Teräsyhtiö SSAB ei aiokaan rakentaa miljardien eurojen arvoista, fossiilivapaaseen terästuotantoon tarkoitettua uutta minimill-terästehdasta Raaheen, kertoi yhtiön toimitusjohtaja Johnny Sjöström tiistaina yhtiön pääomamarkkinapäivässä Ruotsin Oxelösundissa.
”Siinä ei ole mitään järkeä”, Sjöström sanoi.
”Raahesta tulee tuotantopaikka, joka antaa meille joustavuutta. On äärimmäisen tärkeää, että meillä on suuri tuotantolaitos, jonka ei tarvitse rajoittaa tuotantoaan. Meidän täytyy voida jäähdyttää aihiot ja sitten uudelleenlämmittää ne, kun käsitellään esimerkiksi vaativia tai vedylle herkkiä teräslaatuja. Tuo joustavuus rakennetaan Raaheen, ja pidän sitä erittäin tärkeänä.”
Yhtiö aikoo edelleen kuitenkin tehdä Raaheen sähköllä toimivan valokaariuunin, mutta kokonaisuudesta tulee Sjöströmin mukaan ennemminkin samantyyppinen kuin yhtiön tehdasuudistuksesta Ruotsin Oxelösundissa.
”Se tarkoittaa, että valokaaruuuni integroidaan olemassa olevaan tuotantoon. Tämä on paljon kustannustehokkaampi ratkaisu”, Sjöström sanoi.
Investointi tulee olemaan paljon pienempi kuin olisi ollut kokonaan uuden minimill-tehtaan rakentamisen kustannus.
Pitkä kehityskaari fossiilivapaaseen tuotantoon
SSAB aloitti fossiilivapaaksi kutsumansa terästuotannon teknologisen kehitystyön Hybrit-nimisessä hankkeessa vuonna 2016 yhdessä rautamalmikaivoksia pyörittävän LKAB:n ja energiayhtiö Vattenfallin kanssa. SSAB:n hallitus teki tammikuussa 2022 päätöksen, että Luulajan ja Raahen terästehtaat rakennettaisiin uudestaan minimill-muotoisiksi tehtaiksi, joissa olisi valokaariuunit ja valssaamot.
Viime vuoden keväällä yhtiö päätti, että ensimmäisenä minimill-investointi tehdään Luulajaan. Tässä välissä yhden minimill-tehdasinvestoinnin kustannusarvio oli noussut noin kahdesta miljardista eurosta 4,5 miljardiin euroon, joka ilmoitettiin Luulajan-investoinnin suuruudeksi. Luulajassa uuden minimill-tehtaan rakennustyö alkoi aiemmin tänä syksynä.
”Ajatus on, että Luulajassa keskitytään standardoituihin, suurempivolyymisiin tuotantoeriin tehokkaasti. Mutta ne teräslaadut, jotka vaativat kehittyneempää valmistustekniikkaa, tuotetaan Raahessa. Siellä meidän täytyy ensin jäähdyttää aihio, ja sitten uudelleenlämmittää se. Saattaa olla, että joudumme tekemään myös diffuusiohehkutuksen ennen varsinaista tuotantoa”, Sjöström kuvasi uutta suunnitelmaa.
Valokaariuuni Raaheen on siis edelleen suunnitelmissa, mutta aikataulu on Sjöströmin mukaan avoin. Jo aiemmin SSAB oli poistanut aikatauluarvion myös Raaheen kaavaillulta minimill-investoinnilta, jonka piti alkujaan olla tuotannossa noin vuonna 2030.
”Aikataulu on vielä avoin kysymys. Meidän täytyy varmistaa, että raaka-aineen saatavuus on kunnossa”, Sjöström sanoo valokaariuuni-investoinnista.
Vetypelkistetyn raudan saatavuus viivästyy
SSAB aloittaa tuotannon Luulajan minimill-tehtaassa kierrätysteräksellä, kuten myös Oxelösundin valokaariuunissa. Raahessa raaka-aine on rautamalmi.
”Totta kai pitkällä aikavälillä suunnittelemme käyttävämme LKAB:n suorapelkistettyä rautaa. Se on suunnitelmissa. Mutta alkuvaiheessa sitä on saatavilla vain 1,3 miljoonaa tonnia, joten tarvitsemme lisää neitseellistä raaka-ainetta.”
LKAB suunnittelee suorapelkistetyn rautasienen valmistusta Malmbergetissä, mutta investointipäätös puuttuu yhä ja aikataulu on varsin epävarma. Kyse on vetypohjaisesta raudan pelkistyksestä, joka on yhdessä SSAB:n ja Vattenfallin kanssa kehitetyn Hybrit-tuotantotekniikan ja SSAB:n fossiilivapaan terästuotannon ytimessä.
”Jos aiomme konvertoida Raahen tuotannon, meidän täytyy varmistaa, että neitseellisen materiaalin lähde on turvattu.”
