olla useampia tapauksia yhtenä vuotena, mutta sitten ei olekaan yhtään vuosiin.”

Hän muistuttaa myös, että alueet, joilla TBE:tä kantavat punkit liikkuvat, muuttuvat ja niiden rajat ovat häilyväisiä.

Hinta mietityttää

Kolmen punkkirokotteen sarja maksaa yksityisellä puolella vajaat 200 euroa, kun yksi rokote maksaa 60 euroa.

Kontio kertoo, että kansallisen rokoteohjelman rokotteet maksavat THL:lle usein 40–50 prosenttia vähittäismyyntihinnasta.

”Saamme rokotteita enemmän ja halvemmalla suurempien määrien ja pitkien sopimusten takia, mutta kyllä TBE-rokote on silti suhteellisen kallis.”

”Kansallinen rokotusohjelma ei sinänsä kilpaile kenenkään kanssa, vaan olemme arvioinnissa päätyneet siihen, että rokotteet kannattaa kustantaa julkisin varoin.”

Kontio muistuttaa, että puutiaisaivokuumetta esiintyy kuitenkin muullakin kuin alueilla, joilla rokotteen saa maksutta, joten on hyvä, että ihmisillä on mahdollisuus ottaa omakustanteisesti rokote.

”Sitähän me nyt osalle alueista suosittelemmekin, että ottakaa rokote, jos liikutte paljon luonnossa.”

Tähän tarpeeseen on nimenomaan luotu Pihlajalinnan punkkibussi.

Kaikki toimituksen haastattelemat rokotettavaksi tulleet ihmiset olivat yhtä mieltä yhdestä asiasta: hinnasta. Jokaisessa vastauksessa todettiin yhden rokotteen olevan aika kallis, kun rokotteita pitää ottaa vieläpä kolme. Punkkibussissa yksi aikuisten rokote maksaa 60 euroa ja lasten 55 euroa.

Punkkibussissa ensimmäistä kertaa vieraileva Ella Nyman kertoo saaneensa kaksi aikaisempaa rokotusta ilmaiseksi Lohjalla, mutta muutettuaan nykyiselle asuinalueelle Helsinkiin rokotteesta on tullut omakustanteinen.

”Onhan se rokote aika hintava, mutta toisaalta muutkin rokotteet ovat”, Nyman pohtii.

Hän haluaa jatkaa rokotteiden ottoa Helsingissä, koska lähipiirin vakava sairastapaus on edelleen muistissa.

”Perhe muistuttaa rokotteen tärkeydestä ja varuillaan olemisesta.”

Bussissa toista kesää vieraileva Jenni Joukka on samoilla linjoilla.

”Voisi tuo olla kyllä edullisempikin, varsinkin kun se täytyy uusia kolmesti”, Joukka sanoo.

”Hinta muodostuu tavallisen kuvion kautta”

Ylilääkäri Salmisen mielestä rokote ei ole kallis ainakaan, jos miettii, että sen avulla voi suojautua sairaudelta.

Hän kertoo rokotteen 60 euron hinnan muodostuvan niin kuin minkä tahansa muunkin tuotteen.

”Hinta muodostuu tavallisen kuvion kautta, että ei sen rakentumisessa mitään sen kummallisempaa ole, mutta tietenkin kun tehdään liiketoimintaa, joku katekin pitää olla.”

”Minun mielestäni se on aika pieni hinta käyttää siihen, ettei meille tulisi kauheasti välttämiskäyttäytymistä eli sellaista, että lähtisimme miettimään, että eipäs liikuta ulkona tai mennä metsään, koska siellä on punkkeja.”

Salminen muistuttaakin, ettei luonnossa liikkumista tarvitse pelätä.

”Vaikka punkit ovat levinneet ympäri Suomen ja ne levittävät inhottavia tauteja, on meillä hyviä tapoja ehkäistä tauteja. Luonnossa liikkumisen hyödyt terveydelle ovat kiistattomat, joten suosittelen kaikille metsään menemistä, kunhan muistetaan varotoimet.”

Punkkibussilla on hiljaisempi hetki asiakasryntäyksen jälkeen. Terveydenhoitajat Vainikka ja Ronkainen huilaavat hetken helteessä ja kertovat bussin jatkavan matkaa Itämerentorilta vielä Bulevardille, josta kotiin päästään ilta seitsemän jälkeen.

”Työmme on iltapainotteista, mutta mukavaa ja ihmisläheistä”, hoitajat ehtivät tokaista ennen kuin seuraava asiakas lähestyy bussia.