Veropalapeli meni tiistaina osittain uusiksi. Palkkaverotuksen tasoon vaikuttaa moni asia. Yksi niistä ovat työttömyysvakuutusmaksut.
Työllisyysrahasto esitti tiistaina arvion, että työnantajan ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksujen yhteismäärää olisi tarve nostaa 0,5–1,5 prosenttiyksiköllä vuodelle 2026. Maksut menevät karkeasti puoliksi, joten työntekijäpuolen osuus tästä olisi 0,25–0,75 prosenttiyksikköä.
Heikko työttömyyden kehitys ja huonontuneet talousnäkymät vaikuttavat negatiivisesti Työllisyysrahaston talouteen. Tiistaina esitettiin vasta arvio maksuista.
Lopullisesta maksuesityksestä Työllisyysrahasto päättää elokuussa. Nähtäväksi jää, millainen vääntö asiasta silloin nähdään. Lopulliset päätökset riippuvat muun muassa siitä, miten talousnäkymät lähikuukausina kehittyvät.
240 euron maksumuutos
Jos työttömyysvakuutusmaksut lopulta nousevat ennustetulla tavalla, niin sillä on tuntuvia vaikutuksia yritysten maksutaakkaan ja palkansaajien palkkaverotukseen.
Otetaanpa esimerkiksi tilanne, että maksukorotus olisi lopulta nyt esitetyn haarukan puolivälistä, eli palkansaajien osalta 0,5 prosenttiyksikköä.
Työllisyysrahasto laski pyynnöstämme, mitä tällaisen muutoksen vaikutukset olisivat.
Työllisyysrahasto kertoo, että 0,5 prosenttiyksikön nousu tarkoittaisi sitä, että 4000 kuukaudessa ansaitseva palkansaaja maksaisi työttömyysvakuutusmaksuja ensi vuonna koko vuodelta yhteensä noin 240 euroa enemmän kuin tänä vuonna.
Karkeasti maksuja tulisi Työllisyysrahaston laskeman mukaan maksettavaksi tässä tapauksessa yhteensä ensi vuonna noin 523 euroa.
Viime viikolla hallitus humautti veromoukarilla
Petteri Orpon (kok) hallitus teki viime viikolla puoliväliriihessä mittavia päätöksiä muun muassa ansiotuloverotuksen alentamisesta.
Ylimmät marginaaliverot alenevat hallituksen paketissa tämän vuoden jopa noin 59 prosentista noin 52 prosenttiin. Ansiotulojen verotusta kevennetään myös yleisesti pieni- ja keskituloisia painottaen. Vaikutukset tulevat voimaan kokonaisuutena lähivuosina.
Veronmaksajien keskusliitto teki viime viikolla tuoreeltaan laskemia hallituksen palkkaverokevennyksistä loppuhallituskauden osalta, eli vuosia 2026 ja 2027 koskien.
Niiden mukaan esimerkiksi 3 000 euroa kuukaudessa palkkaa tienaavalla tarkoittavat muutokset voimaan tultuaan 380 euron pienennystä veroihin vuositasolla. 10 000 euron kuukausittaisilla palkkatuloilla vaikutus vuositasolla on 2380 euroa.
Hyvä kysymys on nyt, kuinka paljon maksumuutokset voivat tätä veronäkymän kokonaisuutta nyt muuttaa.
Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola arvioi, että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksujen nousu 0,75 prosenttiyksiköllä leikkaisi 40 000 euroa vuodessa ansaitsevan nettotuloja noin 180 eurolla vuodessa ja 0,25 prosenttiyksikön korotus olisi kolmasosan, eli noin 60 euroa vuodessa.
Luvuissa on huomioitu maksujen verovähennyskelpoisuus.
Jos työttömyysvakuutusmaksut nousisivat 0,75 prosenttiyksikköä, niin Kirkko-Jaakkolan arvion mukaan 40 000 euroa vuodessa ansaitsevan palkansaajaan osalta maksukorotus söisi noin puolet hallituksen tulevista verokevennyksistä. Tässä ei ole huomioitu työtulovähennyksen lapsikorotuksen nostoa.
Kirkko-Jaakkolan esittää myös vielä havahduttavamman arvion.
Se kuuluu, että 5000–7000 euron kuukausituloilla 0,75 prosenttiyksikön maksukorotuksen toteutuminen voisi jopa kokonaan pyyhkiä hallituksen linjaamien palkkaveroalennusten nettotuloja lisäävän vaikutuksen.
Arvioissa on hyvä muistaa aikataulu. Suurin osa hallituksen verokevennyksistä tulee voimaan ensi vuonna, mutta osa toimista tulee täysimääräisesti voimaan vasta 2027.
Mahdolliset maksumuutokset koskevat ensi vuotta.
Moni asia vaikuttaa lopputulokseen
Mitä yksittäisen ihmisen palkkaverotukselle tapahtuu käytännössä, vaikuttaa moni asia.
Miten hän on käyttänyt työhuonevähennystä, onko hän ammattiliiton jäsen, onko hänellä lapsia ja miten muut sosiaalivakuutusmaksut kehittyvät.
Lopullisen esityksen työttömyysvakuutusmaksuista Työllisyysrahasto antaa elokuun lopulla. Hallituksen budjettiriihi on puolestaan syyskuun alussa.
Talousnäkymien ollessa nyt hyvin sumuisia voi hyvin olla niin, että kuva ensi vuoden palkkaverotuksesta tarkentuu vasta kesälomien jälkeen. Syksyn budjettiriihessäkin voi olla vielä monenlaista ratkottavaa.
LUE MYÖS:
