News and blogs

Australian pinta-alaltaan suurimmassa osavaltiossa Länsi-Australiassa on nyt siirrytty kokeilusta todellisuuteen. Kyse on tekoälyn valjastamisesta liikenteenvalvontaan.

Osavaltio on jakanut kahdeksan kuukauden kokeilujakson aikana huomattavan määrän varoituksia säännöistä piittaamattomille autoilijoille. Seuraavaksi jaetaan vain sakkoja.

Tekoälyyn perustuvat peltipoliisit eli oikeammin liikenneturvallisuuskamerat havaitsivat varoitusjakson aikana peräti 380 000 liikennerikkomusta. Niiden perusteella kuljettajille annettiin 65 000 varoituskirjettä.

Asiasta on uutisoinut News.com.au-sivusto, jonka mukaan kirjeiden tarkoituksena on valistaa kuljettajia oikeapoppisesta liikennekäyttäytymisestä ja antaa heille mahdollisuus muuttaa vaarallista käytöstään ilman seuraamuksia.

Huumeita ja viinaa

Kiinni jäi 158 000 kuljettajaa, jotka räpläsivät matkapuhelimiaan ajon aikana. Kamerat käryttivät myös 114 800 ihmistä, jotka eivät käyttäneet turvavyötä.

Peltipoliisit tunnetaan erityisesti nopeusvalvonnasta. Sitäkin virkaa ne hoitivat tehokkaasti Länsi-Australiassa; kokeilujakson aikana 100 000 kuljettajaa jäi kiinni ylinopeudesta.

Tekoälykameroiden erinomaisuus piileekin siinä, että ne eivät ole pelkkiä nopeuskameroita vaan pystyvät havainnoimaan monenlaisia rikkeitä.

Pahimpia kameroihin jääneitä tapauksia olivat kuljettajat, jotka polttivat huumeita, joivat alkoholia ja kuljettivat lapsia ilman turvavyötä auton etupenkillä.

Ahkera törttöilijä

Tietysti useita kuukausia kestäneen seurantajakson aikana alkaa löytyä myös myös niin sanottuja poliisin vanhoja tuttuja, eli toistuviin rikkomuksiin syyllistyviä kuljettajia.

Länsi-Australian uusiin kameroihin tallentui muita useammin yksi kuljettaja. Hän jäi kiinni yli 80 rikkomuksesta kokeilun ensimmäisten kuukausien aikana.

Tällaiseen säännöistä piittaamattomaan rikoksen uusijaan eivät varoitukset varmasti tehoa, joten luvassa on rutkasti rahanmenoa sakkoihin, jos meno jatkuu samanlaisena.

Satoja miljoonia

Australian viranomaiset pystyvät kertomaan ällistyttäviä lukuja dollaripinoista, joita on saatu kerrytettyä tekoälykameroiden perusteella jaetuista sakoista. Tekoälytekniikkaa on nimittäin hyödynnetty aiemmin jo parissa muussa osavaltiossa.

Kaikkiaan tekoälyn avulla on kerätty satoja miljoonia dollareita sakkotuloina. Australian dollari on noin 0,57 euroa. Ylinopeuksien lisäksi eniten sakkoja on jaettu kännykän käytöstä ja turvavyörikkeistä.

Huumeet, alkoholi, holtittomat ajoasennot ja lasten kuljettaminen jopa kuljettajan sylissä ovat harvinaisempia mutta vaarallisempia rikkeitä. Niitäkin on nyt saatu paljastettua paljon tehokkaammin kuin aiemmin.

Norjan valtio ja NH Industries ovat päässeet sopimukseen kovan onnen NH90-helikopterikaupan perumisesta.

Tiedotteen mukaan Norja palauttaa valmistajalle kaikki ostamansa helikopterit sekä hankintaan kuuluneet varaosat ja muun logistiikan. NH Industries taas maksaa kalustosta valtiolle 305 miljoonaa euroa aiemmin maksetun 70 miljoonan euron lisäksi.

Tiedotteessa korostettiin osapuolien rakentavan yhteistyön merkitystä ja kiitettiin erikseen Oslon alueoikeuden sovittelijoiden roolia sopimuksen syntymisessä.

Aivan toisenlainen sävy oli kesäkuussa 2022 julkaistussa tiedotteessa, jossa puolustusministeri Bjørn Arild Gram jyrisi seuraavaan malliin koptereiden hankintasopimuksen irtisanomisesta.

”Valitettavasti olemme päätyneet siihen johtopäätökseen, että riippumatta siitä, kuinka monta tuntia teknikkomme työskentelevät tai kuinka paljon varaosia tilaamme, NH90 ei koskaan kykene täyttämään Norjan asevoimien vaatimuksia.”

Tuolloin Norja halusi NH Industriesilta rahaa noin 490 miljoonaa.

Vuonna 2001 solmitussa sopimuksessa Norja oli sitoutunut ostamaan yhteensä 14 NH90-helikopteria rannikkovartioston ja sukellusveneentorjunnan tehtäviin.

Alun perin kalusto oli tarkoitus toimittaa vuoden 2008 loppuun mennessä, mutta vuoteen 2022 mennessä Norja oli vastaanottanut kahdeksan täydessä operatiivisessa konfiguraatiossa olevaa helikopteria ja yhteensä 13 ilma-alusta.

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja Gro Jære luonnehti kesällä 2022 tilannetta yhtä jyrkästi kuin ministerikin:

”Olemme toistuvasti yrittäneet ratkaista helikopteriin liittyvät ongelmat valmistajan kanssa, mutta yli 20 vuotta hankintasopimuksen solmimisen jälkeenkään meillä ei ole helikoptereita, jotka pystyisivät suorittamaan niitä tehtäviä, joita varten kalusto hankittiin. Valmistaja ei ole kyennyt esittämään meille mitään realistisia ratkaisuvaihtoehtoja.”

Jæren mukaan kaluston vikatiheys (mitattuna metriikalla vikoja/tunti) oli 40 kertaa liian korkea. Toisin sanoen vikoja oli 4 000 prosenttia liikaa.

Tuolloisella kalustolla Norja tavoitteli 3 900 vuotuista lentotuntia, mutta todellinen luku oli noin 700 tuntia.

Oikeuteen asia meni loppuvuodesta 2024, kun Norjan valtio ja NH Industries olivat vääntäneet asiasta tuloksetta kättä kahden ja puolen vuoden ajan.

Suomessa Maavoimat operoi 20 NH90 -helikopterilla.

Lue myös:

Sveitsissä on paljastunut, että suuri tunnelipora on jämähtänyt keskelle Gotthardin tunnelityömaata kallion sisään. Näin ei olisi pitänyt tietenkään käydä, mutta pora on ollut jumissa jo kesäkuusta lähtien. Työt alkoivat maaliskuussa.

Paulinaksi ristitty kone on 116 metriä pitkä, halkaisijaltaan 12,3 metriä ja painaa 2 118 tonnia. Se lukeutuu Euroopan suurimpiin tunneliporiin.

Porajättiläisen on tehnyt saksalainen Herrenknecht graniitin, gneissiin ja liuskekiven poraamiseen. Sen mukaan jyrsintäpäätä käyttää 16 sähkömoottoria, joiden kokonaisteho on 5 600 kilowattia.

Paulina ehti työskennellä 192 metriä, kunnes se jumittui keskelle työmaata. Ongelman kerrotaan liittyvän kallioperän ominaisuuksiin. Tarkemmin kyse on tunnelityön Airolo-osuudesta, jossa on murenevaa liuskekiveä.

Pysähdyksissä kuukausia

Auto Motor Sport -uutiskanavan mukaan tunneliporan pää jumittui kesäkuun puolivälissä. Sitä yritettiin käynnistää 31 kertaa mutta turhaan. Nyt tosin kiistellään siitä, jumiutuiko kone vai pysäytettiinkö se tarkoituksella.

Koko tunnelityö viivästyy useilla kuukausilla tai jopa parilla vuodella. Lisätöiden hinnaksi arvioidaan lähes 22 miljoonaa euroa. Koko tunnelihankkeen hintalappu on 2,2 miljardin euron luokkaa.

Nyt on selvinnyt, että jo vuonna 2016 tehdyssä suunnitelmassa tutkijat ja geologit varoittivat, että osuudella pitäisi edetä räjäytyksin eikä porakoneella. Asiasta on alkanut Sveitsissä myös poliittinen vääntö, kuka on mokannut projektinjohdossa ja kuka on vastuussa.

Gotthardin tunnelityössä on tarkoitus rakentaa uusi yhteys Alppien läpi pohjoisen ja eteläisen Euroopan välille. Rakentaminen alkoi vuonna 2023. Pituutta tunnelille tulee 16,9 kilometriä.

Tunnelia porataan sekä pohjoisesta että etelästä päin. Tunneliosuuksien pitäisi kohdata vuonna 2028, mutta nyt siis eteläinen osuus on suurehkoissa vaikeuksissa.

Lue myös:

Yhdysvaltain ilmavoimien ja laivaston käyttöön suuren hiljaisuuden vallitessa kehitettävästä Lockheed Martin AIM-260 Jatm (Joint Advanced Tactical Missile) -ilmataisteluohjuksesta on tullut lisätietoa julkisuuteen, joskin hyvin vähän. Asiasta kertoo Air & Space Forces Magazine.

Nyt Yhdysvaltain edustajainhuoneen asevoimakomitean tiedottaja kertoo julkisuuteen, että aiempi tieto ohjuksen myöhästymisestä maan hallinnon sulkutilan vuoksi ei pidä paikkaansa.

Aiemman tiedon mukaan suunniteltu ohjustesti olisi ollut vaarassa myöhästyä kolmen kuukauden ajan, mutta tämä siis ei pidä paikkaansa. Testin luonteesta ei kerrottu lisätietoja.

Vuodesta 2018 kehitetystä ohjuksesta tiedetään julkisuudessa hyvin vähän. Väitetysti sen kantama olisi jopa kaksi kertaa enemmän kuin nyt käytetyn AIM-120 Amraam -tutkaohjuksen, mikä tarkoittaisi ehkä noin 300 kilometrin mittaluokan kantamaa, ehkä enemmänkin. Lisäksi ohjuksen kerrotaan mahtuvan USAFin nykyisten viidennen sukupolven hävittäjien eli LM:n F-22:n ja F-35:n sisäisiin asekuiluihin.

Heinäkuussa 2025 ohjus mainittiin asevoimien budjettiehdotuksessa, kun sekä laivasto että ilmavoimat pyysivät yhteensä noin 670 miljoonan dollarin edestä määrärahoja ohjuksen operatiivisia hankintoja varten. Keväällä 2025 puolestaan julkisuuteen tuli tieto ohjuksen koeammunnoista.

Vaikuttaisi siis siltä, että ohjuksen käyttöönotto saattaa olla lähellä.

Lue myös:

Det svenska Sjöfartsverket har valt Hyundai Heavy Industries för att bygga Sveriges nya isbrytare. Fartyget kommer att byggas i Ulsan, Sydkorea.

Informationen framgår i dokument som Tekniikka&Talous fått från svenska Sjöfartsverket genom en begäran om information. Upphandlingsbeslutet fattades den 27. juni 2025.

Hyundai Heavy Industries är bland annat känt för att ha byggt råoljetankern Arctica. Fartyget, tidigare känt som Stena Arctica, var vid sin sjösättning år 2005 världens största oljetanker med isklass.

Sjöfartsverket uppger att det lägsta jämförelsepriset var avgörande. Hyundai Heavy Industries lämnade ett anbud på 3,35 miljarder svenska kronor, vilket motsvarar cirka 306,7 miljoner euro.

Enligt dokumenten är priset för ett fartyg 348 miljoner dollar. Jämförelsepriset i svenska kronor har beräknats så att det även inkluderar bland annat kostnader för utbildning, transport och så kallad fiktiv arbetskostnad.

På andra plats kom Helsingforsvarvet, alltså DNY Finland som ägs av den kanadensiska Davie Shipbuilding. Helsingforsvarvets jämförelsepris var 3,48 miljarder kronor (ca. 318,5 miljoner euro).

I praktiken avgjordes upphandlingen till Hyundais fördel av en prisskillnad på 11,8 miljoner euro. Det motsvarar 3,8 procent.

Enligt Sjöfartsverket har DNY Finland överklagat beslutet till förvaltningsdomstolen, som ännu inte meddelat sitt beslut.

Sjöfartsverket har tidigare berättat att fem gamla isbrytare borde ersättas. Hittills har endast ett fartyg beviljats finansiering.

”Davie kommenterar inte ärendet eftersom rättsprocessen ännu pågår”, säger Antti Leino åt T&T per telefon. Han är chef för samhällsrelationer vid Davie.

Varven som deltog i anbudstävlan

I jämförelsen framgår att även det finska Rauma Marine Constructions deltog i kampen om isbrytarkontraktet. Finska staten är dess största ägare. Skillnaden i jämförelseprisen mellan Raumo varvet och Hyundai var 14 procent.

Dessutom deltog även det norska varvsföretaget Vard Group i anbudsförfarandet. Majoriteten av Vard Group ägs av den italienska varvsjätten Fincantieri. Skillnaden i jämförelsepris mellan Vard Group och Hyundai var 44 procent.

Jämförelseprisen

Priserna för anbuden har omvandlats från svenska kronor till euro med växelkursen 0,091.

Lue myös:

Helsinki-Tallinna-reitillä liikennöivästä m/s Finlandiasta tulee Suomenlahden ensimmäinen hybridikäyttöinen matkustajalaiva.

Eckerö Line kertoo T&T:lle, että Wärtsilä toimittaa alukseen 1,4 megawattitunnin akkupaketin, jonka maksimiteho on 1,5 megawattia.

Akku asennetaan lauttaan tammikuussa 2026, ja asennustyöt ovat jo käynnissä.

Yhteensä 96 akkumoduulista (450 x 200 x 835 mm) koostuva akkupaketti mahtuu 24-jalkaiseen konttiin, joka asennetaan laivan 9. kannelle.

Akkupaketti korvaa yhden laivan dieselgeneraattoreista.

Lataus tapahtuu, kun laiva on Helsingin tai Tallinnan satamassa. Latauksen teho on enintään 1,5 megawattia, joten lataus kestää 30–45 minuuttia.

”Tavoiteltu vähennys polttoaineen kulutuksessa on noin kolmen prosentin suuruusluokkaa, eli laiva käyttää jatkossa vuositasolla noin 500–600 tonnia vähemmän polttoainetta”, Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen sanoo.

Laivaliikenteen päästöjen vähentämiseen on useita tapoja. Sähköistämisen lisäksi laivayhtiöt panostavat muun muassa biopolttoaineisiin, vetyyn, metanoliin ja tuulipropulsioon.

Eckerö Line uskoo, että tehokkain tapa vähentää laivaliikenteen päästöjä on laivojen vaiheittainen sähköistäminen.

”Tavoitteemme on siirtyä tulevaisuudessa täysin sähköiseen laivaliikenteeseen.”

Sähköistäminen on suosittu päästöjenvähennyskeino etenkin lyhyemmillä matkoilla.

Talotekniikka-alan konsulttitoimisto Granlund ostaa ohjelmistotalo Derigon.

”Tämä yrityskauppa on osa ohjelmistoliiketoimintamme strategiaa. Tavoitteenamme on tarjota digitaalisia ratkaisuja koko kiinteistöjen elinkaaren ajalle. Derigon ohjelmistokokonaisuus tukee tätä tavoitetta erinomaisesti”, sanoo tiedotteessa Granlundin ohjelmistojen liiketoimintajohtaja Kimmo Mattila.

Vuonna 2008 perustettu Derigo tarjoaa digitaalisia ratkaisuja projektien hallintaan. Granlundin haltuun yrityskaupassa siirtyvät Derigon Pro3 -ohjelmisto ja Timbal-tuoteperhe.

”Kiinteistö- ja rakennusalan tuottavuutta ja tiedon virtautusta ratkotaan parhaiten yhdessä. Emme usko, että yksi mammuttijärjestelmä hoitaa kaiken – sen sijaan yhdistämällä hyvät softat saadaan aikaan paras lopputulos”, Mattila sanoo.

Granlund on kuluneiden vuosien aikana tehnyt lukuisia yrityskauppoja, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun kaupan kohteena on ohjelmistotalo ja sen ohjelmistotuotteet.

”Aiomme jatkaa kiinteistöalan kehittämistä ja digitalisoimista. Ohjelmistoliiketoiminnan laajentamista ja syventämistä tullaan näkemään jatkossakin”, lupaa Mattila.

Derigon avainhenkilöt jatkavat tehtävissään myös yrityskaupan jälkeen.

Granlund on vuonna 1960 perustettu kiinteistö- ja rakennusalan konserni, jonka toimialoja ovat taloteknisen suunnittelun lisäksi muun muassa rakennuttaminen ja kiinteistöjohtamisen ohjelmistot.

Konserni työllistää yli 1 400 asiantuntijaa ja liikevaihto vuonna 2023 oli 139,3 M€.

Lue lisää: