Indeksit, eläkesäästöt, lukukausimaksut, alennetut arvonlisäverokannat, vedenottovero ja lentovero löytyvät eri tahojen valtiovarainministeriölle toimittamista ehdotuksista.
VM on pyytänyt ehdotuksia velkaantumiskehityksen taittamiseksi. Kauppalehti kävi läpi näitä ehdotuksia.
Pitkän linjan ekonomisti Vesa Vihriälän mukaan pääosan sopeutuksesta on tultava julkisen sektorin maksamien tulonsiirtojen vähentämisestä ja verotuksen kiristämisestä, vaikka samanaikaisesti on olennaista toteuttaa rakenteellisia palveluiden tehokkuutta lisääviä uudistuksia.
Alustavan arvion mukaan ensi vaalikaudella julkisen talouden vahvistamistarve on noin 8–11 miljardia euroa. Talouskehitys on ollut viime aikoina heikkoa, joten arvio voi vielä synkentyä.
”Työeläke- ja palkkaindeksin väliaikainen jäädytys”
Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n professori Roope Uusitalo nostaa lausunnossaan esiin yhtenä mahdollisuutena laajan indeksijäädytyksen.
Samalla hänen mukaansa olisi kehitettävä mekanismi, jolla esimerkiksi työeläkeindeksin jäädytyksen vaikutus saataisiin siirrettyä julkisen sektorin sisällä työeläkesektorista valtiontalouteen.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi työeläkkeisiin liittyen, että kaksi ilmeistä leikkausvaihtoehtoa ovat työeläke- ja palkkaindeksin väliaikainen jäädytys ja rakenteelliset säästöt.
Etlan lausunnon kirjoittajiin kuuluu muun muassa toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
”Erityisesti elintarvikkeiden alennettua arvonlisäverokantaa voidaan korottaa”
Verotutkimuksen huippuyksikön mukaan kiinteistöverotuksen, erityisesti maapohjan verotuksen, korottaminen vääristää taloudellista toimintaa suhteellisen vähän.
”Sen ala- ja ylärajoja voidaan edelleen nostaa. Maapohjan kiinteistöveron taso on järkevää pitää yleistä kiinteistöveroa korkeampana, koska maan arvoon kohdistuva kiinteistövero ei aiheuta haitallisia kannustinvaikutuksia rakennusinvestointeihin”, lausunnossa kirjoitetaan.
Verotutkimuksen huippuyksikön mukaan merkittäviä lisäverotuloja olisi saatavissa luopumalla alennetuista arvonlisäverokannoista.
”Erityisesti elintarvikkeiden alennettua arvonlisäverokantaa voidaan korottaa. Myös yleinen korotus on mahdollinen, mutta kantojen yhtenäistäminen kannattaisi tehdä joka tapauksessa, koska se tehostaisi verojärjestelmää”, lausunnossa kirjoitetaan.
Yksi Syken ehdotuksista on lentoveron käyttöönotto
Suomen ympäristökeskuksen Syken lausunnossa on puolestaan monia mahdollisia toimia ympäristöverotukseen liittyen. Yksi Syken ehdotuksista on lentoveron käyttöönotto.
”Vähentäisi lentoliikenteen ilmastopäästöjä ja tuottaisi potentiaalisesti satojen miljoonien verokertymän”, Syken lausunnossa kirjoitetaan.
Syken ehdotuksiin kuuluu vedenottoveron käyttöönotto. Syke arvioi, että se ohjaisi veden säästeliäämpään käyttöön ja voisi tuottaa satojen miljoonien eurojen verokertymän.
Syke nostaa esiin myös puupolttoaineiden energiakäytön verottamisen. Verokertymä voisi Syken mukaan olla potentiaalisesti satoja miljoonia euroja.
Etla: Kilpailua opetukseen kannattaisi harkita
Etla arvioi lukukausimaksujen käyttö kannustaisi lisäämään opettamisen ja opiskelujen tuottavuutta. Lisäksi Etlan mukaan kannattaisi harkita muun kuin perusopetuksen avaamista kilpailulle.
”Tällä hetkellä koulutus on suurin kilpailulta suojeltu toimiala. Rahat koulutusmäärien kasvattamiseen saataisiin korkeakoulujen lukukausimaksuilla, joten koulutuksen järjestäjän talous ei heikkenisi”, Etlan lausunnossa kirjoitetaan.
Uusitalo nostaa esiin palomuurin
Roope Uusitalo arvioi, että säästöpäätösten ja veronkiristysten lisäksi eri tahoilta tullaan varmasti esittämään myös suuri joukko toimenpiteitä, joiden uskotaan kohentavan julkisen talouden tilaa työllisyyden tai tuottavuuden kasvun ansiosta. Hänen mukaansa tällaisten toimenpiteiden luotettava arviointi olisi tärkeää.
”Esimerkiksi yhteisöveron vaikutuksia koskevien arvioiden muuttuminen ministeriössä herätti epäilyksiä vaikutusarvioita koskevasta poliittisesta vaikuttamisesta. Yksi vaihtoehto tällaisen ehkäisemiseksi olisi ennustetointa vastaavan palomuurin rakentaminen vaikutusarvioita tekevän yksikön ympärille”, Uusitalo kirjoittaa.
Yllätyksiä voi luvassa
Valtiovarainministeriössä valmistellaan syksyyn mennessä meno- ja rakennekartoitusta sekä verokartoitusta. Niiden tarkoituksena on tuottaa tietoa ensi vuoden eduskuntavaaleja ja niiden jälkeen alkavia hallitusneuvotteluja varten.
VM:lle nyt toimitettuja lausuntoja lukiessa nousee mieleen yksi erittäin suuri kysymys.
Jotta monipuolista keskustelua mahdollisista toimista voidaan käydä, VM:n meno- ja rakennekartoituksessa sekä verokartoituksessa on oltava tarjolla erilaisia keinoja reilusti suuremmalla summalla kuin 11 miljardilla eurolla.
Vaikka koottaisiin yhteen erittäin laajasti nyt eri toimijoiden esittämiä keinoja, pääseminen esimerkiksi lähelle 20 miljardin euron summaa mahdollisten toimien määrässä on kova urakka.
Yksi VM:n tulevien meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoitusten yllätyksiä voikin olla, että esiin nousee hyvin rajuja toimia, joita aiemmin ei ole nostettu julkiseen keskusteluun.
Lopulta ensi vaalikaudella hallitus päättää, miten ja millä toimin se lähtee sopeutusurakkaa tekemään.
