Kun 60-vuotisjuhlat ovat takana, alkavat eläkeasiat pyöriä monen mielessä aiempaa enemmän. Tuossa vaiheessa alimpaan vanhuuseläkeikään on nykyisen laskukaavan mukaan alle viisi vuotta, mutta ennen sitäkin Suomen eläkejärjestelmästä saa alkaa nostaa rahaa.
Kyse on osittaisesta vanhuuseläkkeestä (OVE), johon kaikki suomalaiset palkansaajat ovat työuransa loppupäässä oikeutettuja. Suuret joukot ovatkin siihen tarttuneet, sillä Eläketurvakeskus (ETK) kertoi hiljattain, että jo joka kolmas vuosina 1959–1961 syntyneistä työeläkevakuutetuista on nostanut tätä osittaista eläkettä varhennettuna.
“Osittaista vanhuuseläkettä on voinut hakea vuodesta 2017 lähtien. Tilastojen perusteella eläke on kuitenkin vasta nyt noussut koko kansan suosioon. Vuonna 2024 alkoi 31 000 osittaista vanhuuseläkettä. Määrä oli tilastohistorian toiseksi korkein ja 10 000 kappaletta edellisvuotta suurempi”, ETK tiedotti.
Näin menee matematiikka
Ensi vuonna OVEa saa alkaa nostaa täytettyään 62 vuotta. Tästä eläketulosta saa nauttia siihen asti, kunnes ottaa vanhuuseläkkeen. Nostoaikana voi käydä töissä täydellä työajalla, osa-aikaisesti, mutta mahdollista on olla OVEa nostaessaan myös kokonaan työelämän ulkopuolella. Osittaisella vanhuuseläkkeellä ei ole yläikärajaa.
Osittaisen vanhuuseläkkeen kooksi saa määrittää joko 25 prosenttia tai 50 prosenttia kertyneestä eläkkeestään niin, että siitä tehdään jokaiselta varhennuskuukaudelta 0,4 prosentin niin sanottu varhennusvähennys.
Jos työeläkeote näyttää esimerkiksi 2000 euron eläkekertymää, nostaa saa 1000 euroa (50 %) tai 500 euroa (25 %) miinus varhennusvähennys. Tämä vähennys olisi 62 vuotta juuri täyttäneellä ja kolme vuotta eli 36 kuukautta OVEa nostavalla 14,4 prosenttia. Näin 50 prosentin OVEa nostava saisi varhennettua eläkettä bruttona 856 euroa miinus verot ja 25 prosentin eläkettä nostava 428 euroa.
Helposti saatava eläkeraha on harvalle pahitteeksi, mutta selvää on, että se ei ole ilmaista. Nostettu varhennettu eläketulo vähennetään tulevasta eläkkeestä pysyvästi, mikä tarkoittaa sitä, että järjestelmä maksaa OVEsta nauttineelle kuukausieläkettä koko loppuelämän ajan vähemmän kuin saman kokoisen eläkekertymän tienanneelle henkilölle, joka ei ole sitä nostanut.
Nostaja on voitolla 80-vuotiaaksi asti
Kiinnostava kysymys on, miten kannattavaa osittaisen vanhuuseläkkeen nostaminen laskennallisesti on ennen eläkeiän täyttymistä. Yksi tapa tarkastella asiaa on katsoa, kuinka monessa vuodessa varsinaisena vanhuuseläkeaikana saatava pienentynyt eläke nollaa ennen varsinaista eläkeikää saadun varhennetun eläkkeen rahallisen hyödyn.
Eläketurvakeskus on päätynyt laskelmissaan siihen, että verot ja ansiotulotaso huomioiden tämä nollaus tapahtuu 78–82-vuotiaana, mutta pienempien ansiotulojen tapauksissa vasta 89-vuotiaana. Eläketurvakeskuksen Kokonaiseläke-raportissa asia todetaan ETK:n Samuli Tuomisen laskelmaan pohjautuen seuraavasti:
“Vuonna 1962 syntyneellä, 3 000 euron palkalla työskentelevällä henkilöllä OVE on esimerkkilaskelman perusteella kannattava, jos hän elää [korkeintaan] 79-vuotiaaksi asti. Kun verotus otetaan huomioon, siirtyy ikä 82 vuoteen. Eri tulotasoilla ikä, jonka ylittyessä OVE ei enää muodostu elinkaaren nettotulojen näkökulmasta kannattavaksi, vaihtelee esimerkin oletuksilla 78 ja 89 vuoden välillä.”
Eli varhennettua eläkettä nostanut henkilö on rahallisesti kokonaiseläkkeensä näkökulmasta plussan puolella pyöreästi 80-vuotiaaksi asti. Hän olisi näin ollen plussalla arviolta noin 18 vuotta, minkä jälkeen hän siirtyy miinukselle, joka kasvaa laskennallisesti sitä suuremmaksi, mitä pitempään hän elää.
Eläketurvakeskus muotoilee raportissaan asian niin, että ”OVEn ottanut henkilö saa elinaikanaan enemmän eläkettä, jos elinikä jää sen verran lyhyeksi, ettei hän ehtisi hyötyä ilman OVEa saadusta korkeammasta vanhuuseläkkeestä”.
Vanhempien elinikä määrittää käyttäytymistä
Uuden Suomen haastattelema erityisasiantuntija Suvi Ritola Eläketurvakeskuksesta sanoo, että OVEn ottajista on tehty myös tutkimusta liittyen siihen, miksi sitä nostetaan, ja yksi syy on ihmisen itsensä odottama elinikä, jota peilataan varsinkin oman sukupuolen vanhemman elinikää vasten.
“Meillä on tutkimustuloksia, että sellaiset ihmiset, jotka vanhempiensa eliniän perusteella odottavat elävänsä lyhyempään, ottivat OVEa vähän useammin. Sitähän ei pysty etukäteen tietämään, mutta lähtee varmaan ihmisen omasta ajattelusta, haluaako välttää varhennusvähennystä vai ottaa heti kaiken, mitä saa”, Ritola sanoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Arkielämässä ihmiset eivät ehkä yleensä kuitenkaan laske eläkeasioitaan elinkaaren ja elämänaikaisen tulokokonaisuuden kautta. Tätä pohtii myös Ritola.
“Ehkä katsotaan usein kuukausituloja eli mitä saat kuukausittain, jos nyt otat sen (OVEn) maksuun ja mitä sen jälkeen, eikä lasketa onko plussalla vai miinuksella, kun kuolee. Se on hiukan teoreettinen asetelma.”
Vero nousee, jos ottaa eläkettä palkan päälle
Ritola toimitti erikseen myös esimerkkilaskelmia ja välitti lähdeaineistoa koskien kuukausituloja ja verottajan suhtautumista osittaisesta vanhuuseläkkeestä saatavaan tuloon ja palkkatuloon. Hän muistuttaa, että ”marginaalivero palkan lisäksi tulevasta eläkkeestä voi yllättää”.
“Esimerkkitapauksessa 4 000 euron palkasta veroprosentti on 29,5. Jos tähän ottaa päälle 765 euron osittaisen vanhuuseläkkeen, maksetaan kokonaistulosta veroa 31,5 prosenttia. Eläkkeenä saadusta tulon lisäyksestä voidaan laskea menevän kasvaviin veroihin 42 prosenttia”, Ritola kirjoitti Työeläke-lehteen viime vuonna.
Eläkkeen ja palkan yhdistelmän verotus on kuitenkin kevyempää kuin jos vastaava tulo olisi pelkkää palkkaa tai pelkkää eläkettä. Esimerkkitapauksessa eläketuloa vastaavasta palkankorotuksesta marginaalivero nousisi 48 prosenttiin.
Kuinka paljon eläke putoaa OVEn vuoksi?
Ritolan erikseen toimittamassa laskelmassa näkyy se, kuinka kuukausittainen eläketulo putoaa 65-vuotiaasta eteenpäin siitä syystä, että OVEa on nostettu kolmen vuoden ajan 62–64-vuotiaana. Tässä esimerkissä eläkettä on kertynyt OVEn noston alkutilanteessa 2 500 euroa ja henkilö saa lisäksi palkkaa lyhennetystä työajasta 2 500 euroa kuussa 65-vuotiaaksi asti.
Silloin 50-prosenttisen OVEn määräksi tulee varhennusvähennyksen jälkeen 1070 euroa kuussa, eli henkilön kokonaistulo on bruttona 3570 euroa. Tästä 62-vuotias OVEn nostaja saa verojen jälkeen käteen 2724 euroa. 65 vuotta täytettyään hän saa vanhuuseläkettä nettona tililleen 1944 euroa.
Jos sama henkilö pysyy töissä täydellä työajalla ja täydellä 5000 euron kuukausipalkalla 65-vuotiaaksi asti eikä nosta osittaista vanhuuseläkettä 62–64-vuotiaana, hän saa eläköidyttyään vanhuuseläkettä tililleen 2127 euroa eli parisataa euroa OVE-nostajaa enemmän. Jatkaessaan työntekoa 68-vuotiaaksi asti napsahtaisi eläkevaiheessa tilille kuukausittain pysyvästi vajaat 2500 euroa eli lähemmäs 400 euroa tätäkin enemmän.
Viimeinen esimerkki osoittaa, että OVEn nostamisen tai nostamatta jättämisen lisäksi on eläkkeen tulevan koon kannalta suuri merkitys sillä, kuinka pitkään henkilö jatkaa työelämässä alimman eläkeikänsä jälkeen.
