Pohjoismaiden suurin räjähdevalmistaja Forcit investoi kolmessa vuodessa yli 300 miljoonaa euroa ja rakentaa Poriin kenties Euroopan merkittävintä tnt-tehdasta. 133-vuotias yhtiö on alallaan maailman parhaita, eikä se ole sattumaa, sanoo toimitusjohtaja.
Forcitin toimitusjohtaja Joakim Westerlund nostaa neuvotteluhuoneen pöydälle runsaat kymmenen kiloa painavan muovikuorisen lieriön. Tositoimissa sen sisällä olisi räjähdettä.
Hankoniemellä räjähtäviä tuotteita on valmistettu yli vuosisata, mutta nyt niille on enemmän kysyntää kuin koskaan. Forcit investoi yli 300 miljoonaa euroa kolmessa vuodessa ja rakentaa Euroopan kenties merkittävintä tnt-tehdasta.
Puolustusteollisuuden supersykli on tehnyt suomenruotsalaisten sukujen omistamasta yrityksestä Euroopalle strategisesti kriittisen toimijan.
Teollisuushistoriaa tekemässä
Ensimmäinen merkki tulee vastaan, kun kääntyy valtatie 25:ltä Hankoniemen rantaa kohti, Forcitintielle. Väylän varteen kasataan tilaelementeistä uutta toimistorakennusta.
Tien päässä, tarkasti vartioitujen porttien sisäpuolella seisoo 1930-luvun jyhkeä pääkonttori. Nyt siitä loppuu tila kesken.
”Olen monesti sanonut, että olemme täällä tekemässä teollisuushistoriaa”, toimitusjohtaja Westerlund sanoo eikä liioittele.
Ei ole ihan tavallista, että perinteistä valmistavaa teollisuutta edustavan yrityksen liikevaihto kasvaa kaksinumeroisin luvuin. Forcit on palkannut muutamassa vuodessa satoja työntekijöitä lisää, ja reippaat rekrytoinnit jatkuvat tänä vuonna.
Poikkeuksellista on myös investointitahti. Hangossa on jo aloitettu yhteensä 70 miljoonan euron investoinnit puolustustuotannon kapasiteetin kasvattamiseen. Poriin yhtiö rakentaa yli 200 miljoonan euron tnt-tehtaan, jonka on määrä valmistua vuonna 2028.
Kolmen vuoden aikana Forcitin investoinnit kasvavat yhteensä yli 300 miljoonaan euroon. Taustalla on sekä kova tilauskanta että hyvät näkymät.
”Se kombinaatio on sellainen, että uskallamme investoida.”
Kolmeen vuosikymmeneen Eurooppa ei juuri panostanut puolustukseen. Sitten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa käynnisti varustelun ja aseteollisuuden supersyklin.
Nyt kaikkialla rakennetaan kiireen vilkkaa kykyjä ja kapasiteettia. Hangossa kasvun siemenet on kuitenkin kylvetty jo kauan sitten.
Kolme liiketoimintaa
Dynamiittimäki, osoittaa tienviitta merenrantaan viettävässä rinteessä. Juuri dynamiitista kaikki alkoikin.
Alfred Nobel oli tehnyt keksintönsä joitakin vuosia aiemmin, kun 1893 Hankoniemen pohjoisosaan, hyvien rautatie- ja satamayhteyksien äärelle perustettiin Finska Forcit-Dynamit Aktiebolaget eli Suomen Forsiitti-Dynamiitti Osakeyhtiö.
Tänäkin päivänä dynamiittia valmistetaan rantatörmään upotetuissa rakennuksissa, tosin ihmiskäsien sijaan työn tekevät ihmisten ohjaamat koneet. Ulkopuoliset eivät pääse katsomaan tuotantoa lähemmin.
Dynamiitin tuotanto on keskeytynyt täällä vain vuonna 1940, kun Hanko lähisaarineen jouduttiin vuokraamaan Neuvostoliitolle. Silloin Forcit siirsi tuotantonsa väliaikaisesti Kokkolaan ja Vaasaan.
