Konepajayhtiö Valmetia on myllätty uuteen iskuun jo jonkin aikaa. Verrattain lyhyen ajan sisään yhtiössä on vaihtunut sekä toimitusjohtaja että hallituksen puheenjohtaja, ja myös suurin omistaja.
Uusi johto esitteli kesäkuussa 2025 uuden strategian, joka ulottuu vuoteen 2030. Yhtiön imago tuntuu olevan yhä hieman paperikoneenmakuinen erityisesti kansainvälisten sijoittajien keskuudessa. Valmetin syklisyyttä arvioidaan edelleen vahvasti sellu- ja pakkausteollisuuden näkökulmasta, vaikka palveluliiketoiminnan kasvu vähentää syklisyyttä.
Mielikuvat istuvat usein tiukassa, ja uusi johto pyrkii muuttamaan niitä.
”Minusta ravistelua vähän kaivataan. Suurin syy aliarvostukselle on pelko sellu- ja pakkausteollisuuden investoinneista. Yhtiöllä on kuitenkin paljon potentiaalia huollossa ja energialaitosten muutoksissa. Moni mieltää Valmetin silti vanhana paperikoneyhtiönä ja sivuuttaa sen”, toteaa Proprius Partnersin salkunhoitaja Mika Heikkilä.
Valmetin osaketta on myös shortattu paljon, mikä sekin kertoo kansainvälisten sijoittajien epäluottamuksesta.
Arvosijoittajan helmi
Proprius Partners otti Valmetin osakkeen Arvo Suomi -rahaston salkkuun syksyllä ja lisäsi omistusta tuloskaudella kurssidipistä.
Valmetiin sijoittaminen perustuu Heikkilän mukaan halpaan arvostukseen ja lähes viiden prosentin osinkotuottoon.
”Arvostustasoltaan Valmet on aivan eri tasoilla kuin muut konepajat. Osake on myös aliarvostettu suhteessa historiallisiin tasoihinsa.”
Valmetin osakkeen p/e-luku on 12, kun Helsingin pörssissä p/e on keskimäärin noin 17. Kotimaisista konepajoista esimerkiksi Wärtsilän p/e-luku on noin 33 ja Konecranesin 18. Myös muut Valmetin tunnusluvut ovat selvästi verrokkien alapuolella. Samanlaisessa arvostusjamassa on kuitenkin yhtiön kansainvälinen kilpailija Andritz.
Norjan öljyrahasto on iskenyt myös vahvemmin kiinni Valmetin osakkeeseen ja lisäsi omistustaan yhtiössä vuoden 2025 aikana viisinkertaisesti. Se osaltaan kertonee luottamuksesta yhtiön pitkän aikavälin potentiaaliin.
Valmet oli pitkään osa Metsoa, ja kassavirtoja käytettiin Metson kaivosliiketoiminnan rakentamiseen. Vuonna 2013 tapahtuneen jakautumisen jälkeen Valmet on kasvanut hyvin itsenäisenä yhtiönä. Tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, miten hyvin yhtiö onnistuu monipuolistamaan liiketoimintaansa ja kasvattamaan palveluliiketoiminnan osuutta.
”Valmet on selvästi rakennusvaiheessa. Uusi johto on nyt laittanut palikat paikoilleen. Sijoittajan kannattaa muistaa, että iso laiva ei käänny hetkessä, vaan muutokset vievät aikaa”, Heikkilä sanoo.
Tämä vaihe ei välttämättä näy vielä arvostuksessa, mutta se luo pohjaa tulevalle kasvulle.
Valmetin aiempiin vuosiin kuului muun muassa Neles-kauppa ja sen integrointi, mikä vei aikaa ja resursseja.
Väärin hinnoiteltu
OP:n seniorianalyytikko Henri Parkkinen toteaa myös, että Valmetin aliarvostus johtuu useista tekijöistä.
”Markkinoilla saatetaan edelleen nähdä Valmet perinteisenä syklisenä yhtiönä, mikä voi vaikuttaa arvostukseen. Toimialan sisällä on kuitenkin nähtävissä ristiriita: joillakin yhtiöillä palveluliiketoiminnan suuri osuus on nostanut arvostuskertoimia, mutta Valmetin kohdalla tämä ei ole vielä täysin realisoitunut”, Parkkinen sanoo.
Parkkinen toteaa kuitenkin, että Valmetin tuloskehitys on ollut yllättävän vakaata, vaikka asiakastoimialoilla on ollut suhdannevaihteluita.
Metsäteollisuuden suhdanteet vaikuttavat Valmetiin, mutta edes koronavuosien metsäteollisuuden huipputulokset eivät poistaneet arvostuseroa.
”Arvostusero ei ole merkittävästi kaventunut, vaikka toimialalla on ollut hyviä vuosia.”
Shorttauksen suhteenkin Parkkinen näkee ristiriitaa.
”Shorttaus on ollut viime vuosina ajoittain hyvinkin merkittävää ja useitakin prosentteja osakekannasta. Runsas lyhyeksi myynti voi hetkellisesti vaikuttaa arvostukseen, mutta Valmet on ollut aliarvostettu myös aikoina, jolloin shorttaus oli vähäistä.”
Yhtiön vahvuuksiin Parkkinen nostaa vakavaraisuuden, hyvän kassavirran, onnistuneet yritysostot ja kasvavan palveluliiketoiminnan. Valmetin kehitystä kannattaakin seurata erityisesti palveluliiketoiminnan kasvun ja kansainvälisen kaupan näkymien osalta.
”Automaatio, virtauksen säätö, huoltokunnossapito ja ylläpitopalvelut muodostavat yhä suuremman osan liiketoiminnasta. Tämä säännöllinen bisnes tasaa syklisyyttä ja on käsityksemme mukaan pidemmällä aikavälillä kannattavampaa kuin laite- ja uusasennusliiketoiminta, jossa yksittäiset isot projektit voivat tuoda merkittäviä riskejä.”
Yhtiöllä on kunnianhimoiset kasvutavoitteet, ja liikevaihto on kasvanut selvästi yritysostojenkin myötä. Listautumisvuonna 2014 liikevaihto oli hieman alle 2,5 miljardia euroa, ja vielä vuonna 2020 se oli 3,7 miljardia euroa. Vuoden 2025 liikevaihto oli 5,2 miljardia euroa, joskin huippuvuoden 2023 liikevaihto oli 5,5 miljardia euroa.
Valmetin tilauskanta on hyvä, ja yhtiö on voittanut isoja projekteja, kuten sellutehtaan Etelä-Amerikassa. Jos sellun hinta nousee, investointien käynnistyminen näkyy myös Valmetin tilauskannassa.
Uudet tuulet Laineen dynastian jälkeen
Tanskalaisen Thomas Hinnerskovin valinta Valmetin toimitusjohtajaksi vuosikymmeniä yhtiötä luotsanneen Pasi Laineen seuraajaksi 2024 oli jopa hieman yllättävä. Laineen eläköityminen ja pitkään lähes muuttumattomana pysyneen johtoryhmän uusiutuminen olivat Valmetille käännekohta.
Valmetin johtajanimitykset on perinteisesti tehty usein yhtiön sisältä. Hinnerskov kuitenkin tuli hoivapalveluihin ja sairaaloiden digiratkaisuihin erikoistuneesta Mediq-yhtiön johdosta Valmetiin ja työskenteli sitä ennen Koneella eri johtotehtävissä.
Hinnerskov sai isot saappaat täytettäväkseen heti kättelyssä, mutta hän vaikuttaa olevan myös raikas tuulahdus perinteikkäässä insinööritalossa. Häntä kuvaillaan hyvin myyväksi ja värikkääksi, mikä saattaa tehdä hänestä eräänlaisen Pasi Laineen vastakohdan.
Yhtiön tavoitellessa uutta suuntaa ja pyristellessä pois vanhoista leimoista pelkkänä paperikoneyhtiönä uusi sukupolvi johdossa ja hallituksessa voivat olla juuri sitä, mitä lääkäri määräisi.
Hallituksen puheenjohtajana aloitti keväällä 2025 Pekka Vauramo jätettyään Metson toimitusjohtajan tehtävät. Varapuheenjohtaja on Annika Paasikivi.
Uusi johto ja hallitus esittelivät kesäkuussa 2025 uuden strategian ja taloudelliset tavoitteet, jotka kantavat vuoteen 2030. Valmet tavoittelee kovempaa kannattavuutta, ja yhtiön rakenne yksinkertaistuu, kun esimerkiksi Automaatio- ja Virtauksensäätö-liiketoiminnoista tehtiin yhteinen yksikkö.
Valmetin vaiheet ovat vähintäänkin värikkäät. Yhtiö erkani Metsosta omaksi pörssiyhtiökseen vuoden 2013 lopussa.
Vuonna 2015 Valmet osti Metsolta automaatioliiketoiminnan 340 miljoonalla eurolla. Automaatiosta tuli kolmas kivijalka yhtiölle laiteteknologian ja palveluiden rinnalle.
Vuonna 2020 Valmet lähti omistajaksi Nelekseen, joka irtosi Metsosta. Alfa Lavalin kanssa käydyn omistajuustaiston jälkeen Valmet jäi Neleksen suurimmaksi omistajaksi. Keväällä 2022 Neles sulautui Valmetiin. Nelestä on niin sanotusti sulateltu pitkälti näihin päiviin asti, integraatiot ottavat aina aikansa.
Omistuskuvioiden puolella Valmetin suurin omistaja oli jakautumisesta alkaen ruotsalaisen aktivistisijoittajan Christer Gardellin hallinnoima Cevian Capital, joka myi omistuksensa vuonna 2016.
Suurin omistaja oli Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium, kunnes Paasikivien perheyhtiö Oras Invest nousi pääomistajaksi tammikuussa 2024 yli 10 prosentin osuudella. Oras Invest hankki viiden prosentin omistusosuuden jo loppuvuonna 2022.
