Uutiset ja blogit

Sähköyhtiö 365 Hankinta on vienyt käräjäoikeuksiin satoja perusteettomia velkomuskanteita, joiden perusteena on ”avoin lasku”. Osa haasteen saaneista kuluttajista on kertonut, että heillä ei ole koskaan ollut yhtiön sähkösopimusta. Yhtiö on lopettanut sähkönmyyntitoiminnan viime vuonna.

Vaikka kanteiden perusteet ja näyttö olisivat puutteellisia, kuluttaja voi silti joutua osaksi oikeudenkäyntiä. Tilanne on erityisen hankala siksi, että kantajana oleva sähköyhtiö on oletettavasti maksukyvytön. Siksi on odotettavissa, että vastapuoli ei pysty korvaamaan siitä syntyviä oikeudenkäyntikuluja.

”Oikeusjärjestelmän ei pitäisi mahdollistaa tällaisten painostuskeinojen hyväksikäyttöä kuluttajien ja yhteiskunnan kustannuksella. Olemme aidosti huolissamme, että vastaava oikeuden väärinkäyttö yleistyy. Asiaa pitäisi selvittää ja ryhtyä toimiin väärinkäytösten ehkäisemiseksi”, toteaa kuluttaja-asiamies Katri Väänänen tiedotteessa.

Kuluttaja-asiamies saa jatkuvasti ilmoituksia perusteettomista velkomuskanteista. Nämä tapaukset kuitenkin käsitellään ja ratkaistaan käräjäoikeuksissa. Kuluttaja-asiamiehellä taas ei ole toimivaltaa puuttua oikeudelliseen perintään.

Tästä syystä kannetehtailu on mahdollista

Riidattomat asiat voidaan ratkaista käräjäoikeudessa kirjallisessa menettelyssä. Tämä niin kutsuttu summaarinen kanne on helppo laittaa vireille väittämällä, että asia on riidaton, vaikka näin ei todellisuudessa olisi. Perusteeksi riittää käytännössä ”avoin lasku”.

Jos tällaisella suppealla haastehakemuksella vireille tullut asia riitautuu, se siirtyy normaaliin riita-asioiden prosessiin. Tämän vuoksi velkomusta vastustavat kuluttajat ovat joutuneet osaksi täysimittaista oikeudenkäyntiä.

Tuomioistuimet eivät voi yleensä puuttua perusteettomiin kanteisiin, vaan niiden on annettava asiassa haaste. Kuluttajan on vastustettava kannetta 14 päivän sisällä siitä, kun haaste on annettu hänelle tiedoksi.

Jos velkomusta aikoo vastustaa, kannattaa kääntyä oikeusavun tai yksityisen lakimiehen puoleen. Mikäli yhtiö velkoo saatavaa, jota ei todellisuudessa ole olemassa, kyse voi olla petoksen yrityksestä. Tässä tapauksessa asiasta tulisi tehdä rikosilmoitus.

Vaikka kuluttaja vastustaisi kannetta määräajan sisällä, täysimittaiseen oikeudenkäyntiin on silti varauduttava.

Eri puolilla Kiinaa nähtiin viikonlopun aikana väkivaltaiseksikin yltyneitä koronarajoitusten vastaisia protesteja. Kiinassa on paikoittain yhä meneillään yhtä tiukat koronatoimet kuin pandemian alussa Wuhanissa. Ulkonaliikkumiskielto tai eristysleiri saattaa osua omalle kohdalle milloin tahansa.

Protestien alkusysäyksenä on asiantuntijoiden mukaan ollut tulipalo Xinjiangissa, jossa asuinrakennuksen palossa kuoli ainakin kymmenen ihmistä. Ihmishenkien menetykseltä olisi todennäköisesti voitu välttyä, mikäli rakennuksen asukkaat eivät olisi olleet ulkonaliikkumiskiellossa rakennuksesta löytyneen koronaviruksen vuoksi.

Ulkonaliikkumiskiellossa olevat rakennukset aidataan usein korkeilla rauta-aidoilla. Rakennuksen ulko-ovet sinetöidään ja niiden eteen saatetaan rakentaa useita esteitä. Joskus suljetaan koko kadunpätkä rakennuksen ympäriltä. Tämä siitä huolimatta, että vain yhdellä henkilöllä koko rakennuksessa saattaa olla tartunta.

