Uutiset ja blogit

It- ja liiketoimintakonsultointiyritys CGI on nimennyt Niraj Soodin Suomen, Puolan ja Baltian toimintojen johtajaksi sekä CGI:n globaalin operatiivisen johtoryhmän jäseneksi lokakuun 2025 alusta lähtien.

Tätä nimitystä aikaisemmin Sood on toiminut vuodesta 2023 lähtien CGI:n valmistavan teollisuuden liiketoimintajohtajana.

Sood seuraa tehtävässään Leena-Mari Lähteenmaata. Lähteenmaa jatkaa tehtävässään 30. syyskuuta 2025 saakka ja tukee Soodia siirtymävaiheessa vuoden 2025 loppuun asti. Tämän jälkeen Lähteenmaa siirtyy täysipäiväiseksi hallitusammattilaiseksi.

Tiedotteessa Sood muistuttaa, että CGI:n olevan johtava it- ja liiketoimintakonsultointipalveluita tarjoava yritys sekä merkittävä työnantaja Suomessa, Puolassa ja Baltian maissa.

Lue myös:

”Olemme sitoutuneet houkuttelemaan uusia osaajia IT-alalle, edistämään digitalisaatiota kansalaisten palveluiden parantamiseksi sekä hyödyntämään uusinta teknologiaa asiakkaidemme kasvun tueksi”, hän kertoo ja jatkaa:

”On kunnia ottaa vastaan tämä rooli hyvin johdetussa ja kannattavasti kasvavassa organisaatiossa, ja jatkaa Leena-Marin työtä erinomaisen henkilöstötyytyväisyyden rakentamisessa.”

Lähteenmaa kertoo tiedotteessa nauttineensa CGI:n eri johtotehtävistä viimeisten 17 vuoden ajan ja viimeiset viisi vuotta Suomen, Puolan ja Baltian toimintojen johtajana sekä CGI Suomen toimitusjohtajana.

”Olen päättänyt jatkaa uraani hallitusammattilaisena ja hyödyntää asiantuntemustani organisaatioiden digitaalisen muutoksen tukemisessa. Olen varma Nirajn kyvyistä ohjata organisaatiotamme menestyksekkääseen tulevaisuuteen.”

Uudessa roolissaan Sood johtaa yli 4 300 työntekijän tiimiä viidessä maassa ja vastaa liiketoiminnasta, jonka vuosittainen liikevaihto on noin 624 miljoonaa euroa. Sood raportoi tehtävässään Länsi- ja Etelä-Euroopan johtajalle, Jean-Michel Baticlelle.

CGI Suomen liikevaihto oli syyskuussa 2024 päättyneellä tilikaudella 473,9 miljoonaa euroa.

Osakeyhtiö Double Tap Investments (DTI) ei saanut avattua pankkitiliä Nordeaan eikä Aktiaan, yhtiön hallituksen ainoa jäsen ja toimitusjohtaja Jan-Erik Saarinen sanoo.

Kaupparekisterin mukaan omistajiksi yhtiöön ovat lähteneet esimerkiksi Reka Oy, Gryphes Holding Oy ja Gen4Invest Oy eli pörssiyhtiö Reka Industrialin suuromistaja ja hallituksen puheenjohtaja Markku Rentto, Niclas Ahlström ja pörssiyhtiö Vaisalan omistajasukua eli Voipioita.

Aktian lähettämässä sähköpostissa lukee, että DTI:n kokonaisarviointiin perustuen asiakkuutta ei avata. Saarisen mukaan Nordea ilmoitti suullisesti, ettei tiliä avata ja pankki pidättää oikeuden olla kertomatta syytä.

“Pyysin syytä, jotta tietäisin, miten toimia jatkossa, mutta sitä ei kerrottu. Syy vaikeuksiin on DTI:n toimiminen avoimesti puolustusteollisuuden piirissä”, Saarinen sanoo.

Perusteluja ei irronnut Aktialtakaan, mutta lopulta pankkitili aukesi Danske Bankiin yli kahden kuukauden keskustelujen jälkeen, Saarinen jatkaa.

Kauppalehden laajassa artikkelissa avattiin suursijoittajien näkemyksiä puolustusalan yhtiöistä. Puolustusalan yhtiöihin ei ole haluttu sijoittaa esimerkiksi eettisten syiden ja niin kutsutun vastuullisen sijoittamisen takia.

Alan yhtiöillä on ollut ongelmia pankkienkin kanssa, työeläkevakuuttaja Veritaksen toimitusjohtaja ja entinen puolustusministeri Carl Haglund sekä ilmailu- ja puolustusalan yhtiöitä edustavan PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko kertoivat kuulleensa.

