Apple koettaa parhaillaan kehittää paikkausta Safarin aukkoon, joka vuotaa selaushistorian ja Google-käyttäjätilin tunnuksen nimen, 9to5Mac uutisoi.

Aukon javascript-rajapinnassa bongasi ensimmäisenä FingerprintJS, joka kertoi asiasta lisätietoja sivuillaan.

Hyökkäyssivusto voisi urkkia aukon avulla sivustolla vierailevan käyttäjän selaimesta historiatiedot ja Google-tilin tunnuksen, jonka perusteella tunnistetusta käyttäjästä voi yrittää urkkia lisää tietoja.

Apple näyttää työstävän paikkausta, sillä yhtiön kehittäjät ovat GitHubin perusteella tehneet päivityksiä avoimen koodin selainmoottori WebKitiin.

Tarkemmin Apple ei ole vielä ilmaissut milloin uusi, paikattu Safari-versio olisi luvassa. Yhtiön mukaan kuitenkin se julkaistaan piakkoin.

Euroopan poliisivirasto Europol on sulkenut vpn-palvelu VPNLab.netin kymmenen maan poliisivoimien yhteisoperaatiossa maanantaina. Jättioperaatiossa oli mukana viranomaisia Saksasta, Alankomaista, Kanadasta, Tšekistä, Ranskasta, Unkarista, Latviasta, Ukrainasta, Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta.

Bleeping Computerin mukaan poliisit sulkivat palvelun käyttämät 15 palvelinta ja pääsivuston. Sulun myötä palvelua ei voi enää käyttää.

Kyseinen palvelu oli ennen kaikkea kyberrikollisten suosiossa. Rikolliset käyttävät vpn-palveluita sijaintinsa ja identiteettinsä kätkemiseen. Vpn:n avulla rikolliset pystyvät myös peittämään jälkensä tietoliikenneverkoissa.

Kuluttajille suunnattuihin vpn-palveluihin verrattuna rikollisten käyttämät palvelut ovat hitaita ja hankalakäyttöisiä, sillä niissä käytetään useita päällekkäisiä salauskerroksia.

Jo vuonna 2008 perustettu VPNLab oli yksi pisimpään toimineista rikolliskäyttöön suunnatuista vpn-palveluista. Sen vuosimaksu oli 60 dollaria. Palvelimet oli sijoiteltu ympäri maailmaa.

Europol kertoo viranomaisten kiinnostuneen palvelusta, kun sitä havaittiin käytetyn haittaohjelmien levittämiseen. Myös kiristyshaittaohjelmien levittäjät olivat rakentaneet viestintäkanaviaan VPNLabin varaan.

Ukrainan poliisin mukaan palvelua ehdittiin käyttää ainakin 150 kiristyshyökkäyksessä.

VPNLabin avulla tehtyjen rikosten aiheuttama taloudellinen vahinko on vähintään 60 miljoonaa euroa.

Palvelun ylläpitäjät ovat edelleen vapaina, mutta poliisi kertoo saaneensa palvelinratsioista todistusaineistoa, jonka perusteella tekijöitä voidaan jahdata. Palvelimilta on saatu myös tietoja palvelun käyttäjistä, joten kyberrikollisia voidaan tunnistaa.

Suurimmat liikennemuutokset tapahtuvat tänä vuonna bussilinjoilla.

Uusia runkobussilinjoja 300 ja 400 liikennöidään elokuusta alkaen Helsingin keskustasta Länsi-Vantaalle. Linja 300 kulkee Elielinaukiolta Pähkinärinteen kautta Myyrmäen asemalle. Linja 400 kulkee Elielinaukiolta Myyrmäkeen, Martinlaaksoon ja Vantaankosken asemalle.

Länsi-Vantaan uudet runkolinjat korvaavat nykyisiä seutulinjoja. Osa nykyisistä bussilinjoista muuttuu liityntäyhteyksiksi runkolinjoille tai rautatieasemille.

