Uutiset ja blogit

S-ryhmä kertoo, että Applen Lompakko-sovelluksessa oleva S-etukortti toimii nyt kaikissa S-ryhmän ravintoloissa ja kahviloissa. Android-puhelimilla bonusta on saanut myös ravintoloissa jo pidemmän aikaa.

”Käyttöönotot alkoivat vappuna ja etenivät suunnitellusti sitä mukaa, kun ravintoloiden maksupäätteet vaihdettiin uusiin kesän ja alkusyksyn aikana. Tavoitteena oli, että valmista tulisi ennen pikkujoulukautta, ja tässä onnistuttiin”, vt. asiakkuusjohtaja Toni Kopra kertoo S-ryhmän sivustolla.

S-ryhmän mukaan miljoona suomalaista on lisännyt S-etukortin puhelimeensa, ja useilla heistä mobiilikortti on syrjäyttänyt lähes täysin muovisen S-etukortin. Muutos on tapahtunut nopeasti, sillä esimerkiksi Applen laitteille kortin on voinut lisätä vasta vuoden 2024 keväästä alkaen.

Bonusta puhelimella kerääville on tulossa mahdollisuus myös käyttää Prismojen skanneripalvelua.

”Ominaisuus on tulossa myös Kerää ja skannaa -palveluun, kuten asiakkaamme ovat toivoneet. Tarkkaa ajankohtaa emme pysty vielä kertomaan, mutta testaukset ovat parhaillaan käynnissä. Kun varmistumme siitä, että kaikki toimii suunnitellusti, skannerin saa käyttöönsä puhelimessa olevalla S-etukortilla”, Kopra kertoo.

S-ryhmän hotellien vastaanotoissa bonuksen kerryttäminen Applen Lompakko-sovelluksessa olevalla kortilla ei ole vielä mahdollista, vaan niissä käyttöönotot alkavat vasta myöhemmin. Android-laitteilla saa bonusta hotelleissa jo nyt.

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Matti Suominen avasi sijoituksiaan Talouselämä-lehdelle vajaat viisi vuotta sitten. Hän kertoi tuolloin poimineensa salkkuunsa esimerkiksi puolijohdevalmistaja Nvidiaa, jonka kurssi sittemmin monikymmenkertaistui.

Suominen arvioi nyt aikaisempien osakepoimintojensa osuneen jopa hämmästyttävän hyvin kohdalleen.

”Täytyy myöntää, että olen hieman hämilläni, miten moni veikkauksistani Talouselämän artikkeleissa ja Kauppalehden kolumneissani osui kohdalleen. Olen seurannut isoja trendejä, ja kun ne ovat jatkuneet ja voimistuneet, niihin pohjautuneet sijoitukset ovat usein osuneet oikeaan. Varmasti mukana on ollut myös onnea”, hän toteaa.

Vuonna 2020 Suomisen salkusta löytyi Nvidian lisäksi myös muun muassa verkkoyhtiö Ericssonia, puolijohdealan ASML:ää sekä muita informaatioteknologiaan liittyviä yhtiöitä.

Uusia sijoituksia Suominen on viime vuosien aikana tehnyt energia-alan infrastruktuuriin, kuten Siemens Energyyn ja ABB:hen. Suominen arvioi, että tekoälyn nopea käyttöönotto kasvattaa energiantarvetta valtavasti maailmanlaajuisesti, ja siksi energiainfra on ollut erittäin houkutteleva sijoituskohde.

Suominen nostaa esiin myös kullan roolin salkussaan. Sen osuus Suomisen sijoitussalkusta on noin kymmenen prosenttia. Hän kehuu sen olleen käsittämättömän hyvä sijoituskohde viimeisten vuosien aikana geopoliittisten jännitteiden kasvaessa.

Katse Suomessa

Suominen kertoo kuitenkin epäilevänsä pystyvänsä toistamaan yhtä hyviä osakepoimintoja tulevaisuudessa. Uusi Nvidia on hänen mukaansa varmasti mahdoton löytää.

”Jos minun täytyy veikata, missä sellainen voisi syntyä, niin veikkaisin että biolääketieteen alalla. Myös puolustusteollisuuden tai kyberturvallisuuden puolella voisi mahdollisesti syntyä sellainen ylivoimainen markkinajohtaja, jonka tuotteista oltaisiin valmiita maksamaan maltaita”, hän pohtii.

Hiukan matalampien mutta hyvien tuottojen toivossa Suominen kertoo sen sijaan suunnanneensa katseensa Suomeen.

Hänen mukaansa suomalaisista osakkeista voi löytyä helposti jopa 100 prosentin tuoton mahdollisuuksia muutaman vuoden horisontilla, etenkin aliarvostetuista pienemmistä yhtiöistä.

Suomen talouden nykytilaa hän pitää erityisen otollisena sijoittajan kannalta.

”Paras aika sijoittaa on taantuma tai laskusuhdanne, kun pessimismi on vallalla. Suomessa olemme juuri nyt tässä tilanteessa. Olen itse lisännyt sijoituksiani suomalaisiin osakkeisiin ja aion tehdä niin jatkossakin”, hän sanoo.

Suomisen mukaan Suomella on monia valtteja pitkän aikavälin menestykseen kuten hyvä infrastruktuuri, koulutustaso ja korkea työmoraali.

Hän myös muistuttaa, ettei Suomen talouden surkea nykytila tule kestämään ikuisesti, sillä samansuuntaista kehitystä on nähty aikaisemmin muualla Euroopassa.

”Näen Suomessa paljon samaa kuin 15 vuotta sitten Tanskassa ja Hollannissa, jotka olivat talouskurimuksessa, mutta nousivat myöhemmin Euroopan menestyneimpiin maihin. Uskon, että Suomen nousu lähtee ennen kaikkea uusista kasvuyrityksistä.”

Tiivistettynä Suominen toteaa suosivansa kansainvälisesti hajautettua salkkua. Tällä hetkellä hän painottaa kullan lisäksi puolustusteollisuutta sekä energia-infran yrityksiä. Uusien sijoitusten suhteen hän on kuitenkin suunnannut katseensa Suomeen.

"En usko, että pystyn toistamaan yhtä onnistuneita poimintoja kuin viisi vuotta sitten, mutta näen, että Suomen markkinoilla on nyt merkittäviä mahdollisuuksia. Hakatuista ja nyt aliarvostetuista suomalaisista yhtiöistä voi löytyä seuraavat kurssituplaukset. SSH:ssa tuo tapahtui juuri viimeisen muutaman kuukauden aikana”, Suominen summaa.

Länsimaisten tuotteiden ja brändien poistuminen Venäjältä on jättänyt markkinoihin aukon, jota Venäjä on pyrkinyt täyttämään tavarantuonnilla Kiinasta. Kiinasta on tullut Ukrainan sodan myötä Venäjän tärkein kauppakumppani.

Kiinan vienti Venäjälle on viime kuukausina kuitenkin laskenut jyrkästi Kremlin toiveista huolimatta. Uutistoimisto Reuters kertoo Kiinan tullin tietoihin viitaten, että syyskuun lopussa Kiinan vienti Venäjälle romahti 21 prosenttia edellisvuodesta.

Kiinan vienti Venäjälle on Reutersin mukaan laskenut tasaisesti jo kuuden kuukauden ajan. Viime kuussa Venäjälle saapui 7,5 miljardin euron arvosta kiinalaistuotteita, mikä on alin lukema sitten helmikuun.

Tammi-heinäkuussa 2025 kiinalaisten älypuhelinten sekä tietokoneiden vienti laski 27,5 prosenttia. Ajoneuvojen vienti laski peräti 46 prosenttia.

Kiinalaisten ajoneuvojen osuus Venäjän automarkkinoilla on Ukrainan sodan aikana noussut merkittävästi. Yli puolet Venäjällä myydyistä uusista autoista on kiinalaisia, kun ennen sotaa näin oli vain joka kymmenennen auton kohdalla.

”Kiinan toiminta pelkkää ryöstöä”

Reutersin lähteet Venäjän hallituksessa myöntävät Kremlin huolen.

– Ennen vierailua [Shanghain yhteistyöjärjestön huippukokoukseen elokuussa] molempien osapuolten virkamiehet etsivät keinoja lisätä kauppaa, koska nykyiset luvut eivät näytä hyviltä.

Toisen Reutersin hallituslähteen mukaan Kiina vastaa suurimmasta osasta Venäjän vientituloista ja sen toimittama teknologia on ollut ratkaisevan tärkeää Venäjän sotateollisuudelle.

– Ilman heitä emme olisi pystyneet valmistamaan yhtäkään ohjusta, puhumattakaan drooneista. Koko taloutemme olisi romahtanut kauan sitten. Jos he olisivat halunneet, olisi sota päättynyt jo kauan sitten.

Hallituslähteiden mukaan Kremlillä ei edes ole aitoja liittolaisia, sillä ”ystävyyden retoriikasta” huolimatta Kiina ja Intia toimivat ensisijaisesti omien etujensa mukaisesti.

– Kiina ei käyttäydy kuin liittolainen. Toisinaan se pettää meidät ja keskeyttää maksut, toisinaan se vain käyttää tilannetta hyväkseen. Välillä sen toiminta on pelkkää ryöstöä, siinä ei ole mitään liittolaismaista.

Kiinan presidentti Xi Jinping ja Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat tavanneet viime aikoina useita kertoja ja vakuuttaneet ulkomaita maiden ”strategisesta kumppanuudesta”.

Kun Kiinan talous on noin yhdeksän kertaa suurempi kuin Venäjän, ei ole epäilystäkään siitä, kumpi on suhteessa hallitseva osapuoli, myöntävät Reutersin lähteet Kremlissä.

Venäjä, Kiina, Iran ja Pohjois-Korea ovat nopeasti lisänneet muun muassa tekoälyavusteisia kyberhyökkäyksiä Yhdysvaltoja kohtaan, Microsoft osoittaa tuoreessa raportissaan.

Asiasta uutisoiva uutistoimisto AP kertoo yhtiön havainneen jo heinäkuussa yli 200 tapausta, jossa edellä mainitut maat ovat tekoälyn avulla luoneet harhaanjohtavaa verkkosisältöä. Havaintojen määrä on tuplaantunut sitten viime vuoden vastaavan ajan ja jopa kymmenkertaistuneet sitä edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden.

AP taustoittaa, että tekoälyn avulla voidaan tätä nykyä kääntää esimerkiksi kömpelöt tietojenkalasteluviestit sujuvaksi englanniksi ja generoida digitaalisia klooneja esimerkiksi hallinnon edustajista.

Hyökkääjät käyttävätkin tekoälyä yhä enemmän hyökätessään nimenomaan hallintoon, elinkeinoelämään ja kriittisiin toimijoihin kuten sairaaloihin ja liikennejärjestelmiin, Microsoftin asiakasturvallisuusjohtaja Amy Hogan-Burney varoittaa.

”Näemme [hyökkäysten kasvun] käänteen tekevänä hetkenä, jona itse kunkin on ehdottomasti investoitava kyberturvallisuuden perustasoon”, hän muistuttaa.

AP taustoittaa, että yhdysvaltalaisyritykset, maan hallinnon elimet ja järjestöt ovat ulkomaisten toimijoiden tehtailemien kyberhyökkäysten kärkikohteita.

Seuraavana listalla ovat Israel ja Ukraina, mikä lehden mukaan kielii näiden maiden sotilaallisten konfliktien läikkyneen rajusti myös digitaalisen maailman puolelle.

Venäjä, Kiina ja Iran ovat toistuvasti kieltäneet osallisuutensa alati kasvaviin kyberhyökkäyksiin. Jälkimmäinen maa kommentoi tuoreeltaan AP:lle Microsoftin raportin havaintoja, kieltäen osallisuutensa tarkoitushakuisiin kyberoperaatioihin.

Mercedes, Volvo, BMW ja Audi eivät perinteisesti keiku Vuoden auto -äänestyksen kärkisijoilla.

Nyt kuitenkin Kauppalehden toimituspäällikkö Mikko Räsänen povaa tälle vuodelle jokerivoittajaa.

”Mercedeksen uusi CLA on niin vakuuttava paketti, siitä on kuulunut pelkkiä ylisanoja”, Räsänen sanoo Kauppalehden Talousaamussa.