Yhtenä syynä on arveltu olevan mahdolliset mainehaitat.

Karangon mukaan pankit eivät ole suostuneet ottamaan yhtiöitä asiakkaiksi, mutta tilanne on helpottanut Venäjän vuoden 2022 suurhyökkäyksen jälkeen, kun puolustusalan toimintaedellytyksiin on alettu kiinnittää enemmän huomiota.

Väitteet eivät koske vain Suomea. Esimerkiksi talousmedia Financial Timesin mukaan Britanniassa alan etujärjestö on esittänyt, että pankit eivät ole halunneet lainata rahaa toimialan yhtiöille, mikä on vaikeuttanut rahoituksen saantia.

Sijoituksia Ukrainan alkuvaiheen yhtiöihin

Vuonna 2023 perustetun DTI:n ideana on sijoittaa ukrainalaisiin puolustusalan alkuvaiheen yhtiöihin. Sijoituskohteita ovat esimerkiksi ohjelmistoyhtiö Griselda ja droneja valmistava Black Forest Systems.

Keski- ja Itä-Euroopan alkuvaiheen yhtiöistä uutisoiva teknologiamedia AIN kertoi DTI:n sijoittaneen Griseldaan 600 000 euroa. AIN:n mukaan Black Forestin sijoitussummaa ei kerrottu julkisuuteen. Media kertoo DTI:n sijoitusten osuvan 100 000–300 000 euron väliin.

“Olen toiminut pitkään yrittäjänä ja minulla on puhdas historia. Omistajina ei ole supertunnettuja tahoja, mutta arvovaltaisia kuitenkin”, Saarinen kertoo.

Hänen mukaansa Rentto, Voipiot ja Ahlström ovat edelleen omistajia. Omistajina ovat myös perustajajäsenet Saarinen, Mikko-Pekka Hanski ja Khudoba Oles. Saarinen on toiminut Kojamon ja vakuutusyhtiö Turvan hallituksissa sekä JHL:n talouspäällikkönä.

Hanski oli perustajajäsen ulkomaille myydyssä desingtoimisto Ideanissa. Hän toimii YTK Työttömyyskassan, Nuorten säätiön ja sijoitusyhtiö Kovanen Capitalin hallituksissa.

“Khudoballa on armeija- ja rahoitustaustaa. Hän oli talousjohtajana yli kaksi vuotta sitten Ukrainan neljän ministeriön perustamassa Brave1-nimisessä hankkeessa, joka kartoittaa maasta löytyviä startupeja ja innovaatioita”, Saarinen kertoo.

Ehkä yhden perustajan Ukrainan kansalaisuus vaikutti Aktian ja Nordean päätökseen, Saarinen pohtii. Todennäköisempänä syynä hän pitää puolustusalan sijoituksia.

Pankit: Puolustusyhtiöt voivat avata tilejä

Aktia ja Nordea eivät kommentoineet DTI:n tapausta laissa säädettävän pankkisalaisuuden takia. Sen mukaan työtehtävien hoidossa saadut asiakkaiden tiedot ovat salassa pidettäviä.

Pankit kommentoivat aihetta yleisellä tasolla.

Aktialta vastauksia antoivat useammat tahot puhelimitse ja sähköpostitse. Nordealta haastattelun antoi pienistä ja keskisuurista yhtiöistä vastaava johtaja Nina Luomanen.

Pankkien mukaan puolustusalan yhtiöt voivat avata niille tilejä. Aktia ei vastannut, onko sillä puolustusalan yhtiöitä asiakkaina pankkisalaisuuteen vedoten. Nordean Luomasen mukaan asiakkaina on ollut vuosia pohjoismaisia alan yhtiöitä.

Pankit tarkastavat omistajien taustat esimerkiksi pakotteiden osalta, mutta yhden omistajan kansalaisuus ei ole este asiakkuudelle, Luomanen kertoo.

Aktian yritysliiketoiminnan johtajan Anu Vainion mukaan omistajan kansalaisuus voi aiheuttaa lisähaasteita asiakkuuden avaamiselle. Pankkien täytyy todentaa tarkasti ulkomaalaisten omistajien henkilöllisyys ja varojen alkuperä.

Jos omistaja on esimerkiksi kotoisin poliittisesti epävakaasta maasta, pankki voi vaatia lisäselvityksiä tai jopa kieltäytyä asiakkuudesta.