Keski-Vantaalla runkolinja 600 korvaa elokuussa linjan 615, mutta Rautatientorin ja Lentoaseman välinen reitti säilyy ennallaan.

Toinen merkittävä muutos on se, että linjan 554 reitti jatkuu Suutarilasta Jumbon ja Aviapoliksen kautta Lentoasemalle uudella linjanumerolla 562.

Samassa yhteydessä nykyisin Lentoasemalle päättyvän linjan 561 reitti käännetään Aviapoliksesta Kivistöön.

Uusia rataosuuksia käyttöön

Raitioliikenteessä tulee elokuussa käyttöön uusia rataosuuksia. Linjan 7 reitti jatkuu Pasilan asemalta Meilahteen. Linjalla 9 pääsee Pasilan asemalta Ilmalaan.

Linjaa 2 ajetaan elokuusta lähtien suoraan Pasilankatua Pasilansillalle, joten kakkonen ei enää kulje Pasilanraition kautta. Muutos johtuu Kalasataman raitiotien rakentamisesta. Raitioiikenne palaa Pasilanraitiolle näillä näkymin vuonna 2024.

Lue myös:

Metro kulkee keväällä ruuhka-aikoina hieman tavallista harvemmin vuoroin, jotta kalusto riittää Matinkylä–Kivenlahti-osuuden koeajoihin. Kun syysliikenne alkaa, metro palaa normaaleihin vuoroväleihin.

Avaruudessa oleskelu tuhoaa veren punasoluja ja sitä myötä aiheuttaa anemiaa eli alhaista veren rautapitoisuutta. Avaruusanemian olemassaolosta on tiedetty jo noin 40 vuotta, mutta nyt uudessa kanadalaistutkimuksessa on saatu selville tarkempaa tietoa sen syistä.

Perinteisesti oli luultu, että punasolujen määrä vähenisi kertaluonteisesti, mutta palaisi sitten osittain ennalleen. Näin kuitenkaan ei ole. Kyseessä on koko lennon kestävä ilmiö, ja syytkin ovat monimutkaisemmat kuin luultiin. Aiempia oletuksia ei ollut ennen testattu kokeellisesti.

Lehdistötiedotteen mukaan punasolujen määrän alenema johtuu siitä, että painottomassa tilassa ihmiskeho tuhoaa keskimäärin huimat 54 prosenttia enemmän punasoluja kuin Maan pinnalle. Punasolujen kokonaismäärä paljastaa myös solujen tuotannon nousevan avaruudessa, mutta tuotanto ei riitä korvaamaan raskasta hävikkiä kokonaan.

Avaruusanemia ohentaa verta kaiken kaikkiaan 10–12 prosenttia ja alkaa ilmetä jo parin päivän sisällä matkan alkamisesta ja saavuttaa likipitäen maksimitason vajaassa kahdessa viikossa.

Tutkijatohtori Guy Trudelin johtama ryhmä huomauttaa tieteellisessä artikkelissaan, että mekanismia punasolujen hävikin taustalla ei kuitenkaan saatu vielä selville. Nyt on kuitenkin osoitettu, että avaruusanemian syynä on solujen hävikki, ja että anemia johtuu suoraan avaruudessa oleskelusta eikä vain muutoksesta tai muusta toissijaisesta syystä.

Trudel toivoo, että tulevissa tutkimuksissa saataisiin selville tarkemmat syyt. Silloin avaruusanemiaa voitaisiin mahdollisesti jopa ehkäistä.

Punasolujen tuhoutumisvauhti nousi tavallista korkeammaksi mies- ja naisastronauteilla yhtä paljon. Ilmiö voitiin mitata pienenpienestä hiilimonoksidin eli hään pitoisuudesta veressä. Punasolun hemoglobiiinimolekyylien hajoamisessa näet syntyy häkää.