Mielenosoitukset näyttävät toistaiseksi rajoittuneen viikonloppuun. Niitä nähtiin ainakin Shanghaissa, Pekingissä ja Wuhanissa sekä kaduilla että yliopiston kampuksilla. Huomionarvoista on se, että nyt vaadittiin Kiinan kommunistisen puolueen johtajan Xi Jinpingin eroa nollakoronapolitiikan lopettamisen ohella.

Trolliarmeija pimensi haut sosiaalisessa mediassa

Protestien seuraamista vaikeuttaa merkittävästi se, että Kiinassa ei ole juuri lainkaan enää ulkomaalaisia toimittajia, koska Kiina on hidastanut merkittävästi ulkomaisten toimittajaviisumien myöntämistä maahan. Shanghain protesteissa pidätettiin Britannian yleisradioyhtiön BBC:n Kiinan-kirjeenvaihtaja Ed Lawrence.

Kiinan valtionmediat eivät luonnollisesti ole noteeranneet mielenosoituksia millään tavalla. Jopa Hongkongissa, jossa ainakin periaatteessa pitäisi olla jonkinlainen lehdistönvapaus, paikallislehdet eivät noteeranneet niitä millään tavoin.

Kiinan suuri sosiaalisen median sensuurikone on käynyt myös ylikierroksilla. Sosiaalisen median kanavissa on pimennetty aihetunnisteita ja kuvia uskomatonta vauhtia. Myös Tesla-liiketoimintansa takia Kiinasta erittäin riippuvaisen Elon Muskin omistama Twitter sai tästä osansa.

Kun Hongkongissa haki Twitteristä Shanghaihin tai Pekingiin liittyviä aihetunnisteita kiinan kielellä, lävähti ruudulle melkoinen kavalkadi erilaisia aikuisviihdepalveluja. Protesteista oli todella vaikeaa löytää tietoa. Koska palvelut olivat tarjolla kiinan kielellä, voidaan perustellusti olettaa, että aihetunnisteen tukkimisen taustalla on Kiinan trolliarmeija.

Tilanne pahenee joka päivä

Se, joka väittää tietävänsä, mitkä Kiinan keskushallinnon seuraavat peliliikkeet ovat, joko valehtelee tai omaa keskimääräistä paremman itsetunnon. Maan ulkoministeriön maanantaisessa lehdistötilaisuudessa toisteltiin mantraa siitä, että kiinalaisten taistelu koronaa vastaan tulee onnistumaan.

Uusia protestiaaltoja voi tulla ja on mahdollista, että keskushallinto onnistuu niiden tukahduttamisessa. Se vie kuitenkin resursseja itse ongelman juurisyyltä eli koronalta. Kiina on ostanut itselleen lisää aikaa nollakoronapolitiikallaan. Aikaa vain on käytetty ihmisten valvonnan lisäämiseen ja liikkumisen rajoittamiseen sen sijaan, että olisi lisätty rokotekattavuutta tai vahvistettu terveydenhuoltojärjestelmää.

Kiinassa raportoitiin maanantaina ennätysmäärä tapauksia yhden päivän aikana, yli 40 000 kappaletta. Mikäli virus leviää Kiinassa samaan tapaan kuin muualla maailmassa, voidaan muutaman viikon päästä olla pahimmillaan tilanteessa, jossa muutaman tuhannen ihmisen protesti on keskushallinnon ongelmista pienimpiä.

Hongkongissa on koko pandemian ajan ollut käytössä sama strategia: lisätään valvontaa, ei paranneta järjestelmää. Viime keväänä Hongkongissa koronakuolleisuus nousi koko maailman korkeimmaksi (väestöön suhteutettuna) koko pandemian ajalta.

’Yhtenä merkittävänä tekijänä oli vanhusväestön alhainen rokotekattavuus. Sama tilanne on myös Manner-Kiinassa.