Pankkien mukaan puolustusalan yhtiöihin liittyy erityiskriteerejä kuten aseviennin pakotteet, mutta muillakin toimialoilla on omia erityiskriteerejä. Molemmat pankit korostavat, että asiakkuuden avaamisessa on aina kyse yhtiön kokonaisarvioinnista.

Miksi syytä ei kerrota?

Asiakkuuden hylkääminen voi johtua lukuisista kokonaisarviointiin liittyvistä asioista kuten yhtiön taloudesta, yhtiön ja vastuuhenkilöiden maksuhäiriöistä, rahanpesu- ja terrorismiepäilyistä, viranomaisluvista sekä asiakkaan ja liiketoiminnan tuntemisesta.

Aktian mukaan asiakkaille esitetyt kysymykset vaihtelevat tapauskohtaisesti. Sijoitusyhtiöiden kohdalla voidaan haluta saada ymmärrys kohdeyritysten toiminnasta. Jos ymmärrys ei ole riittävä, tiliä ei välttämättä avata.

Nordean Luomanen sanoo, ettei asiakkaalle kerrota yksityiskohtaisesti, miksi asiakkuutta ei avata. Hän tyytyy perustelemana tätä vain sillä, että kokonaisharkinnassa voi olla useita syitä, jotka yhdessä vaikuttavat päätökseen.

Aktian mukaan kielteinen päätös pyritään avaamaan, mutta sitä ei voi aina kertoa.

Esimerkiksi sääntely kuten rahanpesulaki kieltää syyn kertomisen. Syy voidaan jättää kertomatta silloinkin, kun kyse on pankin sisäisistä riskiperusteisista arvioista. Liikesalaisuuksien suojaaminen voi myös olla esteenä perustelujen kertomiselle.

”Usein päätös perustuu useiden tekijöiden yhteisvaikutukseen, jolloin yksittäisen syyn nimeäminen ei olisi mahdollista. Mikäli kaikki ehdot eivät täyty, pankki voi tehdä kielteisen päätöksen ilman, että yksittäisiä syitä voidaan tarkemmin kommentoida”, Vainio kommentoi.

Pankkien edustajat itse eivät ole kuulleet, että puolustusalan yhtiöillä olisi ollut laajempia ongelmia pankkien kanssa.

Neljäsosa asunnonomistajista ei ole varautunut oman asuntonsa tuleviin remontteihin laisinkaan, selviää POP Pankin tuoreesta selvityksestä.

Selvityksen mukaan 23 prosenttia suomalaisista kerros-, pari-, rivi- tai luhtitalossa tai asunto-osakeyhtiöstä sijoitusasunnon omistavista ei ole miettinyt lainkaan, miten varautua oman asuntonsa tuleviin remontteihin.

57 prosenttia vastaajista kertoi varautuvansa oman asuntonsa tuleviin remontteihin suunnittelemalla ja säästämällä, kun 18 prosenttia kertoi taloyhtiön keräävän ylimääräisiä vastikkeita remontteja ja korjauksia varten.

”Taloyhtiökokous on paras keino saada kokonaiskuva taloyhtiön taloudellisesta tilanteesta ja tietää, mitä taloyhtiössä suunnitellaan. On myös hyvä suhtautua kriittisesti siihen, jos mitään ei aiota tehdä, etenkin jos kyseessä on vanhempi taloyhtiö”, säästämisen ja sijoittamisen tiimin päällikkö Ilkka Kauppinen sanoo POP Pankin tiedotteessa.

Lähes puolet jättää osallistumasta taloyhtiökokoukseen

Lähes puolet asunnonomistajista jättää kuitenkin osallistumatta taloyhtiökokouksiin, samainen selvitys paljastaa.

Selvityksen mukaan 49 prosenttia asunnonomistajista ei osallistu taloyhtiökokouksiin ollenkaan. Säännöllisesti taloyhtiökokouksiin kertoo osallistuvansa vain 36 prosenttia asunnonomistajista.

10 prosenttia kertoo käyvänsä kokouksissa satunnaisesti ja 5 prosenttia osallistuu vain silloin, kun jotain merkittäviä remonttipäätöksiä on tuloillaan.

”Asunto on merkittävä sijoitus, siksi taloyhtiökokouksiin osallistuminen on omasta omaisuudesta huolehtimista. Aidosti hyvin hoidettu taloyhtiö on merkittävä valttikortti myyntivaiheessa”, Kauppinen sanoo tiedotteessa.

Taloyhtiökokousaktiivisuutta selvitettiin osana Iro Reserach Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta, joka tehtiin huhtikuussa 2025.

