Uutiset ja blogit

Turussa pääpaikkaansa pitävää, erikois- ja klassikkoautokaupan alalla toimivaa Ove’s Garage Oy:stä on jätetty konkurssihakemus, selviää oikeusrekisterikeskuksen tiedoista.

Yrityksen tilinpäätöstiedot kertovat, että viimeisin tilikausi 2024 on ollut haastava. Ove’s Garagen liikevaihto on romahtanut 6,7 miljoonasta eurosta 2,3 miljoonaan. Samalla yrityksen tulos on painunut 670 000 eurolla tappiolliseksi.

Konkurssihakemuksen on Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen jättänyt Verohallinto 30.10.2025.

Ove’s Garage Oy kuuluu osana isompaan Autofabrik-ryppääseen, jonka muita osia ovat Loimaalla toimiva, klassikkoautojen entisöintiin keskittynyt Triangle Motor Co. sekä pakettiautojen varusteluun erikoistunut Autovarustamo Provan.

Myös Triangle Motor Co:sta on jätetty konkurssihakemus Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen. Hakemuksen vireilletulopäivä oli 20.10.2025, mutta yritys on sen jälkeen hakenut yrityssaneeraukseen.

Ei ainoa vaikeuksissa

Autoalan vaikeudet näyttävät leviävän.

Oikeusrekisterikeskuksen tiedoista selviää myös, että Verohallinto on hakenut 16.10.2025 konkurssiin myös Auto Trade Finland Oy:tä.

Yritys on Espoossa ja Lempäälässä toimivan Luxury Collection Automobiles Oy:n pääomistaja. Konkurssihakemus on kuitenkin peruutettu 5.11.2025.

Verottaja hakee kuitenkin myös 31.10.2025 Luxury Collection Automobiles Oy:lta tilittämättömiä arvonlisäveroja ja veronpidätyksiä yli 433 000 euron edestä.

Luxury Collection Automobiles toimitti tiedon, että yritys on maksanut siltä karhutun summan.

Suomalaiset nostivat lokakuussa 2025 uusia asuntolainoja edelleen hiukan vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Tämä selviää Suomen Pankin perjantaina 28.11. julkaisemista tilastoista.

Kotitaloudet nostivat lokakuussa uutta asuntolainaa yhteensä 1,35 miljardin euron edestä. Se on noin 17 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2024 lokakuussa.

Kun mukaan otetaan vapaa-ajanasuntoja varten nostetut lainat, uusia nostoja tehtiin 1,43 miljardilla eurolla.

Sijoitusasuntolainoja uusista nostetuista asuntolainoista oli 132 miljoonaa euroa.

Asuntolainakanta ei vieläkään kääntynyt nousuun, mutta lasku on enää hienoista.

Kanta oli lokakuun lopussa 105,8 miljardia euroa. Asuntolainakanta on laskenut jo parin vuoden ajan asuntokaupan ollessa jumissa, mutta laskua oli lokakuussa enää 0,04 prosenttia. Tämä viestii siitä, että käänne voisi alkaa olla lähellä eli lainaa alettaisiin taas nostaa enemmän kuin vanhaa lainaa maksetaan pois.

Esimerkiksi Hypo ennustaa tuoreiden lukujen valossa, ettei asuntolainakanta enää supistu, vaan se kääntyy ensi vuonna kasvuun. Sijoitusasuntojen lainakanta kasvoikin lokakuussa 3,3 prosenttia vuodentakaisesta. Sijoitusasuntolainoja asuntolainakannasta on yhdeksän miljardia euroa.

Sijoitusasuntolainojen kysyntä on elpynyt jo yli vuoden ajan omistusasuntojen kysyntää vikkelämmin.

Loma-asuntojen lainakannassa käänne tapahtui jo viime keväänä. Loma-asuntolainoja asuntolainakannasta on 4,5 miljardia euroa.

