Pieni Suomi pelaa kvanttiteknologiassa jättien sarjassa. Kotimaisilta yrityksiltä odotetaan ratkaisuja, jotka voivat mullistaa sekä tietokoneet että lääketieteen. Osa niistä tähtää satojen miljoonien eurojen kokoluokkaan tulevina vuosina. Jutun taulukosta löydät 12 lupaavan yrityksen taloustiedot.
Juttu on julkaistu alun perin lokakuussa 2025. Julkaisemme sen nyt uudestaan.
Suomeen on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävä joukko uusia kvanttiteknologiaan erikoistuneita yrityksiä. Niitä yhdistää vahva kansainvälinen suuntautuminen: ratkaisuja on myyty ulkomaille alusta alkaen.
Lupaavista yrityksistä monet ovat vielä varhaisessa vaiheessa eikä niillä ole liikevaihtoa lainkaan tai sitä on vähän. Odotukset ovat silti korkealla: jos ne toteutuvat, Suomeen voi syntyä useita kymmenien tai satojen miljoonien eurojen liikevaihtoa tekeviä yhtiöitä.
Suomalaisista kvanttialan yrityksistä selvästi suurin on Bluefors, joka valmistaa ja kehittää kvanttitietokoneissa käytettäviä jäähdytysjärjestelmiä. Laitteet viilentävät kvanttitietokoneissa käytettäviä bittejä eli kubitteja lähes absoluuttisen nollapisteen lämpötilaan, mikä on edellytys kvanttilaskennan toimivuudelle.
Bluefors on alansa markkinajohtaja maailmanlaajuisesti. Sen asiakkaita ovat tutkimuslaitokset, teknologiajätit ja huippuyliopistot sekä kotimainen kvanttitietokonevalmistaja IQM.
Yhtiön kasvu on ollut poikkeuksellisen nopeaa, mutta vuonna 2024 tahti tasaantui ja liikevaihto kasvoi enää kaksi prosenttia. Aiemmin kasvu on tapahtunut kaksinumeroisin prosenttiluvuin. Liiketoiminta on silti hyvin kannattavaa: lähes 200 miljoonan euron liikevaihdosta 18 prosenttia kertyi voitoksi.
Blueforsin toimitusjohtaja Rob Blaauwgeers odottaa kasvun jatkuvan myös vuonna 2025. Hänen mukaansa 3–5 vuoden aikajänteellä kehitysvauhti riippuu kuitenkin koko kvanttialan etenemisestä, johon liittyy vielä epävarmuuksia. Yhtiö pyrkii vahvistamaan asemaansa myös lääketieteellisessä tekniikassa.
”Tällä hetkellä kasvua hidastavat markkinoihin heijastuva geopoliittinen epävarmuus sekä Yhdysvaltojen tullit”, Blaauwgeers sanoo.
Bluefors sai alkunsa jo vuonna 2008 ennen nykyistä kvanttibuumia. Yhtiön juuret ovat Teknillisen korkeakoulun eli nykyisen Aalto-yliopiston kylmälaboratoriossa.
Blaauwgers perusti yrityksen yhdessä toisen hollantilaisen fyysikon Pieter Vorselmanin kanssa. He ovat myöhemmin kertoneet, etteivät osanneet aavistaa kvanttitietokoneiden synnyttämää valtavaa kysyntää, joka on sittemmin tehnyt Blueforsista yhden alan avainyrityksistä maailmanlaajuisesti.
Juttu jatkuu taulukon jälkeen.
Kvanttitietokoneiden rakentaja
Myös toisen lupaavan kvanttiyrityksen, IQM Finlandin, juuret ovat Otaniemessä. Vuonna 2018 Aalto-yliopiston ja VTT:n tutkimuksesta syntynyt spinoff rakentaa kvanttitietokoneita.
Vaikka IQM:n liikevaihto oli vuonna 2024 vasta noin 17 miljoonaa euroa, odotukset ovat äärimmäisen korkealla. Syyskuun alussa yhtiö varmisti 275 miljoonan euron kasvurahoituksen, joka on yksi Suomen historian suurimmista ja samalla myös yksi koko kvanttialan merkittävimmistä rahoituskierroksista.
Yhtiön tavoitteena on rakentaa vuoteen 2030 mennessä vikasietoinen kvanttitietokone.
”Tavoitteen saavuttamiseksi tarkoituksenamme on skaalata systeemimme tuhannesta kubitista miljoonaan virhekorjatun kubitin järjestelmään”, toimitusjohtaja Mikko Välimäki kertoo.
Käytännössä tämä tarkoittaisi aidosti luotettavaa ja käytännön sovelluksiin soveltuvaa kvanttitietokonetta.
IQM erottuu kilpailijoista toimittamalla fyysisiä kvanttitietokoneita suoraan asiakkaille, kun moni muu tarjoaa vain pääsyn koneisiinsa pilvipalvelun kautta. Espoossa sijaitsevassa laitoksessa suunnitellaan, valmistetaan ja kootaan kaikki yhtiön kvanttiprosessorit ja tietokoneet, joita on valmistettu yli 30 tähän mennessä. Valmistuskapasiteetti on noin 20 järjestelmää vuodessa.
Yhtiön asiakkaita ovat muun muassa VTT Suomessa, Leibniz Supercomputing Centre Saksassa, Cineca Italiassa ja Oak Ridge National Laboratory Yhdysvalloissa. Välimäen mukaan alan suurin kasvun este on globaali osaajapula.
Ohjelmisto kubittien hallintaan
Suomen vahva kvantti- ja ohjelmisto-osaajien verkosto houkutteli Otaniemeen myös alun perin brittiläisen Quantrol Oxin, joka päätti siirtää pääkonttorinsa Suomeen vuonna 2022. Taustalla vaikutti myös brexit, jonka jälkeen yhtiö halusi säilyttää pääsyn EU-markkinoille.
Quantrol Ox kehittää ohjelmistoa, joka automatisoi kubittien hallinnan ja vähentää laskentavirheitä.
”Kehittämämme ohjelmisto suorittaa mittauksia kvanttiprosessorin ominaisuuksien ja tilan hahmottamiseksi. Mittaustuloksia analysoimalla ohjelmisto tekee päätöksiä seuraavista mittauksista, ja useiden toisistaan riippuvien mittausten kautta se rakentaa tarkan kuvan kvanttiprosessorin tilasta ja operoinnissa tarvittavista parametreista”, yhtiön teknologiajohtaja Juha Seppä kertoo.
Markkinoilla ei tälle hetkellä ole hänen mukaansa muita vastaavia ohjelmistoja.
Kun myynti alkoi vuonna 2024, yhtiö keräsi 92 000 euroa liikevaihtoa. Vuodelle 2025 tavoitteena on miljoonan euron liikevaihto.
”Uskomme, että liikevaihto voi kasvaa yli 90 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä. On kuitenkin syytä mainita, että kvanttilaskenta on toimialana vasta alkuvaiheessa, eikä sen kehitysvauhtia ole helppo ennustaa”, Seppä sanoo.
Lasereita kubittien hallintaan
Tamperelainen Modulight perustettiin vuonna 2000 ja tunnetaan ennen kaikkea lääketieteellisistä lasereistaan, joilla hoidetaan muun muassa syöpää. Viime vuosina se on laajentanut kvanttialalle toimittamalla lasereita yhdysvaltalaisille kvanttiyhtiöille prototyyppien rakentamiseen.
Laservalon avulla kvanttibittiä voidaan manipuloida eri tavoin: esimerkiksi atomipohjaisiin kvanttitietokoneisiin luodaan superpositio. Laservalo ammutaan atomin tai ionin läpi ja saadaan muutettua näiden energiatilaa.