Tavanomaiset räjähdykset eli kemialliset räjähdykset ovat erittäin nopeita hapetusreaktioita, joissa reaktiorintama etenee aineessa useita kilometrejä sekunnissa. Esimerkiksi sotilasräjähteistä tunnetuimman, TNT:n, räjähdysvauhti on 6900 m/s eli 25 000 km/h. Se on lähes yhtä paljon kuin avaruusaluksilla Maata kiertävillä matalilla kiertoradoilla.

Räjähdysvauhti on kuitenkin vain yksi parametri, jolla räjähdysaineiden suorituskykyä voidaan mitata. Tämä supergraafi esittelee teknisiä tietoja 14:sta yleisestä räjähdysaineesta. Kahdeksasta niistä on yksityiskohtaiset tiedot räjähdysenergiasta, -nopeudesta ja -paineesta sekä kaasujen tuotosta.

Tärkeimmät lähteet: Robert Weinheimer: Properties of selected high explosives (2000). Julkaistu Pacsci EMC -yhtiön sivuilla. Räjähdevalmistajien tuotetiedot (Forcit & Dyno Nobel).

”Jos aiot tehdä unelmistasi totta, on Sinun ensiksi herättävä.” Tuo isoäidin huoneentaulu sopisi sekä monen firman että Suomen tunnuslauseeksi. Tuore State of the workplace -tutkimus kertoi koruttomasti, että on täysin kiinni firman pomosta, miten yrityksen tavoitteisiin sitoudutaan.

Tämän päivän DI:tä mietityttävät asiakkaiden koko ajan muuttuvat odotukset, jatkuva uuden oppimisen ja omaksumisen tarve, tekoälyn uhat ja maailman muuttuminen epävarmemmaksi. Tukea osaamisen uudistamiseen ei löydy tarpeeksi.

Suomessa on laajasti pohdittu syitä ja kasattu komiteoita ja kirjoitettu mietintöjä seisahtuneesta taloudesta. Poliitikot ovat töpeksineet ja veivanneet samaa virttä puolueista riippumatta. Mutta mitä on tehnyt yritysmaailma, omistajat, johto, tuotekehitys, markkinointi, EK, Sitra, Business Finland...

Nyt pitäisi arvioida rehellisesti yritysten eri tasojen todellinen suorituskyky. Pisteytetään omistajat, hallitukset, toimitusjohtajat, johtoryhmät, tuotekehitys, markkinointi, talousjohto, ict-osasto jne.

Millä tasolla olemme Pohjoismaisessa, Eurooppalaisessa tai maailmanlaajuisessa vertailussa? TEM-ministeri Wille Rydman ja Sitran pomo Atte Jääskeläinen entisenä talousjournalistina voisivat olla tarpeeksi räväkkä pari tekemään kevätsiivouksen ja todellisen tuuletuksen suomalaisessa tavoitteenasetannassa.

Viikonloppulukemisenani on ollut konsulttiyhtiö McKinseyn senior partnerien muutaman vuoden takainen teos CEO Exellence sekä Facebookissa ja eri medioissa kiertävä lista maailman julkisesti rikkaimmista. Tuo lista koostuu lähes poikkeuksetta yritysjohtajista, jotka omistavat tai ovat pääomistajia johtamassaan yrityksessä.

Kirja luettelee omistajan ja ylimmän johdon tärkeimmät tehtävät simppelisti: päätä firman suunnasta, johto ojennukseen, johdon kautta tiimeille tehtävät, varmista henkilöstön osaaminen ja tehokkuus, suhde omistajiin kunnossa, tehokas hallitustyöskentely.

Menestyskonsepti on, että USA:n Top 10 -yhtiöitä johtaa lähes poikkeuksetta perustaja tai omistaja. Omistajat ovat miehiä, jotka panevat persoonansa peliin ja mielipiteensä julkisuuteen.

Suomen Top 10 -yritysten omistajat ovat Herlinejä lukuun ottamatta kasvottomia yhteisöjä, tyyppiä Solidium, eläkeyhtiö, pankki, sijoitusyhtiö.

Top 30 -yhtiöt meillä eivät ole kasvaneet, kansainvälistyminen on mörkö ja innovaatioita viilataan liian kauan. Ruotsissa lanseerataan tuotteet tai palvelut proof of consepteina.

Venäjän suosituin vitsi: Miksi Putin pysyy vallassa? Hän on päättänyt tehdä kansalaisista rikkaita, menestyviä ja onnellisia. Lista oligarkeista ohessa.