Hongkongissa on silti edes hieman paremmin resursoitu julkisen terveydenhuollon järjestelmä kuin Manner-Kiinassa ja käytössä on mNRA-rokote, jota ei vieläkään ole hyväksytty käyttöön Kiinassa. Kiina on myös asiantuntijoiden mukaan lähettänyt erilaisia ja sekavia koronaohjeita eri puolille maata.

Mikäli Kiinan keskushallinto käyttää – kuten todennäköisesti on – vielä enemmän resursseja mielenosoitusten hallintaan ja ihmisten valvomiseen, jää entistä vähemmän huomiota itse koronaviruksen kanssa taisteluun. Valinta on helppo lyhyen ajan poliittisen edun maksimointiin, mutta voi pahimmillaan johtaa tilanteeseen, jonka jälkiselvittely kestää vuosia.

Tutkijat ovat geenimuokkauksen avulla saaneet aikaan kokaiinia tuottavan tupakkakasvin, kertoo New Scientist. He onnistuivat siis tekemään tupakkaan vastaavan biosynteesireitin kuin mitä kokaiinia tuottavassa kokapensaassa (Erythroxylum) on luonnostaan.

Saavutus voi auttaa valmistamaan kokaiinia kokonaan ilman kasveja tutkimustarkoituksiin, jos valmistusreitti saadaan siirrettyä mikro-organismeihin. Myös kemiallisesti samankaltaisten aineiden valmistus laboratoriossa voi tulla mahdolliseksi, ja niiden joukossa voi olla mahdollisia käyttökelpoisia lääkeaineita.

Sen sijaan kokaiinin laittomaan kauppaan huumausaineeksi aikaansaannoksella tuskin on suurta merkitystä, koska on edelleen joka tapauksessa paljon helpompaa ja kertaluokkia halvempaa viljellä kokapensaita ja uuttaa kokaiini sen solukoista kuin tuottaa sitä muiden kasvien avulla. Kokaiinia on aiemmin käytetty lääketieteellisissä operaatioissa paikallispuudutusaineena.

Biokemistit ovat yrittäneet selvittää jo yli vuosisadan ajan, miten kokaiini syntyy kokapensaassa. Lääketieteellisen käytön lisäksi tähän on kannustanut sen omintakeinen kemiallinen rakenne. Kokaiini on kidemäinen alkaloidi.

Suuri osa synteesireitistä on selvitetty aiemmin, mutta vielä äskettäin tietämyksestä puuttui linkki MPOA-nimisen esiasteen ja kokaiinin välillä. Kiinalaisen Kunmingin kasvitieteen instituutin tutkijat onnistuivat nyt kuromaan tämän tietoaukon umpeen saamalla selville kaksi välistä puuttuvaa ja synteesiin vaikuttavaa entsyymiä, nimiltään EnCYP81AN15 ja EnMT4.

Tämän avulla he saivat muokattua tupakoiden sukuun kuuluvan Nicotiana benthamiana -kasvin genomia niin, että kasvi tuotti noin 400 nanogrammaa kokaiinia yhtä kuivattua lehtimilligrammaa kohden. Pitoisuus on vain noin neljä prosenttia kokapensaan lehtien tavanomaisesta kokaiinipitoisuudesta.

Tutkimusta johtanut Sheng-Xiong Huang arvioi, että siirtämällä biosynteesireitin esimerkiksi Escheria coli -bakteeriin tai Saccharomyces cerevisiae -hiivaan kokaiinia voitaisiin tuottaa laboratoriossa helpommin suuria pitoisuuksia.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Chemical Society -tiedelehdessä.

Sopimusvalmistaja Scanfilin toimitusjohtaja Petteri Jokitalo on ilmoittanut Scanfilin Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnalle aikomuksestaan jättää tehtävänsä vuoden 2023 loppuun mennessä. Petteri Jokitalo on johtanut Scanfiliä vuodesta 2013.

“Ensi vuonna minulla tulee täyteen kymmenen vuotta Scanfilin toimitusjohtajan tehtävässä ja kaikkiaan 15 vuotta Scanfilin palveluksessa. Kymmenen vuotta toimitusjohtajan tehtävässä on kuitenkin suhteellisen pitkä aika ja olen päättänyt aloittaa seuraavan ammatillisen elämänvaiheen suunnittelun”, sanoo Scanfilin jättävä toimitusjohtaja Petteri Jokitalo.

