Nesteen Porvoon jalostamolla on käynnissä 400 miljoonan euron huoltoseisokki. Tekniikka&Talous kävi jalostamoalueella tutustumassa siihen mitä kaikkea vaativassa ja tarkkaan aikataulutetussa operaatiossa tapahtuu.
Kahdeksan viikon ajan Nesteen Kilpilahden öljynjalostamo Porvoossa seisoo. Se ei tarkoita, ettei hälinää riittäisi, päinvastoin. Tänä aikana jalostamolla huolletaan yli 5 000 laitetta ja tehdään 33 eri investointia.
Töihin osallistuu kaikkiaan noin 7 500 henkilöä, yli sata urakoitsijayritystä ja 69 eri kansalaisuutta. Työlupia myönnetään päivittäin yli tuhat ja kahvikupillisiakin juodaan yhteensä 100 000 kahdeksan viikon aikana.
Suurseisokki on yhteensä noin 400 miljoonan euron investointi, jonka tavoitteena on varmistaa laitoksen turvallisuus, käytettävyys ja kilpailukyky.
Porvoon jalostamon seisokkipäällikkö Sami Kankaanoja vertaa seisokkia formuloiden varikkopysähdyksiin. Seisokkia on suunniteltu yli sadan hengen ydintiimin kesken vuodesta 2024 lähtien, jotta toteutus sujuisi nopeasti ja turvallisesti.
Ennen seisokkia Neste on valmistanut polttoainetta varastoon, jotta toimitukset asiakkaille sujuvat normaalisti ja huoltovarmuus taataan.
Katalyyttien vaihtoon tarvitaan erikoistunut iskujoukko
Noin 80 prosenttia urakoitsijayrityksistä on suomalaisia, mutta huoltotöissä tarvitaan myös erikoisosaamista maailmalta.
”Hyvä esimerkki tästä ovat katalyyttitoimittajat ja -vaihtajat”, Öljytuotteet-liiketoiminnan seisokeista vastaava johtaja Jim Holmbäck sanoo Tekniikka&Taloudelle.
Katalyytit ovat olennainen osa öljynjalostusta, sillä ne auttavat pilkkomaan raskasta raakaöljyä käyttökelpoisiksi tuotteiksi, kuten bensiiniksi. Ilman niitä reaktiot vaatisivat huomattavasti enemmän aikaa sekä paljon korkeampia lämpötiloja ja paineita.
Ajan myötä katalyytti kuluu ja menettää tehoa, jolloin se pitää vaihtaa.
”Tähän tehtävään paikalle kutsutaan kansainvälinen iskujoukko. Se on täysin erikoistunut urakoitsijaporukka, jossa kaikilla on tarkka rooli.”
Tämä tiimi kiertää maailmaa ja vaihtaa jalostamojen katalyyttejä.
Ennen katalyytin vaihtoa Neste valmistelee reaktorit työkuntoon, jotta iskuryhmä pääsee sisään ja voi toteuttaa työnsä turvallisesti.
”Ryhmä poistaa katalyytin reaktorista ja ottaa siitä näytteet eri vaiheissa. Sitten he lastaavat uuden katalyytin meidän laatiman suunnitelman mukaan.”
Katalyyttilastauksessa käytetään joko sukkalastausta tai niin kutsuttua dense loading -menetelmää, jossa katalyyttiä pakataan paljon tiheämmin.
”Tiheä pakkaus saadaan aikaan pyörivällä pyörällä, joka heittää katalyyttipartikkelin oikeaan muotoon, jolloin katalyyttiä mahtuu reaktoriin paljon enemmän kuin sukkalastauksella.”
Melkein kaikki Suomen nosturiautot
Suuren ihmismäärän lisäksi alueella liikkuu myös paljon kalustoa.
Holmbäckin mukaan logistisesti kaikkein vaikeinta tällä hetkellä on nosturiautojen yhteensovittaminen.
”Esimerkiksi kun samalla tiellä on useita nosturiautoja tassut levällään ja piikki pystyssä, yksi niistä pitäisi saada siirrettyä iltapäivällä toiseen kohteeseen.”
Tähän tarvitaan tarkkaa aikataulutusta ja jatkuvaa vaarojen arviointia. Varsinkin kun töitä tehdään päällekkäin monella eri tasolla, on varmistettava, ettei kukaan joudu kulkemaan nostettavan taakan alta.