”Laserit ovat välttämättömiä, jotta näihin kvanttiteknologioihin pohjautuvia kvanttitietokoneita ja -sensoreita voidaan valmistaa”, Modulightin toimitusjohtaja Seppo Orsila kertoo.
Kvanttiteknologioissa tarvitaan useita kymmeniä erilaisia lasereita. Yhtiö pystyy hänen mukaansa valmistamaan kaikki tarvittavat aallonpituudet.
”Läheskään vastaavaa kyvykkyyttä ei tietääksemme ole kenelläkään muulla Euroopassa”, Orsila sanoo.
Kvanttialalla Modulightin asiakkaita ovat Yhdysvaltojen johtavat yritykset, joille se on toimittanut prototyyppejä. Asiakkaiden nimet eivät ole kuitenkaan julkisia. Modulight toimitti vuonna 2025 yhdelle asiakkaalle jatkoprototyypin, joka oli arvoltaan 800 000 euroa.
Kvanttiala on Orsilan mukaansa vielä monessa mielessä alkuvaiheessa.
”Suomen kannalta kiinnostavinta on se, että melkein kaikessa tarvitaan komponentteja, joissa suomalaiset yritykset ovat erittäin vahvoilla.”
Modulightin liikevaihto kasvoi viime vuonna 12 prosenttia, mutta yhtiön tulos oli 8,4 miljoonaa euroa tappiolla. Tavoitteena on palata kannattavaan kasvuun. Kvanttiteknologia tukee Orsilan mukaan tavoitetta, vaikka suurin potentiaali on edelleen syöpähoidoissa.
Simulaatioita pilvessä
Myös tamperelainen Quanscient kuuluu kvanttialan nouseviin nimiin. Yhtiö tarjoaa pilvipohjaista simulaatioalustaa, joka nopeuttaa suurten yritysten tuotekehitystä ja mahdollistaa tuhansien design-vaihtoehtojen rinnakkaisen tutkimisen.
Quanscient tutkii kvanttiteknologiaa monifysiikan algoritmien kiihdyttämiseen, joilla on potentiaali mahdollistaa kokonaan uudenlaiset simulaatiot, kuten esimerkiksi koko lentokoneen laajuinen, tarkka aerodynaaminen malli.
”Kvanttiteknologia tulee mahdollistamaan entistä monimutkaisemmat ja vaativammat simulointitehtävät”, Quanscientin toimitusjohtaja Juha Riippi sanoo.
Quanscientin asiakkaita ovat etenkin puolijohde- energia- ja elektroniikka-alan yritykset. Yhtiön liikevaihto oli noin 451 000 euroa vuonna 2024, mutta se odottaa sen kaksinkertaistuvan kuluvana vuonna.
”Suurimmat hidasteet ovat pitkät ostosyklit suurissa yrityksissä, tiukat integraatio- ja tietoturvavaatimukset sekä pääsy oikeiden päättäjien eteen. Markkinaa pitää myös kouluttaa uusiin pilvipalvelupohjaisiin työtapoihin ja kvanttiteknologian mahdollisuuksiin”, Riippi sanoo.
Kolmen vuoden sisällä tavoitteena on kymmenen miljoonan euron liikevaihto. Tämän jälkeen vauhti kiihtyy: kymmenen vuoden päästä tavoitteena on 200 miljoonaa euroa ja 200 työntekijää.
”Uskomme, että kvanttiteknologia tarjoaa silloin käytännön hyötyjä tietyissä tehtävissä ja on luonteva osa pilvipalveluja”, Riippi sanoo.
Suomi on hänen mukaansa jo nyt ja voi voi olla jatkossakin kvanttiteknologiakilpailussa kokoaan suurempi toimija.
”Kun tutkimus, startupit ja julkinen rahoitus pelaavat yhteen”, Riippi huomauttaa.
Lue myös:
