Uutiset ja blogit

Suomalainen Planmeca tiedottaa tehneensä merkittävän yhteistyösopimuksen amerikkalaisen The Aspen Group -yrityksen kanssa. Planmeca valmistaa hammaslääkärien käyttämiä laitteita ja ohjelmistoja.

Sopimuksen mukaan Planmeca toimittaa hammaslääkärien kuvantamislaitteita Aspen Dental -hammasklinikoille. Näitä klinikoita on Yhdysvalloissa noin 1100. Tavoitteena on parantaa sekä hoitotuloksia että potilaiden kokemuksia.

Yhteistyösopimus julkistettiin 15. lokakuuta 2025. The Aspen Group on yksi Yhdysvaltojen suurimmista terveyspalvelujen tarjoajista.

Viisivuotinen sopimus kattaa sekä 3D-kuvantamislaitteita että suun sisäisiä kuvantamisjärjestelmiä.

Klinikat saavat myös Planmecan kuvantamisohjelmiston ja järjestelmän, joka seuraa laitteiden kuntoa ja huollon tarvetta.

Uudet laitteet otetaan käyttöön kaikilla Aspen Dental -klinikoilla seuraavan viiden vuoden aikana. Sopimus koskee myös mahdollisia uusia klinikoita.

”Olemme erittäin ylpeitä”

Planmeca Groupin perustaja ja toimitusjohtaja Heikki Kyöstilä kertoo yhtiön julkistamassa tiedotteessa, että yhtiön laitteet tunnetaan maailmalla niiden luotettavuudesta.

"Tärkein tavoitteemme on tarjota hammasalan ammattilaisille huippuluokan teknologiaa, joka mahdollistaa tarkat diagnoosit, optimoi hoidon suunnittelun sekä parantaa hoidon laatua. Olemme erittäin ylpeitä siitä, että The Aspen Group valitsi tuotteemme parantamaan potilaskokemusta eri puolilla Yhdysvaltoja", Kyöstilä sanoo.

Aspen Dentalin kliininen johtaja Arwinder Judge puolestaan toteaa, että yhteistyö Planmecan kanssa varmistaa, että kaikilla heidän klinikoillaan on käytössä huippuluokan kuvantamislaitteet.

Nämä parantavat Judgen mukaan diagnostiikkaa ja auttavat hammaslääkäreitä tarjoamaan laadukasta hoitoa.

Jopa 48 prosenttia suomalaisista tahtoisi jäädä eläkkeelle ennen virallista vanhuuseläkeikää, selviää OP Ryhmän teettämästä kyselystä. Vastaajista neljännes ei haluaisi jäädä eläkkeelle etuajassa. Vajaa kolmannes ei osaa sanoa kantaansa.

Erityisen vahvasti halu varhaiseen eläköitymiseen näkyy 35–49-vuotiaissa, joista yli puolet haluaisi jäädä eläkkeelle jo ennen kuin vanhuuseläke on virallisesti mahdollista.

”On pysäyttävää, että näin moni suomalainen haaveilee varhaisesta eläkkeelle jäämisestä. Tulos paljastaa ristiriidan yksilön toiveiden ja yhteiskunnan tarpeiden välillä, sillä tiedämme, että työurien pidentyminen on eläkejärjestelmämme kestävyyden näkökulmasta välttämätöntä”, OP-Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Kristiina Michelsson kertoo tiedotteessa.

Lähes puolet kyselyn vastaajista jäisi mieluiten eläkkeelle 60–69-vuotiaana ja joka kolmas alle 60-vuotiaana. Eläketurvakeskuksen mukaan eläkkeellesiirtymisiän odote työeläkejärjestelmässä oli viime vuonna 63,1 vuotta.

Erityisen varhaiselle eläkkeelle tähyävät 26–34-vuotiaat, joista joka viides haluaisi jäädä eläkkeelle alle 50-vuotiaana. Toive on kaukana Eläketurvakeskuksen ilmoittamista eläkeikätavoitteista, sillä esimerkiksi vuonna 1995 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä on 68 vuotta.

50–64-vuotiaista 87 prosenttia haluaisi jäädä eläkkeelle alle 70-vuotiaana ja yhdeksän prosenttia jopa sitä vanhempana.

”Nuorena eläkeasiat tuntuvat vielä kaukaiselta, eikä välttämättä vielä hahmoteta, miltä elämä näyttää esimerkiksi 50-vuotiaana. Samaan aikaan pidän huolestuttavana, että näin moni haaveilee työuran päättymisestä ennen kuin se on välttämättä ehtinyt edes kunnolla alkaa”, Michelsson kertoo.

OP Ryhmän mukaan suurin syy haluun jäädä eläkkeelle etuajassa on halu käyttää aikaa muuhun kuin työhön. Tämän ilmoittaa syyksi peräti 49 prosenttia. Seuraavaksi suurimpia syitä ovat työn kuormittavuus (16 %) ja terveydelliset syyt (12 %). Vain kolme prosenttia vastaajista kertoi syyksi halun käyttää enemmän aikaa perheen ja läheisten kanssa.

OP Ryhmän syyskuussa 2025 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi internetpaneelissa 1042 yli 18-vuotiasta suomalaista. Tutkimukseen vastanneiden määrä vaihtelee kysymyksittäin. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy. Vastausten virhemarginaali on enimmillään koko vastaajajoukon osalta ± 3,2 prosenttiyksikköä.

Mercedeksen viime talvena toimittajakatraalle ennen varsinaista maailmanensi-iltaa näyttämä uusi CLA oli auto, joka teknisten tietojen valossa vaikutti lähes liian hyvältä ollakseen totta.

Ensinnäkin C-segmenttiin sijoittuva, hieman reilut 4,7-metrinen auto tulisi tarjolle 800-volttisella sähkötekniikalla.

Toisekseen se tulisi tarjolle niin neliovisena sedanina kuin farmaripainoksenakin ja maksaisi Suomessa lähtökohtaisesti vähemmän kuin edeltävän sukupolven lataushybridiversio lanseerauksen aikaan maksoi.

Kolmanneksi sen hiottu aerodynamiikka ja taloudelliseksi mainostettu voimalinja takaisivat huimat toimintamatkat.

Mercedes asetti täyssähköisellä CLA:lla paineet paitsi kilpailijoille, myös itselleen.

Mitä se on ja ei ole?

CLA on ollut tähänkin asti Mercedeksen pienimmän automallin, A-sarjalaisen jatkoperäversio. Vaikka sillä on pituutta nykymitassaan reilusti, on auton kaarimainen muoto väistämättä haaste pääntilojen suhteen.

Akseliväli on kasvanut seitsemän senttimetriä edeltäjään nähden. Takapenkki toimii hyvin vielä keskimittaisten aikuisten sekä kasvot menosuuntaan matkustavien lasten kanssa, mutta liki kaksimetrisillä aikuisilla pääntila loppuu sedanversiossa aika nopeasti kesken.

Eikä A-sarjaa edustavalta Mercedekseltä kannata muutenkaan odottaa E- tai S-sarjalaisen tiloja, varsinkaan kattolinjasta johtuen. Tuleva CLA Shooting Brake korjaa tästä tilanteesta osan.

Tavaratiloja on kaksi: takana perinteisen sedanmainen ja 405 litraa vetävä kontti, edessä 101-litrainen, jolla puolestaan pystyy ongelmitta kuljettamaan vaikkapa lentolaukun.

Tilojen puolesta CLA on siis käytännössä ennallaan, vaikka mittaa on edeltäjään verrattuna tullut hieman lisää. Segmenttihyppyjä ei ole tehty.

Mercedes ei myöskään, kenties aiemmasta viisastuneena, ole lähtenyt enää enempää muovaamaan CLA:ta esimerkiksi EQx-mallien suuntaan. Ulkomuoto on jopa hieman konservatiivinen.

Huima toimintamatka

Mercedes ilmoittaa takavetoisen CLA 250+:n wltp-toimintamatkaksi parhaassa tapauksessa huimat 792 kilometriä. Se edellyttää kuitenkin malliston pienimpiä vanteita ja renkaita.

Koeajoon saatu auto oli varustettu sitten päinvastaisella paketilla, 19-tuumaisilla ja leveimmillä mahdollisilla pyörillä. Niillä toimintamatka on kuitenkin edelleen varsin kunnioitettavat 744 kilometriä.

Syyskuu oli ehtinyt jo loppupuolelleen koeajon aikoihin. Lämpötilat huitelivat reilussa kymmenessä asteessa päivällä, ei satanut. Auto haettiin täydellä akulla maahantuojalta ja sillä ajettiin käytännössä pelkästään kesärajoitettua moottoritietä 150 kilometrin lenkki.

Tuon ajomatkan jälkeen Mercedeksen mittari näytti, että samalla ajotyylillä ja samoissa olosuhteissa akkua olisi jäljellä vielä 399 kilometrin ajomatkaan.

Jos energiankäyttö optimoitaisiin auton ehdotusten mukaan, pääsisi akullisella vielä 523 kilometriä, ja prosentuaalisesti sitä oli jäljellä vielä 67 prosenttia.

Pysähdytäänpä hetkeksi tähän. Siis reipasta moottoritieajoa kesärajoituksilla Mercedes kulkisi lähes 550 kilometriä yhdellä akullisella. Nämä arvot eivät ole tehtaan mainostamia laboratorioarvoja, nämä ovat reaalimaailman olosuhteissa ajettuja matkoja.

Ehtiikö ladata?

Mercedes ilmoittaa CLA:n suurimmaksi lataustehoksi 320 kilowattia. Se ei toki ole markkinoiden tehokkain lataus (sillä kiinalaisilta löytyy yli 500 kilowatin teholla lataavia autoja), mutta niin nopea, että sitä suuremman tehon tarpeellisuus saattaa olla kyseenalaista.

Mercedes nimittäin lataa optimilämpötilassa olevaan akkuunsa 300 kilometrin ajomatkaa vastaavan määrän sähköä kymmenessä minuutissa, ja vartin lataustauolla päästään jo melkein 400 kilometriä ennen seuraavaa kertaa.

Tällaisilla latausnopeuksilla CLA on käytännössä jo yhtä hyvä pitkän matkan auto kuin millä tahansa muullakin energialla kulkevat autot, sillä ihmisen fysiologia venyttely-, kahvi- ja tyhjennystaukoineen alkaa tulla nyt vastaan. Joka muuta väittää, joko valehtelee tai kärsii väärin tai väärinpäin toimivista munuaisista.

Mercedes ei valitettavasti vielä ole lisännyt tuotantoautoihin manuaalista akun esilämmityksen kytkentää, mutta on vihjannut sellaisen saapumisesta.

Kokeilimme myös pakon sanelemana epäedullisempaa latausta. Kylmä syysaamu ja puolitoista tuntia moottoritietä lämmitti akun vain yhdeksän asteen lämpötilaan, ja laturille saavuttiin 26 prosentin varaustasolla.

Akun lämpötilan optimoinnin tärkeys osoitti taas mahtinsa. Mercedes aloitti ja jatkoi käytännössä ”vain” 110 kilowatin latausteholla, jolla väli 26–100 prosenttia otti tasan tunnin. Jos olisimme hoksanneet itse aloittaa laturille navigoinnin aiemmin, olisivat tulokset olleet täysin toisen näköisiä. Eikä akun lataus 26–80 prosentin välillä nytkään ottanut kuin hieman reilut puoli tuntia.

Jälkimmäinen latauskoe tuloksineen on kuitenkin siinä mielessä merkityksetön, että aika olisi lyhentynyt merkittävästi auton teknologian oikeaoppisella hyödyntämisellä, ja sitä paitsi suurteholaturilla sataan prosenttiin lataaminen on muutenkin tarpeetonta.

Menikö oikeaan suuntaan?

Vaikka koeajossa ollut auto edusti aivan tuotannon alkupäätä, se oli kuitenkin jo niin sanotusti tuotantoauto, ei enää esisarjaa.

Mercedeksen uudistuneessa MB.OS-käyttöjärjestelmässä on vielä muutama bugi, esimerkiksi valikkorakenteissa joutuu surfailemaan epäintuitiivisilta tuntuvien reittien kautta joidenkin toimintojen löytämiseksi. Tähän on tulossa päivitys aikanaan.

Silti, muutamat toiminnot ovat auttamatta ja peruuttamattomasti hankalissa paikoissa, kun ne toteutettu tietoviihdejärjestelmän kautta. Vaikka ohjauspyörän ja istuinten lämmitykset miten voisi saattaa automaation ohjattaviksi, olisi silti todella miellyttävää, jos niiden käyttö olisi jossain muualla kuin valikon portaiden takana.

Automaatio ei nimittäin tiedä, onko autoon nouseva tulossa istumaan lasketteluhousuissa vai juhlapuvussa, jolloin lämmityksen tarve on taatusti erilainen.

Käyttöjärjestelmän käyttölogiikka on ennallaan, eikä toisesta Mercedeksestä uuden CLA:n ratin taakse hyppäävä tunne oloaan vieraaksi.

Millaista sen kanssa on elää?

CLA:sta huokuu monella tapaa mersumaisuus. Sen alusta on tasapainoisen ja miellyttävän tuntuinen kaikenlaisessa ajossa, ja näinkin pieneksi-suureksi autoksi se poimii mukavasti kaikki tienpinnan epätasaisuudet, vaikka alla olisi suurimmat tarjolla olevat vanteet ja renkaat.

Ohjauksessa on eroa edeltäjiin. Aiemmissa A:ssa ja CLA:ssa etupyörät vetivät aina ja niiden yläpuolelle oli asennettu useamman sata kiloa painava polttomoottori. Kun nyt takavetoinen, aiempaa tasaisemmalla painojakaumalla varustettu CLA on tarjolla, se myös tuntuu erilaiselta.

Ohjauksessa on iso annos tietynlaista kepeyttä verrattuna edeltäjään. Se ei ole täysin tunnoton, mutta tuntuu hyvin erilaiselta.

Yksi ehkä tulevaisuudessa harkittava ohjelmistopäivitys liittyisi auton ohjausavustimeen, siis siihen mikä pyrkii pitämään auton kaistan keskellä. CLA nimittäin tuntui aluksi, ensimmäiset päivät aavistuksen hermostuneelta.

Oli vaikea hahmottaa, mistä se johtui, kunnes asia selvisi avustimen poiskytkennällä. Auto oli siihen asti tehnyt koko ajan hieman töitä korjaillakseen kuljettajan haluamaa ajolinjaa muutamalla sentillä sinne-tänne.

Kun tähän yhdistettiin ohjauksen pieni keveys ja herkkyys, ei tulos ollut alkuun aivan sitä mitä Mercedekseltä voisi odottaa. Ehkä tuon avustimen puuttumiskynnystä voisi vielä pehmentää hiukan?

Sen sijaan Mercedeksen takavuotinen kaistallapitoavustin toimii nykyään todella sulavasti ja pehmeästi, ei niin rajun väkivaltaisesti kuin vielä muutama vuosi sitten.

Syksyisten ilmojen viiletessä monissa suomalaiskodeissa aletaan säätää ilmalämpöpumppua lämmityskäyttöön. Oikealla ilmalämpöpumpun käytöllä on mahdollista pienentää lämmityskuluja merkittävästi etenkin sähkölämmitteisissä asunnoissa. Parhaimmillaan säästöä voi tulla arvioiden mukaan jopa noin 40–50 prosenttia.

Kysyimme asiantuntijoilta, miten lämmityksen voi hoitaa ilmalämpöpumpulla tehokkaimmin ja mitä virheitä kannattaa välttää.

”Laadukas ilmalämpöpumppu kerryttää säästöä lämmityskuluissa, kun sitä käyttää oikealla tavalla. Ilmalämpöpumpun tehokas käyttö edellyttää pientä perehtymistä laitteen toimintaan”, kertoo ilmalämpöpumppuja maahantuovan Scanoffice Oy:n myyntipäällikkö Reijo Huurinainen.

Hän kehottaa välttämään ilmalämpöpumpun automaattitilaa ja käyttämään laitetta aina tarvittavalla toiminnolla, eli ilmojen viiletessä lämmitystoiminnolla ja kuumana kesäpäivänä jäähdytystoiminnolla.

”Jos ilmalämpöpumppua käytettäisiin automaattitilassa, olisi laitteistolla lupa lämmittää tai jäähdyttää tavoitelämpötilan mukaan. Tällöin saatettaisiin olla tilanteessa, jossa esimerkiksi takan lämpö nostaa hetkellisesti sisälämpötilan yli ilmalämpöpumpun tavoitelämpötilan ja ilmalämpöpumppu alkaa sen jälkeen jäähdyttää. Tällainen toiminta ei olisi kovin energiatehokasta”, Huurinainen kertoo.

Käytä takkatoimintoa

Huurinaisen mukaan on energiatehokkainta pitää lämpöpumppu koko ajan päällä ja antaa automatiikan huolehtia sisälämpötilasta asetetun lämpötilan mukaisesti.

”Jos on takka tai tulisija, kannattaa sen lämpöä hyödyntää automaattisella takkatoiminnolla, joka auttaa levittämään lämpöä ja tasoittaa lämpötilakerrostumia.”

Energiatehokkuutta edistävän valtionyhtiön Motivan asiantuntija Teemu Kettunen arvelee, että moni ei pidä riittävän suurta lämpötilaeroa sähköpattereiden ja ilmalämpöpumpun tavoitteleman lämpötilan välillä.

Kettusen mukaan sähköpatterit kannattaa säätää tavoittelemaan muutamaa astetta matalampaa sisälämpötilaa kuin ilmalämpöpumppu.

”Näin ilmalämpöpumpulla saadaan korvattua rinnakkaisen lämmitysmuodon tuottamaa lämpöä. Rinnakkaisen lämmitysmuodon toiminta kannattaa yleensäkin tarkistaa heti lämmityskauden alussa”, Kettunen kertoo.

Ilma alaviistoon

Kettusen mukaan aina ei välttämättä tiedosteta, että suuremmalla puhallusteholla saadaan korvattua muuta lämmitystä tehokkaammin.

”Perussääntö on, että korkeammalla puhallusteholla saadaan korkeampi hyötysuhde, mutta samalla sisäyksikön äänitaso nousee. Osassa ilmalämpöpumpuista siivekkeiden asento säätyy automaattisesti oikealla tavalla sen mukaan onko käytössä lämmitys- vai viilennystoiminto.”

Lämmityskäytössä on tehokkainta puhaltaa lämmin ilma alaviistoon kohti lattiaa.

”Sitä tilaa, johon ilmalämpöpumpun sisäyksikkö tuottaa suoraan lämpöä, kannattaa pitää ilmalämpöpumpulla hieman viereisiä tiloja korkeammassa lämpötilassa, jolloin lämmön leviäminen viereisiin tiloihin tehostuu ja niissä saadaan korvattua enemmän esimerkiksi sähköpattereilla tuotettua lämpöä.”

Kaivosyhtiö Endomines Finland on saanut päätökseen kesän 2025 aikana toteutetun kairausohjelmansa Hoskon kultakaivoksella Ilomantsissa. Yhtiön tiedotteen mukaan tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä malmiesiintymän rakenteesta.

Yhtiö porasi timanttikairalla yhteensä 31 läpimitaltaan 41-millistä reikää, joiden yhteispituus on 3030 metriä. Endomines esittelee rei’istä neljää erityisen ”keskeisenä”.

Todella korkeita kultapitoisuuksia löytyi näissä rei’issä useista kohdista, joskin vain pieninä pätkinä. Eräästä reiästä löydettiin puolen metrin osuus, jonka kultapitoisuus oli peräti 32,1 grammaa tonnissa (g/t). Toisessa reiässä mitattiin metrin matkalta 22,7 g/t kultaa.

Endominesin toimitusjohtaja Kari Vyhtinen toteaa tiedotteessa, että saadut tulokset ovat Hoskolle tyypillisiä melko lyhyitä, mutta erittäin korkeapitoisia kultavyöhykkeitä. Pitoisuuksien rajua vaihtelua selittää se, että Hoskossa kulta esiintyy pääosin karkeina hippuina kvartsi-turmaliinijuonissa.

Hoskon avolouhos avattiin helmikuussa 2024 ja maanalainen kaivos saman vuoden syyskuussa. Yhtiön toiminta Hoskossa on tällä hetkellä keskittynyt maanalaiseen kaivokseen.

Hosko sijaitsee Itä Suomessa Ilomantsin kunnan pohjoisosissa Pihlajavaaran alueella. Paikalta on matkaa Venäjän rajalle alle 7 kilometriä, selviää Maanmittauslaitoksen kartoista (etsi kartalta nimellä Sammakkosuo).

Hosko on osa niin sanottua Karjalan kultalinjaa, johon kuuluu myös muun muassa Pampalon kaivos.

Hallituksen veroalessa on kaksi väliinputoajien luokkaa.

Ne ovat alle 2 500 euroa kuussa tienaavat ja 5 000–7 000 euroa kuussa tienaavat.

Tämä käy ilmi Veronmaksajain keskusliiton ja valtiovarainministeriön toimittamista laskelmista.

Veroja 30 euroa lisää

5 000–7 000 euroa tienaavien työn verotus kevenee vuoden 2026 alusta alle sata euroa vuodessa, jos otetaan huomioon palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun nousu vuoden alussa.

Verotuksen näkökulmasta kaikista pahimmat väliinputoajat ovat Veronmaksajain keskusliiton laskelmien mukaan noin 6 000 euroa kuussa tienaavat, jotka kuuluvat ammattiliittoon.

Esimerkiksi diplomi-insinöörin mediaanipalkka on noin 5 700 euroa kuukaudessa. Mikäli mediaanipalkan verran tienaava diplomi-insinööri kuuluisi tekniikan akateemisten ammattiliittoon, kiristyisi hänen verotuksensa noin 30 euroa vuodessa. Lisäksi hän menettäisi mahdollisen työhuone-edun ja pyöräedun.

Erityisesti veromuutokset tuntee kukkarossaan, jos tupakoi ja juo paljon virvoitusjuomia tai alkoholia ja jos ei pääse hyötymään työtulovähennyksen lapsikorotuksesta.

5 000–7 000 euroa kuussa tienaavat jäävät väliinputoajiksi, sillä he eivät hyödy pieni- ja keskituloisille suunnatusta veronkevennyksestä, mutta tulot eivät ole niin suuret, että he hyötyisivät marginaaliverojen alennuksesta, selittää Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.

”On väliinputoajien joukko, jolla työn verotus ei kevene”, Kirkko-Jaakkola summaa.

Marginaaliveron kevennyksestä pääsee Veronmaksajain keskusliiton laskelmien mukaan hyötymään kunnolla, mikäli tienaa 8 000 euroa kuussa tai enemmän.

Pienituloisimpien verotus kiristyy

Kiinnostavaa on, että vuoden 2026 veronkevennyksistä kaksi kolmasosaa kohdentuu pieni- ja keskituloisimmille. Silti kaikkein vähiten tienaavilla, joita Veronmaksajain keskusliiton laskelmassa edustavat 2 000 euroa kuussa tienaavat, työn verotus suorastaan kiristyy.

Vaikutus vaihtelee riippuen tuloista, mutta Veronmaksajain keskusliiton laskelmien mukaan kiristys on 2 000 euroa kuussa tienaavalle noin 30 euroa vuodessa.

2 500–5 000 euroa kuussa tienaavilla keskituloisilla verotus kevenee 30–190 eurolla vuodessa riippuen tuloista.

Sitä, että muutos on valtiolle kallis, mutta tuntuu kukkarossa vähän, ja verotus jopa kiristyy pienituloisimmilla, selittää kaksi tekijää.

Ensinnäkin tähän tuloluokkaan kuuluvia on paljon, ja siten pienikin muutos verotukseen on kallis. Toisekseen palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu nousee tasaisesti 0,3 prosenttiyksiköllä.

”Työttömyysvakuutusmaksun nousu osuu pienimpiin palkkatuloihin”, Kirkko-Jaakkola kiteyttää.

Suurimmat kevennykset eniten tienaaville

Niin Veronmaksajain keskusliiton kuin valtiovarainministeriönkin laskelmista käy selvästi ilmi, että kaikkein eniten verotus kevenee eniten tienaavilla.

20 000 euroa kuussa tienaavilla jää molempien tahojen laskelmien mukaan käteen noin 8 500 euroa aiempaa enemmän vuodessa ja 15 000 euroa kuussa tienaavilla jää käteen yli 4 500 euroa enemmän vuodessa.

Yli prosenttiyksiköllä kevenee myös 9 000–12 000 euroa vuodessa tienaavien verotus. 12 000 euroa vuodessa tienaavan verotus kevenee laskelmien mukaan lähes 3 000 euroa vuodessa ja 112 500 euroa tienaavalla yli 1 000 euroa vuodessa.

Myös marginaaliverotus kevenee eniten 8 000–10 000 euroa kuussa tienaavilla ja huomattavasti myös yli 15 000 euroa tienaavilla.

Veroalesta pääsevät hyötymään erityisesti suurituloiset, joilla on lapsia ja jotka autoilevat paljon, sillä myös bensiinin verotusta kevennetään.

Esimerkiksi lapsiaan taloudellisesti tukevat suurituloiset hyötyvät myös lahjojen verovapauden laajentamisesta. Verovapaan lahjan alarajaa nostetaan 5 000 eurosta kolmessa vuodessa 7 500 euroon.

Alv-ale kohentaa tilannetta

Kun tarkastellaan veromuutosten vaikutuksia ei vain työn verotukseen, vaan koko väestön käytettävissä oleviin tuloihin tulokymmenyksittäin, tilanne näyttää muiden kuin kaikkein pienituloisimpien näkökulmasta valoisammalta.

Näissä laskelmissa ei lasketa sitä, millä tuloilla työn verotus kiristyy ja millä kevenee, vaan tarkastellaan käytettävissä olevia varoja kokonaisuudessaan tuloluokan keskiarvon näkökulmasta. Laskelmassa huomioidaan siis myös arvonlisäveron lasku 14 prosentista 13,5 prosenttiin.

Näin tarkasteltuna rahaa jää aiempaa enemmän käyttöön kaikille muille paitsi kaikkein pienituloisimmille.

Tästäkin laskelmasta käy ilmi, että kaikkein suurituloisin kymmenys hyötyy veronalennuksista selvästi eniten.

Laskelmissa ei ole huomioitu esimerkiksi työhuonevähennyksen poistoa ja alkoholijuomien veromuutoksen vaikutusta.

Intialainen it-jätti Tata Consultancy Services (TCS) irtisanoi liki 20 000 työntekijää osavuosineljänneksen päätteeksi 30. syyskuuta. Luku pitää sisällään sekä irtisanotut että vapaaehtoisesti töistään lähteneet.

Asiasta uutisoiva uutistoimisto Bloomberg taustoittaa, että irtisanomisten taustalla vaikuttaa paitsi tekoälyn nouseva käyttö, myös kauppapolitiikan kiristyminen Yhdysvaltain kanssa.

Aasian suurimman it-ulkoistusyhtiön työntekijämäärä laski 3,2 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna, pudoten alle 600 tuhanteen ensimmäistä kertaa sitten maaliskuussa 2022 päättyneen tilikauden.

Yhtiö kirjasi neljännekselle 11,35 miljardin rupian eli 128 miljoonan dollarin varauksen irtisanomiskustannuksiin.

TCS:n henkilöstöjohtaja Sudeep Kunnumal kertoo Bloombergille, että nyt nähdyt jätti-irtisanomiset ovat osa suunnitelmaa, jossa leikkaukset kohdistuvat keski- ja senioritason töihin ”osaamisen ja kykyjen vastaamattomuuden” vuoksi.

Yhtiön tavoitteena on leikata työvoimaansa kahdella prosentilla ensi vuoden maaliskuuhun mennessä, koska it-alaa muovaavat nyt teknologiat kuten generatiivinen tekoäly.

Kauppapoliittiset huolet kulminoituvat Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin asettamiin tulleihin Intian kaupalle sekä H1B-työviisumien supistuksiin.

Kyseiset viisumit mahdollistavat ulkomaalaisten työntekijöiden työskentelyn amerikkalaisissa yrityksissä erikoisosaamista vaativissa tehtävissä.

TCS on jo vetänyt merkittävän määrän väkeään Yhdysvalloista.

”Liiketoimintamallimme reagoi nopeasti maahanmuuttopolitiikan äkillisiin muutoksiin”, Kunnumal vakuuttaa ja toteaa, että yhtiö palkkaa jatkossa henkilöitä, joiden osaaminen on ”tulevaisuuden kannalta relevanttia”.