Uutiset ja blogit

Puolassa erään suurehkon kaupungin vedenjakelu oli vaarassa kyberiskuyrityksen takia keskiviikkona 13. elokuuta. Pahin kuitenkin kyettiin estämään.

Asiasta kertoi Puolan varapääministeri Krzysztof Gawkowski Onet-uutiskanavalle. Hän ei kertonut kuitenkaan mistä kaupungista oli kyse, jotta puolalaiset eivät huolestuisi.

Hän ei myöskään nimennyt ketä tai mikä oli kyberhyökkäyksen takana.

Puolan hallinto on aiemmin arvioinut, että maa on Nato-maista pääkohde venäjämielisten ryhmien kyberiskuille, koska Puola on Ukrainaan suuntautuvien avustus- ja sotatarvikekuljetusten logistinen keskus.

Varapääministeri kertoi, että tilanne olisi voinut johtaa siihen, että erään suurkaupungin vesihuolto olisi katkennut tuhansilta ihmisiltä.

Puolalaisen Cyber Defence 24 -uutispalvelun mukaan venäjämieliset hakkeriryhmät ovat viime aikoina yrittäneet iskeä maan teollisuusden järjestelmiin, aiemmin vuosina 2024-2025 jätevedenpuhdistamoihin ja yhteen pieneen vesivoimalaan.

Puola pystyy torjumaan iskuista 99 prosenttia muun muassa uutistoimisto Reutersin mukaan.

Saksalaisen lentoyhtiön Condorin lento DE 3665 nousi lauantaina 16. elokuuta 2025 Korfun lentoasemalta Kreikasta ilmaan paikallista aikaa klo 20.39.

Kyseessä oli Boeing 757-330 -tyypin kone, joka oli matkalla Düsseldorfiin Saksaan. Koneessa oli 273 matkustajaa palaamassa lomiltaan sekä seitsemän miehistön jäsentä.

Lehtitietojen mukaan matkustajat havaitsivat pian nousun jälkeen liekkejä oikeassa moottorissa. Myös sosiaalisessa mediassa levinneet videot näyttävät, kuinka moottori leimahtelee.

Matkustajista osa säikähti tilannetta Frankfurter Rundschau -lehden mukaan niin, että he lähettivät läheisilleen hyvästelyviestejä kaiken varalta.

Lento ohjattiin varotoimena Etelä-Italian Brindisiin, jonne kone laskeutui klo 20.15 paikallista aikaa eli noin 40 minuuttia nousun jälkeen. Aikojen ero selittyy sillä, että Kreikka on tunnin Italiaa edellä. Matkustajat poistuivat koneesta normaalisti: osa majoitettiin hotelleihin, mutta osa joutui yöpymään lentoasemalla.

”Reaktio moottorin lähellä”

Vaikka tilanne näytti dramaattiselta, Condorin mukaan kyseessä oli turbiinin ilmavirtauksen häiriö. Tämä aiheutti ”parametrin arvon normaalialueen ulkopuolelle” moottorin valvontajärjestelmässä, minkä vuoksi lento päätettiin ohjata toiselle kentälle.

Häiriö sai tilanteen näyttämään siltä kuin moottori olisi syttynyt palamaan, mutta Condor on korostanut, että matkustajien turvallisuus ei ollut missään vaiheessa uhattuna.

Lentoyhtiö painotti Unilad-sivustolle antamassaan lausunnossa, että väitteet moottorin palosta ovat virheellisiä:

”Kyseessä oli reaktio moottorin lähellä, joka normaalisti tapahtuu moottorin palotilassa ja johti näkyvään reaktioon moottorin takaosassa. Tämä ei missään vaiheessa aiheuttanut vaaraa matkustajille”, lentoyhtiö sanoi lausunnossaan.

Condor ei ole tarkentanut teknisen häiriön täsmällistä syytä, mutta esimerkiksi sisään tulevaa ilmaa puristavan ahtimen sakkaus voi selittää matkustajien kuvailemat liekit ja mittaripoikkeaman.

Samankaltainen tapaus sattui vain seitsemän viikkoa aiemmin, kun TUIflyn Boeing 737 joutui tekemään laskun Etelä-Italian Bariin moottorihäiriön vuoksi lennolla Korfun ja Düsseldorfin välillä.