13 verinäytteitä antaneesta astronautista viisi sairasti kliinisten kriteerien mukaan anemiaa Maahan palatessaan. Kunkin koehenkilön lento Kansainvälisellä avaruusasemalla ISS:llä kesti 6 kuukautta.

Ongelmia jopa 12 kk lennon jälkeen

Avaruusanemian jälkivaikutukset näyttävät olevan tietyin osin yllättävän pitkät. Vielä vuosi avaruudesta paluun jälkeen astronauttien punasoluhävikki oli 30 prosenttia suurempi kuin ennen lentoa.

Punasolujen puutostila ei kuitenkaan jatkunut neljää kuukautta pidempään, sillä solujen tuotanto riitti paikkaamaan lievemmäksi käyneen tuhoutumisen.

Tutkijoiden mukaan heidän tuloksiaan kannattaa käyttää hyödyksi avaruuslentojen suunnittelussa ja astronauttien valinnoissa. Lähtökohtainen herkkyys anemialle on astronautille miinusta.

Toisena käytännön vaikutuksena tutkijat näkevät ruokavalion säätämisen. Koska punasolujen hävikki vaatii suurempaa tuotantoa, täytyy astronauttien saada riittävästi rautaa ja muita hivenaineita.

Kolmanneksi, vielä ei tiedetä, miten kauan ihmiskeho sietää korkeaa punasolujen tuhoutumis- ja tuotantotahtia. Niinpä Trudelin ryhmän löytö osoittaa jälleen kerran, että hyvin pitkillä avaruuslennoilla esimerkiksi Marsiin saattaa olla yllättäviä mutta huomattavia terveyshaasteita.

Viimeksi lokakuussa uutisoimme ruotsalaisesta tutkimuksesta, jossa osoitettiin avaruusmatkailun vahingoittavan aivoja.

Uusi kanadalaistutkimus on julkaistu Nature Medicine -lehdessä. Se on vapaasti luettavissa.

Merenkulkualan suhdanteet, kuljetuskysyntä ja hintakehitys nousivat vuoden 2021 varustamobarometrissa voimakkaasti ja nopeasti. Edellisenä vuonna pandemia näkyi varustamobarometrin aikasarjoissa syvänä pudotuksena, josta nyt noustiin selkeästi ylöspäin.

Myös tulevaisuuden odotukset ovat positiivisia. Toisaalta polttoaineen hinta ja vaikeus palkata merihenkilöstöä ovat yhä selkeämmin tulevaisuuden haasteita, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen yhteydessä toimiva Shortsea Promotion Centre Finlandin laatima barometri.

Varustamobarometrin rahtiliikenteeseen keskittyvä kysely toteutettiin loka–marraskuussa 2021, ennen kuin omikron-variantista oli tietoa.

Merenkulkumarkkinoiden suhdanteita kaudella 2021 kuvaava saldoluku nousi 86 pisteeseen, korkeammalle kuin milloinkaan barometrin toteutusaikana. Edellisen kauden pudotus oli toisaalta myös nopea ja raju. Nousua tälle kaudelle ennakoitiin jo vuoden 2020 barometrissa, mutta huomattavasti maltillisemmin. Kuljetuskysyntä elpyi lähes kaikkien vastanneiden mukaan. Suhdanteiden ennakoidaan jatkuvan positiivisina ja tulevalle kaudelle puolet vastaajista ennakoi paranevaa kysyntää.

”On ilahduttavaa, että yritysten kehitysnäkymät ovat myönteisiä, mutta esimerkiksi matkustajavarustamot ovat menettäneet puolet matkustajistaan ja jatkuvat matkarajoitukset ovat erittäin haastavia”, toteaa Ahvenanmaan maakuntahallituksen osastopäällikkö Linnéa Johansson.

Käytetyn polttoaineen hinta nousi varustamoiden mukaan voimakkaasti tällä tarkastelukaudella. Uusien hiilineutraalien polttoaineiden tullessa markkinoille polttoaineen tai energian hinta tulee todennäköisesti tulevaisuudessa edelleen nousemaan. Varustamoista 55 prosenttia piti polttoaineen hintaa kasvun esteenä.

Lue myös:

Hyvä kehitys näkyi myös varustamoiden liikevaihdossa ja kapasiteetin käyttöasteessa. Toisaalta miehistökustannukset ovat edelleen korkeat. Varustamoiden mukaan kapasiteetin rajallisuus ja osaavan merihenkilöstön saatavuus sekä työvoimakustannusten nousu ovat nyt muuttuneessa tilanteessa kasvua rajoittava tekijöitä.

Espooseen nousee pilotointikeskus puhtaan energian innovaatioille. VTT:n rakentama tutkimus- ja testausympäristö valmistuu vuonna 2024 Bioruukin yhteyteen. Tavoitteena on vauhdittaa puhtaan energian sovellusten synnyttämistä sekä kotimaiseen käyttöön että vientiin.

"Saman katon alla mietitään esimerkiksi liikenteen, kotitalouksien, teollisuuden ja energiatuotannon yhteispeliä tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Rakennamme tälle työlle Euroopan mittakaavassa ainutlaatuisen kestävien energiamuotojen koealustan, jossa innovaatioita voidaan soveltaa käytäntöön”, VTT:n liiketoimintajohtaja Jussi Manninen sanoo tiedotteessa.

Tutkimusympäristö ja pilotointilaitteistot mahdollistavat ratkaisujen kehittämisen puhtaaseen ja energiatehokkaaseen liikenteeseen, teollisuuteen sekä rakennettuun ympäristöön.

"Liikenteen energiamurros tapahtuu kiihtyvällä vauhdilla. Sähköautot ovat jo arkipäivää, mutta kuluttajat odottavat pitempiä toimintamatkoja sekä helppoa ja nopeaa latausta. Lähivuosina innovaatioita tarvitaan akku- ja latausjärjestelmien lisäksi myös raskaan liikenteen tehokkaissa ja vähäpäästöisissä käyttövoimaratkaisuissa. Akku- ja vetypolttokennoteknologioiden lisäksi myös bio- ja sähköpolttoaineille ja tehokkaille hybridiratkaisuille on tarvetta”, kertoo VTT:n liikennetutkimusta johtava Ari Aalto.

Muun muassa vetyteknologiat ovat osa uutta tutkimusympäristöä. Kehitettävillä ratkaisuilla saadaan parannuksia uusiutuvan vedyntuotannon kannattavuuteen ja tuodaan elektrolyysiteknologia lähemmäs kaupallisia sovelluksia.

VTT Bioruukki on vuonna 2015 Espoon Kivenlahteen perustettu tutkimuskeskittymä, jossa teollisuus ja pk-sektori kehittävät ja kaupallistavat tuote- ja prosessikonseptejaan.

"Uuden pilotointikeskuksen avulla yritysten on mahdollista ottaa etumatkaa kilpailijoihin. Teollisuus ja pk-sektori voivat kehittää siellä innovaatioita entistä tehokkaammin ja nopeammin. Samalla vältetään päällekkäisten pilotointi- ja testausympäristöjen rakentaminen", Manninen sanoo.

Täyssähköautojen talvikestävyyttä testataan nyt eri puolilla autoilevaa maailmaa, eikä Volvon C40 Recharge tee poikkeusta.

Kauppalehdenkin kertaalleen koeajama auto esiintyi hiljan norjalaisen autotubettajan Kris Rifan testissä, tuskin välttämättä edukseen. Oslossa asustava Rifa esittelee testituloksiaan YouTuben ohella Instagramissa.

Talvisessa nollakelissä ajettu testi osoitti karusti Volvon akkupaketin kestävyysominaisuuksien puutteellisuudet, InsideEV´s-julkaisu kuvailee koeajoa.

Vaikeat ajo-olot

Tosin katselmus ajettiin perin loskaisissa ja vetisissä 0–2 lämpöasteen olosuhteissa. Ajo suoritettiin 110 kilometrin nopeusrajoitetulla moottoritiellä. Matkan pituudeksi oli määrätty 233 kilometriä.

Neliveto oli varustettu 78 kWh:n akulla sekä kahdella sähkömoottorilla. WLTP-toimintamatkaksi kerrottiin 448 kilometriä ja EPA-vastaavaksi 364 kilometriä.

Teoriassa toimintamatka ylitti taitettavan taipaleen kristallin kirkkaasti. Tosin talvirenkaiden ja talviolojen yhteisvaikutuksen ennakoitiin jonkin verran nakertavan suorituslukemia.

Lähtöhetkellä auton akun latausarvo oli 97 prosenttia. Ajotietokoneen arvion mukaan akussa olisi perille päästäessä vielä virtaa jäljellä 12 prosentin edestä.

Reitin puolen välin käännekohdassa akun latauksesta oli jäljellä 54 prosenttia, mikä vaikutti takaavan huolettoman etenemisen loppuun saakka. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan ongelmat alkoivat latingin painuttua alle 10 prosenttiin.

Vaaraa jo liikenteelle

Tässä vaiheessa auton energiansyöttö siirtyi säästötilaan. Muutamaa minuuttia myöhemmin, kun virtaa oli jäljellä 7 prosenttia (toimintamatkaa jäljellä arvion mukaan 30 kilometriä), auton tehot putosivat merkittävästi. Tämän jälkeen oli vaikea pitää yllä 90 kilometrin tuntinopeutta.

Matkaa oli tässä vaiheessa jäljellä enää 8 kilometriä. Muutamaa minuuttia myöhemmin, latauksen pudottua 3 prosenttiin (4,1 kilometriä maaliin), auto hyytyi todella pahasti.

Loppumatka taitettiin sitten hätävilkkujen kera 27 kilometrin tuntinopeudella tienpientareen puolella. Tähän liittyi vaaratekijöitä jo liikenneturvallisuuden kannaltakin katsottuna.

”En todellakaan odottanut mitään tällaista. Aika vakava ja erittäin huono juttu”, Rifa sanoo ja kertoo, ettei ole törmännyt vastaavaan ajaessaan Polestareja tai toisia XC40-sarjan Volvoja.

Iso ruokahalu

Testin hän tiivisti toteamalla, että keskimäärin 112 kilometrin tuntinopeudella auto toimi moitteetta aina 225 kilometrin kohdalle saakka. Tämän jälkeen toivotun nopeuden ylläpito kävi mahdottomaksi.

Auton energiankulutus osoittautui suhteellisen korkeaksi sen hotkiessa 31,4 kWh/100 kilometrillä. Auton suorituskyvyn voimakkaaseen laskuun saattaa testaajan mukaan vaikuttaa alhaisten lämpötilojen ja korkean energiankulutuksen samanaikainen kuormitus.

Voi myös olla, että akun latausasteen osoittavassa kalibroinnissa on epäselvyyksiä, jotka korostuvat kun energiaa on vähän jäljellä. Joka tapauksessa akun hyytyminen oli kuljettajan mukaan todella poikkeuksellista ja hälyttävää.

Selitykseksi ei hänen mukaansa riitä, että vauhtia oli yli 100 kilometriä tunnissa, kun sääkin pysytteli pääosin varsin maltillisessa 0,5 asteessa.

Energia-alan uusi projektikehitysyhtiö Nordic Ren Gas ja energiayhtiö Lahti Energia haluavat rakentaa Lahteen eurooppalaisittain ison laitoksen, joka tuottaa uusiutuvaa metaania ja vihreää vetyä raskaan liikenteen polttoaineiksi.

Investoinnin suuruus on 250 miljoonaa euroa. Yritykset kertoivat keskiviikkona hankkeesta, mutta ennen investointipäätöstä tekeillä on vielä power-to-gas-laitoskokonaisuuden teknistaloudellinen toteutettavuusanalyysi.

Lahteen tulisi kaikkiaan 120 megawatin elektrolyyseri, mikä tekee hankkeesta Suomen toistaiseksi suurimman suunnitellun vihreän vedyn laitosinvestoinnin. Rakentaminen alkaisi 2023-24, ja ensimmäinen noin 20 megawatin elektrolyyseri otettaisiin käyttöön vuonna 2025. Kokonaan laitos olisi toiminnassa vuonna 2030.

Laitosta suunnitellaan Kymijärven voimalaitosalueelle Lahteen. Tärkeimmät järjestelmät laitoksessa ovat vedyn tuotantoon elektrolyyseri, hiilidioksidin talteenottolaitteisto, metanointijärjestelmä ja lämpöpumppu, joka ottaa talteen hukkalämmöt.

Laitoksen hukkalämpö on tarkoitus hyödyntää Lahti Energian kaukolämmityksessä.

Lahti Energia hyötyisi hankkeesta myös niin, että se voisi yltää hiilidioksidinegatiiviseksi eli laitoksen avulla yhtiö voi vähentää päästöjä enemmän kuin sen oma toiminta niitä aiheuttaa.

Ren Gasin toimitusjohtajan Saara Kujalan mukaan syksyllä tehdyn esiselvityksen perusteella hanke on lupaava.

Lahden laitos tuottaisi lopullisessa koossaan vuoden 2030 paikkeilla kaasupolttoainetta määrän, joka korvaa yli 50 miljoonaa litraa fossiilisia polttoaineita vuosittain.

Ren Gasin tavoite on rakentaa Suomeen 10-15 samanlaista laitosta, kaikkiaan 300 megawattia metaanituotantoa. Määrä vastaa 20 prosenttia Suomen raskaan liikenteen käyttämästä polttoaineesta.

Yritys haluaa kehittää power-to-gas-tuotantolaitoksia, omistaa tuotantolaitoksia ja myydä ja jaella tuotettuja uusiutuvia liikennepolttoaineita.

Ren Gas on käynnistynyt Ilkka Herlinin sijoitusyhtiön tekemän sijoituksen pohjalta. Herlin on Ren Gasin suurin osakas. Ren Gasin toimitusjohtaja Saara Kujala ja markkinakehitysjohtaja Matti Rautkivi ovat toimineet aiemmin johtajina Wärtsilän enerigialiiketoiminnassa.

Hankkeeseen on tarkoitus hakea valtiolta investointitukea.

”Ensimmäisille hankkeille tarvitaan investointitukea. Kun hankkeita menee eteenpäin, myöhemmin laitokset voivat toimia markkinaehtoisesti”, Saara Kujala sanoo.

Lahti Energian ja Ren Gasin tiedotteen mukaan power-to-X-prosessissa sähköä muutetaan toiseen energiamuotoon.

Power-to-gas-prosessin raaka-aineet ovat hiilidioksidi, vesi ja uusiutuva sähkö. Prosessin lopputuotteena on uusiutuva metaani, jota voidaan käyttää liikenteessä kuten biokaasua.

Lahden hankkeessa hiilidioksidi otetaan talteen Kymijärven voimalaitoksella syntyvistä savukaasuista. Vihreä vety puolestaan tuotetaan pilkkomalla vettä uusiutuvan energian avulla vedyksi ja hapeksi.

Syntyvä vihreä vety ja talteen otettu hiilidioksidi yhdistetään metanointiprosessissa uusiutuvaksi metaaniksi, joka jaellaan raskaan tieliikenteen käyttöön.

Prosessi vaatii runsaasti sähköä. Se on tarkoitus hankkia pitkäaikaisilla ostosopimuksilla uusista tuulipuistoista. Lopullisessa koossaan laitoksen sähköntarve olisi yli 1 000 gigawattituntia vuodessa. Siihen Ren Gas tarvitsee 300 megawattia tuulivoimakapasitettia.

Ensimmäisessä vaiheessa Kymijärven voimalaitoksilta otetaan talteen vuosittain noin 19 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä, mikä vastaa noin neljännestä Lahti Energian nettopäästöistä. Hukkalämmöllä tuotetun kaukolämmön osuus nousee noin 10 prosenttiin.

Power-to-gas-laitoksen toinen vaihe valmistuu vuoteen 2030 mennessä, jolloin laitoskokonaisuuden elektrolyyseriteho nousee noin 120 megawattiin.

Tällöin lähes 40 prosenttia Lahti Energian kaukolämmöstä voitaisiin tuottaa hukkalämmöillä kustannustehokkaasti. Talteen otetun hiilidioksidin määrä on yli 100 000 tonnia vuodessa, mikä on enemmän kuin Lahti Energia oman toiminnan nettohiilidiokdisipäästöt.

Helsingin yliopiston johtamassa kansainvälisen tutkimusryhmän hankkeessa tehtiin suoria havaintoja havumetsissä syntyvien hiukkasten ja alailmakehän pilvien vuorovaikutuksesta. Tutkimuksen tulokset on julkaistu arvostetussa Nature Geoscience -lehdessä.

Pohjoisen metsän hiukkaspäästöjä selvittäneen tutkimuksen perusteella havumetsät kykenevät lieventämään ilmastonmuutosta ja vaikuttamaan alueellisesti jopa koko mantereen ilmastoon.

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että havumetsistä vapautuu kaasumaisia yhdisteitä, jotka muodostavat hiukkasia. Sekoittuessaan alailmakehän ylempiin osiin nämä aerosolihiukkaset pystyvät vaikuttamaan pilvien ominaisuuksiin. Ne myös muun muassa heijastavat valoa. Tätä kautta ne voivat vaikuttaa koko ilmastojärjestelmään viilentäen ilmastoa.

Tuoreessa Helsingin yliopiston johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa olivat mukana myös Ilmatieteen laitos ja Itä-Suomen yliopisto, selvitettiin uutta tietoa siitä, miten pilvien ominaisuudet, pilvipeite tai pilvien sisältämä vesimäärä muuttuvat, kun esimerkiksi havumetsien tuottamien hiukkasten pitoisuudet muuttuvat ajan ja paikan suhteen.

Suorien havaintojen perusteella kyettiin arvioimaan kuinka pohjoisen havumetsän kaasuyhdistepäästöt vaikuttavat ajan myötä hiukkasiin, pilvien fysikaalisiin ominaisuuksiin, hiukkasten ja pilvien vuorovaikutukseen sekä sateen ominaisuuksiin.

Tutkimuksen havainnot rajattiin käsittämään vain Jäämereltä peräisin olevia ilmamassoja, jolloin puhdas meri-ilma on muuntunut mantereelliseksi ilmaksi mittausasemalle saapuessaan.

Alailmakehän hiukkasmäärissä huomattiin merkittävää nousu 1–3 vuorokauden kuluessa siitä, kun puhdas meri-ilma oli saapunut ja kulkeutunut havumetsävyöhykkeellä. Hiukkasmäärän nousun havaittiin olevan yhteneväinen havumetsistä peräisin olevien uusien hiukkasten määrän kanssa.

Yhdessä maaperästä ja kasveista haihtuvan veden kanssa näiden hiukkasten havaittiin muuttavan alailmakehän pilvien heijastavuusominaisuuksia.

Tulokset kertovat, että havumetsien kaasumaisten yhdisteiden päästöt sekä aerosolihiukkasten ja pilvien vuorovaikutus ovat toisistaan riippuvia prosesseja. Nämä prosessit tapahtuvat useiden päivien aikana mereltä havumetsävyöhykkeen yli liikkuvassa ilmamassassa ja ovat hyvin herkkiä muutoksille.

Tulokset viittaavat myös siihen, että jo pienet muutokset metsien kaasumaisten yhdisteiden päästöissä ja aerosolihiukkaspitoisuuksissa voivat merkittävästi muuttaa pilvien heijastuvuusominaisuuksia. Esimerkiksi ihmisen toiminta ja ilmaston muuttuminen voivat vaikuttaa näihin kaasujen ja aerosolien määrän muutoksiin.

Raippaluodon silta

Suomen pisin silta sijaitsee Mustasaaressa ja yhdistää Raippaluodon saaren mantereeseen. 1 045-metrinen vinoköysisilta maksoi 25 miljoonaa euroa ja valmistui 1997.

Silta tunnetaan myös Norrbackin siltana, sillä tuon ajan liikenneministeri Ole Norrback ajoi voimakkaasti siltaa kotikulmilleen.

Golden Gate Bridge

Maailman kuuluisin silta on vuonna 1937 valmistunut Golden Gate Bridge. Silta yhdistää San Franciscon kaupungin Marinin piirikuntaan. 2 737 metriä pitkä silta oli valmistuessaan maailman pisin riippusilta.

Sillalla on myös vakavampi puolensa: se houkuttelee itsemurhan tekijöitä. Elämänsä sillalta hyppäämällä päättäneitä on kertynyt 80 vuodessa lähes kaksituhatta. 75 metrin pudotus sillalta kestää neljä sekuntia, ja hyppääjä iskeytyy veteen 120 kilometrin tuntivauhdilla.

Juutinrauman silta

Pohjoismaiden pisin silta yhdistää Kööpenhaminan ja Malmön kaupungit Tanskassa ja Ruotsissa. Sillan pituus on 7 845 metriä. Sen ylemmällä kannella kulkee nelikaistainen moottoritie ja alemmalla kaksiraiteinen rautatie.

Vuonna 1999 valmistuneen sillan suurin jänneväli on 490 metriä. Pylonit ulottuvat 204 metrin korkeuteen.

Vasco da Gaman silta

Euroopan unionin pisin silta ylittää Tejo-joen suiston Portugalissa Lissabonin länsipuolella. Se valmistui 1998 ja on pituudeltaan hiukan yli 17 kilometriä.

Sillan rakentaminen maksoi miljardi euroa. Sen päätarkoitus on ohjata pohjois–eteläsuuntainen liikenne pääkaupungin ohi.

Jiaozhoun lahden silta

Kirjoitushetkellä maailman pisin veden päälle rakennettu silta oli vuonna 2011 valmistunut Jiaozhoun lahden silta Kiinassa. Maan koillisrannikolla sijaitsevalla sillalla on mittaa runsaat 41 kilometriä.

Sillan numerotiedot ovat muutenkin vaikuttavia. Pilareita on yli 5 000, ja rakentaminen vaati 2,3 miljoonaa kuutiometriä betonia. Silta valmistui varsin nopeasti eli neljässä vuodessa. Työmaalla ahkeroi enimmillään 10 000 ihmistä.

Haluatko Tekniikka&Talouden kiinnostavimmat artikkelit koostettuna sähköpostiisi joka päivä? Tilaa tästä linkistä ilmainen uutiskirjeemme.

Tällä hetkellä maailman pisin merisiltayhteys kulkee Hongkongin, Zhuhain ja Macaon välillä. Silta vihittiin käyttöön lokakuussa 2018. Koko yhteyden pituus on 55 kilometriä.

Karavaanisilta

Meles-joen ylittävää Izmirissä, Turkissa sijaitsevaa Karavaanisiltaa pidetään maailman vanhimpana yhä käytössä olevana siltana. Se rakennettiin noin 850 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, eli sillalla on ikää lähes 3 000 vuotta.

Lue myös:

Juttu on julkaistu alun perin Tekniikan Historiassa 4/2017.