Nykyään Forcitilla on kolme liiketoiminta-aluetta. Siviilipuolen räjähteitä yhtiö myy rakennus- ja infratyömaille ja kaivoksiin. Nykyaikaiset räjähteet ovat emulsioita, jotka kulkevat raaka-aineina ja puolivalmisteina kumipyörillä kohteeseen. Siellä ne herkistetään ja pumpataan porareikiin.
Siviiliräjähteissä Forcitin asiakkaat ovat pääosin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, ja siksi tuotteita toimittavat palveluasemat täplittävä Pohjoismaiden karttaa. Konsernin tehtaat sijaitsevat Hangon lisäksi Vihtavuoressa, Kemissä sekä Ruotsin Jällivaarassa ja Karlskogassa. Yhtiö myy työmaille myös poraamiseen ja räjäyttämiseen liittyviä ohjelmistoja.
Forcitin toinen bisnesalue on noin sata henkeä työllistävä rakentamisen ympäristövaikutusten konsultointi, esimerkiksi työmaiden melu- ja tärinämittaukset ja koulutus. Ne ovat olleet vastatuulessa talonrakentamisen matalasuhdanteen takia.
Sen sijaan puolustuksesta on viime vuosina kasvanut Forcitille selvästi suurinta liiketoimintaa.
Näin tulee olemaan vielä pitkään tästä eteenpäin, Westerlund sanoo.
Ukrainan opeista uudeksi tuotteeksi
Pääkonttorin itäpuolella, mäntyjen lomassa vilkkuu maapeitteisiä, betoniseinäisiä bunkkereita. Ne ovat tuotantosoluja, joissa valmistuu suomalaisen puolustusteollisuuden tunnetuimpia tuotteita.
Forcitin erikoistumisalue on kapea: sotilaskielellä sanottuna alueen kieltäminen.
Käytännössä kyse on esimerkiksi viuhkapanoksista, perinteistä sinkoa korvaavista kylkipanoksista tai moderneista panssaritorjunta- ja merimiinoista.
”Tässä olemme tosi hyviä, maailman parhaita. Se ei ole sattumaa. Suomi on suluttamisen suurvalta”, Westerlund kertoo.
Historian opit ja pitkä itäraja ovat pitäneet huolen siitä, että Suomi, toisin kuin useimmat Euroopan maat, on pitänyt alan osaamista yllä.
Forcit on kehittänyt esimerkiksi miinoissa käytettäviä epäherkkiä räjähteitä vuosikymmeniä. Niitä on turvallista säilyttää ja kuljettaa.
Neuvotteluhuoneen pöydälle nostettu kymmenkiloinen lieriö kuuluu yhteen Forcitin päätuotteista, Sentry-nimiseen, älykkääseen panssaritorjuntajärjestelmään. Perinteiset telamiinat räjähtävät tankin paineesta, mutta älymiina aistii lähestyvien ajoneuvojen herätteitä kuten tärinää ja massaa.
”Tankin ei tarvitse ajaa suoraan yli, ja siksi näitä tarvitaan vähemmän. Miinoja voi ohjelmoida eri ajoneuvoille. Se räjähtää suoraan panssarivaunun alla mutta maastokuorma-auton akselin kohdalla”, Westerlund kertoo ja tarttuu ohjausyksikköön.
Miinakenttää ohjaillaan etänä, jopa kilometrien päästä. Raivauskin tapahtuu nappia painamalla.
Westerlundin mukaan järjestelmää alettiin kehittää sen jälkeen, kun Venäjä vuonna 2014 valtasi Krimin niemimaan.
”Silloin totesimme, että Eurooppa tulee tarvitsemaan panssarimiinoja myös tulevaisuudessa. Laitoimme siihen tuotekehitykseen miljoonia euroja vuosien ajan.”