Yhdysvalloissa Stanfordin yliopistossa on kehitetty aurinkoreaktori, joka muuttaa ihmisen virtsaa maatalouden lannoitteeksi. Käytännössä järjestelmä erottaa ammoniakin virtsasta sähkökemiallisen prosessin avulla.

Prosessissa ammoniakki eli typen ja vedyn muodostama yhdiste erotetaan sarjaan asennetuissa kammioissa, jotka on erotettu toisistaan kalvoilla. Aurinkoenergialla tuotettu sähkö siirtää ioneja kalvojen läpi ja lopulta sitoo ammoniakin ammoniumsulfaatiksi, joka on yleinen lannoite.

Prosessin parantamiseksi aurinkopaneeleista saatava hukkalämpö johdetaan järjestelmään, mikä nopeuttaa ammoniakkikaasun muodostumista. Samalla aurinkopaneelit viilenevät ja tuottavat tehokkaammin sähköä.

”Jokainen ihminen tuottaa virtsassaan riittävästi typpeä pienen puutarhan lannoittamiseen, mutta suuri osa maailmasta on silti riippuvainen kalliista tuontilannoitteista”, tutkimuksen pääkirjoittaja, konetekniikan tohtoriopiskelija Orisa Coombs sanoo tiedotteessa.

Laitteen tehokkuus parani

Reaktorin uusin prototyyppi ottaa ammoniakkia talteen 20 prosenttia aikaisempia versioita tehokkaammin. Tutkijoiden mukaan parannus johtuu siitä, että uusimmassa reaktorissa hukkalämpö otettiin käyttöön.

Järjestelmän etuna on, että lannoitetta voidaan tuottaa sähköverkosta irrallaan. Lisäksi tutkijat kehittivät mallin, joka ennustaa auringonvalon, lämpötilan ja sähköasetusten muutoksien vaikutuksia järjestelmän suorituskykyyn.

Tutkijoiden mukaan reaktorilla on potentiaalia esimerkiksi Ugandassa, jossa lannoitteet ovat kalliita ja energiainfrastruktuuri on rajallinen.

Lisäksi prosessi voi auttaa jätevesien käsittelyssä. YK:n arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti yli 80 prosenttia jätevedestä jää ainakin osittain käsittelemättä. Jäteveden sisältämä typpi voi saastuttaa muun muassa pohjavesiä sekä lisätä leväkasvustoja.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Nature Water -lehdessä.

Suomalainen Liquid Sun alkaa tehdä biogeenisistä hiilidioksidipäästöistä uusiutuvaa, kestävää polttoainetta (eSAF) lentoliikenteen käyttöön. Pilottihankkeen kumppaneiksi tulevat Finnair, ABB, Fortum ja Finavia.

Sähköpolttoaineiden tuotannon kokeiluyksikkö otetaan käyttöön Espoossa vuoden 2025 syksyn aikana.

Tavoitteena on luoda toimiva synteettisen polttoaineen tuotannon ekosysteemi ja arvoketju ja lopulta uusi teollisuuden ala Suomeen.

Tiedotteen mukaan hankkeessa yritykset muun muassa kehittävät eSAF-polttoaineiden tuotantoa ja varautuvat globaalisti skaalautuviin prosesseihin, joiden avulla turvataan kotimaisen kestävän lentopolttoaineen tuotanto tulevaisuudessa.

Jos hanke onnistuu, Suomella voi olla käsissään merkittävä kilpailuetu.

Liquid Sunin toimitusjohtajan Pasi Keinäsen mukaan meneillään on globaali teknologinen kilpajuoksu siitä, kuka kykenee kustannustehokkaisiin ja skaalautuviin ratkaisuihin lentoliikenteen sähköpolttoaineissa.

Alkoi Tampereen yliopistosta

Liquid Sun on saanut alkunsa Tampereen yliopiston yhteydessä. Yritys on kehittänyt matalalämpöelektrolyysiteknologiaan (lte) perustuvan innovaation, jolla se jalostaa hiilidioksidipäästöjä ja uusiutuvalla sähköllä tuotettua vetyä eSAF-lentopolttoaineeksi.

Bioperäisiä hiilidioksidipäästöjä Suomessa syntyy esimerkiksi metsäteollisuudesta ja biokaasulaitoksista.

Keinänen arvioi, että Suomella on mahdollisuus nousta johtavaksi tuottajamaaksi seuraavien vuosien aikana avautuvalle kestävien lentopolttoaineiden markkinalle.

”Tavoitteen saavuttamisen kannalta on kriittistä, että hankkeeseen osallistuu eSAF-tuotannon arvoketjuun kytkeytyviä teollisia kumppaneita, joilla on yhteinen päämäärä ja halu kiihdyttää siirtymää kohti kestäviä polttoaineita”, hän sanoo.

Uusia velvoitteita

EU:ssa astui vuoden 2025 alussa voimaan lentoliikenteen sekoitevelvoite, joka ohjaa ilmailualan lisäämään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä asteittain vuoteen 2050 saakka.

Vuodesta 2030 lähtien velvoite laajenee kattamaan myös täysisynteettiset polttoaineet, jotka on tuotettu hiilidioksidista.

Vuoteen 2050 mennessä sekoitevelvoite nousee 70 prosenttiin, josta puolet on oltava eSAFia. Velvoite koskee lentoasemia, joiden kautta kulkee vähintään 800 000 matkustajaa tai 100 000 tonnia rahtia vuodessa. Suomessa velvoitteen piiriin kuuluvat Helsinki-Vantaan ja Rovaniemen lentoasemat.

Lue myös:

Valokuitukaapelilla ohjattavien dronejen toimintamatka kasvaa Ukrainan sodassa, kirjoittaa Business Insider.

BI:n haastatteleman ukrainalaisen Fold-yrityksen toimitusjohtaja Volodymyr kertoo, että Venäjän asevoimien korkea-arvoiset kohteet on siirretty entistä kauemmaksi etulinjasta, joten myös dronekaluston tulee lentää entistä pidemmälle.

Ohutta valokuitua perässään vetävä drone ei ole samalla tavalla altis perinteisille häirintälähettimille kuin langattomilla yhteyksillä ohjattavat dronet.

Fold aloitti valmistamalla 5 kilometrin toimintamatkan droneja mutta siirtyi sitten 15 kilometrin ja 25 kilometrin droneihin.

”10–15 kilometrin kantama on usein riittämätön, jos pyritään tuhoamaan vihollisen suuria kohteita”, Volodymyr kertoo.

Koska rintamalinjan ”harmaa alue” eli tuhoutuneiden ajoneuvojen sekä sotilaiden ruumiiden täyttämä jättömaa laajentuu, Fold aikoo tuoda lähikuukausina markkinoille 50–100 km:n toimintamatkan droneja.

BI:n haastatteleman CNA-ajatushautomon (Center for Naval Analyses) droneasiantuntija Samuel Bendettin mukaan pidemmälle lentävät kuituoptiset dronet ovat teknisesti aivan mahdollisia. Vaikuttaisi siltä, että sodassa käytetään jo nyt 40 kilometrin etäisyydelle lentäviä droneja.

Tässä on kuitenkin tekniset haasteensa: mitä pidempi on kaapeli, sitä todennäköisemmin se sotkeutuu tai jää kiinni esteisiin. Lisäksi aiempaa suuremmat kaapelikelat ovat aiempaa painavampia, mikä taas pienentää dronejen hyötykuormaa. Tämän ongelman voi nimettömänä esiintyvän ukrainalaisupseerin mukaan ratkaista kasvattamalla dronen kokoa, mikä toisaalta voi lisätä kustannuksia ja heikentää liikehtimiskykyä.

Lue myös:

Sveitsiläinen lentäjä Raphaël Domjan nousi aurinkovoimalla kulkevalla lentokoneella 9 521 metrin korkeuteen rikkoen korkeusennätyksen omassa kategoriassaan.

Lentokoneen valmistaneen Solar Stratosin tiedot lähetetään Kansainväliselle ilmailuliitolle vahvistettavaksi. Ennätyslennosta uutisoi muun muassa Interesting Engineering.

Aikaisempi aurinkovoimakoneella saavutettu ennätyskorkeus oli 9 235 metriä, eli Domjan lensi 286 metriä korkeammalle. Kokonaisuudessaan lento kesti viisi tuntia ja yhdeksän minuuttia.

Seikkailijaksi kuvailtu Domjan lentää lentokoneiden lisäksi helikoptereita ja liitimiä. Hän haluaa olla ensimmäinen, joka vie aurinkopaneeleilla varustetun lentokoneen yli 10 000 metrin eli 10 kilometrin korkeuteen. Matkustajalentokoneet lentävät tyypillisesti 10–12 kilometrin korkeudessa.

Jos 10 kilometrin raja menee rikki, Domjan tiimeineen tähtää stratosfääriin eli ilmakehän toiseksi alimpaan kerrokseen. Sveitsin yläpuolella stratosfääri alkaa noin 12 kilometrin korkeudessa.

Lentokoneessa on yksi potkuri, joka on asennettu koneen nokkaan. Koneen pituus on 9,6 metriä ja siipien kärkiväli on 24,8 metriä. Siipien päälle on asennettu aurinkopaneeleita, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 22 neliömetriä.

Lentokoneen huippunopeus on 140 kilometriä tunnissa. Matkanopeus on 80 kilometriä tunnissa.

Korkealle lentäessään kone nousee aluksi noin 4000–5000 metrin korkeuteen lämpimien ilmavirtausten siivittämänä. Tällä korkeudella koneen akut latautuvat ennen seuraavaa nousua.

Solar Stratos noudattaa lennoillaan tiukkoja sääntöjä. Tärkeintä on, että kaiken käytetyn energian on oltava aurinkovoimalla tuotettua. Maassakin ollessaan akut ladataan aurinkopaneeleilla.

Tekniikka&Talous kertoi kesäkuussa toisesta aurinkovoimalla kulkevasta koneesta, joka voi pysyä ilmassa kuukausia tai viikkoja kerrallaan. Kyseessä on Skydweller Aeron suunnittelema autonominen drooni.

Lue lisää:

Mullistavassa arkeologisessa tutkimushankkeessa on löydetty 31 entuudestaan tuntematonta hylkyä. Vuonna 2022 käynnistyneessä hankkeessa tutkitaan Saksan, Sveitsin ja Itävallan rajalla sijaitsevan Bodenjärven pohjan uponnutta kulttuuriperintöä. Järvi on paikoittain jopa 250 metriä syvä.

Järven pohjasta havaittiin yhteensä 250 ”poikkeusta”. Tarkemman tutkimuksen jälkeen 31 näistä paljastui hylyiksi, uutisoi muun muassa Arkeonews.

Tutkimuksessa hyödynnettiin syvyyskartoitusta ”poikkeamien” havaitsemisesksi, jonka jälkeen poikkeavat alueet kaikuluodattiin sivusta. Kaikuluotaamalla saatiin luotua lähes kuvantarkat mallinnukset pohjasta. Lopuksi vielä vedenalaiset kauko-ohjattavat alukset tai sukeltajat kävi dokumentoimassa ja varmistamassa löydöt.

Projekti jatkuu kesään 2027 asti.

Kolme merkittävintä hylkyä

Merkittävimpiin löytöihin lukeutuu kahden suuren metallirunkoisen siipiratasaluksen hylyt.

Alustavan analyysin mukaan ne voisivat olla SD Baden, alkuperäiseltä nimeltään Kaiser-Wilhelm ja SD Friedrichshafen II.

Arkeonewsin mukaan Friedrichshafen II oli palveluksessa vuodesta 1909 lähtien, tuhoutui toisen maailmansodan ilmaiskussa ja upotettiin myöhemmin vuonna 1946. Baden laskettiin vesille vuonna 1871, poistettiin käytöstä vuonna 1930 ja upposi lopulta.

Löydön kirkkainten loistava tähti on kuitenkin lähes kokonaan säilynyt historiallinen rahtipurjelaiva, jonka mastot ja raakapuut ovat säilyneet. Raakapuut ovat purjelaivojen mastoihin kiinnitetyt poikittaiset ”puomit”.

Tutkijoiden mukaan, näin hyvä säilyminen on harvinaista makean veden arkeologiassa.