Uutiset ja blogit

Euroopan komissio on ilmoittanut, että se on “pysäyttänyt kellon” tutkimuksessaan, joka liittyy UPM:n ja Sappin yhteisyritykseen. Asiasta kertoo metsäalaa seuraava Fastmarkets.

”Määräaika fuusiotutkimuksissa voidaan keskeyttää, jos osapuolet eivät toimita ajoissa tärkeää tietoa, jonka komissio on pyytänyt heiltä kilpailuvaikutusten arviointia varten määräajassa”, komission tiedottaja kertoo Fastmarketsille.

Komission mukaan määräaika käynnistetään uudelleen, kun osapuolet ovat toimittaneet tarvittavat tiedot, ja määräaikaa mukautetaan vastaavasti.

Alkuperäinen määräaika oli asetettu 26. lokakuuta.

”Sappi jatkaa yhdessä UPM:n kanssa rakentavaa ja läpinäkyvää yhteistyötä asiaankuuluvien sääntelyviranomaisten kanssa osana ehdotetun yhteisyrityksen meneillään olevaa tarkastusprosessia”, sanoo Sappin tiedottaja Fastmarketsille.

Yhtiön mukaan lisätietojen pyytäminen ja tarkastusaikataulun mukauttaminen ovat tavanomaisia monimutkaisissa fuusionvalvontamenettelyissä.

Markkinoilla on spekuloitu, että UPM:n ja Sappin paperipuolen fuusio voisi vähentää kilpailua aikakauslehtipaperimarkkinoilla, erityisesti päällystetyissä mekaanisissa laaduissa sekä päällystetyissä puuvapaissa (cwf) laaduissa.

Paperialan jättiläinen

UPM ja Sappi kertoivat toukokuun lopussa allekirjoittaneensa lopullisen sopimuksen graafisten paperien yhteisyrityksen perustamisesta. Osapuolet ovat varmistaneet yhteisyritykselle rahoitusjärjestelyn.

Osapuolet allekirjoittivat ei-sitovan aiesopimuksen 4.12.2025.

Yhteisyritys kattaisi koko UPM Communication Papers -liiketoiminnan sekä Sapin Euroopan graafisten paperien liiketoiminnan. UPM ja Sappi omistaisivat yhteisyrityksen 50:50-suhteessa.

Sopimuksen mukaan UPM- ja Sappi-yhtiöt sijoittavat paperiliiketoimintansa ja omaisuuseränsä yhteisyritykseen, jonka yritysarvo on 1 420 miljoonaa euroa.

UPM Communication Papers -liiketoiminta on arvostettu 1 100 miljoonaan euroon. Sappin Euroopan liiketoiminta on arvostettu 320 miljoonaan euroon (yritysarvo).

UPM saa kaupan toteutuessa vastineeksi siirtyvistä omaisuuseristä 475 miljoonan euron käteismaksun, 88 miljoonan euron saamisen etuoikeutetusta osakaslainasta, 10 miljoonan euron saamisen toisesta osakaslainasta sekä 50 prosentin omistusosuuden yhteisyrityksessä, joka vastaa kirjanpitoarvoltaan 167 miljoonaa euroa.

Osana siirtyvän liiketoiminnan kokonaisuutta 411 miljoonan euron nettomääräiset eläkevastuut ja muut velat siirtyvät yhteisyritykselle UPM:ltä.

Sappi saa 90 miljoonan euron käteismaksun, 10 miljoonan euron saamisen osakaslainasta sekä 50 prosentin omistusosuuden yhteisyrityksestä, joka vastaa kirjanpitoarvoltaan 167 miljoonaa euroa.

Järjestely vaatii yrityskauppavalvontaa koskevan hyväksynnän Euroopan komissiolta sekä eräiden muiden maiden, kuten Yhdysvaltojen ja Kiinan, viranomaisilta.

Poliittisena aktivistina ja presidentti Vladimir Putinin kovasanaisena arvostelijana tunnetuksi tullut suursijoittaja Bill Browder arvioi Venäjän olevan merkittävässä käännekohdassa.

Browderin mukaan tilanne ei enää ole Putinin hallinnassa ja Venäjän presidentti on siksi nyt ”todella peloissaan”.

”Olen viettänyt 26 viime vuotta tutkimalla Vladimir Putinia, ja tänä aikana olen oppinut ennen muuta yhden asian: aina kun hän on vaikeuksissa kotona, hän aloittaa sodan ulkomailla. Se on toiminut joka kerta. Se ei toimi nyt, ja peloissaan oleva Putin on paljon vaarallisempi kuin itsevarma”, hän kirjoittaa italialaisen Bocconi-yliopiston julkaisemassa analyysissä.

Browder arvioi Putinin pelanneen kovaa uhkapeliä aloittamalla hyökkäyssodan Ukrainassa. Ongelma on se, että tämä sota tuli paljon lähemmäs tavallisia venäläisiä kuin aikaisemmat Putinin sodat. Juuri tästä syystä Kreml kutsuu hyökkäyssotaa Ukrainassa ”erikoisoperaatioksi”.

Lisäksi sodan hinta on Browderin mukaan ollut ”huikea”.

”Länsimaiset tiedustelupalvelut ja ajatushautomot arvioivat venäläisten uhrien, kuolleiden ja haavoittuneiden, kokonaismääräksi 1,2–1,5 miljoonaa miestä. Ukraina tappaa venäläisiä sotilaita nopeammin kuin Venäjä voi korvata heidät. Ja Kremliltä ovat loppumassa rahat palkkasotureiden ja sopimussotilaiden palkkaamiseen”, hän kuvailee.

Samaan aikaan Ukraina on hänen mukaansa tehnyt sodasta Venäjällä hyvin konkreettista iskemällä öljynjalostamoihin ja vientiterminaaleihin, sotilastukikohtiin ja moskovalaisiin kohteisiin.

Itseään Putinin ”ykkösviholliseksi” kuvailevan Browderin mukaan toukokuun alun voitonpäivän paraatissa näkyi selvästi, kuinka järkyttynyt Venäjän presidentti oli.

”Nurkkaan ajetun miehen merkkejä on kaikkialla. Putin viettää suuren osan ajastaan​​ bunkkerissa, kauhuissaan mahdollisuudesta joutua ukrainalaisen droonin murhaamaksi.”

Browder korostaa, että Venäjän presidentti on ilmiselvästi peloissaan, ja siksi juuri nyt ei ole oikea aika painostaa Putinia tai Ukrainaa rauhansopimukseen. Sen sijaan hän sanoo, että länsimaiden pitää nyt auttaa Ukrainaa tekemään Putinista entistäkin pelokkaamman ja eristäytyneemmän.

Olemme viimeisten vuosien aikana tottuneet siihen, että jos kääntää katseensa pariksi sekunniksi muualle, on markkinoille ilmestynyt uusi kiinalainen automerkki. Kaikki uudet tulokkaat eivät kuitenkaan ole Kiinasta, eivätkä ihan uusiakaan.

Ukrainalaislähtöinen Torsus on nimittäin iskemässä jalkaansa markkinoille, joissa ei valtavasti ole tarjontaa tällä hetkellä: se pyrkii rakentamaan huonoimpiin mahdollisiin olosuhteisiin sopivia kevyitä maastokuorma-autoja.

Torsus on Pulsar Expo -yhtiön brändi, jonka perustivat ukrainalaiset Vakhtang Dzhukashvili ja Yuliya Khomych. Vaikka yrityksen pääkonttori sijaitsee Tšekissä ja tuotanto Slovakiassa, sen tausta ja perustajien alkuperä ovat Ukrainassa.

Merkin tuorein uutuus on jämerän pelottavasti nimetty Terrastorm 4x4 HD. Merkki on testannut tätä lähinnä ison Cargo-luokan pakettiauton kokoista nelivetoetenijää Tšekissä sijaitsevassa VTÚ:n sotilasteknisessä instituutissa tavoilla, jotka kertovat siitä, mihin auto on pohjimmiltaan tarkoitettu.

Auton kokonaismassa on tehtaan tiedotteen mukaan 5,5 tonnia, ja se on valmistajansa mukaan tarkoitettu ”puhtaasti raskaaksi alustaversioratkaisuksi ammattikäyttöön, jossa tavanomaisten pakettiautojen ja kevyiden nelivetojen kantavuus, runkorakenne tai maastokelpoisuus loppuvat kesken”.

Astetta ankarampi koeajo

Tarkasti 90 päivää kestänyt testijakso sisälsi 15 000 kilometriä ajoa täyteen 5,5 tonnin kokonaismassaan kuormattuna, eikä tuo ajo ollut siis siistikuntoisilla asvalttiteillä tapahtunutta.

Tehtaan tiedotteen mukaan testisyklin rasituskertoimen kerrotaan vastaavan 45 000–60 000 kilometrin tavanomaista maantiekäyttöä.

Muutenkin testit vaikuttivat yhtä aikaa sekä kiinnostavilta että melkoisen hurjilta. Kahlaustesteissä ajoneuvolla ajettiin nimittäin toistuvasti 800 mm syvissä vesiesteissä.

Testit tehtiin sekä liikkeessä että paikallaan pysäytettynä, millä varmistettiin valmistajan oman snorkkelijärjestelmän toimivuus sekä voimansiirron ja akseleiden huohottimien tiiviys nopeasti virtaavassa vedessä.

Maasto- ja dynaamisissa kokeissa alustaa rasitettiin keinotekoisilla hypyillä rakenteellisen lujuuden selvittämiseksi, ja voimansiirtoa sekä lukkoja testattiin syvissä kuopissa ja ristiriipuntatilanteissa.

Sotilaskäyttöön?

Torsus on aiemminkin ollut esillä maastokuorma-autojensa ja jopa maastolinja-autojensa kanssa, mutta nyt yritys vaikuttaisi kääntävän malliston kurssia myös muutaman tonnin kevyempään kalustoon.

Terrastorm 4x4 HD sijoittuu raskaiden lava-autojen kuten Ford F-sarjan tai Ram HD:n ja kevyiden kuorma-autojen kuten Iveco Daily 4x4 tai ehkä vielä sitäkin raskaamman Mercedes-Benz Unimogin välimaastoon.

Terrastormin voisi kuvitella sopivan hyvin esimerkiksi pelastuslaitosten tai jopa puolustusvoimien käyttöön, mutta myös yleistyviä myrskytuhoja raivaaville tahoille, sähkölaitoksille ja vastaaville.

Tai miksipä ei myös vaikkapa Lapin safariyrittäjille tai pohjoisen kaivoksille?

Auton veroton alkaen-hinta tehtaan portilla on asetettu 76 580 euroon – kuorma-autona se on vapautettu autoverosta eikä sillä ole työsuhdeautona myöskään määriteltyä verotusarvoa.

Merkit Venäjän presidentin Vladimir Putinin aseman heikkenemisestä ovat jo selvästi nähtävissä, arvioi Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa tarkkaan seuraava australialainen sotilasasiantuntija, kenraali evp Mick Ryan, jonka mukaan silmukka Putinin ympärillä kiristyy.

“Putinin kohtalo on jo kirjoitettu Kremlin seinälle”, hän otsikoi bloginsa.

Ryanin käyttämällä englannin kielen sanonnalla ”the writing is on the wall” tarkoitetaan yleensä sitä, että merkit ovat selvät, kehitys näyttää väistämättömältä tai loppu häämöttää.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi teki viime viikolla jotain, mitä hän ei ollut tehnyt sitten vuoden 2022, Ryan kuvaa: puhutteli Putinia suoraan avoimessa kirjeessä. Ryanin mukaan kirje oli merkittävä ennen kaikkea sävynsä vuoksi. Siinä Zelenskyi luetteli Venäjän menetyksiä ja kehysti sodan Putinin henkilökohtaiseksi virheeksi. Zelenskyin mukaan Venäjä on nyt riippuvaisempi Kiinasta kuin koskaan historiassaan.

Zelenskyi myös ehdotti kasvokkaista tapaamista, jonka Putin torjui hyödyttömänä. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, että Zelenskyi voisi milloin tahansa tulla Moskovaan, mihin Zelenskyi vastasi kutsumalla Putinin Kiovaan.

Zelenskyi tyrmäsi Putinin vastauksen heikkona ja totesi, ettei Putin yksinkertaisesti halua lopettaa sotaa, mikä tarkoittaa, että Venäjällä on oltava vähemmän rahaa ja Venäjään on kohdistettava enemmän painetta.

Ryanin mukaan kirjettä ei todellisuudessa kirjoitettu Putinille, vaan Putinin sisäpiirille, Venäjän eliitille, presidentti Donald Trumpille ja laajemmin maailmalle, joka seuraa Yhdysvaltain huomion siirtymistä Iraniin. Kirjeellään Zelenskyi siirsi kieltäytymisen taakan Putinin harteille ja Kremlin vähättelevä vastaus vahvistaa, ettei sopu ole lähellä, Ryan sanoo. Putin uskoo Ryanin mukaan yhä, että aika on hänen puolellaan.

Trump tyytyi toteamaan, että Putinin ja Zelenksyin tapaaminen olisi hienoa, mutta jätti osapuolet sopimaan siitä keskenään, Ryan toteaa.

”Valtatie helvettiin”

Etulinjassa ja selusta-alueilla Ukraina toteuttaa syviä iskuja jalostamoihin ja pyrkii keskipitkän kantaman iskuilla katkaisemaan maasillan Krimille, joka yhdistää Venäjän miehitettyyn Krimin niemimaahan. Kumpikaan ei Ryanin mukaan ole yksinään ratkaiseva, mutta molemmilla on tärkeä rooli Venäjän paineen varmistamisessa.

Ryan huomauttaa, että yhdysvaltalainen ajatushautomo Cepa puhuu osuvasti siitä, että ”Venäjän maasillasta on tulossa valtatie helvettiin” ja Ukraina on osunut myös venäläisiin aluksiin, jotka kuljettavat rahtia miehitettyihin satamiin Etelä-Ukrainassa. Lisäksi Ukraina sai tuhottua venäläisen drone-tukikohdan miehitetyllä Donetskin lentokentällä.

”Pelkästään toukokuussa tarkkailijat laskivat ainakin seitsemäntoista tuhoutunutta polttoaine- ja sotilaskuljetusautoa Melitopolista Krimille ulottuvalla osuudella, ja miehitysviranomaiset Sevastopolissa ja koko Krimillä määräsivät polttoaineen säännöstelyn”, Ryan kirjoittaa blogissaan.

”Tämä on operatiivista taidetta. Ja se on integroitu taktisiin maaoperaatioihin ja pitkän kantaman strategisiin iskuihin yhtenäisen sotilasstrategian muodostamiseksi.”

Ukrainan keskeinen haavoittuvuus on Ryanin mukaan edelleen ilmapuolustus, joka kärsii Iranin sodasta. Irania vastaan käytettyjä torjuntaohjuksia tarvitaan myös Kiinan vastaisessa pelotteessa, joten kolmea näyttämöä palvelee yksi globaali varasto, joka on ehtymässä, hän huomauttaa.

Presidentti Zelenskyi on asettanut tavoitteeksi kotimaisen järjestelmän vuoden 2027 loppuun mennessä ja Ukrainan kilpajuoksu itsenäisen ohjuspuolustuskyvyn kehittämiseksi saattaa vaikuttaa sodan lopputulokseen enemmän kuin mikään yksittäinen hyökkäys, Ryan arvioi.

Rintamalinjojen kannalta ratkaiseva alue on edelleen Ryanin mukaan Donbas, jota Venäjä on turhaan havitellut itselleen. Muutoinkin Venäjän edistyminen vuoden aikana on ollut vähäistä.

Sodassa on tapahtunut käänne

Myös brittiläisen Rusin (Royal United Services Institute) maasodan tutkija tohtori Jack Watling arvioi aiemmin Foreign Affairs -lehdessä, että Ukrainan sota on tullut käännekohtaan. Watlingin mukaan Venäjän taistelukyky on heikentymässä ja ukrainalaiset uskovat kasvavassa määrin voivansa pakottaa Venäjän tulitaukoon.

Niin ikään sotatieteiden tohtori, kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnell arvioi Puheenvuoron blogissaan, että Ukrainan sodassa on tapahtunut merkittävä, joskaan ei vielä ratkaiseva suunnanmuutos. Venäjän maahyökkäys on hidastunut, sen tappiot ovat kasvaneet ja Ukraina on kyennyt paikoin valtaamaan alueita takaisin, Limnell huomauttaa.

”Samalla Ukraina on siirtänyt sodankäynnin painopistettä yhä syvemmälle Venäjän selustaan. Tämä ei tarkoita, että Ukraina olisi varmuudella voittamassa sotaa tai että Venäjän sotakoneisto olisi romahtamassa. Venäjä hallitsee edelleen laajoja alueita, kykenee täydentämään joukkojaan ja jatkaa raskaita iskuja Ukrainan kaupunkeihin ja energiainfrastruktuuriin. Aloite ei kuitenkaan ole enää yksiselitteisesti Venäjällä”, Limnell kirjoittaa.

”Droonit eivät ole Ukrainalle enää vain yksittäinen asejärjestelmä, vaan osa kokonaisuutta, jossa tiedustelu, maalinosoitus, elektroninen sodankäynti, tykistö ja miehittämättömät järjestelmät muodostavat jatkuvasti toimivan iskuverkoston.”

Limnellin mukaan vähintään yhtä merkittäviä ovat Ukrainan pitkän kantaman drooni-iskut. Hänen mukaansa Suomen pitäisi ottaa nyt oppia Ukrainalta.

”Ukraina iskee nyt järjestelmällisesti Venäjän öljynjalostamoihin, varastoihin, lentotukikohtiin, ammustuotantoon, rautatieyhteyksiin ja muihin logistisiin solmukohtiin. Näiden operaatioiden tarkoituksena ei ole vain aiheuttaa yksittäisiä räjähdyksiä syvällä Venäjällä. Tavoitteena on nostaa sodan taloudellista hintaa, vaikeuttaa joukkojen huoltoa ja pakottaa Venäjä hajauttamaan ilmatorjuntaansa laajalle alueelle”, Limnell sanoo.

”Suomen kannalta johtopäätös ei ole, että Venäjä olisi muuttumassa vaarattomaksi. Päinvastoin. Venäjä voidaan pysäyttää, mutta vain jos puolustuskyky, kaukovaikuttaminen, tuotantokapasiteetti ja yhteiskunnan kestävyys rakennetaan riittäviksi jo ennen kriisiä.”

Tekoälyn käyttö nostaa palkkaa, ilmenee Tekniikan akateemisten Tekin selvityksestä. Selvitys perustuu analyysiin järjestön työmarkkinaselvityksen aineistosta.

Selvitys tarkasteli yli 6000 yksityissektorilla työskentelevän Tekin jäsenen palkkoja ja tekoälyn käyttöä. Siinä ilmeni, että tekoälyä käyttävät työntekijät tienaavat enemmän kuin tekoälyä käyttämättömät työntekijät.

Palkkapreemio korreloi tekoälyn käytön kanssa: mitä enemmän työntekijä käyttää tekoälyä työssään, sitä suurempi palkka hänellä on. Työntekijän palkkataso on keskimäärin korkeampi, mikäli hän käyttää tekoälyä ainakin muutaman tunnin viikossa. Tekoälyn runsas käyttö ei kuitenkaan johda suurempiin palkkoihin, sillä tekoälystä saatava palkkahyöty ei kasva 10 viikkotunnin käytön tapauksissa.

Tekin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh kertoo tiedotteessa, että palkkapreemio kasvaa jo vähäisellä tekoälyn käytöllä.

”Myös ne, jotka hyödyntävät tekoälyä vain vähän, ansaitsevat keskimäärin enemmän kuin ne, jotka eivät käytä tekoälyä lainkaan.”

Korrelaatio ei riipu taustatekijöistä. Ero ei poistu huomioitaessa esimerkiksi koulutusta ja työkokemusta. Tek arvioi, että tekoälyn aiheuttamat palkkaerot voivat selittyä työntekijöiden luonne-eroilla. Oppimiskykyiset ja kokeiluhaluiset työntekijät käyttävät tekoälyä todennäköisemmin ja suoriutuvat töissään muita paremmin.

Tekoälyhyöty ilmenee käytännössä jopa prosenttien eroina palkoissa.

”Aktiivisimmat tekoälyn käyttäjät ansaitsevat jopa noin kahdeksan prosenttia enemmän kuin vähiten tekoälyä hyödyntävät työntekijät”, Bairoh kertoo.

Alfa Romeo suunnittelee suoraa seuraajaa vuonna 2020 kuopatulle Giuliettalle, kertoo Automotive News.

Uusi kompakti Alfa rakennetaan STLA One -perusrakenteelle, jonka luvataan pudottavan kehityskustannuksia viidenneksellä nykyisiin saman kokoluokan malleihin verrattuna.

Samalle pohjalle voidaan leipoa niin täyssähköjä kuin perinteisiä polttomoottoreitakin, mikä lienee nykyisessä markkinatilanteessa järkevää.

Talouspuolen realiteetit painavat kuitenkin melkoisesti. Stellantis rämpi viime vuonna syvällä suossa ja kirjasi yli 20 miljardin euron alaskirjaukset, jotka johtuivat pitkälti sähköautomarkkinoiden totaalisesta väärinarvioinnista. Nyt haavoja paikkaillaan säästöillä.

Myyntiluvut puhuvat myös karua kieltään. Alfan eurooppalainen rekisteröintikäyrä osoittaa tämän vuoden alkupuoliskolla 20 prosentin syöksykierrettä viime vuoteen verrattuna.

Samassa rytäkässä saatiin tietoa myös muusta mallistosta. Vuonna 2022 esitelty Tonale – joka kärsi hienoisesta sieluttomuudesta nätistä ulkokuorestaan huolimatta – saa sekin aikanaan seuraajan STLA Medium -alustalle.

Tonalen seuraaja tulisi niin ikään tarjolle myös täyssähköisenä versiona. Nykyistä Tonalea, jota ei Suomeen edes tuoda tällä hetkellä, ei ole tarjolla täyssähköisenä.

Norjan puolustusvoimat kieltää M23-taistelupaitojen toimituksen ja käytön niissä havaittujen vakavien virheiden jälkeen, kertoo norjalaismedia VG.

Testauksessa selvisi, ettei paidan kangas kestä hikeä vaan menettää lujuutensa.

– Tätä pidetään niin vakavana vikana, ettei vaate sovellu taistelupaidan käyttötarkoitukseen, Norjan puolustusvoimat tiedottaa VG:n mukaan. Sotilaiden tulee palauttaa jo käyttöön otetut paidat.

M23-asu on käytössä myös Suomessa. Paita kuuluu Pohjoismaiden yhteiseen taisteluasujärjestelmään (Nordic Combat Uniform), joka otettiin Suomessa käyttöön jo vuonna 2024.

Norjan puolustusmateriaalivirasto FMA:n edustaja Jofrid Egeland on testituloksesta yllättynyt, VG kertoo. Hänen mukaansa asua on testattu laajasti kaikkien maiden kanssa eri olosuhteissa. FMA harkitsee nyt testauskäytäntöjen muuttamista.

Norjan puolustusvoimien lehti Forsvarets Forum kertoi jo viime syksynä asun repeilevän, reikiintyvän ja haalistuvan jo lyhyen käytön jälkeen.

Suomen Puolustusvoimat on ostanut taisteluasuja 24,5 miljoonalla eurolla, kertoi Helsingin Sanomat huhtikuussa. HS:n mukaan Suomi on sitoutunut ostamaan asuja jopa 65 miljoonalla eurolla.