Premium-merkit eivät nouse Vuoden auto -äänestyksessä kärkisijoille, koska ne ovat melko kalliita. Mercedeksen CLA on kuitenkin lähtöhinnaltaan 49 000 euron auto, joka ei Mercedekseksi ole kallis.

”Väitän, että tässä on se ennakkosuosikki, jota muut lähtevät haastamaan”, Räsänen sanoo Talousaamussa.

Vuoden auton valitsevat suomalaiset autotoimittajat. Viime vuonna vuoden autoksi valittiin Kia EV3.

T&T julkaisi aiemmin sunnuntaina koeajon Mercedes CLA:sta. Toimittaja Arttu Toivonen kehui autoa ”liian hyväksi ollakseen totta”. Lue testi täältä.

Mikko Räsäsen haastattelun ja tiistain Talousaamun näet kokonaisuudessaan täältä.

Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on antanut lakiesityksen, joka parantaisi verottajan mahdollisuuksia saada tietoja verovelvollisista. Esityksen tavoitteena on paikata verovajetta turvaamalla Verohallinnon tiedonsaanti ja tällä tavoin edistää harmaan talouden torjuntaa.

Esityksessä ehdotetaan muutosta, joka mahdollistaisi tietopyyntöjen tekemisen verovalvonnan kannalta riittävässä laajuudessa.

”Verohallinto voi vertailutietotarkastuksella pyytää vertailutietoja esimerkiksi yrityksiltä ja muilta organisaatioilta niiden asiakkaista tai alihankkijoista. Vertailutietojen avulla Verohallinto tarkistaa, ovatko muut verovelvolliset ilmoittaneet tulonsa ja menonsa oikein”, kerrotaan valtioneuvoston sivustolla.

Verohallinnon tietopyynnön tulisi olla perusteltu ja tarkasti kohdennettu verovalvonnassa välttämättömiin tietoihin. Valtiovarainministeriön mukaan esitys sisältää myös vaatimuksia erityisistä suojatoimista henkilötietojen käsittelyn turvaamiseksi.

Lakiesityksessä kerrotaan esimerkkejä tietosuoja-asetuksen mukaisesti rajatuista tietopyynnöistä:

Valtiovarainministeriön mukaan ehdotus ajantasaistaa vertailutietotarkastusta koskevaa sääntelyä siten, että se vastaa yleisen tietosuoja-asetuksen ja kansallisen tietosuojalain henkilötietojen käsittelylle asettamia vaatimuksia.

Edunvalvontajärjestö Finanssiala arvosteli lakiluonnosta, kun se oli lausuntokierroksella.

Finanssialan mukaan esitysluonnos mahdollistaisi laajat, massaluonteiset ja toistuvat tietopyynnöt kohdetta yksilöimättä riippumatta siitä, onko tiedoilla tekemistä verotuksen kanssa.

”Harmaan talouden torjunta ei voi astua näin räikeästi perusoikeuksien yli. Perustuslakivaliokuntakin on määrittänyt tilitapahtumat yksityiselämän suojan ydinalueelle kuuluviin arkaluonteisiin tietoihin”, FA:n johtava veroasiantuntija Marja Blomqvist kertoi tiedotteessa.

Lakiesitys on siirtynyt eduskunnan käsittelyyn, ja lain on määrä tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Työeläkevakuuttaja Keva varoittaa, että sen asiakaspalvelun nimissä liikkuu huijausviestejä. Viestejä lähetellään tekstiviestillä ja sähköpostitse.

– Huijausviestit ovat taitavasti tehtyjä ja hyvin aidon oloisia, Keva kertoo.

Viestissä pyydetään päivittämään asiakastietoja, ja viestin mukana on linkki huijaussivustolle. Tämän takaa paljastuvalla sivulla huijari pyrkii kaappaamaan uhrin pankkitiedot.

Keva kertoo sivuillaan lähettävänsä ajoittain sähköpostitse tiedotteita esimerkiksi päätöksistä sekä tekstiviestejä, joissa kehotetaan katsomaan Kevan palveluun tulleita viestejä. Keva painottaa, että heidän viesteissä ei koskaan ole linkkiä.

– Keva ei pyydä sähköpostitse tai tekstiviestitse päivittämään asiakastietoja tai kirjautumaan palveluihinsa viestissä jaetun linkin kautta.