Samsung Electronics kertoi torstaina aloittaneensa kolmen nanometrin sirujen tuotannon. Yhtiöstä tulee ensimmäinen, joka valmistaa kyseisiä siruja maailmanlaajuisesti. Samsungin tavoitteena on päihittää maailman edistynein siruvalmistaja TSMC .

Yhtiö kertoo käyttävänsä GAA-transistoriarkkitehtuuria, jonka avulla uusilla siruilla on 16 prosenttia pienempi pinta-ala, 45 prosenttia pienempi virrankulutus ja 23 prosenttia parempi suorituskyky nykyisiin viiden nanometrin siruihin verrattuna.

Ensimmäisen sukupolven sirut ovat jo tuotannossa ja yhtiö suunnittelee aloittavansa toisen sukupolven kolmenanometristen sirujen tuotannon vuonna 2023, TechCrunch kertoo.

Samsung on kilpaillut Applen siruvalmistajakumppanin TSMC:n kanssa, joka ilmoitti kesäkuussa aloittavansa kolmen nanometrin sirujen tuotannon vuoden 2022 toisella puoliskolla. Taiwanilainen yhtiö suunnittelee valmistavansa kahden nanometrin siruja vuonna 2025.

Samsung valmistaa edistyneet kolmen nanometrin sirut Hwaseongissa ja maailman suurimmassa puolijohdetehtaassa Pyeongtaekissa.

Facebookin emoyhtiö Meta aikoo palkata tänä vuonna 30 prosenttia vähemmän insinöörejä aikaisempiin suunnitelmiin verrattuna. Toimitusjohtaja Mark Zuckerberg kertoi asiasta torstaina ja varoitti työntekijöitään alamäkeen kääntyneestä taloustilanteesta, uutisoi Reuters .

”Jos minun täytyisi lyödä vetoa, sanoisin, että tämä voi olla yksi pahimmista laskusuhdanteista lähihistoriassa”, Zuckerberg sanoi.

Metan oli tarkoitus palkata tänä vuonna noin 10 000 uutta insinööriä, mutta tällä hetkellä rekrytointitavoite on laskenut 6000–7000 insinööriin. Yhtiö vahvisti rekrytoinnin osittaisen jäädytyksen jo viime kuussa, mutta jätti silloin tarkat luvut kertomatta.

Samalla Meta jättää osan avoimista tehtävistään täyttämättä sekä alkaa valvoa työntekijöidensä suoriutumista entistä tarkemmin. Myös työntekijöille asetetuista tavoitteista tehdään yhä kovempia.

”Realistisesti sanottuna yhtiössä on luultavasti joukko ihmisiä, joiden ei pitäisi olla täällä”, Zuckerberg täräytti.

Zuckerberg toivoo, että suoriutumisen valvominen ja kovien tavoitteiden asettaminen ajaa sellaiset työntekijät pois, jotka eivät koe yhtiötä itselleen sopivaksi paikaksi.

Euroopan unioni jatkaa teleoperaattoreiden roaming-sääntelyä vuoteen 2032 saakka, Euroopan komissio ilmoitti tänään torstaina. Sääntelyn ansiosta matkailijat voivat soittaa puheluita, lähettää tekstiviestejä ja käyttää mobiilidataa EU-alueella ilman lisämaksuja.

”Olemme kaikki hyötyneet roaming-sääntelystä”, komissaari Margrethe Vestager sanoi Reutersin mukaan.

Vestagerin mukaan roaming-sääntely on Euroopan unionin sisämarkkinoiden tuoma todellinen hyöty.

”Näiden sääntöjen pidentäminen pitää operaattoreiden väliset hinnat kilpailukykyisinä ja antaa kuluttajille mahdollisuuden nauttia ilmaisista roaming-palveluista seuraavat kymmenen vuotta”, Vestager lisää.

Aiempi sääntely teleyritysten toisiltaan perimien tukkumaksujen enimmäistasoista oli voimassa tähän saakka. Komissio ehdotti sääntelyn jatkamista jo viime vuoden puolella.

Suomella on ollut merkittävä rooli roaming-sääntelyn kehittämisessä vuonna 2017. Valtioneuvosto kannattikin vahvasti tukkuhintojen sääntelyn jatkamista, sillä sen mielestä niiden liian korkea enimmäistaso saattaisi johtaa liittymähintojen nousemiseen kotimaassa.

Saimaan verkkokalastuskielto alkoi huhtikuun puolestavälistä ja päättyy tänään perjantaina. Sen tarkoituksena on suojella yhtä maailman harvinaisimmista hylkeistä, saimaannorppaa.

Vihreät haluaisi pidentää verkkokalastuskieltoa heinäkuun yli, sillä suurin osa vuosien 2011–2020 norppien verkkokuolemista tapahtui juuri heinäkuussa. Riski on silloin suurin, koska kuutit ovat vielä kokemattomia.

”Rajoituskauden pidentäminen takaisi, että kuutit ehtisivät kasvaa isommiksi. Silloin myös verkkohukkumisten riski alenee”, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoo.

Hänen mukaansa on myös monia norppaturvallisia tapoja kalastaa Saimaalla, ja Ohisalo vetoaakin ”jättämään verkot heinäkuussa naulaan”.

Vääntö verkkokalastuskiellosta

Viime vuonna hallitus äänesti vihreiden esityksestä verkkokalastuskiellon pidentämisestä kuukaudella. Muista puolueista vasemmistoliitto oli ainoa, joka kannatti vihreiden esitystä.

Varsinkin keskusta vastusti verkkokalastuskiellon ulottamista heinäkuulle, sillä silloisen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan ”tarvetta radikaaleille lisäkiristyksille ei Saimaalla ole”.

”Päätöksenteon on oltava oikeasuhtaista. Nykyisillä rajoituksilla saimaannorpan suojelustrategiassa asetettu 400 yksilön välitavoite saavutettiin kuusi vuotta etuajassa", hän sanoi taannoin Maaseudun Tulevaisuuden mukaan.

Heinäkuu on paras kalastuskuukausi Saimaan ammattikalastajille. Myös ministeri Leppä on korostanut , että Saimaa on sisävesien tärkein kalastusalue, minkä vuoksi tarvitaan kalastuksen ja saimaannorpan suojelun yhteensovittamista.

Vihreät ei saanut tavoitettaan läpi, mutta valtioneuvosto hyväksyi viime vuonna asetuksen Saimaan kalastusrajoituksista seuraavaksi viideksi vuodeksi. Asetus toi joitakin parannuksia aiempiin järjestelyihin verrattuna.

Solmuväliltään alle 22 mm:n muikkuverkot palautettiin rajoitusten piiriin vuosittain 20.6. asti, ja verkkokalastusrajoitusten maantieteellinen laajuus kasvoi Saimaalla. Lisäksi päätettiin, että verkot on ankkuroitava, mikä vähentää norppien hukkumisriskiä.

Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Eläimellä ei ole luonnossa vihollisia, joten sitä uhkaa vain ihmisen toiminta. Saimaa on ainoa paikka koko maailmassa, missä kyseistä lajia elää. Norpan historia Saimaalla ulottuu jopa 8000 vuoden taakse jääkauden päättymiseen, ja nykyään norppia arvioidaan olevan jäljellä enää noin 400 kappaletta.

LUE SEURAAVAKSI:

Suomalainen ympäristöpalveluyhtiö Lamor ja kiertotalouden startup Resiclo rakentavat Porvooseen muovin kemiallisen kierrätyslaitoksen. Vastaavan mittakaavan kierrätyslaitoksia ei ole aikaisemmin rakennettu Suomeen.

Kilpilahden laitoksen ensivaiheen käsittelykapasiteetiksi arvioidaan 10 000 tonnia vuodessa. Laitoksen rakennustyöt aloitetaan vielä vuoden 2022 aikana, ja sen on tarkoitus valmistua seuraavana vuonna.

”Sijaintina Porvoon Kilpilahti on erinomainen niin raaka-ainevirtojen kuin lopputuotteen logistiikan näkökulmastakin”, sanoo Lamorin toimitusjohtaja Mika Pirneskoski tiedotteessa.

Kierrätyslaitoksen prosessi tuottaa jätemuovista kemiallisesti kierrätettyä uusioraaka-ainetta, josta voidaan tuottaa kierrätysmuovia tai sitä voidaan toimittaa jatkojalostukseen.

Lamor sijoittaa hanketta varten perustettuun Resiclo Kilpilahti -yhtiöön 1,2 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 50 prosenttia sen osakkeista. Loput osakkeista omistaa itse Resiclo.

”Yhteistyö Lamorin kanssa tuntuu tässä vaiheessa luontevalta, sillä tarvitsemme kasvupolullamme vahvan teollisen kumppanin”, sanoo Resiclon hallituksen puheenjohtaja Juha Pinomaa.

