Uutiset ja blogit

Ikkunoita ja ovia valmistavassa Kaskipuussa esimiestehtävissä työskennelleet kaksi henkilöä on tuomittu maaliskuussa sakkorangaistuksiin työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Lisäksi yhtiölle määrättiin 15 000 euron yhteisösakko. Asiasta tiedotti Keski-Suomen käräjäoikeuden ratkaisun pohjalta Aluehallintovirasto.

Kaskipuussa oli syytteen mukaan käytetty profiilihöylää, jonka turvakytkimet oli ohitettu ja suojaovet pidetty avoinna. Myös työturvallisuuden valvonta, epäkohtiin puuttuminen ja työntekijöiden perehdyttäminen olivat olleet puutteellisia.

Tuotannon työntekijät tiesivät koneen turvallisuuspuutteista ja olivat varoittaneet uusia työntekijöitä, ettei koneen puhdistusta saa tehdä sen käydessä. Yksi työntekijä oli kuitenkin toiminut ohjeiden vastaisesti ja loukkaantunut.

Vastaajat olivat oikeudessa vedonneet siihen, etteivät he tienneet turvakytkinten ohituksesta. Heidän mukaansa ohituksen olivat tehneet koneen toimittajan asentajat. Lisäksi he olivat vedonneet siihen, että kone oli ostettaessa ollut CE-merkitty, minkä olisi heidän näkemyksensä mukaan pitänyt osoittaa koneen olevan turvallinen. Heidän mukaansa työsuojelusta oli huolehdittu yhtiössä hyvin.

Käräjäoikeuden mukaan höyläkone ei täyttänyt työturvallisuusmääräyksiä. Oikeus katsoi vastaajien syyllistyneen työturvallisuusrikokseen sekä vammantuottamukseen. Toinen henkilöistä tuomittiin 40 päiväsakon ja toinen 25 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen. Yhteisösakon suuruutta harkitessaan oikeus otti huomioon turvallisuuspuutteiden pitkäkestoisuuden, sillä ongelmat olivat jatkuneet jo vuodesta 2016 lähtien.

Aluehallintovirasto korostaa tiedotteessaan, ettei koneiden turvalaitteita saa ohittaa tai poistaa. Mikäli näin kuitenkin tehdään, kone tulee varustaa muulla, vähintään samantasoisella turvalaitteella.

Euroopan avaruusjärjestön (Esa:n) Porba-3-missio on onnistunut äärimmäisen kunnianhimoisessa tehtävässään. Kaksi satelliittia, Coronagraph ja Occulter, lensivät 150 metrin etäisyydellä toisistaan täydellisessä muodostelmassa ja onnistuivat luomaan keinotekoisen auringonpimennyksen.

Auringonpimennykset tarjoavat tutkijoille lyhyen aikaikkunan tutkia Auringon koronaa, eli tähtemme ulompaa kaasukehää. Auringon kirkkaan valon häikäisyn takia koronaa ei tavallisesti näe, mikä vaikeuttaa sen tutkimista.

Manööverin aikana Occulter (”peittää” ranskaksi) peitti Aurinkoa ja heitti viiden senttimetrin varjon Coronagraph-satelliitissa sijaitsevaan optiseen instrumenttiin. Näin Coronagraph pystyi kuvaamaan Auringon koronaa.

”Odotan innolla instrumentin kalibroinnin valmistumista ja ensimmäistä prosessoitua kuvaa Auringon koronasta", Damien Galano, Proba-3-mission projektipäällikkö, sanoo tiedotteessa.

Katso videolta miten satelliitit lentävät muodostelmassa:

Keinotekoisten auringonpimennysten tuottaminen kiertoradalla

Idea ei ole uusi. Amerikkalaisten lieriömäinen Apollo-kapseli yritti tehdä saman Neuvostoliiton Sojuz-avaruusalukselle Apollo-Sojuz-testiprojektin aikana vuonna 1975. Tulokset olivat pettymys, koska avaruusalusta ympäröivät potkurikaasut sirottivat valoa.

