Nato päätti keskiviikkona 11.2. tehostaa arktisten alueiden, kuten Grönlannin, puolustamista perustamalla uuden arktisen vartion (Arctic Sentry).
Päätöksen tarkoituksena on lievittää Yhdysvaltain ja Naton välisiä jännitteitä sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi vallata Nato-maa Tanskalle kuuluvan Grönlannin.
Trump on ollut huolissaan Tanskan kyvystä puolustaa Grönlantia Kiinan ja Venäjän kasvavaa uhkaa vastaan.
”Venäjän lisääntyneen sotilaallisen toiminnan ja Kiinan kasvavan pohjoisen kiinnostuksen vuoksi oli ratkaisevan tärkeää tehdä enemmän. Siksi käynnistimme Arctic Sentry -toiminnan, Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoi keskiviikkona Naton päämajassa pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Mitä uutta?
Nato on jo aiemmin suunnitellut arktiselle alueelle tuleviksi kuukausiksi useita sotaharjoituksia sekä koulutustoimintaa.
Rutte kertoi keskiviikkona, että Arctic Sentry -operaatiossa uutta on se, että ensimmäistä kertaa Nato tuo kaiken arktisella alueella tapahtuvan toiminnan yhden johdon alle ja luo toiminnasta yhtenäisen operatiivisen kokonaisuuden.
”Tekemällä niin, pystymme paitsi hyödyntämään toimintaamme paljon tehokkaammin ja saamaan aikaan suuremman vaikutuksen sekä arvioimaan, missä meillä on aukkoja, jotka täytyy täyttää”, Rutte sanoi.
Naton pääsihteeri kertoi, että aluksi arktisen vartion toiminnassa yhdistetään tulevien harjoitusten, kuten Tanskan Arctic Endurance -harjoituksen ja Norjan Cold Response -harjoituksen toimintoja. Niihin osallistuu Rutten mukaan yhteensä kymmeniä tuhansia henkilöitä ja laitteistoa.
Pääsihteeri kertoi, että arktinen vartio hyödyntää tehostetussa valvonnassaan uusinta teknologiaa. Yhteistyötä tehdään Naton transformaatiojohtoportaan kanssa, joka vastaa liittokunnan strategisesta kehittämisestä.
”Tämä on todella suuri asia. Tällaista ei ole koskaan tehty aiemmin, ja toiminta tapahtuu tietenkin Naton Euroopan joukkojen ylimmän komentajan (Saceur) alaisuudessa, joka on delegoinut vastuun Norfolkin liittoutuneelle joukkoesikunnalle”, Rutte sanoi.
Toimintaa johtava Norfolk tekee yhteistyötä myös muun muassa Pohjois-Amerikan ilmapuolustuskomentokeskuksen sekä Yhdysvaltain Pohjoisen puolustusalueen johdon kanssa.
Rutte ei suostunut tämän tarkemmin avaamaan, miten valvontatoimintaa käytännössä Arktiksella tehostetaan.
”Jos kertoisin enemmän, se informoisi Moskovaa ja Pekingiä liikaa”, Rutte sanoi.
Vastaus Trumpille
Naton pääsihteeri ei suostunut suoraan vastaamaan, tyydyttääkö Naton uusi arktisen vartion perustaminen Trumpin Grönlantia koskevat turvallisuushuolet.
Rutte totesi vain, että tehostetun valvonnan operaatiossa edetään askel kerrallaan ja sen jälkeen arvioidaan, mitä vielä pitää tehdä.
Rutten mukaan Nato on nyt vastannut Trumpin huoliin ottamalla kollektiivisesti enemmän vastuuta arktisen alueen suojaamisesta.
”Arctic Sentry on selkeä tulos tästä”, hän sanoi.
Toinen raide Trumpin huoliin vastaamisessa ovat kolmikantaneuvottelut, joita jatketaan Tanskan, Grönlannin ja Yhdysvaltojen kesken.
”Ne ovat tärkeitä ja liittyvät erityisesti siihen, että Grönlantiin tehtävät investoinnit ovat pitkäjänteisiä ja turvallisia, ja että venäläiset ja kiinalaiset eivät saa jalansijaa Grönlannin taloudessa”, Rutte sanoi.
Suomen rooli
Suomi on koko Nato-jäsenyytensä ajan ajanut arktisen puolustuksen vahvistamista. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) sanoi keskiviikkona tiedotteessaan, että Suomen turvallisuuden kannalta on tärkeää, että Natolla on arktisella alueella vahva pelote ja puolustus, jotta liittokunta kykenee vastaamaan etenkin Venäjän uhkaan.
Häkkänen totesi, että Suomi on vahvasti mukana Norjan isännöimässä Cold Response -harjoituskokonaisuudessa.
Suomella on keskeinen rooli Naton arktisessa puolustuksessa myös siksi, että Suomella on liittokunnan suurimmat arktiset puolustusvoimat.
Naton pääsihteeri Rutte mainitsi keskiviikkona erikseen Suomen ja Ruotsin roolin.
“Suomen ja Ruotsin jäsenyys parantaa merkittävästi Naton asemaa alueella sekä vahvistaa arktisia valmiuksiamme”, hän sanoi.
Myös Euroopan-joukkojen ylipäällikkö, kenraali Alexus G. Grynkewich, kehui tammikuussa Naton päämajassa Suomen ja Ruotsin joukkojen arktista kyvykkyyttä.
”Nähtyäni Suomen rajavartijat ja Ruotsin merijalkaväen toiminnassa totean, ettei valmiuttamme ole syytä epäillä”, Grynkewich sanoi.
Suomella on keskeinen rooli arktisessa turvallisuudessa myös Naton uuden komentorakenteen vuoksi. Suomi liittyi vastikään yhdessä muiden Pohjoismaiden ja Britannian kanssa Yhdysvaltojen Virginiassa sijaitsevaan Norfolkin yhteisoperaatiojohtoportaaseen, joka ottaa nyt johtovastuun Naton arktisesta vartiosta.
Häkkäsen mukaan Arctic Sentryn lisäksi arktinen alue on tärkeä huomioida osana Naton pelotteen ja puolustuksen laajempaa kehitystyötä.
Puolustusministerin mukaan Suomeen perustettu maavoimien johtoporras Mikkelissä (MC LCC) ja FLF Finland eli Naton etulinjan maavoimat Suomessa, ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta.
