Pörsseissä on tällä viikolla yritetty hinnoitella Iranin iskuja seurauksineen sekä öljyn hinnan kallistumisen lietsomia inflaatiohuolia.
Öljyn hinta hipoi jo 85 dollarin tynnyrihintaa konfliktin laajennuttua ja Iranin pyrkiessä sulkemaan Hormuzinsalmen. Iran ilmoitti, että kriittinen merireitti oli suljettu, ja varoitti, että kaikki salmen läpi kulkevat alukset joutuisivat kohteeksi. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin vakuuttelut salmen liikenteen turvaamisesta ovat kuitenkin lieventäneet laskua. Tilanne elää ja voi kestää vähintään viikkoja.
Mutta miten polttoaineen hinnan nousu pitkittyessään vaikuttaisi Helsingin pörssin yhtiöihin?
Inderesin pääanalyytikko Petri Gostowski kehottaa tarkastelemaan tilannetta sitä kautta, että pitkittyessään polttoaineen korkea hinta alkaa vaikuttaa kotimaan talouskasvuun negatiivisesti. Sitä kautta kärsisivät etenkin ne Helsingin pörssin yhtiöt, jotka ovat eniten riippuvaisia kotimaan talouden kehityksestä. Silloin puhuttaisiin pienemmistä ja keskisuurista kotimarkkinavetoisista yhtiöistä.
”Siellä kärsijöinä olisi ihan kuluttajayhtiöitäkin, vaikka kuljetuskustannukset eivät suoranaisesti vaikuttaisi niin suuresti. Talouden kokonaiskuva vaikuttaa niihin enemmän kuluttajakäyttäytymisen kautta”, Gostowski sanoo.
Myös pienemmät investointivetoiset ja kotimarkkinapainotteiset yhtiöt voisivat olla vaaravyöhykkeellä.
”Kyllähän tällainen sitten tietysti vaikuttaa esimerkiksi teollisuuden investointeihin ja niin edelleen.”
Kuluneella viikolla on nähty, että ilmeisin kärsijä Helsingin pörssissä on lentoyhtiö Finnair, johon iskevät polttoaineiden kallistumisen lisäksi lentoliikenteen häiriöt, jotka liittyvät Lähi-Idän sotatilaan.
Öljynjalostaja Neste on puolestaan uinut vastavirtaan, mutta hyötyykö kukaan muu polttoaineiden kallistumisesta? Gostowski huomauttaa, että Fortumin lisäksi energiasektorilla on Helsingin pörssissä melko ohut kattaus.
”Energian hinnan kallistuminen hyödyttää energiasektoria, mutta muutoin on vaikea keksiä olennaisia hyötyjiä”, sanoo Gostowski.
Vaikutukset leviäisivät
Polttoaineen hinnannousun pitkittyessä tilanne alkaisi myös OP Pohjolan pääanalyytikon Antti Saaren mukaan näkyä monessa paikassa. Kuluttajien varovaisuus on myös hänen näkemyksensä mukaan keskeistä. Jos polttoaineiden hinnat pysyvät pitkään kalliina, tavallisesti se johtaa kuluttajien luottamuksen heikentymiseen.
”Tämä on mielialakysymys, mutta toisaalta osittain myös faktakysymys. Jos bensapumpulle menee aiempaa enemmän rahaa, silloin on pakko käyttää johonkin muuhun vähemmän tai säästää vähemmän.”
Saaren mukaan polttoaineiden kallistuminen näkyisi lopulta kaikessa kuluttajaliitännäisessä liiketoiminnassa.
Helsingin pörssissä vähittäiskaupan alalla toimivat esimerkiksi Kamux, Lindex, Puuilo, Tokmanni ja Verkkokauppa.com. Kulutus- ja päivittäistavaroita edustaa Kesko. Kotimarkkinasta riippuvainen on myös esimerkiksi ravintolayhtiö NoHo Partners. Finnairin lisäksi matkustamiseen liittyviä yhtiöitä ovat varustamot Tallink ja Viking Line. Lisäksi pörssistä löytyy kotitaloustarvikkeiden tuottajia ja elintarviketeollisuutta.
UPM suhteellinen hyötyjä
Saari myös huomauttaa, että energiaintensiiviset teollisuudenalat kärsisivät luonnollisesti, jos niillä ei ole omaa energiantuotantoa.
”Esimerkiksi UPM-Kymmene olisi nyt sitten tällaisessa tapauksessa suhteellisesti vahvemmilla sen takia, että heillä on omaa energiantuotantoa.”
Inderesin Gostowskin tapaan myös Saari pitää Nestettä selkeänä hyötyjänä tilanteessa.
Raakaöljyn ja siitä jalostettavien polttoaineiden lisäksi Saari kehottaa kiinnittämään huomiota lng-kaasuun, joka on Iranin tilanteen takia kallistunut voimakkaasti.
”Jos lng:stä tulee paljon pulaa, niin kyllähän se vaikuttaa Keski-Euroopassa sähkön hintaan. Ja onhan sillä ainakin ajoittain sitten vaikutusta myös meidän sähkön hintoihin.”
Sähkön hinnasta kärsivät monet sektorit, mutta hyötyjiä on harvassa. Saari korostaa myös Fortumia, koska juuri lng:n hinnannousu ajaa Euroopassa sähkön hintoja ylöspäin ja se hyödyttää sitä kautta kotipörssin sähköyhtiötä.
Konepajat vaaravyöhykkeellä
Laajemmin kriisi voi hankaloittaa öljykuljetusten lisäksi myös muuta rahtiliikennettä.
Hormuzinsalmen lisäksi myös Suezin kanavan liikenne on hiljentynyt.
”Kaikki laivat eivät suinkaan uskalla sitä käyttää. Vakuutusyhtiöt alkavat myös suhtautua näihin jo nurjasti”, huomauttaa Saari.
”Tilanteen pitkittyessä rahtilaivat joutuvat kiertämään Afrikkaa, ja toki rahtikustannukset nousevat.”
Rahtikustannukset eivät tosin ole pörssiyhtiöille se isoin asia, mutta tavarapula voi iskeä pahasti Saaren mukaan esimerkiksi Helsingin pörssin konepajoihin. Haasteita tulee, jos ne eivät pysty toimittamaan asiakkaille laitteita jonkin tärkeän komponentin puuttuessa.
”Jos komponenteissa alkaa ilmetä saatavuushaasteita, silloin se alkaa tuntua konepajoissa.”
Finnar kärsii monta kautta
Saari näkee, että Finnairille öljyn hinnannousun siirtäminen hintoihin on ainakin lyhyellä aikavälillä hyvin vaikeaa. Lentoalan haasteet eivät rajoitu polttoaineisiin ja lentoliikenteen akuutteihin häiriöihin.
”Tällaiset tilanteet ovat omiaan myös ruokkimaan ihmisten varovaisuutta lentomatkailussa. Tuskin ainakaan aiempaa voimakkaampia haluja porukalla on matkojen varaamiseen.”
Myös risteilyvarustamoille polttoaineen hinnalla on merkitystä.
Kuluttajasektorilla kaupan alan kärsiessä osa alan pörssiyhtiöistä voi kuitenkin olla muita paremmassa asemassa.
”Kyllähän halpakauppayhtiöt yleensä tällaisissa tilanteissa ovat suhteellisia voittajia. Periaatteessa niiden pitäisi pärjätä sitten paremmin kuluttajan muuttuessa aiempaa varovaisemmaksi.”
Saari kuitenkin huomauttaa, että esimerkiksi Tokmanni myy paljon myös harkinnanvaraisia kestokulutushyödykkeitä, joten yleinen talouden synkistyminen iskisi myös siihen.
Saari: Markkina turtuu
OP Pohjolan Saari summaa, että pitkittyessään kriisi ja sen polttoaineiden hintoja nostava vaikutus koskisi lopulta jollakin tavalla useimpia toimialoja.
”Varmaankin ainoat, jotka haluavat, että Hormuzinsalmi on kiinni, ovat Iran ja mahdollisesti Venäjä. Siksi kaikilla keskeisillä mailla on intressit hoitaa tilanne kuntoon.”
Saari myös huomauttaa, että lisäksi Trumpin agendat tuppaavat aika usein muuttumaan matkalla. Tiedetään myös se, että mikään ei rasita amerikkalaisia enempää kuin se, että bensiini on kallista. Toisin sanoen välivaalien lähestyessä Trump ei todellakaan halua nykyisen hintaista öljyä.
”En siis pidä mahdottomana, että joku puolivillainen diili tehtäisiin Iranin uuden johdon kanssa tilanteen rauhoittamiseksi. Siitäkin huolimatta, että puhe ja toimetkin ovat nyt kovia molemmilla puolilla. Toinen tie on se, että Yhdysvallat tiukentaa otettaan Iranissa ja rauhoittaa tällä tavoin tilanteen.”
Saaren mukaan on mahdotonta sanoa, mitä tapahtuu parin viikon tähtäimellä, kun on kyse Lähi-idästä ja osakemarkkinoista. Pari kuukautta eteenpäin katsottaessa Saari uskoo, että osakemarkkinat ovat kuitenkin tätä hetkeä ylempänä.
”Yleensä aina käy niin. Markkina kuitenkin turtuu aika nopeasti vallitsevaan tilaan, jos tilanne ei jatkuvasti eskaloidu huonompaan suuntaan. Aika nopeastikin voimme olla siinä tilanteessa, että markkinaa ei enää vain kiinnosta”, puntaroi Saari.