Hankkeen kokonaisinvestoinnin suuruudeksi arvioidaan 12 miljoonaa euroa. Lamor sitoutuu samalla myöntämään enintään kolmen miljoonan suuruisen pääomalainan Resiclo Kilpilahdelle.

Hankkeelle on myönnetty ympäristölupa koetoimintaa varten. Lisäksi tontista on aiesopimus ja rakennuslupaprosessi on käynnissä.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) on tiukasti vastustanut polttomoottorien täyskieltoa , pitäen sitä perusteettomana.

”Suomi ei kannata vaatimuksia polttomoottorimallien valmistuksen lopettamisesta. Tämä sen vuoksi, että esimerkiksi kaasulla, uusiutuvilla polttoaineilla ja biokaasulla käyvät autot nojaavat polttomoottoritekniikkaan”, perusteli ministeri Harakka kantaansa toukokuussa.

Nyt Suomi kuitenkin kannattaa ehdotusta, jonka lopputulema on pitkälti sama kuin täyskiellossa.

Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on 55 prosentin päästövähennykset vuodesta 2021. Vuoteen 2035 mennessä tavoitteena on 100 prosentin vähennys.

Tämä tarkoittaa, että vuonna 2035 diesel-, bensiini-, kaasu- ja lataushybridiautojen valmistus loppuisi kokonaan. Suoranaisesta kiellosta ei kuitenkaan ole kyse.

”Meidän kantamme on ollut johdonmukainen koko prosessin ajan. Kantamme on ollut se, että ei pitäisi kieltää polttomoottoreita”, kertoo Harakka.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että johdonmukainen kanta säilyy vain sanamuodossa. Täyskieltoa ei tule, mutta Harakka pitää polttomoottoreiden tulevaisuutta uhattuna.

”Vaikka kokonaisuus on sellainen, että polttomoottoriautoja ei kielletä, olisin autonvalmistajana varovainen sen suhteen, että lähtisinkö puhtailla sähköpolttoaineilla ja elinkaaripäästöjensä osalta puhtailla biokaasuvaihtoehdoilla kulkevista henkilöautoista isoa autosarjaa tekemään.”

Liikenne- ja viestintäministeriön toivomaa kannustinta biokaasuilla kulkevien autojen valmistukseen ei ehdotukseen saatu.

Päätös edellyttää komissiolta myös erillistä esitystä päästöttömien polttomoottorien osalta vuosikymmenen loppupuolella.

Suomessa on rakennettu tuulivoimaloita vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla enemmän kuin koko edellisenä vuonna yhteensä. Tuulivoimarakentamisessa saavutettiin viime vuonna ennätys eli 141 uutta tuulivoimalaa, mutta kuluvan vuoden kesäkuun loppuun mennessä tuo ennätys jo ylitettiin, sillä viimeisen kuuden kuukauden aikana on valmistunut peräti 154 uutta voimalaa.

Myös kapasiteetissa on tänä vuonna jo ehditty rikkoa aiemmat ennätykset. Viime vuonna kapasiteettia valmistui kaikkiaan 671 megawattia, kun tänä vuonna luku oli kesäkuussa 784 megawattia.

Pohjois-Pohjanmaa on yhä tuulivoimaisin maakunta ja se on kasvattanut johtoaan. Viime vuoden lopussa Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsi 37 prosenttia kumulatiivisesta tuulivoimakapasiteetista ja nyt kesäkuun lopussa maakunnassa sijaitsi jo 40 prosenttia kaikesta Suomeen tähän mennessä asennetusta kapasiteetista.

”Vaikka tuulivoimarakentamisessa on nyt kova tahti, se ei vielä riitä. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja EU:n vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii vielä kiivaampaa rakentamistahtia”, sanoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen tiedotteessa.

Kasvava tuulivoima-ala työllistää toiminta-alueillaan vakituisesti muun muassa huollon ja kunnossapidon osaajia.

”Tuulivoima-alueita rakennetaan usein pienille paikkakunnille, joissa voi olla pulaa työpaikoista. Tuulivoima tuo tullessaan uusia vakituisia työpaikkoja kymmeniksi vuosiksi eteenpäin,” Anni Mikkonen toteaa.

Lue lisää:

Jopa Suomessa on mahdollista tuottaa omakotitalon sähköt itse, ja ylijäämäsähköillä lataa vaikka sähköauton akut. Parikkalalainen Jukka Heinonen osoittaa sen esimerkillään.

Heinonen asennutti aurinkopaneelit ja niitä tukevan järjestelmän vuonna 2017. Nyt viisi vuotta myöhemmin mies kertoo, miten kaikki on vuosien varrella sujunut.

Ajatus omavaraisesta sähköntuotannosta syntyi sattumalta – Heinonen oli hiljattain hankkinut sähköauton ja mietti, miten soveltaisi akkuteknologiaa myös kotonaan.

”Ajattelin, että miksi talokin ei voisi toimia akun varassa”, Heinonen sanoo.

Tuumasta toimeen, ja pian Heinonen otti yhteyttä paikalliseen Parikkalan Sähkötaito -yritykseen, jonka puhelimeen vastasi sen toimitusjohtaja Jussi Tuunanen. Ajatustenvaihtoa seurasi sähköjärjestelmän suunnittelu ja toteutus, vaikka Tuunanen hieman epäröiden lähti poikkeavaan projektiin mukaan.

”Järjestelmä suunniteltiin vastaamaan nimenomaa Heinosen omakotitalon tarpeita”, Tuunanen sanoo.

18 aurinkopaneelia

Sähköjärjestelmän vetonaula on 18 katolle asennettua aurinkopaneelia, jotka tuottavat sähköä 4,8 kilowatin teholla. Tuotettu energia varastoidaan noin 50 kilowattitunnin akkukokonaisuuteen, joka on koottu 24:stä pienemmästä päälle kahden kilowattitunnin akusta.

”Vielä muutama vuosi sitten markkinoilla ei ollut projektiimme sopivia ja järkevän hintaisia akustoja. Silloin sopivien kapasiteetti oli 6 kilowattitunnin luokkaa, mikä ei olisi riittänyt”, huomauttaa Tuunanen, joka kokosi akuston tavallaan mittatilaustyönä.

Akussa on kolme aurinkosähköinvertteriä, jotka muuntavat tasavirran vaihtovirraksi. Se latautuu usein täyteen päivän aikana, ja riittää hyvin yön pimeiden tuntien tarpeisiin.

Jos energiantarve ei täyty aurinkovoimalla tuotetulla, järjestelmä turvautuu dieseliä polttavaan aggregaattiin.

”Ylimitoitimme aggregaatin tarkoituksella”, Tuunanen lisää laitteen 30 kilowatin tehosta.

Kaikki sujui miten pitikin

Järjestelmän lopulliseksi hinnaksi muodostui noin 30 000 euroa, mutta taloudellinen hyöty ei tosin missään vaiheessa ollutkaan projektin tavoite.

”Järjestelmä ei taida ehtiä maksamaan itseään takaisin omana elinaikanani, mutta kaikki sujui kyllä miten pitikin”, Heinonen naurahtaa.

Kotitalouden aikaisempi sähkönkulutus kustansi kuukaudessa pahimmillaankin 200 euroa. Virallisesti Heinosen talous ei ole vielä irtautunut sähköverkosta, sillä pimeimpinä talvikuukausina sähkö täytyy välillä ostaa sähköyhtiöiltä.

”Maksan kuukausittain yhä sähkön siirtomaksua, mikä on noin 40 euroa”, sanoo Heinonen.

Pienen tuuliturbiinin hankinta on kuitenkin mielessä, mikä voisi mahdollistaa verkkosopimuksen irtisanomisen. Palkkioksi siitä maksettaisiin 3000 euroa, mutta takaisin liittyminen maksaisi Heinosen tapauksessa 5000 euroa. Summat määräytyvät asiakkaan liittymissopimuksen perusteella

Jälkikäteen kysyttäessä Heinonen ei löydä sähköjärjestelmästä valittamisen aiheita. Suunnitelmallinen sähkönkäyttäjä täytyy kuitenkin olla. Järjestelmä toimii optimaalisesti, jos kaikkia laitteita ei pidä yhtäaikaisesti päällä.

”Sähkön kulutuksemme on suunnitelmallista, emme esimerkiksi pidä pyykinpesukonetta ja astianpesukonetta samanaikaisesti päällä”, Heinonen summaa.

Järjestelmä on porskuttanut tähän asti ongelmitta ja suuremmilta huoltotoimenpiteiltä on vältytty.

”Akuston invertterin sulake on kerran jouduttu vaihtamaan”, Tuunanen toteaa.

Aurinkoenergiajärjestelmiä hankitaan tätä nykyä koti- ja mökkiolosuhteisiin enemmän, ja Tuunanen kertoo kokemuksesta, että aurinkopaneelien ja lämpöpumppujen kysyntä on kasvanut viime kuukausina korkeimmalle ikinä.

Saksassa muutama ministeri on alkanut vaatia, että maa ottaa käyttöön uusia omia maakaasu- ja öljyvarantoja Pohjanmerellä.

Kansallispuiston vieressä lähellä Hollannin rajaa on tehty 60 miljardin kuutiometrin kaasulöytö. Se kiinnostaa.

Saksa saa kaasustaan puolet Venäjältä, mistä on tullut iso poliittinen ongelma Venäjän hyökkäyssodan tuloksena. Maa haluaisi irtautua Venäjä-riippuvuudestaan lähivuosina, mutta näillä näkymin se on hankalaa.

Saksan oma maakaasutuotanto kattaa kulutuksesta nykyään viitisen prosenttia.

Kaksikymmentä vuotta sitten 2000-luvun alussa Saksan omat kaasuvarannot kattoivat peräti 20 prosenttia maan kaasunkulutuksesta. Vuonna 2011 lukema oli laskenut 14 prosenttiin.

Tämä on lyhennelmä. Lue tilaajille tarkoitettu laajempi juttu tästä linkistä.

Ei ole mikään sattuma, että Palsatech Oy laajentaa toimintaansa Sodankylään.

”Kaikki malmien kanssa toimivat haluavat olla Sodankylässä, jossa on samanhenkistä porukkaa. Lisäksi se on tärkeällä vihreäkivivyöhykkeellä”, sanoo Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) kaivosyksikön johtaja Terho Liikamaa.

Sodankylästä on hänen mukaan kehittynyt kaivosalan merkittävin klusteri Pohjois-Suomessa.

”Noin 70 prosenttia Suomen malminetsinnästä on keskittynyt Kittilä–Sodankylä-akselille, jossa on Kevitsan kaivos ja Kittilän kultakaivos. Lisäksi Sodankylässä on Euroopan merkittävin monimetalliesiintymä Sakatti, jonka kairauksiin ja analysointiin käytetään miljoonia euroja joka vuosi”, Liikamaa kertoo.

Myös Palsatech on osallistunut Sakatin kairanäytteiden käsittelyyn. Sakatin esiintymän oikeudet omistaa yksi maailman suurimmista kaivosyhtiöistä Anglo American. Yhtiö on käyttänyt malminetsintään jo yli sata miljoonaa euroa. Rahasta huomattava osa on jäänyt Suomeen.

Viime vuonna malminetsinnästä raportoi Suomessa 50 yhtiötä, jotka käyttivät siihen rahaa 68,5 miljoonaa euroa. Siitä huomattava osa meni malmikairauksiin. Kairausta tehtiin 280 kilometriä, kasvua edellisvuodesta 28 prosenttia. Maanomistajille maksettiin malminetsintäkorvauksia 5,4 miljoonaa euroa.

Vireillä olevien malminetsintälupahakemusten pinta-ala on sitä valvovan Tukesin mukaan 5873 neliökilometriä, josta suurin osa sijaitsee Lapissa.

Tutkimustoimintaan oikeuttavan malminetsintälupa-alueen pinta-ala on 2072 neliökilometriä.

Geologeja kuumottava vihreäkivivyöhyke ulottuu Kittilästä Sodankylään ja kaartuu Kuusamoon saakka. Sen mineralisaatio muodostui noin 2000 miljoonaa vuotta sitten. Valtavat määrät kuumaa laavaa ja tuhkaa purkautui syvältä maan uumenista pintaan saakka.

Keski-Lapin liuskealueet ovat jo sata vuotta kiehtoneet malminetsijöitä, sillä vihreäkivivyöhykkeellä on kultaa. Kallioperän rakenne on samanlaista kuin Kanadassa ja Australiassa, missä on suuria kultakaivoksia. Kittilässä on myös Euroopan suurin kultakaivos. Kultaa liittyy usein myös muita mineraaleja.

Kittilän ja Kevitsan kaivoksilla tehtiin viime vuonna merkittävimmät investoinnit louhintaan ja kaivoksen kehittämiseen.

Suomessa kaivostoimintaa harjoittaa 21 yhtiötä, jotka investoivat yhteensä 311 miljoonaa euroa. Niiden malmi- ja hyötykivilouhinta oli lähes 50 miljoonaa tonnia.