Kehitystyö tuli valmiiksi kutakuinkin niihin aikoihin, kun täysmittainen sota Ukrainassa oli käynnistynyt. Nyt nähdään, että panokset kannattivat.
Vuonna 2024 Forcit sopi yhteistyöstä tsekkiläisen puolustusyhtiö SVT Groupin kanssa, joka toimittaa seitsemän vuoden puitesopimuksella vähintään 10 000 Sentry-miinaa Tsekin armeijalle. Myös Liettua on tiettävästi ostanut miinoja.
Forcit ei itse hiisku puolustusteollisuuden asiakkaista mitään. Harva heistä haluaa kertoa, mitä on ostanut ja kuinka paljon.
Julkisista lähteistä löytyy myös tieto Naton hankintayhtiön NSPA:n kanssa viime vuonna solmitusta 143 miljoonan euron Sentry-järjestelmiä koskevasta puitesopimuksesta. Sen sisällä Nato-maiden puolustusvoimat voivat ostaa asetta sovituilla ehdoilla.
Tiedossa ei ole, kuinka monen vuoden sopimuksesta on kyse, eikä NSPA vastannut Kauppalehden sopimusta koskeviin kysymyksiin.
Sopimuksista voi kuitenkin päätellä, että Hankoniemellä riittää tekemistä pitkäksi aikaa.
Merimiinayhteistyö voi tuoda jättipotin
Julkisuuden katveessa käydään parhaillaan neuvotteluja, jotka nekin voivat tuoda Forcitille melkoisen jättipotin.
Itämeren Nato-maat ja Norja alkoivat toissa vuonna merimiinayhteistyön, jossa selvitetään asejärjestelmien hankinnassa, logistiikassa ja operoinnissa.
Hankkeessa valmistellaan Suomen johdolla Blocker-merimiinojen yhteishankintaa. Blocker on Forcitin Hangossa valmistama herätepohjamiina.
Yli 700-kiloinen möhkäle on Westerlundin mukaan vuosikymmenten kehitystyön tulos. Suomen puolustusvoimien käyttöön se otettiin jo kymmenen vuotta sitten.
Julkisten tietojen perusteella Blocker sisältää 550 kiloa foxit-räjähdysainetta, joka vastaa tuhatta kiloa tnt:tä.
Meren pohjassa seisova herätemiina aistii sensoreillaan akustisia, magneettisia ja paineeseen perustuvia signaaleja ja räjähtää halutusta herätteestä.
Järjestelmän elektroniikka, sensorit ja ohjelmistot ovat alun perin forssalaisen DA-Groupin kehittämät. Forcit osti teknologian itselleen toissa vuonna.
Parhaillaan Puolustusvoimat valmistelee myös jalkaväkimiinojen hankintaa. Suomi erosi ne kieltävästä Ottawan sopimuksesta tammikuussa.
Kiinnostaako paluun tekevän asetyypin valmistus Forcitia?
”Vanhoista, niin sanotuista tyhmistä jalkaväkimiinoista emme ole kiinnostuneita.”
Entä jos Puolustusvoimat hankkii etäohjattavia ja älykkäitä miinoja?
”Tulemme kehittämään sensoreita ja elektroniikkaa tuotteisiimme edelleen, mutta perinteinen jalkaväkimiinapuoli ei ole erityisen kiinnostavaa meille”, Westerlund vastaa.
Omistus tunnetuilla suvuilla
Kuinka kauan nyt nähtävä supersykli jatkuu? Westerlund ennustaa sen ulottuvan 2030-luvun loppupuolelle asti, kun Nato-maat nokittavat puolustusmäärärahojaan.
”Jotta päästään edes lähelle niitä tavoitteita ja sitoumuksia, mitä on tehty, kova kysyntäpiikki tulee kestämään ainakin kymmenen vuotta.”
Osa rahasta virtaa myös Forcitille, joka tekee varsin kannattavaa bisnestä. Toissa vuonna liiketulos oli 17 prosenttia liikevaihdosta. Viime vuoden luvut julkaistaan maaliskuussa.