Asunnonostoaikeet ovat edelleen vaisuja. Marraskuussa 11 prosenttia kuluttajista harkitsi asunnonostoa seuraavan 12 kuukauden aikana. Luku on pitkän aikavälin keskiarvoa selvästi matalampi. Vuosi sitten marraskuussa asunnon ostamista harkitsi 12 prosenttia kuluttajista.

Korot pysyivät ennallaan

Asuntolainojen koroissa kesästä alkaen nähty pieni nousu pysähtyi. Lokakuussa uusien asuntolainojen keskikorko oli sama kuin syyskuussa eli 2,82 prosenttia.

Uusien omistusasuntojen korko pysyi ennallaan 2,81 prosentissa, mutta sijoitusasuntojen korko laski hitusen 2,91 prosenttiin. Loma-asuntojen korko pysyi niin ikään ennallaan ja oli 2,92 prosenttia.

Uusien asuntolainojen pituus on noussut keväästä asti, ja se nousi edelleen lokakuussa.

Kuluttajat pyrkivät pitkillä laina-ajoilla hillitsemään kuukausikulujaan. Asuntolainoista yhä useampi on yli 20-vuotinen – laina-aika lähentelee nyt jo 23:a vuotta. Näin korkealla laina-ajat olivat viimeksi vuoden 2023 lopussa.

Sijoittaja ja sijoituskirjailija Merja Mähkän syyskuussa julkaistu Rikastu rahastoilla – Näin aloitat ja onnistut -kirja käsittelee rahastosijoittamisen perusteita. Kirja lupaa vastata moniin aloittelevia sijoittajia kiinnostaviin kysymyksiin, kuten siihen, kuinka rikkaaksi rahastoilla voi tulla ja millaisilla summilla rahastosijoittaminen kannattaa.

”On ollut mahtavaa seurata, miten sijoittaminen on yleistynyt Suomessa – rahastosijoittajia on jo kaksi miljoonaa. Silti edelleen on heitä, jotka ajattelevat, että sijoittaminen on vain rikkaille ja taitaville. Minä ajattelen, ettei se rahastoilla ole sen kummallisempaa kuin hampaiden pesu. Perusasiat on helppo ottaa haltuun ja sen jälkeen kyse on vain siitä, että sijoittaa säännöllisesti”, Mähkä sanoo kirjaa koskevassa tiedotteessa.

Kirja lupaa rikastumista rahastoilla.

Mutta kuinka kauan siinä kestää? Millä summalla rahastoihin kannattaa sijoittaa? Entä miten löytää ne parhaat?

Kirjassa käsitellään omissa luvuissaan indeksirahastot, aktiiviset rahastot, yhdistelmärahastot ja ETF:t sekä vaihtoehtoiset sijoituskohteet, kuten asunto- ja metsärahastot.

Heti kirjan alkupuolella lukijaa odottaa kursailematon vastaus ensimmäiseen kysymykseen: rahastosijoittaja rikastuu varsin hitaasti. Toimimalla systemaattisesti ja pitkäjänteisesti rahastosijoittaja vaurastuu käytännössä kuitenkin väkisin, Mähkä lupaa.

Kirjassa Mähkä esittää laskelmia siitä, millaisia tuottoja rahastoista voi realistisesti odottaa. Esimerkiksi sijoittamalla sata euroa kuukaudessa viiden vuoden ajan sijoittaja saa kasaan 7 400 euroa. Sata euroa kuukaudessa 20 vuoden ajan sijoittavalle kertyy jo 51 400 euroa. Mähkä perustaa esimerkkilaskelmansa pörssiosakkeiden 7 prosentin vuotuiseen tuotto-odotukseen.

”Tuottoprosentti on mitoitettu alakanttiin pettymysten välttämiseksi, mutta uskallan sanoa, että ainakin tällaisia tuottoja voit odottaa rahastosta saavasi”, Mähkä kirjoittaa.

Kirjassa Mähkä esittelee taulukon, joka kuvaa summien kasvamista tarkemmin. Hän kuvaa myös korkoa korolle -ilmiötä ja sen vaikutusta rahapottiin.

Tähän rahastoon Mähkä itse sijoittaa

Kirjassa Mähkä antaa neuvonsa myös rahastojen valintaan. Jokainen rahastotyyppi käydään perusteellisesti läpi.

Indeksirahastot ovat Suomen suosituimpia rahastoja. Myös Mähkän mielestä tämänkaltaiset passiiviset rahastot ovat paras kivijalka melkeinpä mille tahansa sijoitussalkulle.

Aktiiviseen rahastoon Mähkä sijoittaisi vain siinä tapauksessa, jos se tarjoaisi jotain erityistä verrattuna passiiviseen rahastoon. Tietyillä vähemmän seuratuilla markkinoilla aktiivinen rahasto voi kuitenkin toimia paremmin kuin passiivinen, hän kirjoittaa. Mähkä kertoo itse omistavansa useampaa aktiivisesti hoidettua rahastoa.

Kirjassa Mähkä paljastaa myös oman suosikkirahastonsa.

”Jos saisin valita vain yhden ainoan rahaston koko loppuelämäkseni, valitsisin koko maailmaan sijoittavan indeksi­rahaston”, Mähkä kirjoittaa.

Kympit riittävät

Rahastosijoittaminen on nykyisin mahdollista jopa täysin ilman minimisummia. Mutta paljonko pitää sijoittaa, että siinä on jotain järkeä?

Mähkän mielestä myös pienillä summilla kannattaa sijoittaa. Riittää, kun sijoittajaksi haluavalla on kymppi ylimääräistä kuukaudessa.

”Jos sijoittaa vaikka 15 euroa kuukaudessa ja onnistuu saamaan sille tavanomaisen 8 prosentin vuotuisen tuoton, niin 10 vuoden päästä on koossa vajaa 3 000 euroa, 20 vuoden päästä melkein 9 000. Ei se nyt ole niin hirveästi rahaa, että sillä kustantelisi esimerkiksi eläkepäiviä. Mutta toisaalta, onko 15 euroa pois kuukauden muista menoista sekään paljon? Monella semmoinen summa valahtaa sormien läpi ihan tuosta noin vain. Ehkä siitä suuremmasta potista olisi kuitenkin enemmän iloa kuin 15 eurosta kuukaudessa”, Mähkä kirjoittaa.

Rikastu rahastoilla – Näin aloitat ja onnistut -kirja on uudistettu painos Mähkän aiemmasta teoksesta Rahastokirja vasta-alkajille (ja niille, jotka haluavat päästä sijoittamisessa helpolla). Suurimmat muutokset uudessa teoksessa koskevat korkorahastoja. Edellä esiteltyjen aiheiden lisäksi kirjassa käsitellään muun muassa sitä, miten lapselle sijoitetaan ja kuinka rahastosäästöt saa riittämään pitkälle eläkepäiviin.

”Uskallan väittää, että kirjani luettuaan ymmärtää riittävästi rahastosijoittamisesta tehdäkseen sellaisia sijoituspäätöksiä, joiden kanssa pystyy elämään”, Mähkä lupaa.

Iso-Britannian hallituksen sisältä on tehty painava vaatimus ydinvoiman lisärakentamisen puolesta. Taustalla vaikuttavat sähköä huimat määrät syövät datakeskukset, The Register kertoo.

Hallituksen asettama ydinvoiman sääntelytyöryhmä väittää maanantaina 24. marraskuuta julkaisemassaan raportissa, että Iso-Britannia on tällä hetkellä maailman kallein alue rakentaa ydinvoimaa ja penää ”radikaalia uudelleenkäynnistystä” alalle.

Työryhmän mukaan liika sääntely on ajanut Britannian ydinvoimateollisuuden alhoon viimeisten vuosikymmenten aikana.

The Register taustoittaa, että maa tarvitsee paljon lisäenergiaa toteuttaakseen AI Opportunities Action Plan -ohjelmaansa. Kyseessä on hallituksen tammikuussa 2025 julkaisema strateginen ohjelma, jonka tavoitteena on nostaa Iso-Britannia maailman johtavien tekoälymaiden joukkoon.

Jo ennen ohjelman julkistamista maan kantaverkkoyhtiö National Gridistä varoitettiin, että datakeskusten sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan 500 prosenttia seuraavan vuosikymmenen aikana.

Monet datakeskukset valmistuvat tietysti huomattavasti mahdollisesti rakennettavia ydinvoimaloita aiemmin, The Register huomioi. Vastikään kerrottiin, että maa alkaa rakentaa ensimmäistä pientä modulaarista ydinvoimalaansa.

Voimala tuottaa sähköä kuitenkin vasta 2030-luvun puolessa välissä. Muun muassa tästä johtuen datakeskukset saanevat virtansa vielä pitkään uusiutumattoman kaasuenergian ja uusiutuvien tuuli- ja aurinkosähköenergian yhdistelmällä, The Register päättelee.

Verkkokauppa- ja pilvipalvelujätti Amazonin perustaja ja ex-toimitusjohtaja Jeff Bezos on ryhtynyt jälleen yrittäjäksi, kertoo The New York Times.

Hänen uusi yrityksensä toimii markkinatilanteen valossa vähemmän yllättäen tekoälyn alalla. Project Prometheus -nimellä tunnettu startup keskittyy sisäpiirilähteiden mukaan kehittämään tekoälyä insinöörien ja valmistavan teollisuuden käyttöön. Bezos luopui Amazonin toimitusjohtajan pestistä neljä vuotta sitten ja nosti tilalleen Andy Jassyn.

Bezosin yhtiökumppaniksi on NYT:n mukaan lähtenyt Vik Bajaj, joka on itsekin kuuluisa esimerkiksi Google-uransa ansiosta. Yhtiö on kerännyt lehden tietojen mukaan rahoitusta jo 6,2 miljardia dollaria.

NYT:n mukaan ei ole selvää, kuinka pitkään Bezos on ehtinyt pyörittää Project Prometheusta Bajajin kanssa. Tiedossa on kuitenkin, että se on rekrytoinut jo yli 100 työntekijää esimerkiksi Open AI:lta, Deepmindilta ja Metalta. Bezos ei ole myöskään paljastanut, missä päin maailmaa yhtiö sijaitsee tai miten sen kehittämä teknologia toimii.

Bezosilla on toinenkin kovaa liikevaihtoa pyörittävä yritys, avaruusyhtiö Blue Origin. Suoraksi kilpailijaksi Elon Muskin SpaceX:lle perustettu rakettifirma onnistui juuri viime viikolla laskeutumaan kantoraketillaan merellä kulkevalle proomulle eli samanlaisessa insinööritaidon näytteessä kuin SpaceX kymmenen vuotta sitten. Bezos ei kuitenkaan ole ollut Amazonin jälkeen toimitusjohtajana missään yrityksessä.

Tätä uutista kirjoitettaessa Bezos oli maailman 4. rikkain ihminen Elon Muskin, Larry Pagen ja Larry Ellisonin jälkeen.

Tänä vuonna tuuli- ja aurinkovoimaloista määrättiin kiinteistöveroa koko maassa yhteensä 55,5 miljoonaa euroa. Summa kasvoi lähes viidenneksellä viime vuodesta, kertoo Verohallinto.

Kovasta kasvusta huolimatta summa on edelleen vain 2,3 prosenttia koko maan kiinteistöverotuotosta. Suomessa on kuitenkin yksittäisiä kuntia, joille tuuli- ja aurinkovoimaloista on tullut merkittävä tulonlähde.

Voimaloiden osuus kunnan kiinteistöverosta on kavunnut yli 20 prosenttiin 35 kunnassa. Näistä kymmenessä osuus on jo puolet.

Lestijärvellä ja Pyhäjoella tuuli- ja aurinkovoimalat kerryttävät jo yli 70 prosenttia kunnan kiinteistöverotuotosta.

Voimalat myös kasvattavat kokonaisveropottia. Lestijärven kiinteistöverotulot kasvoivat vuonna 2025 peräti 98 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna. Kasvu johtui lähes kokonaisuudessaan tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöverojen kasvusta.