Holmbäckin mukaan torninosturit ovat viime aikoina vähentäneet autonostureiden tarvetta ja tuoneet lisää tehokkuutta.
”Joskus on puhuttu, että meillä on seisokeissa käytössä kaikki Suomen nosturiautot, mutta tänä vuonna ei otettu ihan kaikkia. Niitä tarvitaan samaan aikaan myös datakeskusten rakennustyömailla.”
Jalostamoa ei pysäytetä yhdessä illassa
Seisokin aikana tehdään vain ne työt, jotka edellyttävät jalostamon pysäytystä.
Kilpilahden jalostamo koostuu 40 yksiköstä, joista jokaisessa on täysin omat toimintaolosuhteet, lämpötilat ja paineet.
”Pitää miettiä, missä järjestyksessä mikäkin pysäytetään, jotta koko prosessi sujuu jouhevasti. Esimerkiksi tämän huoltoseisokin pysäytystä on suunnitellut ja johtaa erillinen tiimi, jotta eri yksiköiden pysäytysvaiheet saadaan sovitettua ja koordinoitua yhtenä kokonaisuutena. Se ei käy ihan niks naks”, Holmbäck kertoo.
Neste on tuottanut polttoainetta varastoon, jotta toimitukset asiakkaille jatkuvat seisokin aikana normaalisti.
”Kun varastot on saatu riittävälle tasolle ja jalostamon johtaja on todennut jalostamon pysäytysvalmiuden, alamme laskea yksikön syöttöä minimiin.”
Holmbäckin mukaan pysäytyksen kulku riippuu yksikön tyypistä. Yksiköt ilman reaktoria ovat suoraviivaisempia tyhjentää ja saattaa työkuntoon, kun taas raskaampia tuotteita käsittelevät ja katalyyttiset yksiköt vaativat monimutkaisemman prosessin.
Koko laitoksen pysäytys kestää noin kaksi viikkoa, mutta mekaanisen ikkunan työt voidaan aloittaa limittäin sen aikana.
Lokakuun puolella, kun työt on saatu valmiiksi, alkaa laitoksen uudelleenkäynnistys.
Ennen käynnistystä on kuitenkin varmistettava mekaaninen eheys. Nesteellä on sitä varten monivaiheinen luovutusprosessi.
”Ennen kuin syöttöaineita voidaan lisätä ja lämpötilaa sekä painetta nostaa hiljalleen, on laitteisto saatettava inerttiin tilaan. Sieltä poistetaan muun muassa ilma.”
Holmbäckin mukaan alalla arvuutellaan usein, onko käynnistys vai pysäytys helpompi prosessi.
”Usein kuulee, että kyllä ne laitokset aina pysähtyvät. Toisaalta monet tykkäävät käynnistyksistä enemmän, koska nollatilasta on kiva edetä vaiheittain ja hallitusti.”
Holmbäck kertoo olleensa aikoinaan Bahrainissa töissä, jossa pelkästään yhden yksikön käynnistysohje oli 183 sivua pitkä. Jokainen tarkistuskohta vaati operaattorin, mestarin ja tämän esihenkilön kuittauksen.
”Nesteellä ei ihan näin monimutkaista ole.”
Seisokkeja tulee useammin
Painelaitelaki velvoittaa tarkastamaan kaikki painelaitteet viiden vuoden välein. Aiemmin jalostamolla tehtiin määräaikaishuoltoja juuri viiden vuoden sykleissä, mutta nyt Neste on vaihtanut strategiaansa ja pitää seisokin 2,5 vuoden välein.
Edellinen seisokki keväällä 2024 oli uuden rytmin ensimmäinen, joten nyt käynnissä on vasta toinen.
”Sen jälkeen rytmi alkaa toistamaan itseään. Yksinkertaistettuna voidaan ajatella, että aina joka toinen seisokki on sisarseisokki keskenään.”
Holmbäckin mukaan tiheämpi rytmi parantaa turvallisuutta, hallittavuutta ja seisokkien kustannustehokkuutta. Lisäksi se antaa paremman näkyvyyden laitekannan kuntoon ja elinkaaren hallintaan.
- Lue myös Tekniikka&Taloudesta:
