Pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoo, että Suomen hälytysjärjestelmään kansalaisille on tehtävä muutos.
”On aivan selvää, että meidän on saatava tekstiviestipohjainen hälytysjärjestelmä”, Orpo sanoi perjantaiaamuna tiedotustilaisuudessa.
Orpo kommentoi aamun droonitapausta tiedotustilaisuudessa perjantaina.
Uudellemaalle julistettiin väliaikainen ilmailun rajoitusalue kello 4–7. Tänä aikana Uudenmaan asukkaita suositeltiin pysymään sisätiloissa. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikenne keskeytettiin.
Hämmennystä on herättänyt muun muassa se, että hätätiedotteita jakava 112-sovellus ei toiminut normaalisti. Viranomaistiedottamista on kritisoinut muun muassa oppositiopuolue keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
Orpon mukaan jatkossa on syytä kiinnittää huomiota siihen, että viranomaistoiminta on mahdollisimman selvää. Nyt monella oli Orpon mukaan epäselvyyksiä sen osalta, tulisiko töihin tai kouluun lähteä.
Orpo kehotti suomalaisia myös lataamaan 112-sovelluksen puhelimeensa.
Orpo korosti tiedotustilaisuudessa, että drooneja voi harhautua Suomeen jatkossakin
”Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkuu, ja Ukraina jatkaa oikeutettua puolustautumistaan.”
Orpo sanoi valtiojohdon tehneen selväksi sen, että droonien harhautuminen Suomeen ei ole hyväksyttävää.
Puolustusvoimat: Ei havaintoja lennokeista
Puolustusvoimien operaatiopäällikkö Kari Nisula kertoi, että Puolustusvoimat sai varhain aamulla tiedon Suomeen mahdollisesti harhautuvista drooneista.
Puolustusvoimat tehosti toimintaansa saatuaan tämän tiedon. Valmiuden tehostaminen näkyi ja kuului pääkaupunkiseudun meri- ja ilma-alueilla.
Odotettu kohdealue Suomeen suuntautuville mahdollisille lennokeille oli Helsingin ja Porvoon alue.
”Riskiarvion perusteella pelastusviranomainen antoi vaaratiedotteen”, Nisula sanoi.
”Meillä ei ole tietoa tai havaintoja siitä, että lennokkeja olisi tällä kertaa Suomen alueelle tullut”, Nisula sanoi.
Nisulan mukaan Puolustusvoimat ei ole käyttänyt myöskään sotilaallista voimaa lennokkien torjunnassa.
Lennokkien arvioitu määrä ja niiden suuntautuminen ja niiden kuorma olivat perusteita, joiden mukaan Puolustusvoimat arvioi, että on syytä ryhtyä tilapäisiin varoitustoimenpiteisiin.
”Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä välitöntä sotilaallista uhkaa.”
Ilmavoimat: Droonit eivät suuntautuneet Suomeen
Ilmavoimien komentaja Timo Herranen kertoi, että ilmavoimat sai hieman ennen kello yhtä yöllä tiedon operaation käynnistymisestä, jonka yhteydessä oli riski siihen, että muutamia isomman räjähdyslastin drooneja saattaisi harhautua Suomen alueelle.
Puolustusvoimat reagoi tehostamalla toimintaansa.
”Samaan aikaan olimme välittömästi yhteydessä liittolaisiin.”
Puolustusvoimat oli yhteydessä myös viranomaisiin, jotka aloittivat omat toimenpiteensä.
”Meillä oli ensimmäisen tilannekuvan perusteella arvio siitä, että varhain Suomen aamulla kello neljän ja seitsemän välillä lennokit harhautuvat Suomeen, jos harhautuvat”, Herranen sanoi.
Puolustusvoimat oli valmiudessa tätä varten.
”Suomeen ei tullut alueloukkausta, eivätkä droonit tänne suuntautuneet”, Herranen sanoi.
Tämän seurauksena rajoitustoimenpiteet purettiin.
Pelastusylijohtaja: 112-sovelluksessa tekninen häiriö
Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kehui viranomaisten välistä yhteistyötä.
Sisäministeriön pelastusviranomainen antoi vaaratiedotteen Uudenmaan alueelle varhain aamulla. Vaaratiedote purettiin kello 7.06.
”Pelastusviranomainen tarkentaa ja katsoo tiedottamiseen liittyviä asioita”, Kohvakka sanoi.
”On tärkeää, että tilanteessa toimittiin, kuten vaaratiedote kehotti”, Kohvakka sanoi.
Kohvakka korjasi julkisuudessa ollutta väitettä, jonka mukaan pelastusviranomaisella olisi ollut eri tilannekuva kuin Puolustusvoimilla. Kohvakan mukaan tilannekuva oli sekä pelastusviranomaisella että Puolustusvoimilla sama.
Vaaratiedotetta purkaessa 112-sovellukseen tuli tekninen häiriö, minkä seurauksena tieto vaaratiedotteen purkamisesta päivittyi sovellukseen noin 40 minuuttia myöhässä. Asiaa tutkitaan ja selvitetään Kohvakan mukaan.
Oliko vaaratiedotteessa kyse ylireagoinnista?
Helsingin Sanomat kysyi, oliko kehotus pysyä sisällä 1,8 miljoonalle Uudellamaalla asuvalle ihmiselle oikeasuhtainen. Lisäksi HS kysyi, milloin tekstiviestipohjainen vaaratiedote saadaan toimintaan.
Orpon mukaan nyt on syytä kiinnittää huomiota siihen, että ihmisillä on selkeä tietoa siitä, kuinka toimia tilanteessa, jolloin vaaratiedote annetaan.
Orpon mukaan kuntien ja kaupunkien on osaltaan käytävä läpi ohjeistuksia, jotta ihmisillä ei olisi epäselvyyksiä toimintaohjeista.
Uuden järjestelmän osalta Orpo sanoi, että hallituksen tahtotila on, että tiedotusjärjestelmä saadaan toimintaan niin nopeasti kuin mahdollista.
HS tarkensi vielä kysymystään ja kysyy, oliko vaaratiedottamisessa tällä hetkellä kyse ylireagoimisesta.
”Minä ajattelen niin, että jos on olemassa ilmeinen riski sille, että aselastissa oleva drooni tulee Suomen tiheimmin asuttuun osaan, niin valmiuden nostossa ei voi ylireagoida”, Orpo sanoi.
"Selkeästi suurempi riski"
Yle kysyi, oliko drooniuhka vakavampi kuin aiemmassa tapauksessa, jossa Suomeen tippui kaksi droonia.
”Meillä oli erilaiset tiedot ja meillä oli selkeästi perusteltu syy suuremmasta riskistä”, Herranen sanoi.
Ilta-Sanomat kysyi, kuinka konkreettinen vaara oli tällä kertaa.
”Ei tämänkaltaista tapahtumaa voi pitää ylireagointia. Niin kauan kuin näitä laajoja lennokkihyökkäyksiä meidän lähialueilla tapahtuu, aina on olemassa riski, että lennokkeja harhautuu meidän alueellemme”, sanoi Puolustusvoimien operaatiopäällikkö Kari Nisula.
STT kysyi, mistä ennakkovaroitus lähestyvistä drooneista tuli ja oliko Ukrainan kanssa sovittu tiedottamisesta.
Nisula ei kommentoinut tarkemmin sitä, miten Puolustusvoimat sai asiasta tiedon.
Hallituksen vastuu?
Iltalehti kysyi, mikä on hallituksen vastuu siitä, että viranomaistiedottaminen saadaan kuntoon.
Orpon mukaan hallitus kantaa vastuun Suomen turvallisuudesta ja siihen liittyvistä seikoista ja viranomaisten välisestä yhteistyöstä.
Orpon mukaan yhteistyö viranomaisten välillä sujui hyvin, mutta hän sanoo, että seuraavalla kerralla on syytä kiinnittää huomiota kansalaisten tiedottamiseen.
Viranomaisten viestintä ja toiminta paranee Orpon mukaan koko ajan.
”Tilanteet ovat nopeita. On selvää, että jossain viestin sanamuodoissa voi olla eroja”, Orpo sanoi.
Iltalehti kysyi myös, onko mahdollista, että myöhemmin tänään löytyy vielä räjähdelastissa oleva drooni.
Herranen sanoi, että hänellä ei ole syytä epäillä, että drooneja olisi harhautunut Suomeen.
”Kyse oli aikaisempaa isommista lennokeista meidän tietojemme perusteella. Isommat on helpompi havaita kuin pienemmät. Ei ole syytä olettaa, mutta kaikkea emme valitettavasti pysty näkemään”, Herranen sanoo.