Hallituksen puheenjohtaja. Harri Takasen mukaan Jokitalon pysyminen yhtiön palveluksessa vuoden 2023 loppuun saakka antaa riittävästi aikaa seuraajan hakemiseen.

Kansainvälinen keskustelu Ukrainan talven sotatilanteesta on keskittynyt erityisesti mudan vaikutukseen panssarivaunuoperaatioihin. Tämä ei kuitenkaan ole se tärkein talvisodankäynnin aspekti, kirjoittaa brittiläisen RUSI:n (Royal United Services Institute) maasodan tutkija Jack Watling Twitterissä.

Watlingin mukaan talvi vaikuttaa voimakkaimmin jalkaväkeen, joka menettää merkittävän osan suojastaan, kun lehdet putoavat puista.

”Tämä tarkoittaa, että sotilaan pitää pysytellä matalana. Valitettavasti matala tarkoittaa myös mutaista ja märkää. Märkä taas tarkoittaa kylmää, ja sotilas kykenee olemaan märkä, kylmä ja hengissä vain rajoitetun ajan.”

Watlingin mukaan kuivan vaatekerran kantaminen kenttävarustuksen mukana – ja sen kuivana pitäminen – kysyy sotilaalta tarkkuutta ja itsekuria. Ja jos taistelijan kuivakin vaatekerta kastuu, tarvitaan sen kuivatteluun lämpöä, jota on taistelukentällä kehnosti saatavilla.

Niinpä on tärkeää, että alijohtajat pitävät tarkasti silmällä sotilaitaan, ja jos joku kastuu ja kylmettyy, tulee hänet poistaa etulinjasta. Watlingin mukaan Ukrainan asevoimilla on paitsi kokemusta talviolosuhteista, myös hyvälaatuinen alijohtajisto. Lisäksi sotilaat pitävät huolta toisistaan ja asemat ovat hyvässä kunnossa.

Venäjän alijohtajisto taas on kokenut sodassa raskaita tappioita ja nyt mobilisoidulla henkilöstöllä ei ole kokemusta saati taitoja kenttäolosuhteissa pidempään toimimiseksi. Lisäksi sotilaita ei juurikaan ole varustettu talvivaatteilla ja taisteluasemia ei pidetä kunnossa.

Watlingin mukaan jo nämä asiat aiheuttavat Venäjälle tappioita kylmän vuodenajan kuluessa. Lisäksi tilanne hidastaa joukkojen toimintanopeutta ja tekee maajoukot riippuvaisiksi keskitetyistä huoltoalueista. Näitä alueita vastaan Ukraina voi iskeä.

”Ukraina voi siis aiheuttaa venäläisille paljon tappioita vain pitämällä kahakoita yllä siten, että venäläiset joutuvat pysymään asemissaan. Lisäksi iskut kannattaa ajoittaa niin, että yksikköjen rotaatio [etulinjaan ja pois] ei onnistu. Lopputuloksena on suuri kuolleisuus hypotermian ja tautien vuoksi”, Watling pohtii.

Tankeille muta ei ole niin suuri ongelma kuin yleensä luullaan, Watling toteaa. Sen sijaan renkailla varustetuille huollon ajoneuvoille muta on suorastaan valtava ongelma.

Tästä syystä logistiikka on talvisella taistelukentällä riippuvainen tieverkostosta, mikä taas tekee logistiikasta haavoittuvan ja rajoittaa sen nopeutta. Hidastunut huolto tarkoittaa myös hitaampaa operaatiotempoa, joten taistelun osapuolet eivät voi hyödyntää vihollisen linjojen murtumista yhtä tehokkaasti kuin kesällä.

Watlingin mukaan Ukrainan asevoimien tulisi talven ajan hyödyntää tykistöä ja kahakointia sekä pyrkiä pitämään jatkuvaa painetta yllä venäläisjoukkoja kohtaan. Näin venäläiset joutuvat pysyttelemään ankarissa kenttäolosuhteissa, mikä heikentää joukkojen moraalia, kurinalaisuutta sekä taistelukykyä.

Lisäksi suurien tappioiden aiheuttaminen luo Venäjälle tarvetta korvata menetyksiä huonosti koulutetuilla mobilisoiduilla joukoilla.

Edellä mainituista syistä Watling pitää mahdollisena, että laajan skaalan hyökkäyksiä nähdään talvella vähemmän. Tämä ei kuitenkaan tarkoita itse taistelemisen vähentymistä eikä sitä, että ammustarpeiden kulutus pienentyisi talveksi.

Ympäristöjärjestöt Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto vievät valtioneuvoston riittämättömät ilmastotoimet oikeuteen.

Järjestöt valittavat korkeimpaan hallinto-oikeuteen, koska Suomen ilmastolain mukainen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 uhkaa jäädä hiilinielun romahdettua toteutumatta. Järjestöjen mukaan valtioneuvosto ei ole ryhtynyt riittäviin toimiin tilanteen korjaamiseksi.

Tilastokeskuksen keväällä julkaiseman pikaennakon mukaan Suomen maankäyttösektori muuttui viime vuonna ensimmäistä kertaa päästölähteeksi. Suomen ilmastopolitiikka nojaa vahvasti hiilinielujen päästöjä kompensoivaan vaikutukseen.

Järjestöt perustelevät kannetta sille, että hiilinielun romahdus on aiheuttanut tilanteen, jossa ilmastolain mukaisilta ilmastosuunnitelmilta on pudonnut pohja. Niiden sisältämillä toimilla ei enää päästä ilmastolain mukaisiin tavoitteisiin.

Järjestöjen mukaan hallituksen olisi pitänyt käynnistää ilmastovuosikertomuksen pohjalta ilmastolain edellyttämä lisäpäätösmenettely.

“Suomella on tieteen pohjalta asetetut ilmastotavoitteet ja ilmastolaki, jonka on määrä taata, että tavoitteet saavutetaan”, Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen sanoo tiedotteessa.

”Nyt valtioneuvosto on kuitenkin laiminlyönyt lain mukaisen velvollisuutensa seurata tavoitteiden toteutumista ja päättää tarvittaessa lisätoimista. Metsä- ja maankäyttösektorin hiilinielut ovat romahtaneet eikä riittävää määrällistä arviota tilanteen vaatimista lisätoimista ole tehty, saati päätöstä suunnitelmien päivittämiseksi.”

Ilmastolaki velvoittaa

Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen sen jälkeen. Lisäksi ilmastolakiin on kirjattu tavoite hiilinielujen vahvistamisesta sekä päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050.

Puuston kasvusta ja maankäyttösektorin tilanteesta odotetaan joulukuussa uusia lukuja. Hallintovalituksen 30 päivän aikamääreestä johtuen järjestöt eivät katsoneet voivansa odottaa niitä.

Lisäksi hallitus on järjestöjen mukaan jättänyt käyttämättä jo useamman mahdollisuuden korjata tilannetta. Valitus menee seuraavaksi korkeimman hallinto-oikeuden harkintaan.

Järjestöjen mukaan on tärkeää hakea tuomioistuimelta linjausta siitä, toimiiko ilmastotoimien edistymisen seuranta ja päivittäminen lain tarkoittamalla tavalla. Näin erityisesti siksi, että tänä syksynä annettu ilmastovuosikertomus on järjestöjen mukaan ensimmäinen lajissaan uuden ilmastolain ja uusien tavoitteiden alla.

Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntijan Hanna Ahon mukaan hiilinieluista on tullut Suomen ilmastopolitiikan kohtalonkysymys.

”Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen toimimattomuus on jyrkässä ristiriidassa ilmastolain velvoitteiden kanssa, ja haluamme nyt selvittää, millaista oikeusturvaa ilmastolla ja hiilinieluilla on”, Aho sanoo tiedotteessa.

Ilmastotyötä vauhditetaan oikeusteitse

Ruotsissa lapset ja nuoret ovat haastaneet valtion oikeuteen riittämättömän ilmastonpolitiikan vuoksi. Norjassa ympäristöjärjestöt hakivat Arktisen alueen öljynporauksen kieltoa oikeusteitse.

Alankomaat on joutunut tiukentamaan ilmastotavoitteitaan Urgenda-ympäristöjärjestön voitettua oikeudessa. Samoin kävi Saksassa lasten ja nuorten voitettua oikeusjutun viime vuonna.

Portugalissa kymmeniä tuhansia euroja joukkorahoituksella keränneet nuoret ovat vieneet lukuisten eurooppalaisten valtioiden, Suomi mukaan lukien, riittämättömät ilmastotoimet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi.

Keskeisen vientialan teknologiateollisuuden työehtosopimukset päättyvät ylihuomenna keskiviikkona.

Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan neuvotteluosapuolilla ei ole yhteisymmärrystä sopimusteksteistä, eikä palkankorotuksista.

”Päinvastoin, erimielisyydet ovat merkittäviä, eikä lukuisista neuvotteluyrityksistä huolimatta edistystä ole tapahtunut”, Aalto sanoi tänään maanantaina puheessaan Teollisuusliiton valtuustolle.

Mikäli neuvottelut eivät lähipäivinä tai -viikkoina johda toivottuun tulokseen, päätös työtaistelutoimiin ryhtymisestä voi Aallon mukaan tapahtua hyvinkin nopeasti.

Inflaatio järsii ostovoimaa

Aalto nosti puheessaan esille sen, että palkansaajien ostovoima heikkenee nyt poikkeuksellisella tavalla.

”Osapuolet ovat aivan uudessa, kun inflaatio ja talouskehitys kulkevat päinvastaisiin suuntiin. Näistä talouden näkymistä huolimatta palkansaajilla on oikeus olettaa ja vaatia, että hintojen nousu huomioidaan tulevissa sopimusratkaisuissa”, Aalto sanoi.

Hänen mukaansa selvää kuitenkin on, että ostovoiman menetystä ei kerralla voi kuroa umpeen. Euroopan ja Suomen talouden sopeutuminen Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamaan energiakriisiin vaatii oman aikansa.

Julkisen sektorin ratkaisun myötä kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöiden palkat on sidottu teollisuuden ja vientialojen ratkaisuihin.

”Teollisuuden työntekijöiden palkkoja ei työnantajien mielestä voi korottaa, koska korotukset valuvat julkiselle sektorille. Teollisuusliitto ei kuitenkaan tyydy pienempiin palkankorotuksiin sen takia, että ratkaisustamme hyötyy mahdollisesti joku toinen”, Aalto sanoi.

Aallon mukaan Teollisuusliiton neuvottelutavoitteiden lähtökohtia ei myöskään muuta Kaupan liiton jokin aika sitten tekemä linjaus. Kaupan liitto totesi aiemmin tässä kuussa, että kaupan palkkaneuvottelut eivät ole mahdolliset ennen kuin teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa on saatu neuvottelut päätökseen.

”Näitä faktoja Teollisuusliitto pitää neuvotteluissa esillä”

Aalto nosti puheessaan myös esille talousnäkymät.

”Talouden tilan heikkeneminen on varmaankin totta, mutta koko totuutta se ei kuitenkaan kerro.”

Hän totesi teollisuudessa menevän edelleen hyvin ja Suomen hyvän kilpailukyvyn tukeneen yritysten kannattavuutta.

Aalto nosti esille IG Metallin palkkaratkaisun Saksassa. Ratkaisu on tuomassa kahden vuoden aikana 8,5 prosentin palkankorotukset. Lisäksi työntekijöille maksetaan 3 000 euron kertaerä kahdessa osassa valtion veroporkkanan siivittämänä.

”Näitä faktoja Teollisuusliitto pitää esillä, kun neuvotteluja työnantajajärjestöjen kanssa käydään”, Aalto sanoi.

”Pian asetamme palkkakoordinaatiolle hinnan”

Vientialojen neuvotteluilla on tällä neuvottelukierroksella poikkeuksellisen laajat vaikutukset, kun ratkaisut vaikuttavat muun muassa kunta-alan palkankorotuksiin.

”Jos kaikki muutkin neuvottelut keskitetään vastaavalla tavalla Teollisuusliittoon, niin meidän on varmasti syytä miettiä minkälainen hinta siitä kaiken kaikkiaan on syytä maksaa. Tämä hinta voi olla esimerkiksi se, että luomme yhteiset tavoitteet palkansaajapuolella ja päänavaus tehtäisiin teollisuuden sopimuksessa”, Aalto sanoi.

Aallon mukaan yksi vaihtoehto on edetä kohti Ruotsin mallia, jossa keskusjärjestö LO määrittää työmarkkinoille palkankorotustavoitteet. Tämän jälkeen teollisuuden työntekijäjärjestöt neuvottelevat asetetun tavoitteen pohjalta työehtosopimukset, joista muodostuu niin kutsuttu yleinen linja työmarkkinoille.

”Näin vienti määrittää linjan, mutta yhteisesti sovitun pohjalta. Puhdas vientivetoinen palkkakoordinaatio ei ainakaan enää ole mahdollista. Se rikkoutui julkisen sektorin ratkaisun myötä, eikä menneeseen ole paluuta”, Aalto sanoi.

”Olisi tosiasiallisesti paluu keskitettyyn pöytään”

Aalto kysyi puheessaan, että jos neuvotteluiden keskittäminen teollisuuden neuvottelupöytiin jatkuu, niin onko Teollisuusliitolla muuta vaihtoehtoa kuin hakea palkkatavoitteille tukea niin SAK:sta kuin muista järjestöistä.

”Näin koko työmarkkinakenttä palkansaajapuolelta osallistuisi tavoitteiden määrittelyyn. Itseasiassa tämä malli olisi tosiasiallisesti paluu keskitettyyn pöytään, mutta keskusjärjestöjen sijaan neuvotteluita käydään teollisuuden osapuolten välillä”, Aalto sanoi.

Aalto totesi lähiaikojen näkymistä, että viivästyminen teknologiateollisuuden ja mahdollisesti kemianteollisuuden ratkaisujen hakemisessa avaisi työrauhan useammalla sopimusalalla yhtäaikaisesti tai ainakin lyhyen ajan sisällä.

”Satamissa ja Kaupan alalla työrauhavelvoitteet päättyvät tammikuun lopulla. Ja jos Teollisuusliitolla ei ole vielä tuohon mennessä neuvottelutuloksia teollisuudenalalla, saattaa työnantajan vastassa olla laajempi palkansaajarintama yhtenäisin vaatimuksin”, Aalto sanoi.

Neuvottelut jatkuneet kaikilla sopimusaloilla

Neuvottelut teknologiateollisuuden uusista työehtosopimuksista ovat jatkuneet kaikilla sopimusaloilla.

Teknologiateollisuuden työnantajien Jarkko Ruohoniemi on todennut, että tavoitteena on löytää ratkaisut marraskuun aikana eli nykyisten sopimusten voimassa ollessa.

Viime työmarkkinakierroksella muun muassa insinöörejä edustavan YTN:n ylemmät toimihenkilöt olivat poikkeuksellisella tavalla päänavaaja teknologiateollisuudessa, saaden neuvottelutuloksen aikaan Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa ennen Teollisuusliittoa tai Prota.

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo sanoi perjantaina, että käynnissä olevalla neuvottelukierroksella teollisuuteen ei synny sopimuksia ilman merkittäviä yleiskorotuksia. Hän haarukoi tavoiteltavaksi yleiskorotukseksi viisi prosenttia.

”Se ei ole mikään mahdoton pyyntö, pikemminkin alakantissa ottaen huomioon, mitä taloudessa tapahtuu ja millaisia sopimuksia kilpailijamaissa on tehty”, Salo sanoi.

Logistiikkayhtiö Nurminen Logistics on aloittanut säännöllisten rautatiekuljetusten operoinnin Suomesta ja Euroopasta Kazakstaniin yhteistyössä Kazakstanin valtion rautateiden eli KTZE:n kanssa, yhtiö kertoo tiedotteessa.

Ensimmäinen kuljetus Helsingistä Kazakstaniin on lähtenyt matkaan viime viikolla ja seuraavat lähdöt on joulukuussa. Reitti palvelee sekä tuonnissa että viennissä pohjoismaalaisia ja keskieurooppalaisia asiakkaita. Tavaraa voidaan kuljettaa 40 HC konteissa.

Joulukuussa KTZE lisää lähtöjä Euroopasta Kazakstaniin kolmeen kertaan viikossa ja Nurminen Logistics on yksi KTZE:n yhteistyökumppaneista.

Nurminen Logistics tiedotti yhteistyöstä KTZE:n kanssa ensimmäisen kerran maaliskuussa 2022 jolloin kerrottiin Nurmisen ja Kazakstanin valtion rautateiden sopineen Kiinan ja Euroopan välillä kulkevan Trans-Kaspian kansainvälisen liikennereitin kaupallistamisesta. Trans-Kaspian reitillä yhdistellään rautatie- ja merikuljetuksia.

Kuluneen kuukauden aikana Venäjä on kiihdyttänyt iskujaan Ukrainan siviilikohteisiin. Kun menestys taistelukentällä on ollut vaatimatonta, Vladimir Putin yrittää lannistaa ukrainalaisten taistelutahdon tuhoamalla muun muassa voima- ja vesilaitoksia.

Venäjä ei näytä kykenevän mihinkään muuhun merkittävään, kuin kaukaa droneilla ja ohjuksilla tehtäviin iskuihin.

Mutta Putinilta alkavat ohjukset loppua.

Uusin todiste tästä on se, että Venäjä on käyttänyt Ukrainan siviilikohteiden pommittamiseen vanhoja, ydinkärkien kantamiseen tarkoitettuja H-55-risteilyohjuksia.

Kyseessä on vuonna 1981 käyttöön otettu ilmasta maahan laukaistava pitkän matkan risteilyohjus, jonka Nato-raportointinimi AS-15 Kent.

Ei räjähdettä

Brittitiedustelun mukaan ohjuksista on poistettu ydinkärki ja se on korvattu räjähtämättömällä ”painolastilla”.

”Tällainen reaktiokyvytön järjestelmä aiheuttaa jonkin verran tuhoa pelkällä kineettisellä energiallaan. Ei ole kuitenkaan todennäköistä, että se tuhoaisi tehokkaasti aiottuja kohteitaan”, kirjoitetaan Britannian puolustusministeriön twitter-tilillä.

Toki tällaisen räjähdettä sisältämättömän ohjuksen tuhovoimaa lisää sen mahdollisesti sisältämä vielä palamaton polttoaine.

”Kumipää-ohjusten” käytöllä voi olla toinenkin tarkoitus.

”Venäjä toivoo melkoisen varmasti, että nämä ohjukset toimivat harhautuksena ja vetävät puoleensa Ukrainan ilmatorjuntaa. Mikä tahansa onkin Venäjän aikomus, tämä (AS-15 Kent -ohjusten käyttö) osoittaa, kuinka vähän pitkän matkan ohjuksia Venäjällä on jäljellä”, kertoo Britannian tiedustelupalvelu.

Destia rakentaa tuulipuistoinfraa OX2:lle Pieksämäellä sijaitsevaan Niinimäen tuulipuistoon, josta tulee valmistuttuaan itäisen Suomen suurin tuulipuisto.

Tuulipuiston arvioidaan valmistuvan vuoden 2024 loppuun mennessä. Tuulipuiston vuosittainen energiantuotanto tulee olemaan yli 400 gigawattituntia, mikä vastaa noin 80 000 kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta.

Sopimuksen mukaan Destia suunnittelee ja rakentaa tuulipuiston tiet, nostokentät ja tuulivoimaloiden perustukset. Destia rakentaa myös tuulipuiston sähkö- ja tietoliikenneverkon.

Destia käyttää uusimpia digitaalisia projektityökaluja, kuten koneälypohjaisia datapalveluita, varmistaakseen projektin nopean ja täsmällisen valmistumisen.

“Sopimus OX2:n kanssa Niinimäen tuulipuiston infrarakentamisesta on strategisesti merkittävä Destialle, sillä haemme kasvua uusiutuvan energian infrarakentamisesta. Voimme hyödyntää siinä vankkaa infrarakentamisen ja sähköverkkojen osaamistamme”, sanoo tiedotteessa Mikko Niinimaa, Destin Tuulivoimarakentaminen-yksikön johtaja.