Suomeen on suunnitteilla lähes 12 gigawatin edestä akkuvarastoja. Nyt näiden hankkeiden toteutuminen uhkaa viivästyä, sillä uudessa valmisteilla olevassa sähkömarkkinalaissa akkuvarastojen liittämiselle verkkoon on asetettu erittäin tiukkoja rajoituksia.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) valmistelemassa lakiesityksessä sähkönkäyttäjät jaettaisiin neljään eri etusijaluokkaan, joiden mukaisessa järjestyksessä liittymissopimukset tehdään. Akkuvarastot, jotka ladataan sähköverkosta otettavalla sähköllä, olisivat tässä menettelyssä vasta neljännessä luokassa eli aivan jonon hännillä.
Ministeriön mukaan lakiuudistuksen tarkoituksena on turvata pienten sähkönkäyttökohteiden ja yhteiskunnan kannalta kriittisten toimintojen liittäminen sähköverkkoon ja kannustaa sähkövarastojen sijoittamiseen ruuhkattomalle alueelle. Lainsäätäjän pelkona on ollut rajallisen verkkokapasiteetin ohjautuminen akkuvarastoille samalla kun teollisuus ja puhdas energiantuotanto jäävät rannalle.
Asianajotoimisto Boreniuksen asianajaja ja osakas Miika Pinomaa, joka edustaa muun muassa Suomessa toimivia kansainvälisiä akkuvarastoja kehittäviä yhtiöitä, varoittaa lakiehdotuksen seurauksista. Hänen mukaansa etusijamenettely voi pahimmillaan lamauttaa koko toimialan.
”Jos tällainen malli viedään lainsäädäntöön, se ei vain lykkää tai viivästytä hankkeita, vaan voi tappaa koko sektorin”, Pinomaa sanoo.
Hänen mukaansa etusijamenettelyyn liittyy myös vakavia juridisia ongelmia.
”Voimassa olevan oikeuskäytännön valossa sähköverkon käyttäjillä on subjektiivinen oikeus verkkoliityntään. Verkkoon pääsyä ei siis voi syrjivin perustein evätä tai heikentää sen perusteella, minkä tyyppistä toimintaa harjoitetaan”, Pinomaa sanoo.
Sääntöjen on oltava Pinomaan mukaan niin yksiselitteisiä, ettei verkkoyhtiöille jää tulkinnanvaraa. Hän katsoo, että TEM:n lakiluonnos sisältää nyt runsaasti tulkinnanvaraisuuksia ja asettaa sähkövarastot syrjivään asemaan, mikä tekee ehdotuksesta EU-oikeuden kannalta haastavan ja mahdollisesti myös sen vastaisen.
Myös datakeskusala on tyrmännyt lakiluonnoksen, joka käytännössä pudottaisi datakeskukset tulevaisuudessa sähköliittymäjonon häntäpäähän.
TEM lupaa joustoa
TEM:ssä lakia valmistellut teollisuusneuvos Tatu Pahkala ei pidä lakiesitystä etusijamenettelystä EU-oikeuden vastaisena, vaikka laissa tietoisesti rikotaankin tasapuolista käsittelyä.
”Olemme saaneet komissiolta ohjeistusta juuri tähän asiaan”, hän kertoo ja viittaa komission julkiseen ohjeistukseen priorisoinnista vuodelta 2025.
Pahkalan mukaan ministeriössä vielä muotoillaan lakiesitystä siten, että sähköverkoille kriittiset akkuvarastot saataisiin paremmin mukaan ykköskategoriaan.
”Tältä osin sanamuotoja on vielä täsmennettävä”, Pahkala sanoo.
Hybridihankkeet vaarassa
Suomen uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen kertoo, että erityisesti sähköntuotannon yhteyteen sijoitettavien akkuvarastojen asema lakiluonnoksen etusijamenettelyssä on herättänyt huolta. Suomen uusiutuvat on tuuli- ja aurinkovoimaa tuottavien ja näiden yhteyteen rakennettavien energiavarastojen etujärjestö.
Tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyessä tarve sähköjärjestelmää tasapainottaville akkuvarastoille kasvaa. Lakiluonnoksessa esitetty linjaus siitä, että ensimmäiseen etusijaryhmään pääsisivät vain ne akkuvarastot, joita ei ladata sähköverkosta, on Mikkosen mukaan aivan liian tiukka.
Hän muistuttaa, että tuotannon yhteyteen rakennettavat akkuvarastot tuovat sähköjärjestelmälle merkittäviä hyötyjä silloinkin, kun niitä ladattaisiin ajoittain sähköverkosta. Ne mahdollistavat tuotannon ajallisen siirron, tuotantohuippujen tasaamisen sekä verkkoliittymän tehokkaamman hyödyntämisen.
Akkuvarastojen tarpeellisuutta korostaa Mikkosen mukaan sekin, että kantaverkkoyhtiö Fingrid on kertonut aikovansa kiristää tuuli- ja aurinkovoiman liittämisehtoja siten, että niiden yhteyteen tulisi jatkossa aina rakentaa sähkövarasto siellä, missä on jo ennestään paljon tuuli- tai aurinkovoimaa.
Mikkonen ei usko, että lakiesitys tällaisenaan jäisi tulevaan sähkömarkkinalakiin. Hän korostaa, että hyvin kiireellisellä aikataululla valmisteltu lakiluonnos keräsi lausuntokierroksella lähes kaksisataa lausuntoa, joissa kiinnitettiin runsaasti huomiota epäkohtiin.
”Toivoisin, että sähkövarastoille luotaisiin täyden sulun sijaan joustavia liittymismalleja, joissa verkkolatausta rajoitettaisiin vain tietyissä verkon tehopulatilanteissa, jotta taloudellisesti järkevien akkuvarastojen rakentaminen säilyisi mahdollisena”, Mikkonen sanoo.
Voi johtaa vakaviin seurauksiin
Akkuvarastoja rakentavan Enicon toimitusjohtaja Marko Lähteenmäki sanoo, että TEM:n esitys akkuvarastojen sijoittamisesta viimeiseen etusijaryhmään voi vaikeuttaa koko sähköjärjestelmän toimivuutta.
”Jos tuuli- ja aurinkovoima kasvavat nopeasti samalla kun joustoinvestoinnit viivästyvät, sähköjärjestelmän kyky tasapainottaa tuotantoa ja kulutusta voi heikentyä katastrofaalisesti”, hän sanoo.
”Poliitikon silmissä akkuvarastojen laittaminen viimeiseksi voi näyttää järkevältä, mutta koko sähköjärjestelmän kannalta se johtaa vakaviin seurauksiin”, Lähteenmäki arvioi.
Lähteenmäki muuttaisi lakia siten, että jatkossa sähköverkkoa tukeville akkuvarastoille annettaisiin reitti ylempään etusijaryhmään.
”Etusijan tulee perustua todennettuun järjestelmähyötyyn ja sitoviin käyttöehtoihin.”
Alueelliset erot huomioitava
Energiayhtiö Helenin vastuullisuudesta ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Maiju Westergren pitää myös kategorista etusijamenettelyä haasteellisena. Hänen mukaansa lakiesityksessä akkuvarastot sijoitetaan viimesijaiseen koriin suoraan hanketyypin perusteella, vaikka arvioinnissa pitäisi huomioida hankkeen todelliset vaikutukset sähköverkkoon sekä investoinnin valmiusaste.
Westergrenin mukaan lakiesitys lähestyy tilannetta puhtaasti verkon näkökulmasta, jolloin kokonaisuus uhkaa jäädä osaoptimoinnin jalkoihin. Koko energiajärjestelmän toimivuus kuitenkin edellyttää verkon, tuotannon ja kulutuksen yhteensovittamista sekä markkinoille lisää joustokykyä tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyessä.
Westergren arvioi, että uusi laki voi viedä investointeja jäihin ja hidastaa hankkeiden etenemistä, sillä uusien käytäntöjen juurtuminen käyttäjätasolle vie aikaa.
”Tämä uhkaa hidastaa sähkövarastojen ohella laajemminkin kaikkia niitä investointeja, joita Suomi tarvitsisi talouskasvun tueksi”, Westergren sanoo.
Fortumin markkina-analyysin johtaja Jaakko Jääskeläinen puolestaan korostaa, että Suomessa on etenkin pohjoisessa paljon alueita, joihin akkuvarastoja voisi rakentaa koko sähköverkon kannalta järkevästi.
”Meidän näkemyksemme mukaan tätä etusijamenettelyä ei pitäisi soveltaa paikoissa, joissa verkkoliityntä ei ole oikea pullonkaula. Kantaverkkoyhtiön kannalta on mielekästä, että hankkeita sijoitetaan sinne, missä se on kaikista järkevintä olemassa olevan verkon kannalta”, Jääskeläinen sanoo.