Kuka kovasta kysyntäpiikistä hyötyy?
Suomen puolustusteollisuuden toiseksi suurin yritys poikkeaa esimerkiksi valtio-omisteisesta Patriasta. Forcitin yhteensä 182 omistajaa ovat pääosin yksityishenkilöitä. Joukossa vilisee tunnettuja suomenruotsalaisia sukunimiä.
Isoin omistaja noin viidenneksen siivulla on Tallbergin suvun sijoitusyhtiö. Ehrnroothit ja Stadighit omistavat yhtiöidensä kautta noin kymmenen prosenttia kumpikin. Kari Stadighin poika Lauri Stadigh toimii Forcitin hallituksen puheenjohtajana.
Myös hankolaiset Palmgrenit ja Westmanit ovat tiettävästi kuuluneet yhtiön omistajasukuihin alkuvuosista alkaen.
Euroopalle tärkeä tehdas
Toimitusjohtaja Westerlund heijastaa neuvotteluhuoneen seinälle kalvon, jossa on Vladimir Putinin, Xi Jingpingin ja Donald Trumpin kuvat.
Maailmasta on tullut autoritääristen ja arvaamattomien johtajien pelikenttä. Eurooppa on havahtunut rakentamaan puolustuskykyjään ja haluaa kriittisiä raaka-aineita takaisin omiin käsiin.
Forcitilla on Westerlundin mukaan tässä tärkeä roolinsa.
EU:lla on kova tavoite: Vuonna 2030 vähintään kymmenen prosenttia kriittisten raaka-aineiden vuotuisesta kulutuksesta tulisi louhia EU:n sisältä. Nyt osuus on kolme prosenttia.
”Nämä kriittiset materiaalit löytyvät maaperästä pitkälti Pohjoismaista”, Westerlund sanoo.
Kysymys on iso myös Suomelle ja Forcitille, koska mineraaleja ei saa irti maaperästä ilman räjähteitä.
Euroopan strategiseen autonomiaan liittyy myös suurhanke rakentaa tnt-tehdas Porin Noormarkkuun.
Vielä kaksi vuosikymmentä sitten tnt:tä valmistettiin pienimuotoisesti Hangossa. Kun kysyntää ei ollut, tuotanto ajettiin alas. Tuolloin arvioitiin, että jos tarve tulee, räjähdysainetta saa markkinoilta.
”Se arvio oli väärä”, Westerlund sanoo.
Tnt-räjähdysaineen kysyntä on kasvanut paljon, kun sodan syttymisen jälkeen koko läntinen maailma on lisännyt ammustuotantoaan. Nyt Euroopan ainoa iso tnt-tehdas sijaitsee Puolassa.
Forcitin tehtaasta on tulossa kapasiteetiltaan jopa Euroopan merkittävin, ja siksi se on niin tärkeä. Puolustusvoimat on jo tehnyt hankintasopimuksen tuotannon ostamisesta. Merkittävä osa tnt:stä on menossa myös vientiin.
Hanke lähti viime vuonna eteenpäin vauhdilla, mutta nyt jo tehtyjä lupapäätöksiä testataan hallinto-oikeuksissa. Kauppalehti kertoi tehtaasta laajassa jutussa joulukuussa. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä on lakimuutos, joka vaikuttaa tehtaan lupiin.
Westerlund arvioi yhä, että tehdas on toiminnassa vuoden 2028 aikana.
Hän jos kuka tietää hyvin, että puolustusteollisuuden kasvu ei tapahdu vain kääntämällä volyyminappia kaakkoon.
”Jos tämä olisi jotain muuta teollisuutta, varmasti kapasiteettia ajettaisiin nopeammin ylös. Meillä kasvun pitää olla hallittua, riskejä pitää arvioida. Mitään ei tehdä turvallisuuden hinnalla.”