Yhteensä kiinteistöveroa kerättiin kunnille tänä vuonna noin 2,4 miljardia euroa. Kasvua oli viime vuoteen 0,2 prosenttia. Edellisen kerran kiinteistövero on kasvanut tätä hitaammin vuonna 1997.

Verokertymän hidasta kasvua selittää Verohallinnon ylitarkastajan Jenna Lempiäisen mukaan se, että kiinteistöveron perusteena olevat kiinteistöjen verotusarvot ovat pysytelleet edellisvuoden tasolla.

”Myös kiinteistöveroprosenttien kasvu jäi pieneksi. Aiempina vuosina joko verotusarvot tai veroprosentit ovat kasvaneet reippaammin”, Lempiäinen sanoo tiedotteessa.

Kiinteistöveron tuotto kasvoi koko maan keskiarvoa selvästi nopeammin Keski- sekä Etelä-Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaalla kiinteistöveron tuotto kasvoi 4,4 prosenttia ja Etelä- Pohjanmaalla 3,5 prosenttia.

Molemmissa maakunnissa kasvu selittyy tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöverojen kasvulla.

EU:n on puolustettava autoteollisuuttaan kiinalaista kilpailua vastaan. Myös vuoden 2035 polttomoottorikieltoa on arvioitava uudelleen.

Näin sanoo Stéphane Séjourné, komission varapuheenjohtaja, jonka vastuualueena on taloudellinen hyvinvointi ja teollisuusstrategia.

Séjourné varoittaa, että Euroopassa valmistettujen ja myytyjen autojen määrä laskee kymmenessä vuodessa 13 miljoonasta yhdeksään miljoonaan, jos mitään ei tehdä.

”Arvioiden mukaan vuonna 2035 eurooppalaisten (autojen) markkinaosuus laskisi nykyisestä 70 prosentista 55 prosenttiin. Komponenttien kohdalla luvut ovat vielä huonommat: niiden osuus laskisi 85 prosentista alle 50 prosenttiin.”

Séjourné väittää, että esimerkiksi Espanjassa ja Unkarissa on valmistajia, jotka kokoavat autoja kiinalaisista komponenteista kiinalaisella työvoimalla.

”Se ei ole hyväksyttävää”, komissaari sanoo.

Hän ei kuitenkaan italialaisen sanomalehden La Stampan haastattelussa nimeä niitä Euroopassa sijaitsevia autotehtaita, joiden työvoima tulisi Kiinasta.

Euroopassa tulisi myös harkita, voisiko harvinaisia maametalleja saada esimerkiksi Brasiliasta, Kanadasta tai Afrikan maista, jotta riippuvuus Kiinasta vähenisi.

Vähemmän naiiveja

Séjournén mielestä EU:n pitäisi myös saada vientiään nykyistä monipuolisemmaksi.

”Meidän on oltava vähemmän naiiveja. Olemme ainoa maanosa, jolla ei ole strategista ajattelua teollisuuspolitiikassa”, sanoo Séjourné.

Vuoden 2035 polttomoottorikieltoon hän toivoi joustavuutta. Autonvalmistajien mukaan pelkkiin sähköautoihin siirtyminen ei onnistu. EU:n odotetaankin harkitsevan kieltoa uudelleen vielä tämän vuoden loppuun mennessä.

Eurooppalaisten autonvalmistajien pitäisi myös etsiä maailmalta uusia markkinoita, ja yrityksiin vaikuttavaa byrokratiaa olisi vähennettävä.

Séjournén mukaan komissio aikoo ilmoittaa uudesta ja edullisesta pienten sähköautojen luokasta 10. päivänä joulukuuta. Niillä on tarkoitus vastata kiinalaisten autonvalmistajien kilpailuun ja saada markkinoille sähköautoja, joihin kuluttajilla on varaa.

Séjourné, 39, on toiminut aiemmin muun muassa Ranskan ulkoministerinä.