Perusinsinööri Veijo Miettinen on Tekniikka&Talouden pakinoitsija. Nimimerkin takana on useita kirjoittajia, joiden henkilöllisyys on toimituksen tiedossa. Pakinat saattavat sisältää fiktiota.

Lue myös:

Tämä on lyhennelmä. Lue Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitettu laajempi juttu tästä linkistä.

Talo pitäisi saada tontille. Haetaan siis lähimetsästä risuja ja sieniä, ja ei kun kasvattamaan sienitaloa. Pian se on jo noussut. Rakennusprojekti toimi hiilinieluna, ja kun taloa ei enää tarvita, se kompostoidaan.

Mielikuva kuulostaa scifiltä, mutta se on lähitulevaisuutta. Sienirihmastojen vallankumousta ennustetaan rakennusteollisuuteen parhaimmillaan 5–10 vuoden päähän.

Alkuvuonna 2024 ohitettiin tärkeä merkkipaalu: Mycohab-säätiö kasvatti Namibiassa maailman ensimmäisen talon, jossa sienirihmastomateriaali toimii myös talon kantavana rakenteena.

Ympäristön kannalta sienimateriaalit ovat ihmeaineita. Rihmasto sitoo kasvaessaan paljon hiiltä.

”Siinä missä betoni, teräs ja alumiini vastaavat 23 % maailman hiilidioksidipäästöistä, Namibian projektimme sitoi tonnin hiilidioksidia jokaista tuotettua tonnia kohti”, kertoo Chistopher Maurer. Hän on perustaja ja pääarkkitehti yhdysvaltalaisessa Redhouse-arkkitehtitoimistossa, joka oli Mycohabin sienitalon isä.

Maurerin mukaan sienirihmastoharkot muistuttavat työstettävyydeltään, tiheydeltään, käsituntumaltaan ja jopa tuoksultaan massiivipuuta. Puun tavoin harkot täytyy suojata säältä, joten talo sai ulkopintaan savilaastin.

Harkot kestänevät myös Suomen pakkasissa. Niitä on testattu jo ääriolosuhteissa: avaruudessa.

Tekniikka&Talouden yhyttämät asiantuntijat viestivät, että periaatteessa kuka tahansa voisi kasvattaa talon lähiympäristönsä aineksista.

Haastateltavat arvioivat, että sienimateriaalien läpimurto tulee muuttamaan perustavalla tavalla ihmisten luontosuhdetta ja asennoitumista rakentamiseen.

Tämä on lyhennelmä. Lue Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitettu laajempi juttu tästä linkistä.

Kamux. Käytettyjen autojen kauppaketjun alkuvuoden liiketulos painui tappiolle eivätkä näkymätkään ole kaksiset. Kuluttajat etsivät nyt halpoja polttomoottoriautoja ja Kamuxin varastoissa on jotain muuta. Analyytikot pudottivat tavoitehintoja keskimäärin 16 prosenttia. Viidestä analyytikosta ainoa aiempi ostosuosittelija pudotti suosituksen tasolle pidä ja aiempi lisääjä tasolle vähennä. Nyt suosituksissa on kolme pidä- ja kaksi vähennyskehotusta.

Aspo. OP laski monialakonsernin osakkeen suosituksensa tasolle lisää, kun aiempi oli osta. Kolmen analyytikon konsensus laski samalla vastaavasti ja osakkeen tavoitehinta laski, vaikka tulos oli odotettua parempi. OP:n huolenaiheena on konserniin kuuluva laivanvarustamo ESL Shipping. Volyymit ovat laskeneet eikä positiivista käännettä markkinassa ole näkyvissä. Evli korosti analyysissään ESL:n selvinneen vaikeassa markkinassa hyvin. Evli piti ostosuosituksen.

Koskisen. Puunjalostusyhtiö sai Inderesiltä lisää-suosituksen kun aiempi oli vähennä, myös kolmen analyytikon konsensus parani tasolle lisää. Inderesin mukaan odotettua vahvempi tulos rakennusteollisuuden huonossa suhdanteessa alensi osakkeeseen liittyvää riskiä. Yhtiön sahateollisuus osoitti jo hyvää kasvua ja tämä paransi myös tulosta.

Noho Partners. Ravintolayhtiö sai vielä toukokuun alussa kolmelta analyytikolta suorat osto-kehotukset. Jakauma on edelleen positiivinen osta-ylipainota-pidä. Analyytikot kokivat, että huhti-toukokuun kurssinousu purki osakkeen aliarvostusta. Markkinoilla odotetaan mielenkiinnolla, millaisen buustin yhtiön Tanskan liiketoiminnoille antaa Halifax Burgers-ketjun osto toukokuun alussa.