Uutiset ja blogit

Ford aikoo vähentää jopa tuhat työpaikkaa Kölnin-tehtaallaan Saksassa. Kölnissä kootaan merkin Explorer- ja Capri-sähköautoja.

”Sähköautojen kysyntä Euroopassa on edelleen selvästi alan ennusteita alhaisempi. Ford siirtyy siksi Kölnissä yhteen työvuoroon tammikuusta 2026 alkaen”, yhtiö tiedottaa.

Fordin mukaan se tarjoaa vapaaehtoisesti lähtevillä korvauksia, kertoo uutistoimisto Reuters.

Fordin irtisanomiset Saksassa eivät ilmeisesti jää tähän, sillä se on lopettamassa kokonaan Saarlouisissa sijaitsevan tehtaansa.

Ford investoi lähes kaksi miljardia euroa Kölnin-tuotantolaitoksen muuttamiseen sähköautotehtaaksi. Aiemmin tehtaalla tehtiin suosittua Fiesta-mallia.

Kölnissä valmistettavat Explorer ja Capri perustuvat molemmat Volkswagen-konsernin MEB-sähköautoalustaan. Samaan perustalle tehdään esimerkiksi VW ID.4.

Raumalainen Steerprop on valittu toimittamaan ruoripotkurit Saksan uuteen Polarstern II -tutkimusjäänmurtajaan, kerrotaan tiedotteessa.

Tutkimuslaitos Alfred Wegener -instituutti rakentaa uuden tutkimusjäänmurtajan vanhan, yli 40 vuotta palvelleen Polarstern-aluksen rinnalle tai sitä korvaamaan. Thyssenkrupp Marine Systems (TKMS) tulee rakentamaan aluksen, jonka on määrä valmistua vuonna 2030.

Murtaja kulkee jopa 1,8 metrin paksuisessa jäässä

Ruoripotkuri eli azimuth-potkuri eroaa perinteisestä kiinteästä potkurista, koska se on käännettävissä 360 astetta oman pystyakselinsa suhteen. Näin laiva ei tarvitse erillistä peräsintä ohjaamiseen.

Kaksi Steerpropin propulsiota asennetaan laivaan. Kyseessä on suurimmat koskaan rakennetut mekaaniset azimuth-potkurit. Kumpikin tuottaa 9 megawattia tehoa. Potkureiden halkaisija on 4,8 metriä.

Propulsio tuottaa määritelmän edellyttämän vakaan 3 solmun nopeuden monivuotisessa, jopa 1,8 metriä paksussa jäässä, jossa on 20 prosentin lumipeite.

Polarstern II rakennetaan toiseksi korkeimpaan jääluokitukseen (PC2).

Steerpropin ratkaisu valittiin luotettavuuden, hiljaisuuden ja ennakoivien huolto-ominaisuuksien takia.

Suomalaisyrityksellä on hyvä maine tämän tyyppisten alusten propulsioiden toimittajana. Steerpropin azimuth-potkurit on asennettu kolmasosaan maailman käytössä olevista jäänmurtajista, eikä yhtäkään merkittävää peruskorjausta ole tarvinnut tehdä yli 15 vuoteen.

Suomalaisfirmat edustettuina laajemminkin

Steerpropin ruoripotkureiden lisäksi suomalainen Aker Arktic toimittaa perinteisen kiinteän keskilinjaisen potkuri- ja akselistojärjestelmän saksalaiseen alukseen. Ruostumattomasta teräksestä valmistettavassa potkurissa on viisi lapaa, ja sen halkaisija on 5,4 metriä.

Kummankin propulsion voimanlähteenä toimii yhteensä neljä Wärtsilän W31 moottoria. Kaksi moottoreista on dual-fuel-moottoreita eli ne voivat käyttää dieselin lisäksi myös vihreää metanolia polttoaineenaan.

Alukseen asennetaan myös akkujärjestelmä, joka mahdollistaa jopa neljän tunnin toiminnan ilman generaattoreiden käyttöä.

Suomalainen suunnittelu- ja konsultointiyritys Elomatic sai Polarsternin suunnittelusopimuksen.

Suomalaisyritykset kehittävät joukolla uudenalaista miinanraivauksen tekniikkaa. Siinä ilmalaivat kuljettavat sensoreita, jotka havaitsevat maamiinoja.

Tavoitteena on moninkertaistaa raivaustahti ja parantaa raivaajien turvallisuutta kriisialueilla. Järjestelmän odotetaan jopa mullistavan miinanraivauksen globaalisti.

Ratkaisussa miehittämätön, vetykäyttöinen ilmalaiva toimii alustana useille antureille, kuten MIMO-SAR-tutkalle, hyperspektrikameralle ja lämpökameralle.

Ilmalaiva töissä 12 tuntia

Miehittämättömät ilmalaivat pysyvät ilmassa yhtäjaksoisesti jopa 12 tuntia ja kantavat useiden kilojen hyötykuorman. Droonien lentoaika vastaavalla kuormalla jää tavallisesti vain joihinkin kymmeniin minuutteihin.

Pitkä lentoaika mahdollistaa laajojen alueiden kartoittamisen kerralla ja tekee järjestelmästä huomattavasti tehokkaamman.

”Kun ilmalaivoja lennätetään useita kerrallaan, voidaan kartoittaa satojen neliökilometrien alueita yhdellä lennolla. Niiden kanssa tullaan pääsemään aivan eri mittaluokkaan kuin nykyisillä menetelmillä”, sanoo ilmalaivayhtiö Kelluun toimitusjohtaja Janne Hietala.

Antureiden tuottama tieto yhdistetään tekoälyn avulla yhdeksi kartoituskuvaksi. Sen avulla maamiinat voidaan havaita huomattavasti nykyistä tarkemmin.

Yhtiöt arvioivat, että tämä nopeuttaa raivausta, lisää luotettavuutta ja parantaa raivaajien turvallisuutta.

Useiden yhteishanke

Digital Demining -hanke on Business Finlandin yhteisinnovoinnin hanke, jota koordinoi Digital Defence Ecosystem. Siihen osallistuvat Patria, Nokia, Saab, Unikie, Kelluu ja VTT.

Kolmivuotisen, 7 miljoonan euron hankkeen on määrä valmistua jo keväällä 2027. Tavoitteena on rakentaa toimiva proof of concept -ratkaisu ja valmistella teknologia kansainvälistä kaupallistamista varten.

Viiden vuoden päästä liiketoimintaa voi olla vähintään 60 miljoonalla eurolla.

Monet organisaatiot rakentavat generatiivisia tekoälyhankkeita jännittävinä kokeiluina, jotka eivät koskaan saavuta tuotantovaihetta. Toisinaan tekoälyhankkeet vieläpä sijoitetaan yritysten erillisiin innovaatioyksiköihin.

Google Cloudin Pohjoismaiden teknologiajohtaja Ted Schönbeck toteaa, että tässä piilee yksi syy siihen, miksi tekoälyhankkeet eivät aina muutu tuottaviksi. Vaikka erillinen kokeilulaboratorio saattaa tuottaa mielenkiintoisia tuloksia, kokeilujen integroiminen liiketoimintaan voi olla hankalaa.

Schönbeck korostaa, että tehokkaampi lähestymistapa on integroida uudet teknologiat alusta alkaen organisaation luonnolliseksi osaksi.

“Mielestäni paras tapa on yrittää luoda niin sanottuja majakkaprojekteja. Etsit yrityksestäsi ongelman, joka on näkyvä mutta ei erityisen vaikea ratkaista. Ratkaiset sen tekoälyn avulla ja annat hankkeen näyttää suuntaa muille. Sitä kutsutaan majakaksi, koska sen vaikutus heijastuu läpi organisaation”, Schönbeck sanoo.

Asiakaspalvelu helppo kohde

Majakkaprojektien menestys vaatii johdolta sitoutumista ja kykyä arvioida hankkeiden vaikutuksia. Vaikka projektit olisivat pienimuotoisia, ne voivat silti tuottaa tuloksia, jos ne valitaan huolellisesti ja niistä viestitään viisaasti organisaation sisällä.

Generatiivinen tekoäly on Schönbeckin mukaan kehittymässä erottamattomaksi osaksi kaikkea liiketoimintaa. Alkuvaiheessa muutos etenee käytännönläheisten ja matalan kynnyksen sovellusten kautta.

”Asiakaspalvelu on mielestäni kaikkein helpoimmin saavutettava kohde. Tekoälyagenttien avulla voidaan muuttaa tapaa, jolla asiakkaat ovat vuorovaikutuksessa yrityksen kanssa.”

Potentiaalisia käyttökohteita löytyy asiakaspalvelun ohella myös ohjelmistokehityksestä. Markkinoinnin ja verkkokaupan puolella generatiivinen tekoäly tarjoaa nopeita ja helposti saavutettavia hyötyjä kuvien, videoiden ja tekstien tuottamisessa.

Kokeile, testaa ja arvioi

Nopeasti kehittyvä kenttä vaatii kuitenkin jatkuvaa oppimista. Schönbeck rohkaisee kokeilevaan kulttuuriin, jossa mallien mahdollisuuksia arvioidaan säännöllisesti. Testaamista ei kannata arastella, sillä teknologia kehittyy vauhdilla. Hetki sitten haasteellisiksi koetut käyttötapaukset voivat onnistua nyt hienosti.

Muutosta helpottaa osaltaan se, että vuorovaikutus generatiivisten mallien kanssa onnistuu perinteisiä tekoälyjärjestelmiä helpommin. Silti työntekijöiden osaamisen kehittämiseen kannattaa investoida.

”Parhaassa mahdollisessa maailmassa kaikille yrityksen työntekijöille annettaisiin koulutusta generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksista, jotta heistä tulisi liiketoiminnan kehittäjiä. Sillä ei ole väliä, ovatko he vastaanottovirkailijoita, kenttätyöntekijöitä vai työskentelevätkö he taloushallinnossa. Kun he oivaltavat, että jokin asia voitaisiin ratkaista fiksummin, silloin alkaa tapahtua.”

Lue seuraavaksi:

Teknologiayhtiö Elcogen on ottanut käyttöön ison tehdaslaajennuksen Virossa Tallinnan laidalla. Yhtiö valmistaa polttokenno- ja elektrolyyserikomponentteja vihreän vedyn ja päästöttömän sähkön tuotantoon.

Uusi laitos valmistaa korkean hyötysuhteen kiinteäoksidipolttokenno- (sofc) ja elektrolyysiteknologian (soec) komponentteja.

Tehdaslaajennus nostaa yhtiön tuotantokapasiteetin 10 megawatista 360 MW:iin. Näin yhtiöstä tulee Euroopan suurimpiin lukeutuva sofc- ja soec-komponenttien valmistaja.

Komponentit kuten kennot ja moduulit integroidaan kolmannen osapuolen järjestelmiin muun muassa hajautetun energian, teollisen varavoiman, vihreän vedyn tai sen jatkojalosteiden tuotantoa varten.

Ne liittyvät tavoitteisiin vähentää teollisuuden päästöjä ja kehittää vihreää vetyä.

Investointi maksoi 50 miljoonaa euroa. Hanke sai tukea Euroopan innovaatiorahastolta. Se on sitoutunut 25 miljoonan euron lisärahoitukseen tehtaan laajentamista varten.

Yhtiön tiedotteen mukaan uusi laitos vauhdittaa puhtaan energian tuotantoa, kun energiaturvallisuus, toimitusketjun vakaus ja nettonollasitoumukset muokkaavat yhä enemmän politiikkaa ja yksityisiä investointeja.

Yritys perustettiin vuonna 2001. Sillä on noin 150 työntekijää. Uuden laitoksen odotetaan tuovan työtä 300 ihmiselle lähialueella.

Yhtiö on rekisteröity Britanniaan. Sillä on t&k-keskus myös Suomessa Vantaalla.

Tekoälystä voi olla hyötyä julkishallinnossa, siitä ei ole epäilystä. Albaniassa sen käyttö on viety tavallistakin pidemmälle, sillä tekoäly hoitaa 2,4 miljoonan asukkaan maassa nyt ministerin tehtävää.

Uutistoimisto Reutersin mukaan tekoälyn nimi on Diella, mikä tarkoittaa albaniaksi aurinkoa. Se hoitaa pääministeri Edi Raman hallituksessa julkisten hankintojen ministeriötä.

Useimmissa tapauksissa tekoäly hoitamassa ministerin tehtävää olisi lähes varmasti huonompi ratkaisu kuin ihminen.

Albaniassa julkisten hankintojen ministeriöllä on kuitenkin ollut jo kauan korruption kannalta keskeinen asema. Ministeriön kautta kansainväliset rikollisjengit pesevät muun muassa huumeiden ja aseiden salakuljetuksella ansaittua rahaa.

Diellalla ei ole ihmisistä poiketen tarvetta rahalle ja vallalle. Reuters lainaa Edi Raman lausuntoa, että Diellan ansiosta Albanian julkiset hankinnat ovat nyt ”sataprosenttisen vapaita korruptiosta”.

Diella perustuu virtuaaliavustajaan, joka esiteltiin alkuvuonna albanialaisille verkkoportaali E-Albaniassa. Se näkyy käyttäjien ruuduilla nuorena naisena, jolla on päällään albanialainen perinneasu.

Itä-Euroopan tapahtumista uutisoinut Nexta-palvelu on julkaissut Diellasta kuvan X-palvelussa. Sen voi katsoa alta upotteesta tai tai tämän linkin kautta.

Reutersin mukaan Albanian hallitus ei ole täsmentänyt, kuinka paljon tai miten ihmiset valvovat Diellan toimintaa. Myös sen manipuloiminen voi olla mahdollinen riski.

Albanian mediassa ajatus Diellasta ministerinä on otettu vastaan ilolla. Soraääniäkin on silti kuulunut ainakin sosiaalisessa mediassa.

– Jopa Diella saadaan Albaniassa korruptoituneeksi, lainaa Reuters erään Facebook-käyttäjän mielipidettä asiasta.

Toisen käyttäjän mukaan ketkuilu jatkuu Albaniassa Diellasta huolimatta, ja tekoäly saa syyt niskoilleen.

Korruptio-ongelma on toistaiseksi torpannut Albanian haaveet Euroopan unionin jäsenyydestä. Rama aikoo tehdä Albaniasta EU-maan vuoteen 2030 mennessä, Reuters kertoo. Jää nähtäväksi, onnistuuko suunnitelma edes Diellan avulla.

Saksan valtion rautatieyhtiö Deuche Bahn (DB) on yhdessä suomalaisen Nokian kanssa ottanut käyttöön maailman ensimmäisen 5G-verkon, joka käyttää 1900 MHz:n taajuuskaistaa rautatiellä.

Taajuusalue 1900-1910 MHz on varattu Euroopassa tulevaisuuden junaliikenteelle. Käyttämällä yhteistä taajuusaluetta varmistetaan, että verkko toimii vaikka juna ylittäisi valtioiden välisen rajan.

Käyttöönotto tapahtui Saksan Erzgebirgessä sijaitsevalla rautateiden testausalueella.

”Tämän virstanpylväs mahdollistaa junien automatisoimisen sekä älykkäät ratkaisut kunnossapitoon, infrastruktuuriin ja asemille.”

Vanhasta järjestelmästä uuteen

Rautatiet käyttävät parhaillaan GSM-R-standardia (Global System for Mobile Communications for Railway), joka perustuu toisen sukupolven (2G) mobiiliverkkotekniikkaan 1990-luvulta.

Vanhasta standardista ollaan siirtymässä uuteen kansainväliseen FRMCS-standardiin (Future Railway Mobile Communication System).

GSM-R on suunnattu turvallisuusviestintään eli käytännössä puhe- ja hätäviestintään. Kyseessä on vanhentunut tekniikka, joka ei mahdollista uusia tarpeita kuten reaaliaikaista videota ja automaattista ohjaamista.

Euroopassa GSM-R poistuu käytöstä noin vuosina 2030–2035, kun GSM-teknologia vanhenee. Suomessa FRMCS otetaan käyttöön Digirata-hankeen yhteydessä.

Korvaava FRMCS perustuu 5G-verkkotekniikkaan ja on suunniteltu yhteensopivaksi myös tulevien sukupolvien mobiiliverkkoteknologioiden kuten 6G:n kanssa.

Uuden järjestelmän tarkoitus on mahdollistaa suurten datamäärien vastaanottaminen, lähettäminen ja käyttö. Erilaiset IoT-sovellukset, älykäs huolto ja autonominen ajaminen vaativat paljon reaaliaikaista video-, sensori- ja muuta dataa.

FRMCS voidaan yhdistää muihin verkkoihin, kuten wifiin, julkisiin 5G-mobiiliverkkoihin tai jopa satelliittiverkkoihin.

Oleellinen ominaisuus on myös verkon jakaminen (network slicing), mikä mahdollistaa tietyn osan varaamisen esimerkiksi junan ohjaukselle ja toisen matkustajien wifille.

Aiheesta uutisoi muun muassa Interesting Engineering.