Proba-3:n tavoitteena on tuottaa näitä keinotekoisia pimennyksiä rutiininomaisesti. Yksittäinen pimennys voi kestää jopa kuusi tuntia kerrallaan.

Kaksi avaruusalusta toimivat yhdessä ikään kuin ne olisivat yksi valtava 150 metriä pitkä instrumentti.

Tämän saavuttaminen on kuitenkin teknisesti äärimmäisen haastavaa. Pieninkin linjausvirhe aiheuttaa sen, ettei auringonpimennystä synny, joten käytännössä alusten on lennettävä millimetrin tarkkuudella.

Vaadittava tarkkuus saavutetaan yhdistämällä asteittain tarkempia paikannustekniikoita. Näitä ovat radiopohjaiset satelliittien väliset linkit, näkyvän valon kamerat, jotka kohdistuvat vilkkuviin ledeihin ja lopuksi avaruusalusten välillä heijastuva lasersäde.

Proba-3 satelliitit ovat pieniä. Coronagraph painaa vain 340 kiloa ja Occulter 200 kiloa. Satelliitit kiertävät elliptistä kiertorataa, jonka kaukaisin piste (apogeum) on 60 530 kilometrin korkeudessa ja lähin piste (perigeum) 600 kilometrin korkeudessa. Kiertoaika on 19 tuntia ja 36 minuuttia.

”Tarkassa muodostelmassa lennetään, kun avaruusalukset ovat yli 50 000 kilometrin korkeudessa Maan yläpuolella”, kertoo mission järjestelmäinsinööri Raphael Rougeot tiedotteessa.

Silloin Maan vetovoima on niin pieni, että muodostelman ylläpitämiseen tarvitaan vain hyvin vähän polttoainetta. Lähempänä Maata muodostelma rikkoutuu ja se on muodostettava uudelleen seuraavan kiertoradan aikana toistuvassa syklissä.

Satelliittipari lentää avaruudessa jopa 36 600 km/h nopeudella Maan suhteen. Maksimivauhti saavutetaan radan alimmassa pisteessä. Radan kaukaisimmassa kohdassa satelliittien vauhti on 3 800 kilometriä tunnissa.

Auringonpimennykset ja korona

Auringonpimennykset johtuvat merkittävästä kosmisesta sattumasta: Aurinko on 400 kertaa suurempi kuin Maan Kuu, mutta se on myös tarkalleen 400 kertaa kauempana.

Tämä tarkoittaa, että kun Aurinko ja Kuu ovat täsmälleen kohdakkain avaruudessa, Kuu peittää Auringon valon paljastaen koronan, joka ulottuu miljoonien kilometrien päähän tähdestä.

Korona on kiinnostava alue sekä tieteellisesti että käytännöllisesti. Korona on miljoona astetta lämpimämpi kuin itse Auringon pinta. Tämä kaasualue synnyttää niin kutsuttuja aurinkotuulia, aurinkomyrskyjä sekä avaruussäätä, jotka voivat haitata kiertoradalla olevia satelliitteja sekä maanpäällisiä sähkö- ja viestintäverkkoja.

Keinotekoisia auringonpimennyksiä on yritetty tehdä myös maasta käsin teleskoopeille, mutta toimivuutta estää valon diffraktio-ilmiö.

Lue lisää:

EPV Energia suunnittelee CO₂-akkuteknologiaan perustuvan energiavaraston rakentamista Laihialle. Suunniteltu energiavaraston varastointikapasiteetti olisi jopa 1 600 megawattituntia ja se koostuisi kokonaisuudessaan kahdeksasta yksiköstä.

Energiavarasto olisi ensimmäinen laatuaan Suomessa. Samaan teknologiaan perustuvia akkuja tuottaa myös italialainen Energy Dome -niminen yritys, joka asensi ensimmäisen laitoksensa Sardiiniaan vuonna 2022.

Ylen mukaan laitoksen investointipäätös on odotettavissa kesällä 2025 ja ensimmäiset yksiköt olisivat toiminnassa parin vuoden päästä.

CO₂-akkuteknologiaan perustuva energiavarasto

Laitoksessa energiaa varastoidaan hiilidioksidin olomuotomuutoksen avulla.

Energiaa varastoidaan nesteyttämällä hiilidioksidia ja kun sen annetaan höyrystyä takaisin kaasuksi, vapautuu energiaa. Höyrystymiseen ei vaadita ulkopuolista lämmönlähdettä koska lämpö varastoidaan nesteyttämisen yhteydessä.

Energiavarasto on tarkoitus kytkeä kantaverkkoon, jotta sillä voidaan tasapainottaa sähkön saatavuutta. Liitäntä tehdään Seinäjoen sähköasemalle 31,9 km pitkällä 110 kV:n ilmajohdolla.

CO₂-menetelmällä saavutetaan suurempi varastointikapasiteetti ja pidemmäksi aikaa kuin perinteisillä akkuvarastoilla.

Uusi energiavarasto pystyy muuttamaan uusiutuvan energian tuottaman induktiivisen sähköenergian inertiaa sisältäväksi sähköenergiaksi. Näin voidaan parantaa sähköjärjestelmän kykyä vastustaa taajuusmuutoksia.

Lue Tekniikka&Talouden juttu, missä kerrotaan sähköverkon inertiasta:

Lue lisää:

Ilmavoimat jatkaa Hornet-esityslentotoimintaa viime keskiviikkoisen turman jälkeen. Tiedotteen mukaan Boeing F/A-18 Hornet esiintyy seuraavan kerran Satakunnan lennoston Sotilasilmailusta ammatti -tapahtumassa Pirkkalassa keskiviikkona 14.5.2025.

Ilmavoimien F/A-18C Hornet -hävittäjä joutui lento-onnettomuuteen Rovaniemellä 7.5.2025. Lentotehtävä oli esityslentoharjoitus, jossa lentäjä harjoittelee Hornet-esityslentoon kuuluvia taitolentoliikkeitä.

Ilmavoimien mukaan onnettomuutta tutkii seitsenhenkinen moniammatillinen onnettomuustutkintaryhmä, joka koostuu sotilasilmailun useiden eri toimialojen ammattilaisista.

Turman syyt selviävät tutkinnan valmistuttua. Tutkinta voi kestää useita kuukausia.

Tutkinnassa tässä vaiheessa selvinneiden tietojen perusteella vuoden 2025 Hornet-esityslentosarjan sisältö on tarkastettu ja turvamarginaaleja on korostettu.

Ilmavoimien vuoden 2025 F/A-18 Hornet -pääesityslentäjän sijaiseksi on nimetty kapteeni Petteri Kairinen ja varaesityslentäjänä jatkaa kapteeni Ville Tuomainen.

Kairinen toimi viime vuoden Hornet-pääesityslentäjänä ja hän lentää omat esityslentonsa vuoden 2024 sarjallaan.

Ilmavoimien mukaan esityslentotoiminnan riskienhallinta on suunnitelmallista. Esityslentosarjat suunnitellaan huolellisesti ja harjoitellaan simulaattorissa ennen ilmassa tapahtuvaa harjoittelua.

Liikkeet perustuvat koneen hyväksyttyihin suoritusarvoihin ja lentotekniikoihin. Yleisötapahtumissa toteutettaville lennoille asetetaan valvoja ja säärajat, minkä lisäksi paikan päällä seurataan sää- ja lintutilannetta.

Lue myös:

Tietotekniikkajätti Microsoft on laajentanut sopimustaan ruotsalaisen energiayhtiö Stockholm Exergin kanssa koskien pysyvää hiilidioksidin poistoa. Uuden laajennuksen myötä Microsoft ostaa yhteensä 5,08 miljoonaa tonnia hiilidioksidin poistoa kymmenen vuoden aikana, kirjoittaa teknologiasivusto The Register.

Kyseessä on yritysten mukaan maailman suurin hiilidioksidin poistamista koskeva sopimus tähän mennessä.

Yritysten mukaan kyseessä on maailman suurin yksittäinen sopimus pysyvästä hiilidioksidin poistamisesta. Vuosittain tullaan poistamaan 500 000 tonnia hiilidioksidia. Sopimus täydentää vuonna 2024 solmittua sopimusta, joka kattoi 3,3 miljoonan tonnin poistamisen.

Stockholm Exergi rakentaa parhaillaan hiilidioksidin poistolaitosta Värtahamnenin satama-alueelle Tukholmaan. Laitos erottaa hiilidioksidin biomassaa polttavan voimalan savukaasuista ennen kuin se pääsee ilmakehään, kertoi ruotsalaislehti NyTeknik huhtikuussa.

Talteen otettu hiilidioksidi muunnetaan nestemäiseksi ja kuljetetaan erikoisaluksilla Norjaan, jossa se varastoidaan pysyvästi 2,6 kilometrin syvyyteen Pohjanmeren merenpohjan alle, noin 100 kilometrin päähän Bergenistä.

Uusiutuvan biomassan polttamista energiaksi ei lasketa fossiiliseksi päästöksi päästökaupassa, koska sen palaessa vapautuu saman verran hiilidioksidia kuin se on kasvaessaan sitonut.

Koska voimalan piipusta kuitenkin tulee tavallisesti hiilidioksidia, sen talteenotto ja varastointi estää sen palaamisen ilmakehään. Näin syntyy niin sanottu negatiivinen päästö: ilmakehästä poistuu enemmän hiilidioksidia kuin sinne lisätään. Näitä negatiivisten päästöjen hyvityksiä Stockholm Exergi voi myydä yrityksille, jotka haluavat kompensoida omia päästöjään.

Teknologiaa kutsutaan nimellä beccs (bioenergy with carbon capture and storage). Siinä hiilidioksidi otetaan talteen bioenergiantuotannon yhteydessä ja varastoidaan pysyvästi.

Talteenotossa hyödynnetään kemiallista prosessia, jossa biovoimalassa syntyvä hiilidioksidi ja vesi reagoivat paineistetun ja lämmitetyn kaliumkarbonaatin kanssa muodostaen kaliumbikarbonaattia. Kun painetta lasketaan ja lämpötilaa nostetaan, aine palautuu kaliumkarbonaatiksi ja hiilidioksidi vapautuu kaasumaisessa muodossa, jolloin se voidaan kerätä talteen.

Beccs-laitoksen rakennustyöt ovat käynnissä, ja sen odotetaan valmistuvan viimeistään tammikuussa 2028. Rakennuspaikka Värtahamnenin satama on tuttu myös monille suomalaisille, sillä Tallink Siljan alukset saapuvat sinne.

Britannian puolustusministeriö paljastaa yksityiskohtia ilmatorjuntajärjestelmästä, joka kehitettiin nopeasti vuonna 2022 ja toimitettiin vaivihkaa Ukrainaan.

Järjestelmä kulkee nimellä Raven.

”Pääsimme konseptista kyvykkyyden toimittamiseen kolmessa kuukaudessa”, kertoo eversti Olly Todd videolla.

Ravenin alustana toimii HMT 600. Se on 6x6-maastojoneuvo, joka on konvertoitu kuljettamaan kahta MBDA:n AIM-132 Asraam -ilmataisteluohjusta.

Asraam on 2,9 metriä pitkä ja 88 kg painava infrapunaohjus, jonka kantamaksi ilmoitetaan maksimissaan ”yli 25 km”. Maasta ammuttuna se on todennäköisesti pienempi.

Järjestelmän ohjukset ovat Kuninkaallisten ilmavoimien käytöstään jo poistamia aseita, jotka olisi muuten tuhottu.

Nyt ne on integroitu ajoneuvoon laukaisualustalla, johon on hyödynnetty käytöstä poistettujen BAE Hawk-, SEPECAT Jaguar- ja Panavia Tornado -harjoitus- ja taistelukoneiden ripustimia.

Lopputuloksena on nopeasti ja edullisesti kehitetty liikkuva ilmatorjunta-alusta, jonka ohjuksia voidaan operoida joko ajoneuvon hytistä tai tarvittaessa jopa 50 metrin etäisyydellä ajoneuvosta.

Raven-järjestelmiä lähetettiin Ukrainaan yhteensä kahdeksan kappaletta vuonna 2022. Eversti Toddin mukaan laitteistolla on ammuttu yli 400 ohjusta, ja sen tehokkuus on yli 70 prosenttia.

”Se on ollut erittäin tehokas risteilyohjuksia ja droneja vastaan, mutta järjestelmää voidaan käyttää myös lentokoneita ja helikoptereita torjuttaessa.”

Nyt Britannia on lähettämässä viisi uutta Raven-yksikköä Ukrainaan.

”Ukrainalaiset pitävät järjestelmästä, koska se on tehokas ja tärkeä osa heidän ilmatorjuntaverkostoaan.”

Lue myös:

Merituulipuistojen kasvaessa uusi ilmiö on herättänyt huomiota. Tietyissä olosuhteissa tuulipuistot voivat ”varastaa” tuulta toisiltaan.

Aiheesta uutisoi muun muassa Recharge News ja BBC.

”Tuulivoimalat tuottavat energiaa ottamalla sitä talteen ilmasta. Tämä hidastaa tuulen nopeutta”, kertoo Peter Baas BBC:lle. Hän on tutkija Whifflessä, hollantilaisessa yrityksessä, joka on erikoistunut uusiutuvaan energiaan ja sääennusteisiin.

Näin jokaisen turbiinin takana tuuli on hitaampaa ja turbulentimpaa kuin sen edessä. Sama pätee myös koko tuulipuistoon. Ilmiötä kutsutaan englanniksi nimellä ”wake effect”, sen voisi suomentaa ”vanailmiöksi”.

Ilmiötä voisi verrata kilpapurjehduksesta tunnettuun ”peittotaktiikkaan”, jossa tuulenpuoleinen vene estää (peittää) kilpakumppaneitaan saamasta suoraa tuulta. Tuulipuistojen tapauksessa peittäminen on oletettavasti tahatonta.

Tuulen varastaminen

Puhekielessä tuulipuistoja piinaava ilmiö tunnetaan tuulivarkautena. Termi voi kuitenkin olla harhaanjohtava sillä kukaan ei omista tuulta, joten sitä ei periaatteessa voi varastaakaan.

Tyypillisesti tuulipuiston taakse ilmestyvä hitaamman tuulen vana on kymmeniä kilometrejä pitkä. Todella tiheä ja suuri tuulipuisto voi pahimmillaan aiheuttaa yli sata kilometriä pitkän vanan.

Tutkimusten mukaan suojanpuolella olevan puiston energian tuotanto voi laskea jopa yli kymmenen prosenttia.

Vaikka tuulivarkaus on tunnettu ongelmana pitkään, on se vasta viime aikoina muuttunut merkittäväksi. Esimerkiksi britannialaisten tuulivoimapuistojen kehittäjien välillä on meneillään useita kiistoja väitetystä tuulivoiman varastamisesta.

Kiistat liittyvät osittain siihen, ettei ilmiön vaikutuksia tunneta tarkasti. Kun tuulipuistoja on kaksi, on hyvin yksinkertaista arvioida, että tuulipuisto A vaikuttaa näin paljon tuulipuisto B:hen ja päinvastoin. Mutta jos tuulipuistoja on vaikka kuusi on vuorovaikutusta paljon vaikeampi arvioida.

Tuulipuistojen yleistyessä ja turbiinikokojen kasvaessa luonnollisesti myös tuulivarkausilmiön vaikutukset pahenevat.

Tuulipuistoinvestointeja suunnitellessa arvioidaan niiden odotettua tuotantoa hyvin tarkasti. Pienetkin tuotantohäviöt voivat johtaa investoinnin kannattamattomuuteen.

Lue lisää: